Digital Photography in the Diagnosis and Follow-up of Ocular Diseases

Purpose: The aim of the present study was to develop and test new digital imaging equipment and methods for diagnosis and follow-up of ocular diseases. Methods: The whole material comprised 398 subjects (469 examined eyes), including 241 patients with melanocytic choroidal tumours, 56 patients with melanocytic iris tumours, 42 patients with diabetes, a 52-year old patient with chronic phase of VKH disease, a 30-year old patient with an old blunt eye injury, and 57 normal healthy subjects. Digital 50° (Topcon TRC 50 IA) and 45° (Canon CR6-45NM) fundus cameras, a new handheld digital colour videocamera for eye examinations (MediTell), a new subtraction method using the Topcon Image Net Program (Topcon corporation, Tokyo, Japan), a new method for digital IRT imaging of the iris we developed, and Zeiss photoslitlamp with a digital camera body were used for digital imaging. Results: Digital 50° red-free imaging had a sensitivity of 97.7% and two-field 45° and 50° colour imaging a sensitivity of 88.9-94%. The specificity of the digital 45°-50° imaging modalities was 98.9-100% versus the reference standard and ungradeable images that were 1.2-1.6%. By using the handheld digital colour video camera only, the optic disc and central fundus located inside 20° from the fovea could be recorded with a sensitivity of 6.9% for detection of at least mild NPDR when compared with the reference standard. Comparative use of digital colour, red-free, and red light imaging showed 85.7% sensitivity, 99% specificity, and 98.2 % exact agreement versus the reference standard in differentiation of small choroidal melanoma from pseudomelanoma. The new subtraction method showed growth in four of 94 melanocytic tumours (4.3%) during a mean ±SD follow-up of 23 ± 11 months. The new digital IRT imaging of the iris showed the sphincter muscle and radial contraction folds of Schwalbe in the pupillary zone and radial structural folds of Schwalbe and circular contraction furrows in the ciliary zone of the iris. The 52-year-old patient with a chronic phase of VKH disease showed extensive atrophy and occasional pigment clumps in the iris stroma, detachment of the ciliary body with severe ocular hypotony, and shallow retinal detachment of the posterior pole in both eyes. Infrared transillumination imaging and fluorescein angiographic findings of the iris showed that IR translucence (p=0.53), complete masking of fluorescence (p=0.69), presence of disorganized vessels (p=0.32), and fluorescein leakage (p=1.0) at the site of the lesion did not differentiate an iris nevus from a melanoma. Conclusions: Digital 50° red-free and two-field 50° or 45° colour imaging were suitable for DR screening, whereas the handheld digital video camera did not fulfill the needs of DR screening. Comparative use of digital colour, red-free and red light imaging was a suitable method in the differentiation of small choroidal melanoma from different pseudomelanomas. The subtraction method may reveal early growth of the melanocytic choroidal tumours. Digital IRT imaging may be used to study changes of the stroma and posterior surface of the iris in various diseases of the uvea. It contributed to the revealment of iris atrophy and serous detachment of the ciliary body with ocular hypotony together with the shallow retinal detachment of the posterior pole as new findings of the chronic phase of VKH disease. Infrared translucence and angiographic findings are useful in differential diagnosis of melanocytic iris tumours, but they cannot be used to determine if the lesion is benign or malignant.

R3Mn1.5CuV0.5O9 (R = Y, Ho, Er, Tm, Yb and Lu) and Lu3Mn3-3xCu2xVxO9: New noncentro symmetric oxides related to YMnO3

We report formation of new noncentrosymmetric oxides of the formula, R3Mn1.5CuV0.5O9 for R = Y, Ho, Er, Tm, Yb and Lu, possessing the hexagonal RMnO3 (space group P6(3)cm) structure. These oxides could be regarded as the x = 0.5 members of a general series R3Mn3-3xCu2xVxO9. Investigation of the Lu-Mn-Cu-V-O system reveals the existence of isostructural solid solution series, Lu3Mn3-3xCu2xVxO9 for 0 < x <= 0.75. Magnetic and dielectric properties of the oxides are consistent with a random distribution of Mn3+, Cu2+ and V5+ atoms that preserve the noncentrosymmetric RMnO3 structure. (c) 2006 Elsevier Ltd. All rights reserved.

