Is a contrast study really necessary prior to ureteroscopy?

This study aimed to evaluate the effect of preoperative imaging techniques on the success and complication rates of ureteroscopy. We performed a retrospective analysis of 736 patients (455 males and 281 females), with a mean age of 45.5±15.2 years (range, 1-88 years), who underwent rigid ureteroscopic procedures for removal of ureteral stones. Patients were divided into 4 groups according to the type of imaging modality used: group I, intravenous urography (n=116); group II, computed tomography (n=381); group III, computed tomography and intravenous urography (n=91), and group IV, ultrasonography and abdominal plain film (n=148). Patients’ demographics, stone size and location, prior shock wave lithotripsy, lithotripsy technique, operation time, success rate, and rate of intraoperative complications were compared among the groups. There were no significant differences in success and complication rates among the groups. The stone-free rate after primary ureteroscopy was 87.1% in group I, 88.2% in group II, 96.7% in group III, and 89.9% in group IV (P=0.093). The overall incidence of intraoperative complications was 11.8%. According to the modified Satava classification system, 6.1% of patients had grade 1, 5.1% had grade 2, and 0.54% had grade 3 complications. Intraoperative complications developed in 12.1% of patients in group I, 12.6% of patients in group II, 7.7% of patients in group III, and 12.2% of patients in group IV (P=0.625). Our findings clearly demonstrate that ureteroscopic treatment of ureteral stones can be safely and effectively performed with no use of contrast study imaging, except in doubtful cases of anatomical abnormalities.

Punaisten naisten tiet. Valtiorikosoikeuteen vuonna 1918 joutuneiden Porin seudun naisten toiminta sota-aikana, tuomiot ja myöhemmät elämänvaiheet

