Ilman epäpuhtauksien vaikutuksesta maaperään ja pohjaveteen Tampereen ja Kuusankosken ympäristössä

Engl. summary: On the influence of air pollution on soil and groundwater in the Tampere and Kuusankoski regions

Alikasvoksen mittaus ja kartoitus laserkeilauksella

Tasaikäisen metsän alle muodostuvilla alikasvoksilla on merkitystä puunkorjuun, metsänuudistamisen, näkemä-ja maisema-analyysien sekä biodiversiteetin ja hiilitaseen arvioinnin kannalta. Ilma-aluksista tehtävä laserkeilaus on osoittautunut tehokkaaksi kaukokartoitusmenetelmäksi varttuneiden puustojen mittauksessa. Laserkeilauksen käyttöönotto operatiivisessa metsäsuunnittelussa mahdollistaa aiempaa tarkemman tiedon tuottamisen alikasvoksista, mikäli alikasvoksen ominaisuuksia voidaan tulkita laseraineistoista. Tässä työssä käytettiin tarkasti mitattuja maastokoealoja ja kaikulaserkeilausaineistoja (discrete return LiDAR) usealta vuodelta (1–2 km lentokorkeus, 0,9–9,7 pulssia m-2). Laserkeilausaineistot oli hankittu Optech ALTM3100 ja Leica ALS50-II sensoreilla. Koealat edustavat suomalaisia tasaikäisiä männiköitä eri kehitysvaiheissa. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Minkälainen on alikasvoksesta saatu lasersignaali yksittäisen pulssin tasolla ja mitkä tekijät signaaliin vaikuttavat? 2) Mikä on käytännön sovelluksissa hyödynnettävien aluepohjaisten laserpiirteiden selitysvoima alikasvospuuston ominaisuuksien ennustamisessa? Erityisesti haluttiin selvittää, miten laserpulssin energiahäviöt ylempiin latvuskerroksiin vaikuttavat saatuun signaaliin, ja voidaanko laserkaikujen intensiteetille tehdä energiahäviöiden korjaus. Puulajien väliset erot laserkaiun intensiteetissä olivat pieniä ja vaihtelivat keilauksesta toiseen. Intensiteetin käyttömahdollisuudet alikasvoksen puulajin tulkinnassa ovat siten hyvin rajoittuneet. Energiahäviöt ylempiin latvuskerroksiin aiheuttivat alikasvoksesta saatuun lasersignaaliin kohinaa. Energiahäviöiden korjaus tehtiin alikasvoksesta saaduille laserpulssin 2. ja 3. kaiuille. Korjauksen avulla pystyttiin pienentämään kohteen sisäistä intensiteetin hajontaa ja parantamaan kohteiden luokittelutarkkuutta alikasvoskerroksessa. Käytettäessä 2. kaikuja oikeinluokitusprosentti luokituksessa maan ja yleisimmän puulajin välillä oli ennen korjausta 49,2–54,9 % ja korjauksen jälkeen 57,3–62,0 %. Vastaavat kappa-arvot olivat 0,03–0,13 ja 0,10–0,22. Tärkein energiahäviöitä selittävä tekijä oli pulssista saatujen aikaisempien kaikujen intensiteetti, mutta hieman merkitystä oli myös pulssin leikkausgeometrialla ylemmän latvuskerroksen puiden kanssa. Myös 3. kaiuilla luokitustarkkuus parani. Puulajien välillä havaittiin eroja siinä, kuinka herkästi ne tuottavat kaiun laserpulssin osuessa puuhun. Kuusi tuotti kaiun suuremmalla todennäköisyydellä kuin lehtipuut. Erityisen selvä tämä ero oli pulsseilla, joissa oli energiahäviöitä. Laserkaikujen korkeusjakaumapiirteet voivat siten olla riippuvaisia puulajista. Sensorien välillä havaittiin selviä eroja intensiteettijakaumissa, mikä vaikeuttaa eri sensoreilla hankittujen aineistojen yhdistämistä. Myös kaiun todennäköisyydet erosivat jonkin verran sensorien välillä, mikä aiheutti pieniä eroavaisuuksia kaikujen korkeusjakaumiin. Aluepohjaisista laserpiirteistä löydettiin alikasvoksen runkolukua ja keskipituutta hyvin selittäviä piirteitä, kun rajoitettiin tarkastelu yli 1 m pituisiin puihin. Piirteiden selitysvoima oli parempi runkoluvulle kuin keskipituudelle. Selitysvoima ei merkittävästi alentunut pulssitiheyden pienentyessä, mikä on hyvä asia käytännön sovelluksia ajatellen. Lehtipuun osuutta ei pystytty selittämään. Tulosten perusteella kaikulaserkeilausta voi olla mahdollista hyödyntää esimerkiksi ennakkoraivaustarpeen arvioinnissa. Sen sijaan alikasvoksen tarkempi luokittelu (esim. puulajitulkinta) voi olla vaikeaa. Kaikkein pienimpiä alikasvospuita ei pystytä havaitsemaan. Lisää tutkimuksia tarvitaan tulosten yleistämiseksi erilaisiin metsiköihin.