Molecular line and continuum studies of the early stages of star formation

New stars form in dense interstellar clouds of gas and dust called molecular clouds. The actual sites where the process of star formation takes place are the dense clumps and cores deeply embedded in molecular clouds. The details of the star formation process are complex and not completely understood. Thus, determining the physical and chemical properties of molecular cloud cores is necessary for a better understanding of how stars are formed. Some of the main features of the origin of low-mass stars, like the Sun, are already relatively well-known, though many details of the process are still under debate. The mechanism through which high-mass stars form, on the other hand, is poorly understood. Although it is likely that the formation of high-mass stars shares many properties similar to those of low-mass stars, the very first steps of the evolutionary sequence are unclear. Observational studies of star formation are carried out particularly at infrared, submillimetre, millimetre, and radio wavelengths. Much of our knowledge about the early stages of star formation in our Milky Way galaxy is obtained through molecular spectral line and dust continuum observations. The continuum emission of cold dust is one of the best tracers of the column density of molecular hydrogen, the main constituent of molecular clouds. Consequently, dust continuum observations provide a powerful tool to map large portions across molecular clouds, and to identify the dense star-forming sites within them. Molecular line observations, on the other hand, provide information on the gas kinematics and temperature. Together, these two observational tools provide an efficient way to study the dense interstellar gas and the associated dust that form new stars. The properties of highly obscured young stars can be further examined through radio continuum observations at centimetre wavelengths. For example, radio continuum emission carries useful information on conditions in the protostar+disk interaction region where protostellar jets are launched. In this PhD thesis, we study the physical and chemical properties of dense clumps and cores in both low- and high-mass star-forming regions. The sources are mainly studied in a statistical sense, but also in more detail. In this way, we are able to examine the general characteristics of the early stages of star formation, cloud properties on large scales (such as fragmentation), and some of the initial conditions of the collapse process that leads to the formation of a star. The studies presented in this thesis are mainly based on molecular line and dust continuum observations. These are combined with archival observations at infrared wavelengths in order to study the protostellar content of the cloud cores. In addition, centimetre radio continuum emission from young stellar objects (YSOs; i.e., protostars and pre-main sequence stars) is studied in this thesis to determine their evolutionary stages. The main results of this thesis are as follows: i) filamentary and sheet-like molecular cloud structures, such as infrared dark clouds (IRDCs), are likely to be caused by supersonic turbulence but their fragmentation at the scale of cores could be due to gravo-thermal instability; ii) the core evolution in the Orion B9 star-forming region appears to be dynamic and the role played by slow ambipolar diffusion in the formation and collapse of the cores may not be significant; iii) the study of the R CrA star-forming region suggests that the centimetre radio emission properties of a YSO are likely to change with its evolutionary stage; iv) the IRDC G304.74+01.32 contains candidate high-mass starless cores which may represent the very first steps of high-mass star and star cluster formation; v) SiO outflow signatures are seen in several high-mass star-forming regions which suggest that high-mass stars form in a similar way as their low-mass counterparts, i.e., via disk accretion. The results presented in this thesis provide constraints on the initial conditions and early stages of both low- and high-mass star formation. In particular, this thesis presents several observational results on the early stages of clustered star formation, which is the dominant mode of star formation in our Galaxy.

Localised modes due to impurities in III–V semiconductors

Local mode frequencies due to substitutional impurities in some III–V semiconductors are calculated using Green functions on the mass defect approximation and compared with experimental results.

