European climate variations over the past half-millennium reconstructed from groundwater

Temperature reconstructions for recent centuries are the basis of estimations of the natural variability in the climate system before and during the onset of anthropogenic perturbation. Here we present, for the first time, an independent and physically based reconstruction of mean annual temperature over the past half millennium obtained from groundwater in France. The reconstructed noble gas temperature (NGT) record suggests cooler than present climate conditions throughout the 16th-19th centuries. Periods of warming occur in the 17th-18th and 20th century, while cooling is reconstructed in the 19th century. A noticeable coincidence with other temperature records is demonstrated. Deuterium excess varies in parallel with the NGT, and indicates variation in the seasonality of the aquifer recharge; whereas high excess air in groundwater indicates periods with high oscillations of the water table.

Relative Technical Efficiency of European Transportation Systems

Talouden kasvaessa myös tavarankuljetusmäärät kasvavat. Kuljetusjärjestelmät ja niiden sujuva toiminta on erittäin tärkeää taloudellisen kasvun kannalta tällä hetkellä, ja se tulee olemaan yhä tärkeämpää tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa tarvitaan kokonaisvaltainen ja selkeästi tehokkaampi kuljetusjärjestelmä, mikäli tulevaisuuden kuljetusvirrat halutaan hoitaa kestävästi. Tässä opinnäytetyössäni tutkin kolmen eurooppalaisen kuljetusjärjestelmän (rautatiet, lentoliikenne ja konttiliikenne meritse) suhteellista teknistä tehokkuutta ja menetelmänä on data envelopment analysis (DEA). Vertailtaessa kuljetusjärjestelmiä löytyi suuria eroja kuljetusmuotojen välille. lentoyhtiöt suoriutuivat huomattavan tasaisesti eli tehokkaiden ja ei-tehokkaiden toimijoiden välillä ei ollut suuria eroja. Rautatiepuolella erot venyivät huomattavan suuriksi niin eri yritysten välillä kuin jopa saman yrityksen sisällä eri vuosina. Pikaisemmassa laivayhtiöiden tarkastelussa erot niiden välillä olivat lähes yhtä pieniä kuin lentoyhtiöiden välillä. Tarkasteltaessa omistajuuden vaikutusta lentoyhtiöiden toiminnassa huomattiin, että yksityisessä omistuksessa olevat yritykset olivat huomattavasti tehokkaampia matkustajien kuljettamisessa. Rahtipuolella merkittäviä eroja ei havaittu. Merkittävät korrelaatiot eri mallien välillä antoivat joitain viitteitä myös kuljetuspoliittiseen päätöksentekoon; investoinnit matkustajienkuljetuksiin raiteilla parantaisivat koko rautatiepuolen teokkuutta, mutta myös samalla lentopuolen matkustajakuljetuksen tehokkuutta.

Methicillin-resistant Staphylococcus aureus: phylogenetic relatedness between European epidemic clones and Swiss sporadic strains.

We have compared the phylogenetic diversity of methicillin-resistant Staphylococcus aureus (MRSA) strains from Switzerland and their phylogenetic relationships with European epidemic clones, using multiprimer random amplification polymorphic DNA (RAPD). Strains included 24 European epidemic clones (59 strains), 66 sporadic strains isolated in Switzerland in 1996-1997, and 15 reference strains of five other Staphylococcus species. Similarity and clustering analysis with the Jaccard's coefficient showed that the maximum genetic distance between MRSA strains was 0.43, whereas the minimum genetic distance between the six Staphylococcus species was 0.97, indicating that the method permits phylogenetic hierarchization. The 24 MRSA clones reported to be epidemic in European countries during the 1990s were distributed into seven different genetic clusters with a maximum distance of 0.29 among them. This clustering pattern was confirmed by the analysis of a subset of MRSA strains by multilocus enzyme electrophoresis at 12 loci. Most of the sporadic Swiss strains were distributed into these seven different genetic clusters, together with the epidemic MRSA clones. This suggests that there is no phylogenetic cluster specific to epidemic clones of MRSA.

Targeted therapy against multi-resistant bacteria in leukemic and hematopoietic stem cell transplant recipients: guidelines of the 4th European Conference on Infections in Leukemia (ECIL-4, 2011).

