Eixos mobilizadores em química

Over the last five years there have been significant changes in higher education in Brazil as well as in research funding. As a contribution to the development of Science and Technology, and aiming to portray Chemistry today in Brazil, in the context of last year´s elections for President, State Governors, National Congress and Legislative Chamber, the Directors and Consulting Council of the Brazilian Chemical Society, SBQ, initiated in 2002 a series of activities to produce a document entitled Mobilizing Axes in Chemistry. This discusses undergraduate and graduate teaching in Chemistry, a new model for research funding, and the overall state of the art, and future perspectives. Six mobilizing axes have been identified and discussed to date: 1. Training of highly qualified personnel; 2. Decentralization, and discouragement of institutional in-breeding; 3. Stimulation of entrepreneurship and interdisciplinarity; 4. A guaranteed budget for Science and Technology; 5. Proactive interaction of academics with economic activity; and 6. Removal of institutional bottle-necks of all sorts. The Brazilian Chemical Society hopes that the new administration will in the near future begin the task of improving the national education system and increase funding for Science and Technology.

Kernel-Based Ranking. Methods for Learning and Performance Estimation

Machine learning provides tools for automated construction of predictive models in data intensive areas of engineering and science. The family of regularized kernel methods have in the recent years become one of the mainstream approaches to machine learning, due to a number of advantages the methods share. The approach provides theoretically well-founded solutions to the problems of under- and overfitting, allows learning from structured data, and has been empirically demonstrated to yield high predictive performance on a wide range of application domains. Historically, the problems of classification and regression have gained the majority of attention in the field. In this thesis we focus on another type of learning problem, that of learning to rank. In learning to rank, the aim is from a set of past observations to learn a ranking function that can order new objects according to how well they match some underlying criterion of goodness. As an important special case of the setting, we can recover the bipartite ranking problem, corresponding to maximizing the area under the ROC curve (AUC) in binary classification. Ranking applications appear in a large variety of settings, examples encountered in this thesis include document retrieval in web search, recommender systems, information extraction and automated parsing of natural language. We consider the pairwise approach to learning to rank, where ranking models are learned by minimizing the expected probability of ranking any two randomly drawn test examples incorrectly. The development of computationally efficient kernel methods, based on this approach, has in the past proven to be challenging. Moreover, it is not clear what techniques for estimating the predictive performance of learned models are the most reliable in the ranking setting, and how the techniques can be implemented efficiently. The contributions of this thesis are as follows. First, we develop RankRLS, a computationally efficient kernel method for learning to rank, that is based on minimizing a regularized pairwise least-squares loss. In addition to training methods, we introduce a variety of algorithms for tasks such as model selection, multi-output learning, and cross-validation, based on computational shortcuts from matrix algebra. Second, we improve the fastest known training method for the linear version of the RankSVM algorithm, which is one of the most well established methods for learning to rank. Third, we study the combination of the empirical kernel map and reduced set approximation, which allows the large-scale training of kernel machines using linear solvers, and propose computationally efficient solutions to cross-validation when using the approach. Next, we explore the problem of reliable cross-validation when using AUC as a performance criterion, through an extensive simulation study. We demonstrate that the proposed leave-pair-out cross-validation approach leads to more reliable performance estimation than commonly used alternative approaches. Finally, we present a case study on applying machine learning to information extraction from biomedical literature, which combines several of the approaches considered in the thesis. The thesis is divided into two parts. Part I provides the background for the research work and summarizes the most central results, Part II consists of the five original research articles that are the main contribution of this thesis.

Recording and reproducing Soundscapes : using and interpreting data in a creative way

http://elo.aalto.fi/fi/studies/elomedia/dataseminar/

Suomen Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutio ilmasotateorian, kansallisten instituutioiden ja johtamisjärjestelmän ulkomaisen kehityksen näkökulmasta