Suomen sisällissotaan osallistui vuonna 1918 naisia molemmin puolin rintamaa erilaisissa tehtävissä. Taisteluiden jälkeen yli 5500 punaista naista joutui valtiorikosoikeuteen syytettynä valtiopetoksellisesta toiminnasta. Ne noin 2000 naista, jotka palvelivat punakaartissa aseistettuina, ovat pitkään hallinneet sitä kuvaa, joka suomalaisilla on ollut punaisista naisista. Sen sijaan on tiedetty hyvin vähän niistä naisista, joiden valkoiset katsoivat edistäneen valtiopetosta muilla keinoilla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia olivat Porin seudulla ne kapinasta syytetyt naiset, jotka eivät olleet tarttuneet aseisiin ja mikä oli heidän myöhempi kohtalonsa. Työn ensimmäisessä osassa tutkitaan valtiorikosoikeuteen joutuneiden naisten taustaa, toimintaa sota-aikana ja tästä aiheutuneita välittömiä seuraamuksia. Millaisia henkilöitä päätyi valtiorikosoikeuden eteen tuomittavaksi? Millaisissa tehtävissä he olivat sota-aikana toimineet ja miksi? Mitkä seikat olivat oikeudessa raskauttavia, kun valtiorikostuomioita jaettiin? Työn jälkimmäisessä osassa tutkitaan, mitä punaisille naisille tapahtui sodan jälkeen ja miksi näin kävi. Sisällissodan jälkeistä maailmaa hahmotetaan etsimällä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millainen oli se yhteiskunnassa vallinnut ajan henki, jonka vaikutuspiiriin naiset valtiorikosoikeudesta ja vankilasta palasivat? Miten yhteisö otti heidät vastaan? Miten heihin suhtauduttiin työmarkkinoilla? Miten käsiteltiin punaisia leskiä ja orpoja? Mitä punaisilta odotettiin kansalaisina ja miten heistä pyrittiin muokkaamaan yhteiskuntakelpoisia? Miten poliittisen elämän uudelleenvirittely onnistui ja kiinnostiko se enää näitä naisia? Miten suomalaisen yhteiskunnan muuttuessa myös sen suhtautuminen punaisiin muuttui? Millaisilla toimilla valtiovalta pyrki eri vaiheissa yhtenäistämään rikkirevennyttä kansaa ja miten se näkyi yksittäisten ihmisten elämässä? Ajan kuluessa asenteet muuttuivat ja naiset vanhenivat. Miten naiset kuvasivat kokemaansa myöhemmin omaisilleen? Kysymyksiä pohditaan paikallisesta, Porin seudun näkökulmasta, mutta niitä peilataan kuitenkin jatkuvasti valtakunnalliseen tilanteeseen. Kontekstualisoi- malla paikalliskokemukset laajempaan kokonaisuuteen on voitu paremmin selittää tapahtunutta, ja paikallistutkimuksen kautta on nähty myös koko maassa vallinneita yleisiä olosuhteita. Tutkimuksen kohteena on 267 Porista, Porin maalaiskunnasta ja Ulvilasta kotoisin olevaa naista, jotka joutuivat valtiorikosoikeuden tutkittaviksi. Keskeisimpänä lähdeaineistona ovat seurakuntien rippikirjat ja maistraattien henkikirjat sekä Kansallisarkiston, Kansan arkiston ja Työväen arkistojen sisällissotaa ja sen jälkeistä poliittista elämää valottavat kokoelmat. Tutkimuksen naisista enemmistö oli 18−37-vuotiaita työläisnaisia. Aiemmin rikoksista tuomittuja heidän joukossaan oli hyvin vähän. Suurin osa (n. 71 %) työskenteli punakaartin huollossa keittiö-, siivous- ja vaatetusosastoilla. Noin 21 % työskenteli sairaanhoidossa, ja loput kahdeksan prosenttia olivat punakaartin hallintoa avustavissa muissa tehtävissä. Naiset saivat pääosin lieviä, 2−3 vuoden ehdollisia tuomioita. Vain joka kymmenes nainen tuomittiin ehdottomaan rangaistukseen. Punakaartiin vasta pakomatkalla liittyneet ja kaartissa vähäisissä tehtävissä lyhytaikaisesti toimineet henkilöt vapautettiin syytteistä. Tutkimuksessani olen osoittanut, millaisia vaikeuksia paluu sodanjälkeiseen arkeen tuotti naisille. Varsinkin yksin lastensa kanssa jääneillä oli monenlaisia ongelmia. Sodan aikana levitetty propaganda oli osaltaan lisäämässä vaikeuksia. Toisaalta työtilanne parantui monen naisen osalta jo vuoden 1918 aikana, ja oman punaisen yhteisön tarjoama tuki helpotti arjesta selviytymistä. Elämä tasaantui, naiset perustivat perheitä ja osa palasi työelämään ja politiikkaan. Säilyneiden lähteiden valossa sisällissota näyttäisi radikalisoineen vain pienen osan naisista, kun taas enemmistö kannatti maltillisia sosialidemokraatteja tai jäi kokonaan pois politiikasta. Punaiseksi leimautuminen valtiorikosoikeudessa ei pakottanut naisia muuttamaan uudelle paikkakunnalle; Porin seudulla ja yleensä vielä omassa suvussakin oli riittävästi entisiä punaisia luomassa kollektiivista tukea. Myös valtiovalta pyrki rauhoittamaan poliittista tilannetta ja sopeuttamaan punaisia yhteiskuntaan monin uudistuksin. Naisten kannalta merkittävin myönnytys tapahtui jatkosodan aikana, kun punalesket lopulta oikeutettiin valtiollisen eläkkeen piiriin. Tämä tutkimus on ensimmäinen punaisista naisista laadittu eräänlainen kollektiivinen elämäkerta, jossa on tarkasteltu heidän sodanjälkeistä elämäänsä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Porin seudulta valtiorikosoikeuteen joutuneet naiset olivat tavallisia työläisnaisia. Sota ja osallisuus siihen ei tätä asiaa muuttanut. Naiset sopeutuivat yhteiskuntaan nopeasti ja elivät pääosin tavallista työläisperheen arkea sodan jälkeenkin.

Morphological characterization with image analysis of cocoa beverage powder agglomerated with steam

In this study, the morphological characteristics of cocoa beverage powder granules under minimal, average, and maximal process conditions of a steam agglomerator were studied. a stereoscopic microscope coupled to a digital camera was used for the morphological analysis. The images were analyzed to obtain shape and size descriptors. aiming to evaluate the descriptors, 150 particles were analyzed. The results showed that there was no difference between the shape descriptors - compacity, circularity, roughness, and aspect ratio - in the operating conditions evaluated. It was observed that the cocoa beverage powder granules are elongated in shape. The size descriptors, area, perimeter, perimeter of convex bounding polygon, minimal and maximal Feret diameter, were different in the process conditions for the granules of size above 600 μm. as for the minimal process conditions, especially due to low solid feed rates, there is an increase in the size descriptor values. In addition, under the minimum process conditions, in which there is low solid feed rate (400g/min) for a steam pressure of 1.0 bar, it was obtained a good granular condition with retention of 81.1% of granules on sieves with aperture size between 300 and 1190 μm.