The detection of multi-resistant bacterial pathogens, particularly those to carbapenemases, in leukemic and stem cell transplant patients forces the use of old or non-conventional agents as the only remaining treatment options. These include colistin/polymyxin B, tigecycline, fosfomycin and various anti-gram-positive agents. Data on the use of these agents in leukemic patients are scanty, with only linezolid subjected to formal trials. The Expert Group of the 4(th) European Conference on Infections in Leukemia has developed guidelines for their use in these patient populations. Targeted therapy should be based on (i) in vitro susceptibility data, (ii) knowledge of the best treatment option against the particular species or phenotype of bacteria, (iii) pharmacokinetic/pharmacodynamic data, and (iv) careful assessment of the risk-benefit balance. For infections due to resistant Gram-negative bacteria, these agents should be preferably used in combination with other agents that remain active in vitro, because of suboptimal efficacy (e.g., tigecycline) and the risk of emergent resistance (e.g., fosfomycin). The paucity of new antibacterial drugs in the near future should lead us to limit the use of these drugs to situations where no alternative exists.

Cross-scale analysis of the region effect on vascular plant species diversity in southern and northern European mountain ranges.

Background: The divergent glacial histories of southern and northern Europe affect present-day species diversity at coarse-grained scales in these two regions, but do these effects also penetrate to the more fine-grained scales of local communities?Methodology/Principal Findings: We carried out a cross-scale analysis to address this question for vascular plants in two mountain regions, the Alps in southern Europe and the Scandes in northern Europe, using environmentally paired vegetation plots in the two regions (n = 403 in each region) to quantify four diversity components: (i) total number of species occurring in a region (total gamma-diversity), (ii) number of species that could occur in a target plot after environmental filtering (habitat-specific gamma-diversity), (iii) pair-wise species compositional turnover between plots (plot-to-plot beta-diversity) and (iv) number of species present per plot (plot gamma-diversity). We found strong region effects on total gamma-diversity, habitat-specific gamma-diversity and plot-to-plot beta-diversity, with a greater diversity in the Alps even towards distances smaller than 50 m between plots. In contrast, there was a slightly greater plot alpha-diversity in the Scandes, but with a tendency towards contrasting region effects on high and low soil-acidity plots.Conclusions/Significance: We conclude that there are strong regional differences between coarse-grained (landscape- to regional-scale) diversity components of the flora in the Alps and the Scandes mountain ranges,but that these differences do not necessarily penetrate to the finest-grained (plot-scale) diversity component, at least not on acidic soils. Because different processes can lead to a similar pattern, we discuss the consistency of our results with Quaternary history and other divergent features between the two regions such as habitat connectivity, selection for vagility and environmental differences not accounted for in our analyses

Early high-dose treatment: SCT results from the European High Risk Neuroblastoma Study

Aims: The HR-NBL1 Study of the European SIOP Neuroblastoma Group (SIOPEN) randomised two high dose regimens to learn about potential superiority and toxicity profiles.Patients and Methods: At interim analysis 1483 high risk neuroblastoma patients (893 males) were included since 2002 with either INSS stage 4 disease (1383 pts) above 1 year, or as infants (59 pts) and stage 2&3 of any age (145 pts) with MYCN amplification. The median age at diagnosis was 2.9 years (1 month-19.9 years) with a median follow up of 3 years. Response eligibility criteria prior randomisation after Rapid Cojec Induction (J Clin Oncol, 2010) ± 2 courses of TVD (Cancer, 2003) included complete bone marrow remission and at least partial response at skeletal sites with no more than 3, but improved mIBG positive spots and a PBSC harvest of at least 3x10E6 CD34/kgBW. The randomised regimens were BuMel [busulfan oral till 2006, 4x150mg/m² in 4 ED; or intravenous use according to body weight as licenced thereafter; melphalan 140mg/m²/day) and CEM [carboplatinum ctn. infusion (4x AUC 4.1mg/ml.min/day, etoposid ctn. infusion (4x 338mg/m²/day or [4x 200mg/m²/day]*, melphalan (3x70mg/m²/day; 3x60mg/m²/day*;*reduced dosis if GFR< 100ml/min/1.73m²). Supportive care followed institutional guidelines. VOD prophylaxis included ursadiol, but randomised patients were not eligible for the prophylactic defibrotide trial. Local control included surgery and radiotherapy of 21Gy.Results: Of 1483 patients, 584 were being randomised for the high dose question at data lock. A significant difference in event free survival (3-year EFS 49% vs. 33%, p<0.001) and overall survival (3-year OS 61% vs. 48%, p=0.003) favouring the BuMel regimen over the CEM regimen was demonstrated. The relapse/progression rate was significantly higher after CEM (0.60±0.03) than after BuMel (0.48±0.03)(p<0.001). Toxicity data had reached 80% completeness at last analysis. The severe toxicity rate up to day 100 (ICU and toxic deaths) was below 10%, but was significantly higher for CEM (p= 0.014). The acute toxic death rate was 3% for BuMel and 5% for CEM (NS). The acute HDT toxicity profile favours the BuMel regimen in spite of a total VOD incidence of 18% (grade 3:5%).Conclusions: The Peto rule of P<0.001 at interim analysis on the primary endpoint, EFS was met. Hence randomization was stopped with BuMel as recommended standard treatment in the HR-NBl1/SIOPEN trial which is still accruing for the randomised immunotherapy question.