Ilmavoimien johtamisjärjestelmä on osa Ilmavoimien järjestelmäkokonaisuutta, jonka kaksi muuta osaa ovat taistelujärjestelmä ja tukeutumisjärjestelmä. Ilmavoimien materiaalista suorituskykyä rakennetaan tämän järjestelmäajattelun pohjalta. tässä tutkimuksessa Ilmavoimien johtamisjärjestelmää tutkitaan kolmen kokonaisuuden, ilmavalvontajärjestelmän, ilmatilannekuvan muodostamisjärjestelmän ja tulenkäytön johtamisjärjestelmän, näkökulmasta. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän laajuuden vuoksi tutkimusaluetta on jouduttu rajaamaan. Tutkimus perustuu evoluutioparadigmaan, jonka mukaisesti kaikki olevainen on evolutionaarista. Mikään tässä ajassa oleva ilmiö ei ole historiaton. Jokaisella ilmiöllä on nykyisyytensä lisäksi historia ja tulevaisuus. Evoluutioparadigman avulla laajennetaan Ilmavoimien johtamisjärjestelmän nykyisyyden ymmärtämistä kuvaamalla ja analysoimalla sen evoluutiota. Tutkimusaineistoa analysoidaan käyttäen hyväksi polkuriippuvuutta evolutionaarisena mallina. tätä mallia on käytetty uusinstitutionaalisessa ja evolutionaarisessa taloustieteessä ja taloushistoriassa tutkittaessa yritysten, toimialojen tai tuotteiden pysyvyyttä markkinoilla sekä erilaisten innovaatioiden vaikuttavuutta menestymiseen eri markkinatilanteissa. Tutkimusasetelman lähtökohtana on Ilmavoimien johtamisjärjestelmäevoluution kuvaaminen kolmen tekijän tasapainoasetelman suhteen, joita ovat instituutiot, ilmasotateoria ja kansainvälinen ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehitys. tutkimuksen tavoitteena on löytää institutionaalinen logiikka Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutiolle sekä sen eri kehitysprosesseihin liittyvä mahdollinen polkuriippuvuuden logiikka. Tutkittavina instituutioina ovat kansallinen poliittinen päätöksenteko, joka ilmentyy erilaisina komiteamietintöjä, raportteina ja selontekoina. Sotilaallista instituutiota edustavat eri operatiiviset ohjeet, ohjesäännöt ja doktriinit, jotka ovat ohjanneet johtamisjärjestelmäkehitystä. Ilmasotateorian vaikuttavuuden analyysiä varten tutkimuskohteiksi on valittu seitsemän merkittävää ilmasotateoreetikkoa. Kenraalimajuri Giulio douhet, ilmamarsalkka Hugh Trenchard ja kenraalimajuri William Mitchell edustavat ilmasotateorian varhaista kautta. Kansallista ilmasotateorian kehitystä edustavat eversti Richard Lorentz ja kenraalimajuri Gustaf Erik Magnusson. Yhdysvaltalaiset everstit John Boyd ja John Warden III ovat uuden ajan ilmasotateoreetikkoja. Näiden henkilöiden tuottamien teorioiden avulla voidaan piirtää kuva muutoksesta, jota ilmasodankäynnin teoreetti- sessa ajattelussa on tapahtunut. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän evoluutiolle haetaan vertailua kehityksestä, jota on tapahtunut Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Ilmavoimat on saanut vaikutteita muistakin maista, mutta näiden maiden kehityksen avulla voidaan selittää Suomessa tapahtunutta kehitystä. Tutkimuksessa osoitetaan, että kansainvälisellä johtamisjärjestelmäevoluutiolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen kehitykseen. Tämä tutkimus laajentaa prosessuaalista tutkimusteoriaa ja polkuriippuvuusmallin käyttöä sotatieteelliseen tutkimuskenttään. tutkimus yhdistää toisiinsa aivan uudella tavalla sotilasorganisaation institutionaalisia tekijöitä pitkässä evoluutioketjussa. Tutkimus luo pohjaa prosessuaaliseen, havaintoihin perustuvaan evoluutioajatteluun, jossa eri tekijöiden selitysmalleja ja kausaalisuutta eri periodien aikana voidaan kuvata. Tutkimuksen tuloksena ilmavoimien johtamisjärjestelmäevoluutiossa paljastui merkittäviä piirteitä. Teknologia on ollut voimakas katalysaattori ilmapuolustuksen evoluutiossa. Uusien teknologisten innovaatioiden ilmestyminen taistelukentälle on muuttanut oleellisesti taistelun kuvaa. Sodankäynnin revoluutiosta huolimatta sodankäynnin tai operaatiotaidon ja taktiikan perusperiaatteissa ei ole tapahtunut perustavanlaatuista muutosta. Ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehitys on voimakkaasti linkittynyt ulkomaiseen johtamisjärjestelmäkehitykseen, jossa teknologiaimplementaatiot perustuvat usean eri ilmiön paljastumiseen ja hyväksikäyttöön. Sotilas- ja siviili-instituutiot ovat merkittävästi vaikuttaneet Ilmavoimien johtamisjärjestelmän kansalliseen kehitykseen. Ne ovat antaneet poliittisen ohjauksen, taloudellisten resurssien ja strategis-operatiivisten käskyjen ja suunnitelmien avulla perusteet, joiden pohjalta johtamisjärjestelmää on kehitetty. Tutkimus osoittaa, että Suomen taloudellisten resurssien rajallisuus on ollut merkittävin institutionaalinen rajoite Ilmavoimien johtamisjärjestelmää kehitettäessä. Useat poliittiset ohjausasiakirjat ovat korostaneet, ettei Suomella pienenä kansakuntana ole taloudellisia resursseja seurata kansainvälistä sotilasteknologiakehitystä. Lisäksi ulko- ja turvallisuuspoliittinen liikkumavapaus on vaikuttanut kehittämismahdollisuuksiin. Ilmasotateorian evoluutio on luonut johtamisjärjestelmän kehitykselle välttämättömän konseptuaalisen viitekehyksen, jotta ilmasota on voitu viedä käytännön tasolle. Teoria, doktriini ja instituutiot toimivat vuorovaikutuksessa, jossa ne interaktiivisesti vaikuttavat toinen toisiinsa. Tutkimus paljasti kuusi merkittävää sokkia, jotka saivat aikaan radikaaleja muutoksia johtamisjärjestelmän evoluutiopolulla. tutkimuksen perusteella vaikuttavimmat muutoksia aiheuttavat sokit olivat radikaalit turvallisuuspoliittiset muutokset kuten sota ja voimakkaat kansantalouden muutokset kuten lama. Sokkeja aiheuttaneet kuusi ajankohtaa olivat: 1. Puolustusvoimien rakentamisen aloittaminen vapaussodan jälkeen 1918 2. Maailmanlaajuinen lama 1929–1933 ja eurooppalainen rauhanaate 1928–1933 3. Talvi- ja jatkosota 1939–1944 4. Uusi alku Pariisin rauhansopimuksen 1947 ja YYA-sopimuksen 1948 varjossa 5. Kylmän sodan päättyminen ja Suomen lama 1990–1993 6. Maailmanlaajuinen lama 2008- Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Suomen ilmavoimien johtamisjärjestelmän kehittäminen on perustunut rationaalisiin päätöksiin, jotka ovat saaneet vaikutteita ulkomaisesta ilmasotateorian ja -doktriinien kehityksestä sekä kansainvälisestä johtamisjärjestelmäkehityksestä. Johtamisjärjestelmän evoluutioon on vaikuttanut globaali konvergenssi, johon on tehty kansallisen tason ratkaisuja järjestelmien adaptaation ja implementaation yhteydessä.

