Prevalence of obesity and overweight and associated nutritional factors in a population-based Swiss sample: an opportunity to analyze the impact of three different European cultural roots.

PURPOSE: Obesity represents a growing public health concern worldwide. The latest data in Switzerland rely on self-reported body mass index (BMI), leading to underestimation of prevalence. We reassessed the prevalence of obesity and overweight in a sample of the Swiss population using measured BMI and waist circumference (WC) and explored the association with nutritional factors and living in different linguistic-cultural regions. METHODS: Data of 1,505 participants of a cross-sectional population-based survey in the three linguistic regions of Switzerland were analyzed. BMI and WC were measured, and a 24-h urine collection was performed to evaluate dietary sodium, potassium and protein intake. RESULTS: The prevalence of overweight, obesity and abdominal obesity was 32.2, 14.2 and 33.6 %, respectively. Significant differences were observed in the regional distribution, with a lower prevalence in the Italian-speaking population. Low educational level, current smoking, scarce physical activity and being migrant were associated with an higher prevalence of obesity. Sodium, potassium and protein intake increased significantly across BMI categories. CONCLUSIONS: Obesity and overweight affect almost half of the Swiss adolescents and adults, and the prevalence appears to increase. Using BMI and WC to define obesity led to different prevalences. Differences were furthermore observed across Swiss linguistic-cultural regions, despite a common socio-economic and governmental framework. We found a positive association between obesity and salt intake, with a potential deleterious synergistic effect on cardiovascular risk.

Socio-cultural determinants of adiposity and physical activity in preschool children: a cross-sectional study.

Both individual socio-cultural determinants such as selected parental characteristics (migrant background, low educational level and workload) as well as the regional environment are related to childhood overweight and physical activity (PA). The purpose of the study was to compare the impact of distinct socio-cultural determinants such as the regional environment and selected parental characteristics on adiposity, PA and motor skills in preschool children. Forty preschools (N = 542 children) of two culturally different urban regions (German and French speaking part of Switzerland) participated in the study (Ballabeina Study). Outcome measures included adiposity (BMI and skinfold thickness), objectively measured sedentary activities and PA (accelerometers) and agility performance (obstacle course). Parental characteristics (migrant status, educational level and workload) were assessed by questionnaire. Children from the French speaking areas had higher adiposity, lower levels of total and of more intense PA, were more sedentary and less agile than children from the German speaking regions (percent differences for all outcome parameters except for BMI ≥10%; all p ≤ 0.04). Differences in skinfold thickness, sedentary activities and agility, but not in PA, were also found between children of Swiss and migrant parents, though they were ≤8% (p ≤ 0.02). While paternal workload had no effect, maternal workload and parental education resulted in differences in some PA measures and/or agility performance (percent differences in both: ≤9%, p ≤ 0.008), but not in adiposity or sedentary activities (p = NS). Regional differences in skinfold thickness, PA, sedentary activities and agility performance persisted after adjustment for parental socio-cultural characteristics, parental BMI and, where applicable, children's skinfolds (all p ≤ 0.01). The regional environment, especially the broader social environment, plays a prominent role in determining adiposity, PA and motor skills of young children and should be implicated in the prevention of obesity and promotion of PA in children. clinicaltrials.gov NCT00674544.

Cyclododecane exposure in the field of conservation and restoration of art objects

PURPOSE: Recent work practices in the conservation and restoration involve the use of cyclododecane (CDD, CAS 294-62-2) to protect fragile artifacts during their handling or transportation. Little is known about its toxicity, and no previous exposure has been reported. A short field investigation was conducted to characterize the exposure conditions to both CDD vapors and aerosols.METHODS: Measurements were conducted in the laboratory of conservation and restoration of the archeological service in Bern (Switzerland). Three indoor and four outdoor typical work situations, either during brush or spray gun applications, were investigated. Measurements were performed on charcoal adsorbent tube and analyzed by a gas chromatograph equipped with a flame ionization detector.RESULTS: Measurements have been conducted during both brush and spray gun applications. Indoor exposures were of 0.75-15.5 mg/m(3), while outdoors exposures were 19.5-53.9 mg/m(3). Exposures appear to be extremely localized due to both physicochemical properties and application methods of the CDD. Vapor exposure increases dramatically with the confinement of the workplace.CONCLUSION: Preventive measures should be undertaken to limit as much as possible these exposures. Field work in confined areas (ditches, underground) is of particular concern. CDD-coated artifacts or materials should be stored in ventilated areas to avoid delayed exposures. [Authors]

The effect of innovation and sex-specific migration on neutral cultural differentiation