Ranking RegionalInnovation Policies: DEA-based Benchmarking in an European Setting

Seudullinen innovaatio on monimutkainen ilmiö, joka usein sijaitsee paikallisten toimijoiden keskinäisen vuorovaikutuksen kentässä. Täten sitä on perinteisesti pidetty vaikeasti mitattavana ilmiönä. Työssä sovellettiin Data Envelopment Analysis menetelmää, joka on osoittautunut aiemmin menestyksekkääksi tapauksissa, joissa mitattavien syötteiden ja tuotteiden väliset suhteet eivät ole olleet ilmeisiä. Työssä luotiin konseptuaalinen malli seudullisen innovaation syötteistä ja tuotteista, jonka perusteella valittiin 12 tilastollisen muuttujan mittaristo. Käyttäen Eurostat:ia datalähteenä, lähdedata kahdeksaan muuttujsta saatiin seudullisella tasolla, sekä mittaristoa täydennettiin yhdellä kansallisella muuttujalla. Arviointi suoritettiin lopulta 45 eurooppalaiselle seudulle. Tutkimuksen painopiste oli arvioida DEA-menetelmän soveltuvuutta innovaatio-järjestelmän mittaamiseen, sillä menetelmää ei ole aiemmin sovellettu vastaavassa tapauksessa. Ensimmäiset tulokset osoittivat ylipäätään liiallisen korkeita tehok-kuuslukuja. Korjaustoimenpiteitä erottelutarkkuuden parantamiseksi esiteltiin ja sovellettiin, jonka jälkeen saatiin realistisempia tuloksia ja ranking-lista arvioitavista seuduista. DEA-menetelmän todettiin olevan tehokas ja kiinnostava työkalu arviointikäytäntöjen ja innovaatiopolitiikan kehittämiseen, sikäli kun datan saatavuusongelmat saadaan ratkaistua sekä itse mallia tarkennettua.

Concentrations of resveratrol and derivatives in foods and estimation of dietary intake in a Spanish population: European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition (EPIC)-Spain cohort

Resveratrol has been shown to have beneficial effects on diseases related to oxidant and/or inflammatory processes and extends the lifespan of simple organisms including rodents. The objective of the present study was to estimate the dietary intake of resveratrol and piceid (R&P) present in foods, and to identify the principal dietary sources of these compounds in the Spanish adult population. For this purpose, a food composition database (FCDB) of R&P in Spanish foods was compiled. The study included 40 685 subjects aged 3564 years from northern and southern regions of Spain who were included in the European Prospective Investigation into Cancer and Nutrition (EPIC)-Spain cohort. Usual food intake was assessed by personal interviews using a computerised version of a validated diet history method. An FCDB with 160 items was compiled. The estimated median and mean of R&P intake were 100 and 933 mg/d respectively. Approximately, 32% of the population did not consume RΠ The most abundant of the four stilbenes studied was trans-piceid (53·6 %), followed by trans-resveratrol (20·9 %), cis-piceid (19·3 %) and cis-resveratrol (6·2 %). The most important source of R&P was wines (98·4 %) and grape and grape juices (1·6 %), whereas peanuts, pistachios and berries contributed to less than 0·01 %. For this reason the pattern of intake of R&P was similar to the wine pattern. This is the first time that R&P intake has been estimated in a Mediterranean country.