Syvää vai pelkästään tiheää : neuvostoliittolaisen ja venäläisen sotataidollisen ajattelun lähtökohdat, kehittyminen, soveltaminen käytäntöön ja nykytilanne. Näkökulmana 1920- ja 1930-luvun syvän taistelun ja operaation opit

Sosialistisen vallankumouksen jälkeen Neuvosto-Venäjän oli monien muiden kysymysten ohella ratkaistava sosialismin saavutusten puolustaminen. Aluksi ratkaisuksi suunniteltiin vapaaehtoisuuteen perustuvaa punakaartia, mutta riittävän miesvahvuuden turvaamiseksi päädyttiin yleiseen asevelvollisuuteen. Pian Venäjän sisällissodan jälkeen sotataidon suunta painottui enemmän vanhan armeijan asiantuntijoiden näkemysten kuin vallankumoussankarien kokemusten mukaiseksi, vaikka Frunzen puna-armeijalle kirjoittama doktriini perustui luokkataisteluun ja korosti sisällissodassa hyväksi koettua operatiivista liikkuvuutta. Neuvostoliiton ja Venäjän sotataidon perustana on Pietari I:n aloittama länsimainen suuntaus, jota kuitenkin täydentävät vahvat kansalliset piirteet. Venäläisen sotataidon henkisenä isänä voidaan hyvällä syyllä pitää Aleksandr Suvorovia, jonka opetukset näkyvät tekstilainausten lisäksi myös periaatteissa ja sotilaskasvatuksessa. Napoleonin sotien jälkeen perustettu Keisarillinen yleisesikunta-akatemia loi Venäjälle sotatieteellisen tutkimuksen ja opetuksen. Sotatieteen mahdollisuuksia ei 1800-luvun Venäjällä osattu täysin hyödyntää. Aseistuksen kasvavan tehon merkitystä vähättelevä asenne johti sotataidon taantumisen ja katastrofiin Venäjän–Japanin sodassa. Sen kokemuksia analysoidessaan Aleksandr Neznamov kehitti edelleen saksalaista operaation käsitettä ja loi perustan Neuvostoliitossa 1920-luvulla kehitetylle operaatiotaidolle. Neuvostoliittolaisen sotataidon päämääränä oli kehittää taktinen ja operatiivinen ratkaisu aseistuksen tehon kasvun aikaansaamaan puolustuksen ylivoimaisuuteen. Ratkaisussa hyödynnettiin brittien kokemuksia ja tutkimusta. Neuvostoliittolainen taktiikka ja operaatiotaito eivät kuitenkaan olleet brittiläisen mekanisoidun sodankäynnin tai saksalaisen salamasodan itäinen kopioita vaan itsenäisiin ratkaisuihin pohjautuvia. Syvän taistelun ja operaation teoriaa kokeiltiin harjoituksissa, ja sitä kehitettiin Stalinin vuoden 1937 puhdistuksiin saakka. Toisen maailmansodan taisteluissa puna-armeija sovelsi alkuvaiheen katastrofin jälkeen syvän taistelun ja syvän operaation oppeja. Komentajien ja joukkojen taito ei riittänyt teorian vaatimusten mukaiseen toimintaan, siksi syväksi aiotusta taistelusta tuli ajoittain ainoastaan tiheää. Suuren isänmaallisen sodan kokemusten perusteella neuvostoliittolainen sotatiede kehitti yleisjoukkojen taistelun periaatteet, jotka ovat säilyneet muuttumattomina nykypäivään saakka. Kylmän sodan aikakaudella ydin- ja tavanomaisen aseistuksen merkitys sodan ja taistelun kuvassa vaihteli. Lännen sotataidon ja aseteknologian kehitys pakotti Neuvostoliiton siirtymään 1980-luvulla sotilaallisessa ajattelussaan hyökkäyksestä puolustukseen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Venäjän sotilaallisen turvallisuuden takaajana on ydinaseistus. Yhdysvaltain tavanomainen ilma-avaruushyökkäyskyky vaatii Venäjää kehittämään torjuntajärjestelmiä. Tavanomaisten joukkojen rakentamisessa Venäjä seuraa tarkasti läntisen sotataidon kehittymistä, mutta pitäytyy omaperäisiin ratkaisuihin, joiden kehittämisessä sen vahvalla sotatieteellisellä järjestelmällä ja dialektisen materialismin metodilla on edelleen olennaisen tärkeä merkitys.