Studies of behaviour are increasingly focusing on acquisition of traits through cultural inheritance. Comparison of patterns of spatial population structure (FST) between neutral genetic loci and behavioural or cultural traits can been used to test hypotheses about demography, life history, and the mechanisms of inheritance/transmission of these traits in humans, chimpanzees and other animals. Here, we develop analytical expectations to show how FST in cultural traits can differ strongly from that measured at neutral genetic markers if migration is largely restricted to one sex but social learning is predominantly modelled on the other (e.g. males migrate, females serve as models for cultural traits), if one individual is the learning model for many, or if rates of innovation (individual learning) are high or rates of social learning are low. We discuss how comparisons of FST between genetic loci and behavioural traits can be applied to evaluate the importance of innovation in shaping patterns of cultural differentiation, as even low rates of innovation can considerably reduce FST, relative to observed structure at neutral genetic loci. Our results also suggest that differentiation in neutral cultural traits should occur over much smaller scales in species with male migration and female enculturation (or the reverse).

Iowa Department of Cultural Affairs; Culture Connects Iowa, FY13-FY15

Iowa Department of Cultural Affairs’ FY13-FY15 Annual Report. The department recently developed a new mission and vision to focus our efforts and ensure everything we do is in the best interest of Iowans. As we move forward, we will empower Iowa to build and sustain culturally vibrant communities by connecting Iowans to the people, places and points of pride that define our state. The department will accomplish this mission through the collective efforts of the various entities under our umbrella, including the Iowa Arts Council, State Historical Society of Iowa and Produce Iowa: State Office of Media Production. The impact of the Iowa Department of Cultural Affairs on our state can be measured through quality of life initiatives that are catalysts for attracting, recruiting and retaining jobs, companies, and talent to Iowa.

Iowa Department of Cultural Affairs Grantee Handbook, February 2015

Grantee Handbook produced by the Iowa Arts Council part of Iowa department of Cultural Affairs.

Iowa Department of Cultural Affairs Grantee Handbook, May 2015

Grantee Handbook produced by the Iowa Arts Council part of Iowa department of Cultural Affairs.

The Roles of Cultural, Functional and Value Diversity in Innovativeness and Learning

Tutkielman tavoite on tutkia kulttuurista, funktionaalista ja arvojen diversiteettiä, niiden suhdetta innovatiivisuuteen ja oppimiseen sekä tarjota keinoja diversiteetin johtamiseen. Tämän lisäksi selvitetään linjaesimiesten haastattelujen kautta miten diversiteetti case -organisaatiossa tällä hetkellä koetaan. Organisaation diversiteetin tämänhetkisen tilan tunnistamisen kautta voidaan esittää parannusehdotuksia diversiteetin hallintaan. Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmänä käytetään kvalitatiivista focus group haastattelumenetelmää. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuva kulttuurisen, funktionaalisen ja arvojen diversiteetin merkityksistä organisaation innovatiivisuudelle ja oppimiselle sekä löydettiin keinoja näiden diversiteetin tyyppien johtamiseen. Tutkimuksen tärkeä löydös on se, että diversiteetti vaikuttaa positiivisesti organisaation innovatiivisuuteen kun sitä johdetaan tehokkaasti ja kun organisaatioympäristö tukee avointa keskustelua ja mielipiteiden jakamista. Case organisaation tämänhetkistä diversiteetin tilaa selvitettäessä havaittiin että ongelma organisaatiossa ei ole diversiteetin puute, vaan paremminkin se, ettei diversiteettia osata hyödyntää. Organisaatio ei tue erilaisten näkemysten ja mielipiteiden vapaata esittämistä jahyväksikäyttöä ja siksi diversiteetin hyödyntäminen on epätäydellistä. Haastatteluissa tärkeinä seikkoina diversiteetin hyödyntämisen parantamisessa nähtiin kulttuurin muuttaminen avoimempaan suuntaan ja johtajien esimiestaitojen parantaminen.

Impact of geographical and cultural factors on clinical trials in acute mania: lessons from a ziprasidone and haloperidol placebo-controlled study

Clinical trials today are conducted in multiple countries to enhance patient recruitment and improve efficiency of trials. However, the demographic and cultural diversity may contribute to variations in study outcomes. Here we conducted post-hoc analyses for a placebo-controlled study with ziprasidone and haloperidol for the treatment of acute mania to address the demographic, dosing, and outcome disparities in India, Russia and the USA. We compared the baseline characteristics, outcomes and discontinuations in patients and explored the relationship between the outcome measures across these countries. We found substantial differences in baseline characteristics of subjects, administered dosage and disease severity in India compared to the USA and Russia. Conversely, US subjects had a higher placebo response compared to subjects in Russia and India. These results are probably due to demographic differences in patient populations and psychiatric clinical practice across countries. While we offer initial ideas to address the disparities identified in this analysis, it is clear that further research to improve our understanding of geographical differences is essential to ensure globally applicable results for clinical trials in psychiatry.