Maa- ja metsätalouden torjunta-aineiden käytöstä Suomessa ja tärkeimpien yhdisteryhmien vaikutuksista vesissä

The use of pesticides in agricultute and forestry in Finland and the effects of the most important groups in waters.

Muiden sota - Sisällissota, sen tapahtumat ja tulkinnat Lammilla

Tämä työ käsittelee hämäläistä Lammin pitäjää ja seurakuntaa vuoden 1918 sisällissodassa. Se kuvaa arkistolähteiden avulla sisällissodan tapahtumia ja niiden tulkintaa Lammilla. Tutkimus katsoo punaiselle puolelle jääneen maalaispitäjän ja -seurakunnan näkökulmasta, miksi sisällissota syttyi, mitä sen aikana tapahtui, miten se vaikutti ja miten sisällissotaa kuvataan muisteluissa. Tämä tieto linkitetään yleiseen historialliseen ja osin myös folkloristiseen tietoon sisällissodasta. Keskeiseksi teemaksi nousee paikallisyhteisön jatkuvuus ja lammilaisten tulkinta muiden aiheuttamasta sodasta. Sisällissodan sytyttyä Lammi jäi rintaman punaiselle puolelle, kun punaiset joukot etenivät Lammin läpi kohti pohjoista. Lammin suojeluskunnan onnistui riisua paikalliset punaiset aseista sodan aluksi, ja näin Lammi jäi valkoisten haltuun. Kuitenkin pian muualta tulleet punaiset marssivat pitäjään. Punaisen vallan aika Lammilla oli varsin maltillinen ja välikohtauksia oli vähän. Lammin tilanne eli pitkälti rintamatapahtumien mukaan. Huhtikuussa saksalaiset valloittivat pitäjän taistelun jälkeen. Punaisten vetäytymisvaiheessa Lammilla tapahtui joitakin murhia ja väkivaltaisuuksia. Saksalaiset polttivat Lammin kirkon tuhotessaan punaisten asevarastoja. Valkoisten tultua alkoivat teloitukset, joissa surmattiin toistakymmentä punaista. Moni lammilainen punainen teloitettiin muualla. Sota näyttäytyi lammilaisille ulkopuolisten aiheuttamana sotana, koska oman paikkakunnan sisäiset tapahtumat eivät yksinään johtaneet vallankumoukseen, vaan siihen tarvittiin ulkopuolisten apua. Keskeisiin sotatapahtumiin liittyivät aina ulkopuoliset. Ulkopuolisuuden korostaminen näkyy myös sodan tulkinnoissa. Esimerkiksi teloittajat tulkittiin usein jälkikäteen ulkopuolisiksi, ja näin paha ulkoistettiin oman pitäjän yhtenäisyyden nimissä. Myös saksalaisten toimet loivat vaikutelman, että paha tuli pitäjän ulkopuolelta. Lammi säilytti yhteisöllisen jatkuvuutensa sisällissodan aikana, sillä koulut ja rippikoulu pysyivät toiminnassa sekä kirkollisia toimituksia järjestettiin normaalisti. Jumalanpalveluksia ei voitu järjestää kirkon ollessa punaisten asevarastona. Seurakunnan pappi sai muutamaa häirintätapausta lukuun ottamatta työskennellä rauhassa. Myös kunnallishallinnossa jatkoivat vanhat valkoiset kunnallismiehet. Tutkimus osoittaa, ettei sisällissota aiheuttanut Lammille syvää murrosta, vaan pitäjä palasi jatkuvuuteen sodan jälkeen varsin nopeasti. Sota oli vain murtuma jatkuvuudessa, ja sen konkreettiset jäljet, kuten kirkko, korjattiin pian. Silti vielä tänäkin päivänä sisällissota näkyy lammilaisessa maisemassa muistomerkkeinä ja joukkohautoina.