mRNA-binding protein HuR in breast carcinogenesis

Breast cancer is the most common cancer among women. Although its prognosis has improved nowadays, methods to predict the progression of the disease or to treat it are not comprehensive. This thesis work was initiated to elucidate in breast carcinogenesis the role of HuR, a ubiquitously expressed mRNA-binding protein that regulates gene expression posttranscriptionally. HuR is predominantly nuclear, but it shuttles between the nucleus and the cytoplasm, and this nucleocytoplasmic translocation is important for its function as a RNA-stabilizing and translational regulator. HuR has been associated with diverse cellular processes, for example carcinogenesis. The specific aims of my thesis work were to study the prognostic value of HuR in breast cancer and to clarify the mechanisms by which HuR contributes to breast carcinogenesis. My ultimate goal is, by better understanding the role of HuR in breast carcinogenesis, to aid in the discovery of novel targets for cancer therapies. HuR expression and localization was studied in paraffin-embedded preinvasive (atypical ductal hyperplasia, ADH, and ductal carcinoma in situ, DCIS) specimens as well in sporadic and familial breast cancer specimens. Our results show that cytoplasmic HuR expression was already elevated in ADH and remained elevated in DCIS as well as in cancer specimens. Clinicopathological analysis showed that cytoplasmic HuR expression associated with the more aggressive form of the disease in DCIS, and in cancer specimens it proved an independent marker for poor prognosis. Importantly, cytoplasmic HuR expression was significantly associated with poor outcome in the subgroups of small (2 cm) and axillary lymph node-negative breast cancers. HuR proved to be the first mRNA stability protein the expression of which is associated in breast cancer with poor outcome. To explore the mechanisms of HuR in breast carcinogenesis, lentiviral constructs were developed to inhibit and to overexpress the HuR expression in a breast epithelial cell line (184B5Me). Our results suggest that HuR mediates breast carcinogenesis by participating in processes important in cell transformation, in programmed cell death, and in cell invasion. Global gene expression analysis shows that HuR regulates genes participating in diverse cellular processes, and affects several pathways important in cancer development. In addition, we identified two novel target transcripts (connective tissue growth factor, CTGF, and Ras oncogene family member 31, RAB31) for HuR. In conclusion, because cytoplasmic HuR expression in breast cancer can predict the outcome of the disease it could serve in clinics as a prognostic marker. HuR accumulates in the cytoplasm even at its non-invasive stage (ADH and DCIS) of the carcinogenic process and supports functions essential in cell alteration. These data suggest that HuR contributes to carcinogenesis of the breast epithelium.