Optimization of image analysis techniques for quality assessment of whole-wheat breads made with fat replacer

The cellular structure of healthy food products, with added dietary fiber and low in calories, is an important factor that contributes to the assessment of quality, which can be quantified by image analysis of visual texture. This study seeks to compare image analysis techniques (binarization using Otsu’s method and the default ImageJ algorithm, a variation of the iterative intermeans method) for quantification of differences in the crumb structure of breads made with different percentages of whole-wheat flour and fat replacer, and discuss the behavior of the parameters number of cells, mean cell area, cell density, and circularity using response surface methodology. Comparative analysis of the results achieved with the Otsu and default ImageJ algorithms showed a significant difference between the studied parameters. The Otsu method demonstrated the crumb structure of the analyzed breads more reliably than the default ImageJ algorithm, and is thus the most suitable in terms of structural representation of the crumb texture.

Automated static image analysis as a novel tool in describing the physical properties of dietary fiber

Abstract The growing interest in the usage of dietary fiber in food has caused the need to provide precise tools for describing its physical properties. This research examined two dietary fibers from oats and beets, respectively, in variable particle sizes. The application of automated static image analysis for describing the hydration properties and particle size distribution of dietary fiber was analyzed. Conventional tests for water holding capacity (WHC) were conducted. The particles were measured at two points: dry and after water soaking. The most significant water holding capacity (7.00 g water/g solid) was achieved by the smaller sized oat fiber. Conversely, the water holding capacity was highest (4.20 g water/g solid) in larger sized beet fiber. There was evidence for water absorption increasing with a decrease in particle size in regards to the same fiber source. Very strong correlations were drawn between particle shape parameters, such as fiber length, straightness, width and hydration properties measured conventionally. The regression analysis provided the opportunity to estimate whether the automated static image analysis method could be an efficient tool in describing the hydration properties of dietary fiber. The application of the method was validated using mathematical model which was verified in comparison to conventional WHC measurement results.

Construction of a supercritical fluid extraction (SFE) equipment: validation using annatto and fennel and extract analysis by thin layer chromatography coupled to image

Abstract The present work describes setting up a laboratory unit for supercritical fluid extraction. In addition to its construction, a survey of cost was done to compare the cost of the homemade unit with that of commercial units. The equipment was validated using an extraction of annatto seeds’ oil, and the extraction and fractionation of fennel oil were used to validate the two separators; for both systems, the solvent was carbon dioxide. The chemical profiles of annatto and fennel extracts were assessed using thin layer chromatography; the images of the chromatographic plates were processed using the free ImageJ software. The cost survey showed that the homemade equipment has a very low cost (~US$ 16,000) compared to commercial equipment. The extraction curves of annatto were similar to those obtained in the literature (yield of 3.8% oil). The separators were validated, producing both a 2.5% fraction of fennel seed extract rich in essential oils and another extract fraction composed mainly of oleoresins. The ImageJ software proved to be a low-cost tool for obtaining an initial evaluation of the chemical profile of the extracts.

Prevention of contrast induced nephropathy with sodium bicarbonate (the PROMEC study)

Introduction: Contrast-induced nephropathy is a common complication of radiographic procedures. Different measures have been used to avoid this damage, but the evidence is controversial. New investigations are required to clarify it. We investigated the efficacy and safety of sodium bicarbonate solution compared with sodium chloride solution to prevent contrast induced nephropathy in patients with or at risk of renal dysfunction. Methods: A prospective, single-center, randomized clinical trial conducted from May 1, 2007 to February 8, 2008. Inpatients in a tertiary center, scheduled to undergo a procedure with the nonionic radiographic contrast agent iohexol. There were 220 patients with serum creatinine levels of at least 1.2 mg/dL (106.1 µmol/L) and/or type 2 diabetics, who were randomized to receive an infusion of sodium chloride (n = 113) or sodium bicarbonate (n = 107) before and after contrast dye administration. The intervention were "A" group received 1 ml/kg/hour of normal saline solution, starting 12 hours before and continuing 12 hours after iohexol contrast. "B" group received 3 ml/kg of sodium bicarbonate solution (150 mEq/L) one hour prior to procedure and then drip rate was decreased to 1 ml/kg/hour until 6 hours post procedure. Our main outcome measure was change in serum creatinine. Results: The mean creatinine value after the procedure was 1.26 mg/dL in the saline group and 1.22 mg/dL in the bicarbonate group (mean difference: 0.036; CI 95%: -0.16 to 0.23, p = 0.865). The diagnosis of contrast-induced nephropathy, defined by increase in serum creatinine on 25% or more within 2 days after administration of radiographic contrast, was done in twelve patients (12%) in the bicarbonate group and eighth patients (7.1%) in the saline group (RR: 1.68, CI 95%: 0.72 to 3.94). Conclusion: Our investigation showed that there were no differences between normal saline solution (extended infusion) vs. bicarbonate solution for nephroprotection.