Kollektiivista muistia etsimässä : How Collectivities Remember : Structures and Spaces of Social and Cultural Memory

Ajankohtaista

Cultural and textual properties in the translation and interpretation of allusions. An analysis of allusions in Dorothy L. Sayers’ detective novels translated into Finnish in the 1940s and the 1980s

Kulttuuriset ja tekstuaaliset tekijät alluusioiden kääntämisessä ja tulkinnassa. Alluusiot Dorothy L. Sayersin 1940- ja 1980-luvuilla suomennetuissa salapoliisiromaaneissa Väitöskirja käsittelee alluusioiden kääntämistä ja tulkintaa. Alluusio on intertekstuaalinen viittaus, jonka tulkitsemiseen tarvitaan implisiittistä tietoa tutuksi oletetusta viittauskohteesta. Käännösongelma alluusiosta tulee, mikäli kohdekulttuurin lukijat eivät tunne viittauskohdetta eivätkä voi päätellä alluusion merkitystä. Tutkimus pyrkii kuitenkin uuden analyysimenetelmän avulla osoittamaan, että vieraat alluusiot eivät välttämättä johda tulkintaongelmiin. Väitöskirja jakautuu kahteen osaan: analyysimenetelmän kehittämiseen (luvut 1-5) sekä tapaustutkimukseen (luvut 6-7). Kehitetyn menetelmän avulla pystytään analysoimaan aikaisempaa tarkemmin, millaisia tulkintamahdollisuuksia alluusiot tarjoavat eri lukijakunnille ja miten lähdetekstin alluusioiden kulttuuriset ja tekstuaaliset piirteet korreloivat käännösstrategioiden kanssa. Tapaustutkimus selvittää, millaisia tulkintamahdollisuuksia Dorothy L. Sayersin 1940- ja 1980-luvuilla suomennettujen salapoliisiromaanien alluusiot tarjosivat aikansa suomalaisille lukijoille. Tavoitteena on myös hahmottaa, miten suomentajien käännösratkaisut ja alluusioiden tulkintamahdollisuudet liittyvät toisaalta lähdetekstin alluusioiden piirteisiin ja toisaalta kohdekulttuurin kontekstiin. Tapaustutkimus tarjoaa näin uutta tietoa suomennoskirjallisuuden ja salapoliisiromaanien historiasta. Analyysimenetelmä määrittelee aikaisempaa alluusioita ja intertekstuaalisuutta käsitelleen tutkimuksen pohjalta ne kulttuuriset ja tekstuaaliset piirteet, jotka vaikuttavat alluusioiden kääntämiseen ja tulkintaan. Kulttuurisessa mielessä alluusio voi olla tietylle lukijakunnalle tuttu tai tuntematon. Tekstuaalisia tekijöitä ovat alluusion muodon ja tyylin tunnusmerkillisyys sekä alluusion pintamerkityksen koherenttius uudessa tekstikontekstissa, ilman tietoa viittauskohteesta. Alluusioiden tulkinnassa on perinteisesti erotettu toisaalta allusiivinen tulkintamahdollisuus, jossa alluusio on lukijoille tuttu ja yhdistettävissä viittauskohteeseensa, toisaalta kulttuuritöyssy, jonka muodostaa lukijoille tuntematon ja pintamerkitykseltään inkoherentti alluusio. Tutkimuksessa määritellään kulttuuristen ja tekstuaalisten tekijöiden perusteella lisäksi kaksi muuta mahdollisuutta. Pseudo-allusiivisessa tulkinnassa tuntematon alluusio erottuu ympäröivästä tekstikontekstista tyyliltään ja on koherentti ainakin kuvaannollisessa mielessä ilman viittauskohdettaan. Ei-allusiivisessa tulkinnassa taas vieras alluusio sulautuu kontekstiin sekä muodoltaan että merkitykseltään niin, ettei lukija edes huomaa mahdollista alluusiota. Tulkintamahdollisuuksien jakauma antaa yleiskuvan siitä, miten tietty lukijakunta pystyi tulkitsemaan tekstin alluusioita. Lisäksi analyysi tarkastelee lähdetekstin ja käännöksen välillä tulkintamahdollisuuksissa tapahtuneita muutoksia sekä niiden vaikutusta tulkinnan vaatimaan vaivannäköön (effort) ja alluusion funktioihin. Tapaustutkimus perehtyy Sayers-suomennosten kulttuurikonteksteihin tarkastelemalla salapoliisiromaanien asemaa suomalaisessa kirjallisuusjärjestelmässä, suomennoksilta odotettuja piirteitä sekä suomentajien ammattikuvaa, taustoja ja työoloja. Tulosten perusteella alluusioiden kääntäminen oli vaativa tehtävä sekä 1940- että 1980-luvun suomentajille. Lähdetekstien alluusioista 60–70 prosenttia oli todennäköisesti kohdelukijoille vieraita. Molempina aikakausina suomennoksilta odotettiin silti sekä kielellistä sujuvuutta että lähdetekstin merkitysten välittämistä. 