Paikallisradiot suomalaisen viestintäpolitiikan kiistana

Valtioneuvosto myönsi tammikuussa 1985 32 kokeilutoimilupaa paikallisradioyhtiöille. Tämä oli tärkeä periaatteellinen mullistus suomalaisessa viestintäpolitiikassa. Ennemmin ääniradiotoiminta oli ollut tiukasti Yleisradion monopoli. Paikallisradioista käydyn keskustelun aloitti kesällä 1983 Paikallislehtien liitto julkaisemalla aikeensa perustaa paikallisradioyhtiöitä. Myöhemmin kesällä paikallislehdet yhdessä joidenkin elinkeinoelämän järjestöjen kanssa perustivat paikallisradioliiton ajamaan asiaansa. Asia oli ajankohtainen, sillä vuonna 1979 asetettu Juhani Perttusen radio- ja televisiokomitea laati juuri viimeistä mietintöään yleisradiotoiminnan järjestämisestä. Mietintö valmistui tammikuussa 1984, ja siinä suhtauduttiin varauksellisen myönteisesti paikallisradiokokeilun aloittamiseen. Paikallisradiokokeilun toteuttamistavasta ja toimilupien saajista käytiin kuitenkin vielä vuoden ajan poliittista vääntöä, kunnes tammikuussa 1985 valtioneuvosto myönsi kaksivuotiset kokeilutoimiluvat. Tämän tutkimuksen pääkohteena on paikallisradioista vuosina 1983-1985 käyty keskustelu. Tarkastelen viestintäpolitiikkaa kuitenkin pitkän aikavälin näkökulmasta, aina 1960-luvun loppupuolelta saakka. Puolueista keskityn tutkimuksessani Keskustapuolueeseen ja SDP:hen. Tämä siksi, että ne olivat päähallituspuolueet paikallisradioista päätettäessä. Lisäksi noiden puolueiden viestintäpolitiikan muutos 1970-luvulta lähtien oli keskeinen viestinnän deregulaation takana vaikuttanut voima. Muitten puolueitten viestintäpolitiikka pysyi samansuuntaisena, oikeisto kannatti deregulaatiota ja vasemmisto – SKDL – vastusti sitä. Keskustapuolueen ja SDP:n lisäksi tarkastelen Paikallisradioliiton kampanjointia. Tutkimukseni tavoitteena on ymmärtää sitä yhteiskunnallista, poliittista ja kulttuurista prosessia, joka johti viestinnän aseman uudelleenmäärittelyyn suomalaisessa yhteiskunnassa ja politiikassa. Näkökulmani viestintäpolitiikan tarkasteluun pitkällä aikavälillä on kulttuurin murroksen näkökulma. Teesini on, että 1970-luvun lopulla alkanut viestinnän deregulaatio oli osa laajempaa kulttuurista muutosta, johon on yleisesti viitattu postmodernin tai jälkiteollisen ajan alkamisena. Monopolistinen, kansansivistysmallinen radio oli osa modernia, valistusoptimistista yhteiskuntaa ja se joutui kriisiin modernin metanarratiivien legitimaatiopohjan murentuessa. Kulttuurin murrokseen liittyi myös suunnitteluoptimismin murentuminen ja yksilöllistyminen, jotka vähensivät kansansivistysradion aikaan sopivuutta. Tutkimuksessa selvitän deregulaation poliittisen prosessin kulkua, mutta pääpainoni on siinä, miten viestintäpolitiikkaa legitimoitiin ja millaiset merkitysrakenteet sitä määrittivät. Tutkimusotteeni on diskurssianalyyttinen, sen kohteena on viestintäpoliittinen tulkinta ja kulttuuri merkitysrakenteina. Tutkimustehtävänäni on myös selvittää sopiiko deregulaatioprosessi Taisto Hujasen teesiin viestinnän demokratisoinnista tai Pentti Kemppaisen malliin konsensusdemokraattisesta prosessista, joka heijasti uusliberaalia aikakautta. Tutkimustulokseni on, että viestinnän demokratisoinnin ideat näyttelivät kyllä osaa keskustelussa, mutta niillä lähinnä kammettiin taloudellinen logiikka sisään radiotoimintaan, mikä ei olisi muuten ollut perusteltavissa. Konsensusmalli sopii huonosti kuvaaman deregulaation prosessia, viestintäpolitiikka oli tuona aikana hyvin erimielistä. Tosin viestintäpoliittisten kannanottojen voi nähdä jossain määrin maltillistuneen ja liberalisoituneen 1970-luvun informaatiosodista. Taloudellinen logiikka näytteli vähäistä roolia toimiluvista päättäneiden ajattelussa. Tärkeimpinä lähdeaineistoina ovat toimineet Keskustapuolueen ja SDP:n arkistot. Lisäksi olen käyttänyt lähteinä puolueiden lehdistöä ja Paikallisradioliiton julkaisemaa Paikallisradio-lehteä.

Change detection and controlling forest information using multi-temporal Landsat TM imagery.

A method was developed for relative radiometric calibration of single multitemporal Landsat TM image, several multitemporal images covering each others, and several multitemporal images covering different geographic locations. The radiometricly calibrated difference images were used for detecting rapid changes on forest stands. The nonparametric Kernel method was applied for change detection. The accuracy of the change detection was estimated by inspecting the image analysis results in field. The change classification was applied for controlling the quality of the continuously updated forest stand information. The aim was to ensure that all the manmade changes and any forest damages were correctly updated including the attribute and stand delineation information. The image analysis results were compared with the registered treatments and the stand information base. The stands with discrepancies between these two information sources were recommended to be field inspected.