Strategic groupsin the European energy industry

Strategisten ryhmien teoria tarjoaa mahdollisuuden keskitason analyysiin yritysten ja toimialan välillä yritysten kilpailullisen aseman tarkasteluun. Strategiset ryhmät ovat samalla toimialalla toimivia yrityksiä, joilla on samanlaiset strategiset ominaisuudet, jotka kilpailevat samanlaisilla perusteilla tai jotka toteuttavat samanlaista strategiaa. Tässä tutkimuksessa strategisten ryhmien teoriaa on käytetty eurooppalaisten energiayritysten ryhmittelyyn. Tutkimuksessa oli mukana 104 energia-alan yritystä, jotka jaettiin viiteen strategiseen pääryhmään yritysten maantieteellisen toiminta-alueen ja koon mukaan. Jokainen ryhmä edustaa erilaista strategiaa. Muita strategisia ominaisuuksia, joita ovat diversifikaatioaste, tuotantoteknologia ja omistusmuoto, käytettiin muodostamaan alaryhmiä edellisistä pääryhmistä. Muodostettuja strategisia ryhmiä käytettiin seuraavaksi suoristuskykyerojen tutkimiseen ryhmien välillä. Suorituskykyä kuvaaviksi muuttujiksi valittiin liikevoitto-%, koko pääoman tuottoaste, vakavaraisuus-% ja current ratio. Tulokset osoittavat, että energiayritykset voidaan jakaa ryhmiin valittujen strategisten ominaisuuksien perusteella. Nämä yritysten strategiset valinnat eivät vaikuta merkittävästi yritysten taloudelliseen suorituskykyyn valittujen suorituskykymuuttujien osalta. Monikansalliset jättiläisyritykset ovat suorituskyvyltään heikoimpia ja eurooppalaiset suuryritykset parhaita ryhmiä, mutta erot eivät ole tilastollisesti merkittäviä. Ainut merkittävä ero suorituskykymuuttujissa oli vakavaraisuudessa monikansallisten ja eurooppalaisten suurten yritysten välillä. Muut suorituskykymuuttujat eivät eronneet ryhmien välillä tilastollisesti merkittävästi. Tilastollisesti merkittäviä eroja ei löydetty myöskään alaryhmien välillä.

Euroopan yhteisen maksualueen (Single European payment area) vaikutukset maksuliikenteen tehokkuuteen case: Metso Oyj

Työn tavoitteena oli tutkia Euroopan yhteisen maksualueen (Single European Payment Area, SEPA) kehitystä ja selvittää mitä hyötyä siitä on Metso-konsernin maksuliikenteelle. Teoreettisessa osassa tarkastellaan mistä tehokas maksuliikenne koostuu ja esitetään SEPA:n kehitys peilaamalla sitä Berger et al.:n (1996) teoriasta muodostettuihin implikaatioihin. Empiirinen osuus sisältää kuvailevan Case-tutkimuksen, joka toteutettiin teemahaastatteluilla. Sitä täydennettiin kvantitatiivisella tilisiirtokustannusaineistolla (Metso-konserni). Tulosten mukaan SEPA-kehitys on sekä positiivista että negatiivista: 1) Jos kaikki maksuliikenteen osapuolet kokevat saavansa hyötyä uudistuksista, toteutuu sosiaalinen tehokkuus, jolloin kehitys nopeutuu ja kustannukset laskevat. Tämä on nähtävissä Metso-konsernin tilisiirtokustannusten kehityksestä. 2) SEPA lisää pankkien kustannuksia. 3) Järjestelmien kehitys vähentää maksuliikenneriskiä 4) Maksualuekehitys on vaarassa hidastua, jos alhaiseksi koetun riskin ehkäisemisestäei haluta maksaa.

Determinants of the price of allowance in the European Union emissions trading market

Teorian mukaan täydellisen kilpailun päästöoikeuskauppamarkkinoilla päästöoikeuden hinta muodostuu markkinoilla vallitsevan päästöjen vähentämisen rajakustannuksen perusteella. Euroopan päästökauppamarkkinoilla päästöjen vähentämisen kustannuksia nostavat suhteellisen lyhyet päästökauppajaksot ja epävarmuus järjestelmän jatkuvuudesta. Toisaalta päästökaupan osallistujien yhteenlaskettu päästöjen vähentämisen tarve lienee suhteellisen vähäinen ellei olematon ensimmäisellä päästökauppajaksolla. Euroopan päästökauppamarkkinoilla päästöjen vähentämisen tarve ja päästöjenvähentämisen kustannukset ovat osittain riippuvaisia muuttuvista tekijöistä. Päästöoikeuden hintaan voivat vaikuttaa päästökauppajakson aikana tapahtuva teollisuuden suhdannevaihtelu, polttoaineiden hintojen heilahtelut sekä säätilojen vaihtelu. Päästökaupan ensimmäisinä kuukausina päästöoikeuden hintakehityksellä on ollut yhteyksiä tekijöihin, joiden muutosten tulisikin vaikuttaa päästökauppamarkkinoiden tasapainoon. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi polttoainemarkkinoiden ja sähkömarkkinoiden hintakehitys sekä vaihtelut säätiloissa.