Varustamobarometri. Rederibarometern 2013

Merikuljetusmarkkinoiden suhdannetilanne on barometrin mukaan hieman parantunut viimeisen 12 kuukauden aikana, joskin toteutuneen kehityksen saldoluku oli edelleen huomattavan negatiivinen (-44). Puolet vastaajista arvioi, että suhdannetilanne on heikentynyt jonkin verran viimeisen 12 kuukauden aikana. Tulevaisuus nähdään kuitenkin positiivisena, mistä osoituksena on merikuljetusmarkkinoiden suhdanteita kuvaavan saldoluvun vaihtuminen negatiivisesta positiiviseksi. Merikuljetusmarkkinoiden tavoin kuljetuskysynnän ennakoidaan kasvavan merkittävästi seuraavan 12 kuukauden aikana sillä seurauksella, että saldoluku vaihtuisi negatiivisesta positiiviseksi. Tarkasteltavan kauden kuljetuskysynnän saldoluku on lähtenyt jo lievään nousuun. Suomen meriliikenteen tuonnin ja viennin ennustetaan myös kääntyvän lievään kasvuun 2011 tapahtuneen jyrkän notkahduksen jälkeen. Viennin ja tuonnin osalta viidennes vastaajista ennakoi kuljetusmäärien kasvavan jonkin verran. Kilpailu merikuljetusmarkkinoilla ei ole vähentynyt missään vaiheessa. Toteutuneen kauden saldoluku (-75) on alin koko barometrin historiassa. Merikuljetusrahtien hinnat ovat koko varustamobarometrin ajan heilahdelleet melkoisesti. Toteutuneen 12 kuukauden aikana suunta on ollut laskeva. Puolet vastaajista arvioi hintojen pysyvän ennallaan seuraavalla tarkasteluajanjaksolla ja kolmannes uskoo hintojen nousevan jonkin verran. Vuodesta 2009 lähtien polttoaineen hinnan saldoluku on laskenut rajusti vuoteen 2012 asti. Kuluneen jakson tarkastelu osoittaa, että vastaajista neljännes ilmoitti hinnan laskeneen jonkin verran ja noin kolmannes nousseen jonkin verran. Ennusteen mukaan hintakehityksen hetkellinen suunta positiivisempaan päin tulee jälleen kääntymään kohti negatiivista polttoaineen hintojen kallistuessa. Varustamon liikevaihdossa on nähtävissä sama suuntaus kuin yleisessä suhdannetilanteessa; kolme vuotta jatkuneen laskusuhdanteen ennakoidaan kääntyvän nousuun. Puolet vastaajista arvioi liikevaihdon nousevan jonkin verran tulevalla 12 kuukauden jaksolla. Varustamoiden kapasiteetin käyttöaste on parantunut merkittävästi kuluvalla tarkastelujaksolla ja positiivisen kehityksen ennakoidaan jatkuvan myös tulevalla jaksolla. Kasvun ja kehittymisen esteiden kartoitus osoitti, että talouden yleinen epävarmuus on 63 prosentilla vastaajista merkittävin yksittäinen este. Huono hintakehitys sekä kilpailun lisääntyminen ovat joka toisen vastaajan mielestä merkittäviä kasvua uhkaavia esteitä. Sen sijaan charter-kustannusten nousua ja luotsausmaksujen tasoa ei ole koettu kasvun esteinä; vain kuusi prosenttia vastaajista on valinnut nämä vaihtoehdot. Teemakysymyksillä kartoitettiin varustamoiden sopeutumiskeinoja kiristyvän rikkipitoisuusrajan noudattamiseksi eri polttoaineita tai teknologioita hyväksi käyttäen vuodesta 2015 ja vuodesta 2020 lähtien. Ylivoimaisesti suurin osa eli 88 prosenttia vastaajista valitsi vaihtoehdokseen 1.1.2015 alkaen MGO:n (marine gas oil), jonka rikkipitoisuus on 0,1 %. Vain 13 prosenttia vastaajista uskoi käyttävänsä tuolloin rikkipesuria. Moottorin muuttamista siten, että nesteytetyn maakaasun eli LNG:n käyttö polttoaineena on mahdollista, uuden LNG-käyttöisen aluksen hankkimista tai muuta vaihtoehtoista keinoa ei uskonut käyttävänsä yksikään vastanneista varustamoista. Toinen kysymys käsitteli sopeutumiskeinoja 1.1.2020 lähtien, jolloin polttoaineen rikkipitoisuuden raja tulee olemaan edelleen 0,1 % SECA-alueella ja globaalisti 0,5 %. Vastaajista reilu kolmannes valitsi vaihtoehdokseen MGO:n käytön kaikkialla ja neljännes uskoo puolestaan käyttävänsä SECA:lla MGO:ta ja muualla 0,5 % rikkiä sisältävää polttoainetta. Rikkipesuri oli edelleen vaihtoehto vain 10 prosentilla vastaajista. Moottorin muuttamista LNG-käyttöiseksi tai uuden LNG-käyttöisen aluksen hankkimista piti vaihtoehtona yhteensä noin 15 prosenttia vastaajista. Vuoden 2020 alusta muuksi vaihtoehdoksi esitettiin bioöljyä, jota uskoo käyttävänsä 15 prosenttia vastaajista. Kolmas kysymys liittyi välillisesti kiristyviin määräyksiin; varustamoilta kysyttiin harkitsevatko ne siirtävänsä toimintaansa SECA-alueen ulkopuolisille alueille. Vastaajista 87 prosenttia oli sitä mieltä, että eivät harkitse operointialueensa siirtämistä ja loput 13 prosenttia ilmoitti tätä pohtivansa.