Phase relations in the systems Cu–O–R2O3(R = Tm, Lu) and Gibbs energies of formation of Cu2R2O5 compounds

The phase relations in the systems Cu–O–R2O3(R = Tm, Lu) have been determined at 1273 K by X-ray diffraction, optical microscopy and electron probe microanalysis of samples equilibrated in evacuated quartz ampules and in pure oxygen. Only ternary compounds of the type Cu2R2O5 were found to be stable. The standard Gibbs energies of formation of the compounds have been measured using solid-state galvanic cells of the type, Pt|Cu2O + Cu2R2O5+ R2O3‖(Y2O3)ZrO2‖CuO + Cu2O‖Pt in the temperature range 950–1325 K. The standard Gibbs energy changes associated with the formation of Cu2R2O5 compounds from their binary component oxides are: 2CuO(s)+ Tm2O3(s)→Cu2Tm2O5(s), ΔG°=(10400 – 14.0 T/K)± 100 J mol–1, 2CuO(s)+ Lu2O3(s)→Cu2Lu2O5(s), ΔG°=(10210 – 14.4 T/K)± 100 J mol–1 Since the formation is endothermic, the compounds become thermodynamically unstable with respect to component oxides at low temperatures, Cu2Tm2O5 below 743 K and Cu2Lu2O5 below 709 K. When the chemical potential of oxygen over the Cu2R2O5 compounds is lowered, they decompose according to the reaction, 2Cu2R2O5(s)→2R2O3(s)+ 2Cu2O(s)+ O2(g) The equilibrium oxygen potential corresponding to this reaction is obtained from the emf. Oxygen potential diagrams for the Cu–O–R2O3 systems at 1273 K are presented.

Pilottitutkimus apteekkien yksilöllisestä tupakoinninvieroituspalvelusta

Apteekkien yksilöllinen tupakoinninvieroituspalvelu on tupakoinnin lopettamiseen motivoituneille asiakkaille tarkoitettu maksullinen erikoispalvelu, joka sisältää 4–6 tapaamista vieroitusohjaajana toimivan farmaseutin tai proviisorin kanssa. Palvelu sisältää asiakkaalle räätälöityä neuvontaa, henkilökohtaisen vieroitussuunnitelman sekä seurantajakson. Apteekkien yksilöllinen tupakoinninvieroituspalvelu perustuu Isossa-Britanniassa kehitettyyn palvelumalliin, ja sitä on tarjottu suomalaisissa apteekeissa vuodesta 2006. Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee apteekkien yksilöllisen tupakoinninvieroituspalvelun pilottitutkimusta, joka toteutettiin Suomen Apteekkariliiton ja Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan sosiaalifarmasian osaston yhteistyönä ja se kuului osana Hengitysliitto Heli ry:n koordinoimaa tupakasta vieroituksen hankekokonaisuutta. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan pilottitutkimuksessa saadun asiakasaineiston avulla apteekkien yksilöllisen tupakoinninvieroituspalvelumallin toimivuutta, asiakkaiden kokemuksia palvelusta, asiakkaiden onnistumista tupaakoinnin lopettamisessa sekä asiakkaiden kyvykkyyden tunteen kehittymistä palvelun aikana. Tässä interventiotutkimuksessa oli mukana 14 apteekkia, jotka rekrytoivat yhteensä 36 palveluasiakasta. Ennen asiakkaiden rekrytointia apteekit perehdytettiin palvelun tarjoamiseen. Apteekit tiedottivat pilottitutkimuksesta paikallisen terveydenhuollon lääkäreitä ja muita terveydenhuollon ammattilaisia, jotka voivat ohjata asiakkaita palveluun. Sosiaali- ja terveysministeriön pilottitutkimukselle myöntämä rahoitus mahdollisti asiantuntijapalkkion maksamisen apteekeille ja palvelun tarjoamisen asiakkaille ilmaiseksi tai pientä omakustannusosuutta vastaan. Asiakkaiden tupakoimattomana pysymistä sekä kokemuksia tupakoinninvieroituspalvelusta kartoitettiin kyselylomakkeilla, jotka asiakkaat saivat täytettäväkseen palvelun alussa sekä noin 3 kuukauden kohdalla palvelun alkamisesta. Asiakkaiden taustatiedot kerättiin ensimmäisen tapaamisen yhteydessä erillisille taustatietolomakkeille ja palvelun aikana tehtyjä huomioita niille tarkoitetuille kaavakkeille. Ensimmäisen kyselylomakkeen palauttaneista 28 henkilöstä 20 ja toisen kyselylomakkeen palauttaneista 17 henkilöstä 13 oli pysynyt tupakoimattomana (55,6 % ja 36,1 % kaikista asiakkaista). Kaikki tupakoinnin lopettaneet käyttivät jotakin tupakasta vieroituslääkettä. Tupakoinnin lopettaneilla asiakkailla kyvykkyyden tunne oli keskimääräistä parempi sekä palvelun alussa että koko palvelun ajan. Asiakkaat pitivät palvelua tarpeellisena ja apteekin vieroitusohjaajalta saatua tukea tärkeänä. Asiakkaat kokivat myös palvelun saamisen apteekista tärkeäksi. Noin 32 % ensimmäiseen kyselyyn vastanneista ja 41 % toiseen kyselyyn vastanneista oli valmis maksamaan palvelusta. Heidän ilmoittamansa maksuvalmius oli keskimäärin noin 45 euroa (10–100 euroa). Muusta terveydenhuollosta lähetettiin palveluun vain vähän tai ei lainkaan asiakkaita. Tästä syystä apteekit rekrytoivat asiakkaita myös ilman kontaktia muuhun terveydenhuoltoon. Palvelun 36 asiakkaasta noin 36 % oli pysynyt tupakoimattomana 3 kuukauden kohdalla. Verrokkiryhmä jouduttiin jättämään tutkimuksesta pois verrokkihenkilöiden rekrytoinnin epäonnistuttua. Tulos on kuitenkin vertailukelpoinen kansainvälisiin tutkimuksiin, joissa on saatu vastaavanlaisia tuloksia. Apteekkien yksilöllisestä tupakoinninvieroituspalvelusta saattaa olla hyötyä tupakoinnin lopettamisessa siihen motivoituneille henkilöille ja erityisesti henkilöille, jotka käyttävät lisäksi tupakasta vieroituslääkettä. Asiakkaat kokivat palvelun tärkeäksi ja tarpeelliseksi, mutta heikko maksuvalmius asettaa haasteita palvelun tarjoamiselle apteekeissa. Yhteistyömallia muun terveydenhuollon kanssa tulisi kehittää.