Jätevesilietteen raskasmetalleista ja hygieenisistä määrityksistä Suomessa

On heavy metals and hygienic determinations of waste water sludges in Finland.

Tekopohjavesi ja sen valmistamista haittaava suodatinaineksen tukkeutuminen

Artificial recharge and clogging process.

Onnellisten kylät : Vertaileva tapaustutkimus Kumpulan ja Sundsbergin asukkaiden subjektiivisesta hyvinvoinnista sekä onnellisuuden rakentumisesta

The aim of this masters thesis was to examine subjective wellbeing and personal happiness. Empirical study of happiness is part of broader wellbeing reseach and is based on an idea that the best experts of personal wellbeing are the individuals themselves. In addition to perceptions of personal happiness, the aim was also to acquire knowledge about personal values and components personal happiness is based on. In this study, moving into certain community and the charesteristics of neigbourhood contributing happiness, were defined to represent these values. The object was, through comparative casestudy, to obtain knowledge about subjective wellbeing of the inviduals in two different residental areas inside metropolitan area of Helsinki. In comparative case study the intention usually is that the examined units represent spesific "cases" from something broader and therefore the results can be somehow generalized. Consequently the chosen cases in this study were selected due to their image of "urban village" and thus the juxtapositioning was constructed between secluded post-suburban village and more heterogeneous urban village better attached to excisting urban structure. The researh questins were formed as follows: Are there any differencies between the areas regarding the components personal happines is based on? Are there any differencies between the areas regarding the level of residents subjective wellbeing? Based on the residents assesments, what are the most important charesteristics of neigbourhood contributing personal happiness? The data used in order to gain aswers to these questions was obtained from internet-based survey questionnaire. Based on the data residents of post-suburban village Sundsberg seem to share highly family oriented set of values and actualizing these values is ensured with high income, wealth and secure work situation. Insteadt in Kumpula the components of happiness seem place more towards learning and personal developement, interesting leisure and hobbies and specially having an influence regarding communal decisions. Conserning subjective wellbeing of residents there can be seen some differencies as well. Personal life is experienced a bit more happier in Sundsberg than in Kumpula. People are more satified with their personal health and job satisfaction in Sundsberg and additionally feelings of loneliness, inadequancy and frustration are bit more common in Kumpula. Regarding the charesteristics of neigbourhood contributing happiness data suggests that key charesteristics of area are peacefulness and safely, good location and connections and proximity of parks and recreational areas. These charesteristics were concidered highly significant in both areas but they were experienced to actualize better in Kumpula. In addition to these components the residents in Kumpula were overall more satisfied with various charecteristics contiburing happiness in their residental area. Besides these attributes mentioned above residents in Kumpula emphasize also some "softer" elements connecting into social, functional and communal side of area. From Sundsberg point of view residental area best contributing happiness is child friendly and safe community based on likeminded people who share the same sosioeconomical situation. The results of this study can be linked back into the society and metropolitan area, which they were chosen from as a cases to be studied. The results can thereby be seen as an example of differentation of conditions of personal happiness between certain population segments. It is possible to detect an spatial dimetion to this process as well and thereby the results suggests that regional segmentation affects between high-ranking residental areas as well. Thereby the results of this reseach contributes to the debate on innovative, diverse and dynamic urban area and as well cohesion of metropolitan area and the society in whole.