Röster från kriget : en etnologisk studie av brevdialoger mellan frontsoldater och deras familjer 1941–1944

Avhandlingen handlar om förbindelsen mellan svenskspråkiga soldater och deras familjer under fortsättningskriget. Utgående från ett omfattande brevmaterial analyseras brevkontaktens betydelser för dem som länge tvingades leva åtskilda under en livshotande tid. I arbetet studeras de personliga erfarenheterna av kriget och krigsvardagen så som de framställdes i brevsamtalen mellan avhandlingens fem soldater och deras närmaste. Mellan fronten och hemmafronten uppstod förutom det rumsliga avståndet också ett erfarenhetsmässigt avstånd till följd av att livet vid fronten skiljde sig markant från det civila och fredstida. För att undvika främlingskap var det viktigt att hålla en tät kontakt per brev och att regelbundet hålla mottagaren underrättad om det egna livet. I studien behandlas olika handlingsstrategier som skribenterna tillgrep i sin vardag och inom ramen för brevsamtalet för att upprätthålla den nära relationen och det gemensamma livet avståndet och separationen till trots. Krigsfronten och hemmafronten bör därför inte betraktas som fullständigt separata sfärer. Det förekom överskridanden på många plan och dessutom medvetna försök att väva samman livet vid de båda fronterna. Brevskrivandet hade också en terapeutisk funktion och betydande roll i soldaternas försök att klara av krigets påfrestningar. Av denna orsak fick även svåra erfarenheter utrymme i bre¬ven. Soldaterna behövde stödet från sina närmaste, men för att inte belasta och oroa familjen orimligt måste de i varierande grad förtiga eller nedtona krigets destruktiva verklighet. Materialet visar att ämnen med kopplingar till det civila övervägde i breven från fronten. Mest skrev man om sådant parterna delade och kunde förstå. Under krigets ovissa tid blev det nödvändigt att försöka hålla fast vid någon form av normalitet. Brevet blev därför framför allt ett rum för det trygga, civila och normala – ett rum där det tidigare levde kvar och där samhörigheten och familjelivet aktivt upprätthölls. -------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Sotavuosina, jolloin suuri osa Suomen perheistä joutui pitkäksi aikaa erilleen, kirje jäi käytännössä ainoaksi mahdolliseksi viestintäkeinoksi. Väitöskirjassani tutkin viiden sotilaan ja heidän perheidensä välistä yhteydenpitoa jatkosodan aikana. Laajan kirjeaineiston avulla tarkastelen kirjeenvaihdon merkityksiä ja tehtäviä erossaolon aikana ja omaa elämää uhkaavassa sodan poikkeustilassa. Rintaman ja kotirintaman vastavuoroisen kirjeenvaihdon tarkan lähiluennan avulla analysoin sota-aikaa ja sen kokemista kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Tutkimus osoittaa kuinka jatkuva yhteys perheisiin oli rintamamiehille tärkeätä mm. henkisen selviytymisen kannalta sekä läheisten suhteiden ylläpitämiseksi. Koska kirjeenvaihto oli tärkeä henkireikä, kirjeet sisältävät raskaita kokemuksia sekä kertomuksia taisteluista, partiotehtävistä, kuolemasta, pelosta. Jotta läheiset eivät huolestuisi kohtuuttomasti, kirjeissä kuitenkin yleensä vältettiin kertomasta vaikeista kokemuksista kovin avoimesti. Sotilaiden kirjeet sisältävät pääasiassa kokemuksia ja aiheita, joilla oli monia yhtymäkohtia rauhanaikaiseen ja normaaliin elämään. Kirjeissä kerrottiin arkisista asioista, jotka olivat kirjoittaville osapuolille tuttuja, mikä vahvisti yhteydentunnetta ja vähensi kokemuksellista etäisyyttä. Nykypäivän lukija saattaakin ihmetellä kirjeiden arkipäiväisyyttä, mutta kirje oli sotilaille väylä normaaliin, turvalliseen siviilielämään – tila, jonka kautta he hetkeksi siirtyivät kotiin. Kirjeitse kirjoittajat tukivat toisiaan, loivat tunteen turvallisuudesta, jatkuvuudesta ja normaaliudesta, sekä sisällyttivät toisensa omaan elämäänsä toisaalla. Tutkimus osoittaa kuinka jatkuva ja tiivis yhteydenpito sodan raskaissa olosuhteissa liitti rintaman ja kotirintaman yhteen näiden välissä olevasta kuilusta huolimatta.