Decomposition temperatures of Cu2Ln2O5 (Ln = Tb, Dy, Ho, Er, Tm, Yb, and Lu) compounds

The equilibrium decomposition temperatures of Cu2Ln2O5 (Ln = Tb, Dy, Ho, Er, Tm, Yb, and Lu) compounds have been measured using a combined DTA-TGA apparatus under a flowing Ar + O2 gas mixture, in which the partial pressure of oxygen was controlled at 5.0 × 103 Pa. The Cu2Ln2O5 compounds yield Ln2O3 and Cu2O on decomposition. The decomposition temperature increases monotonically with the atomic number of the lanthanide element. This suggests that the stability of the Cu2Ln2O5 compounds with respect to the component binary oxides increases with decreasing radius of the Ln3+ ion.

Synchrotron Small-Angle X-ray Scattering Studies of Hemoglobin Nonaggregation Confined inside Polymer Capsules

The effect of confinement on the structure of hemoglobin (Hb) within polymer capsules was investigated here. Hemoglobin transformed from an aggregated state in solution to a nonaggregated state when confined inside the polymer capsules. This was directly confirmed using synchrotron small-angle X-ray scattering (SAXS) studies. The radius of gyration (R-g) and polydispersity (p) of the proteins in the confined state were smaller compared to those in solution. In fact, the R-g value is very similar to theoretical values obtained using protein structures generated from the Protein Databank. In the temperature range (25-85 degrees C, Tm 59 degrees C), the R-g values for the confined Hb remained constant. This observation is in contrary to the increasing R-g values obtained for the bare Hb in solution. This suggested higher thermal stability of Hb when confined inside the polymer capsule than when in solution. Changes in protein configuration were also reflected in the protein function. Confinement resulted in a beneficial enhancement of the electroactivity of Hb. While Hb in solution showed dominance of the cathodic process (Fe3+ -> Fe2+), efficient reversible Fe3+/Fe2+ redox response is observed in the case of the confined Hb. This has important protein functional implications. Confinement allows the electroactive heme to take up positions favorable for various biochemical activities such as sensing of analytes of various sizes from small to macromolecules and controlled delivery of drugs.