1940-luvun suomentajien tehtävää vaikeutti lisäksi mm. se, että suomentaminen oli enimmäkseen sivutoimista ja englanti oli harvoin parhaiten hallittu vieras kieli. Nämä olosuhteet lienevät vaikuttaneet etenkin vähäarvoisena pidetyn salapoliisikirjallisuuden suomennoksiin. 1980-luvulla suomentajien aikataulut olivat realistisempia, englannin taidot parempia ja päätoiminen suomentaminen mahdollista. Myös salapoliisiromaanien arvostus oli lisääntynyt. Sekä 1940- että 1980-luvun suomennoksissa kohdelukijoille vieraitakin alluusioita oli usein säilytetty, mikäli ne olivat koherentteja ilman viittauskohdettaan. Sen sijaan vieraita ja pintamerkitykseltään epäselviä alluusioita oli muokattu tai poistettu. Kuitenkin 1980-luvun suomentajat säilyttivät lähdetekstin alluusioita useammin ja tarkemmin kuin 1940-luvun suomentajat. Varsinkin poisjättämistä esiintyi 1940-luvun suomennoksissa enemmän. Alluusioiden tulkintamahdollisuudet olivat kaikissa käännöksissä muuttuneet sikäli, että melko harvat suomennetut alluusiot olivat enää kohdelukijoiden tunnistettavissa. Toisaalta myös kulttuuritöyssyt olivat harvinaisia. Erot 1940- ja 1980-luvun suomennosten välillä näkyivätkin pseudo-allusiivisissa ja ei-allusiivisissa tulkintamahdollisuuksissa. 1980-luvun suomennoksissa vieraat alluusiot oli johdonmukaisesti säilytetty niin, että käännetyt alluusiot voitiin tulkita pseudo-alluusioiksi. Sen sijaan 1940-luvun suomennoksissa vieraita alluusioita oli usein muokattu tai jätetty pois tavalla, joka johti ei-allusiiviseen tulkintaan. Kohdelukijoiden kannalta 1980-luvun suomennettujen alluusioiden tulkitseminen lienee vaatinut jonkin verran enemmän vaivaa. Toisaalta pseudo-allusiivisten käännösten pohjalta oli useimmiten mahdollista rakentaa koherentti tulkinta, ja monesti ne jopa välittivät samankaltaisia funktioita kuin lähdetekstin alluusiot. 1940-luvun suomennosten muokkaukset ja poistot periaatteessa helpottivat tulkintaa, mutta mahdollisia kulttuuritöyssyjä esiintyi edelleen, jopa kääntäjän tekemien muutosten seurauksena. 1940-luvun suomennoksissa myös käännettyjen alluusioiden funktiot olivat muuttuneet enemmän lähdetekstin alluusioihin nähden. Kaiken kaikkiaan 1980-luvun suomennokset olivat lähempänä oman aikansa hyvän käännöksen piirteitä. Toisaalta alluusioiden muokkaaminen sai 1940-luvun suomennokset muistuttamaan enemmän perinteistä arvoituksen ratkaisuun keskittyvää salapoliisiromaania, joten tältä osin ne lienevät vastanneet kohdelukijoiden odotuksia. Kulttuurikontekstin vaikutus siis näkyi sekä käännösstrategioissa että käännettyjen alluusioiden tulkintamahdollisuuksissa. Tutkimustuloksissa korostui kuitenkin myös se, että lähdetekstin alluusion pintamerkitys saattaa vaikuttaa käännösratkaisuihin. Lisäksi käännetyt pseudo-alluusiot saattavat välittää samankaltaisia funktioita kuin lähdetekstin alluusiot. Toisin kuin yleensä on esitetty, kohdelukijoille vieraiden alluusioiden säilyttäminen saattaakin siis olla toimiva ratkaisu.