Olika aspekter av psykisk hälsa, stödsamtal och psykoterapi för personer med utvecklingsstörning : en kartläggning i Svenskfinland

Olika aspekter av psykisk hälsa och psykoterapi för personer med utvecklingsstörning undersöktes med hjälp av intervjuer. Syftet var att göra en kartläggning över erfarenheter och åsikter bland personer som arbetar med utvecklingsstörda i Svenskfinland. Totalt deltog 15 personer i undersökningen, 10 omsorgspsykologer, 4 socialkuratorer och en privatpraktiserande psykoterapeut. Deras erfarenhet av arbete med personer med utvecklingsstörning var i medeltal 17,3 år. Undersökningens resultat visar att psykisk ohälsa är ofta förekommande bland personer med utvecklingsstörning och att utvecklingsstörningen numera ofta särskiljs från psykiska störningar. Det är förändringar i beteendet som är signalen på psykisk ohälsa och oförmågan att uttrycka sitt mående som är det största hindret till att få lämplig vård. Andra hinder är bristen på ett fungerande samarbete mellan omsorg, sjukvård och mentalvård och okunskap beträffande många olika aspekter av psykisk ohälsa hos utvecklingsstörda. Inställningen till psykoterapi för utvecklingsstörda håller på att förändras till det positivare, och man börjar även uppmärksamma handikappmedvetenhet och identitetsutveckling samt dess betydelse för den psykiska hälsan. Denna undersökning betonar mötet mellan terapeut och klient som en betydelsefull faktor i samtal med personer med utvecklingsstörning. Resultaten stöder forskning på området, och fördjupar förståelsen av de olika aspekterna kring psykisk hälsa, stödsamtal och psykoterapi för personer med utvecklingsstörning.

Elevers läs- och skrivförmåga över tid : en longitudinell kohortstudie av läsförståelse och stavning i årskurs 1-6 i en finlandssvensk skola

Reports have shown that a growing number of students are leaving school without adequate reading and writing skills. At the same time, finnish children have improved in reading lit-eracy over the past decade. The school´s primary mission is to support student´s reading and writing development and follow it over time. Not only individual students´development has to be followd over time, as seen in this study, to be able to plan interventions. The purpose of this licentiate thesis is to study how the results in grades 1–6 exhibit in reading compre-hension and spelling over time in a school for the Swedish-speaking minority in Finland. Even gender differences in reading comprehension and spelling are being examined, as well as students with low performance. The data collection has been done during a period of twelwe years, 1997–2009, where data from practically every two years has been used for this study. Results are reported for the years 1997, 2000, 2001, 2003, 2007 and 2009. The measuring instruments are standardized and normative tests in reading comprehension and spelling. The same instruments were used all of the years. The number of students was 1 037 and when possible, students partici-pated more than once. There was a minimal loss of data. The groups of students mostly came from urban districts, and a smaller number came from rural districts. Students with special needs were included in the group, but none of the students in special units participat-ed. The results show that the skills in reading comprehension and spelling haven´t changed appreciably over time. The trend shows slightly positive or unchanged direction except in spelling in grade 1 and reading comprehension in grade 5 where the trend is slightly nega-tive. The most obvious change can be noticed over time in reading comprehension in grade 2, where performance has improved significantly. Significant differences between boys´and girls´performances occur some years and in favor of the girls, but more often in spelling than in reading comprehension. In grade 4, there are no differences in results between boys and girls in any year, neither in reading comprehension nor in spelling, nor in grade 2 in reading comprehension. When the results shows gender differences, there are always differ-ences in both reading comprehension and spelling. Poor performances are also analyzed over time. Isolated reading comprehension difficulties were common for those who was performing poorly. In grade 2, as the only grade, most common was a double deficit in both reading comprehension and spelling, and in grade 4, most students who performed poorly had isolated difficulties in spelling. The amount of poor results varies over time, and no particular trend can be discerned. In grade 2, however, the poor results decreased over time, especially for the boys. Even in reading comprehension for grade 6 the amount of poor results, especially for the boys (10th percentile), has decreased over time, at least in the later years, while the poor results in-creased in spelling generally. In grade 4 the amount of poor results in spelling (10th perc.) seems to be reduced for the girls.

Kansalliskirjastolle vihdoin oma historia : Rainer Knapaksen Tiedon valtakunnassa jäljittää Kansalliskirjaston värikkäät vaiheet Turun Akatemian palosta aina nykyhetkeen asti

Kirjallisuusarvostelu

Suomalaisen Aasian-tutkimuksen kunniakas historia

Kirjallisuusarvostelu

Turun Pyhän Katariinan kirkon ja seurakunnan historia nykynäkemyksen valossa

Kirjallisuusarvostelu

Kansainvälistyvän Suomen sukupuolitettu ja rodullistettu historia

Kirjallisuusarvostelu

Till försvar av de mänskliga rättigheterna för offren av prostitutionsrelaterad människohandel

Kirjallisuusarvostelu