Thermodynamics of TmRhO3, Phase Equilibria, and Chemical Potentials in the System Tm-Rh-O

Phase equilibria in the system Tm-Rh-O at 1200 K is established by isothermal equilibration of selected compositions and phase identification after quenching to room temperature. Six intermetallic phases (Tm3Rh, Tm7Rh3, Tm5Rh3, Tm3Rh2, TmRh, TmRh2 +/-delta) and a ternary oxide TmRhO3 are identified. Based on experimentally determined phase relations, a solid-state electrochemical cell is devised to measure the standard free energy of formation of orthorhombic perovskite TmRhO3 from cubic Tm2O3 and beta-Rh2O3 in the temperature range from (900 to 1300) K. The results can be summarized as: Delta G(f,ox)(o) +/- 104/J.mol(-1) = -46474 + 3.925(T/K). Invoking the Neumann-Kopp rule, the standard enthalpy of formation of TmRhO3 from its constituent elements at 298.15 K is estimated as -1193.89 (+/- 2.86) kJ.mol(-1). The standard entropy of TmRhO3 at 298.15 K is evaluated as 103.8 (+/- 1.6) J.mol(-1).K-1. The oxygen potential-composition diagram and three-dimensional chemical potential diagram at 1200 K and temperature-composition diagrams at constant partial pressures of oxygen are computed from thermodynamic data. The compound TmRhO3 decomposes at 1688 (+/- 2) K in pure oxygen and at 1583 (+/- 2) K in air at standard pressure.

Efecto de concentraciones de aceite de algodón sobre la viabilidad, patogenicidad, estabilidad de la cepa CB-32 de Beauveria bassiana (Bals y vuils)

En Nicaragua, Plutella xylostella es la plaga que causa mayores daños al cultivo de repollo (Brassica oleracea) lo que implica una gran inversión en el control de la misma. Para contribuir a la búsqueda de alternativas para el Manejo integrado de esta plaga se realizó este estudio en las instalaciones del Centro Nacional de Protección Vegetal (CENAPROVE) y en la Universidad Nacional Agraria durante el periodo comprendido entre Febrero 1991 y Febrero 1992. Se evaluó la Cepa CB-32 del hongo entomopatógeno Beauveria bassiana (Bals & Vuils) en 6 formulaciones conteniendo 0%, 2%, 4%, 6%. 8% y 10% de aceite de algodón en agua sobre larvas del segundo instar de P. xylostella. La concentración de conidias en las formulaciones fué de 3.35x108 En un rango de tiempo de 14-30 horas después de la inoculación en PDA se distinguieron con un mayor porcentaje de germinación de conidias las formulaciones con O y 2% de aceite de algodón. Las mismas demostraron mayor sedimentación reportando 0.2 y 0.5 ml seis horas después de ser sometidas a reposo. Para la evaluación del efecto de la radiación solar sobre las conidias de B. bassiana se realizó un análisis de varianza y pruebas de Tukey con un 95% de confianza, las respaldan que las formulaciones pueden separarse en cuatro categorías estadísticas diferentes de las cuales en primer lugar tenemos las formulaciones con O y 2% de aceite que presentan el mayor porcentaje de germinación de conidias expuestas a 24 horas de radiación solar (86.61% y 80.36%) respectivamente. A la variable patogenicidad de las conidias de B. bassiana en huésped de Plutella xylostella se efectúo un análisis de varianza y prueba de Tuckey y resulto que las formulaciones pueden clasificarse en 3 categorías estadísticas, sobresaliendo la patogenicidad de las conidias de las formulaciones con O y 2% de aceite reportando 95 y 80% respectivamente. El tiempo letal para las formulaciones no varió provocando la mortalidad dos días después de la inoculación de las larvas por el método de inmersión.