Ideaalin ja todellisuuden välimaastossa - katoavatko perheateriat?

Aims: The recent conversations about disappearing family meals, mental problems of the youngsters and family meals´ protective effect on youngsters problems have been the base of this study. The main aim of this study is to find out, what kind of position family meals do have in the youngsters´lives. Study questions are: 1. What kind of conceptions youngsters have of family meals? 2. What kind of hands-on experience youngsters have about family meals? 3. How youngsters feel family meals on a emotional level? a. Are meals positive moments with the family or do they just limit timetables? b. Do the youngsters need family meals if they do not have those in their families? Why? Why not? Methods: The data was collected using stimulated recall -interviews and basic themed interviews. The data was collected from thirteen 8th graders from Pirkanmaa and Kanta-Häme. The interviews were analyzed with the qualitative content analysis. Results and conclusion: The youngsters´ consepts of the meals and the family meals were quite traditional, assuming that those are warm, varied and eaten with company. The situation of the family meals was good and those were eaten nearly every day in the most of the families. The youngsters thought that the family meals were important social moments with the family and they were able to talk about important things with the family during the meals. They also felt that the daily eating rythm was good and they did not felt that the meals would have been somehow restrictive. Even so that the pupils felt the family meals were important, the pupil whose family did not eat family meals did not long those meals. He felt that he was able to share his thoughts and experiences also in other ways. It is important that youngsters have this channel of communication.

Metsätieteellinen tutkimustoiminta ulkomailla ja ehdotus sen järjestämiseksi Suomessa.

Liite Metsähallituksen vuosikertomukseen v. 1907. 138 s.

Isoisän ja lapsenlapsen suhde perhemuodostelmassa

Tarkastelen pro gradu -työssäni elettyä isoisyyttä sekä erityisesti isoisän ja lapsenlapsen suhdetta. Sukupolvien väliset suhteet ja isovanhemmuus ovat 2000-luvulla nousseet uudenlaisen mielenkiinnon kohteeksi yhteiskuntaa ja perhettä kohdanneiden muutosten myötä. Valtaosa isovanhemmuutta koskevaa tietoa on johdettu isoäitejä koskevista tutkimuksista, tästä syystä tutkielmassa tuodaan esiin isoisien näkemyksiä ja perhesuhteita. Tutkielmassa käytetään konfigurationaalista näkökulmaa, joka kytkeytyy sosiologiseen perhe- ja läheissuhteiden tutkimukseen ja saksalaissosiologi Norbert Eliasin teoreettiseen ja empiiriseen työhön. Tässä kontekstissa perhe nähdään merkityksellisenä suhteiden ja sidosten muodostamana kokonaisuutena ja ihmiset sekä heidän minänsä sidoksissa muotoutuvana ja niihin uponneena. Elettyä isoisyyttä sekä isoisän ja lapsenlapsen suhdetta pyritään näin ollen ymmärtämään laajemman perhesuhteiden muodostelman ja siinä vaikuttavan dynamiikan kautta. Tutkielman keskeinen kysymys on, miten isoisät ovat eläneet isoisyyttään ja millainen on isoisän ja lapsenlapsen suhde? Millaiseen perhesuhdemuodostelmaan tämä suhde ja isoisän kokemus siitä paikantuu? Entä mikä merkitys perhesuhdemuodostelmaan kuuluvilla muilla ihmisillä on siihen, millaiseksi kunkin isoisän eletty isoisyys on muotoutunut? Konfigurationaalisen näkökulman lisäksi työssä on hyödynnetty sukupolvien välisiin perhesuhteisiin, kriittiseen perhetutkimukseen ja temaattiseen isovanhemmuus- sekä miestutkimukseen liittyvää taustakirjallisuutta. Tutkielman aineisto koostuu yhdentoista isoisän puolistrukturoidusta teemahaastattelusta sekä heidän perhesuhteitaan koskevasta suhdeaineistosta. Tutkielmassa on liikuttu näiden kahden aineistotyypin välillä eli haastateltavan haastattelupuheessa tuottaman kuvauksen ja kulttuuristen merkitysten rinnalla on kerätty strukturoitua tietoa isoisien perhesuhteista. Kahdentasoisen aineiston analyysimenetelminä on käytetty teemoittelua sekä suhdemuodostelmien analyysia, jonka avulla on pyritty erittelemään haastateltavien suhdemuodostelmien rakenteita ja ominaisuuksia sekä niiden vaikutusta isoisän ja lapsenlapsen välisen suhteen ja eletyn isoisyyden muotoutumiseen. Analyysin perusteella isoisyys on merkittävä elämänvaihe haastateltavien elämässä, johon liittyy läheisyyttä, hoivaa ja pienistä lapsenlapsista huolenpitoa. Isoisänä olo on lisännyt haastateltavien itsearvostusta ja hyvinvointia ja lapsenlapset ovat tuoneet tunteen elämän jatkuvuudesta. Isoisien suhdetta lapsenlapseen luonnehtii vahvasti läsnäolon ja osallisuuden moraalinen velvoite, joka ilmenee konkreettisesti tiiviinä tapaamisina, yhdessäolona ja toimintana sekä avunantona lapsenlapselle. Läsnäolon moraalinen velvoite määrittyy lopulta aineiston valossa taustallaoloksi. Isoisät ovat läsnä, mutta taustalla olevina tukijoina. Lapsen perhe-elämän autonomiaa tulee kunnioittaa ja käydä neuvottelua sopivasta osallisuuden asteesta. Aineistosta piirtyy tässä yhteydessä esiin ambivalenssi eli puuttumattomuuden ja osallisuuden normi; isoisän läsnäolon ja taustallaolon välinen raja lapsen perheessä ei ole selkeästi määriteltävissä. Tutkielman keskeisin tulos on, että isoisyys sekä isoisän ja lapsenlapsen välinen suhde on vahvasti suhteissa muotoutuva. Isoisien perhemuodostelmissa vaikuttavat moninaiset sidokset. Erilaiset riippuvuudet ja kytkökset ovat keskeisinä väliin tulevina ja vaikuttavina tekijöitä isoisän ja lapsenlapsen välisessä suhteessa sekä eletyn isoisyyden kokemuksellisuudessa. Menneet ja nykyiset perhesuhteet joko ehkäisevät, edistävät tai tasapainottavat isoisän ja lapsenlapsen suhdetta. Erityisesti välisukupolven vaikutus isoisyyteen ja isoisän ja lapsenlapsen välisen suhteen muotoutumiseen on keskeinen. Tulokset osoittavat, että isoisien perhesuhdemuodostelmat eivät ole yksittäisten suhteiden tai kahdenvälisten neuvottelujen summa. Kyse on laajemmasta isoisille merkityksellisestä perhe- ja sukuyhteydestä, jonka piiriin kuuluvat myös heikoimmat ja konfliktien värittämät suhteet. Tietyt ihmiset kuuluvat yhteen ja tämä laajempi sukuyhteys mahdollistaa isoisille pitkäkestoiset ihmissuhteet ja pitää kasassa heikoimmatkin sidokset. Isoisät uusintavat näin sukulaisuutta järjestelmänä, jossa kokonaisuutta suojellaan sen moninaisuudesta huolimatta.