On the Beautiful and the Ugly

Classical aesthetics sees the experience of the beautiful as an anthropological necessity. But, in fact, the beautiful is rather the central category designating classical art, and one can question the relevance of this category considering contemporary art. The reference term most frequently used for contemporary art is interesting: works of art solicit the interests of my faculties (the cognitive-intellectual, the pragmatic community-oriented moral, the affective aesthetic faculties). It is interesting to notice that the categories of the beautiful and the ugly have an axiological-moral value. It looks as if the qualities of contemporary art works are judged according to the intensity of the impact on the interests of our faculties. It reveals important, in this respect, to distinguish the ugly from the sublime and the monstrous. Kant’s Third Critique is of some importance in defining these categories.

Tower and Pedestrian Mall

The original Master Plan of 1964 called for the campus to stretch out 1 1/4 miles across the escarpment with arts buildings west of the tower and science buildings to the east. This plan laid out the development of Brock for the next 10 or 11 years by which time enrollment was expected to be near 8000 students. Pictured here is the tower and university centre. The view is looking east towards a cluster of science buildings and residences in the background.

Amphitheatre and Tower

The original Master Plan of 1964 called for the campus to stretch out 1 1/4 miles across the escarpment with arts buildings west of the tower and science buildings to the east. This plan laid out the development of Brock for the next 10 or 11 years by which time enrollment was expected to be near 8000 students. Pictured here is the tower and behind it, in the lower left portion of the picture, the planned outdoor amphitheatre. This view is from the edge of the escarpment facing southward or southeast.

Developmental patterns of individiuals within a sensory-based learning environment in art education : insights emerging from a case study /

My research permitted me to reexamine my recent evaluations of the Leaf Project given to the Foundation Year students during the fall semester of 1997. My personal description of the drawing curriculum formed part of the matrix of the Foundation Core Studies at the Ontario College of Art and Design. Research was based on the random selection of 1 8 students distributed over six of my teaching groups. The entire process included a representation of all grade levels. The intent of the research was to provide a pattern of alternative insights that could provide a more meaningful method of evaluation for visual learners in an art education setting. Visual methods of learning are indeed complex and involve the interplay of many sensory modalities of input. Using a qualitative method of research analysis, a series of queries were proposed into a structured matrix grid for seeking out possible and emerging patterns of learning. The grid provided for interrelated visual and linguistic analysis with emphasis in reflection and interconnectedness. Sensory-based modes of learning are currently being studied and discussed amongst educators as alternative approaches to learning. As patterns emerged from the research, it became apparent that a paradigm for evaluation would have to be a progressive profile of the learning that would take into account many of the different and evolving learning processes of the individual. A broader review of the student's entire development within the Foundation Year Program would have to have a shared evaluation through a cross section of representative faculty in the program. The results from the research were never intended to be conclusive. We realized from the start that sensory-based learning is a difficult process to evaluate from traditional standards used in education. The potential of such a process of inquiry permits the researcher to ask for a set of queries that might provide for a deeper form of evaluation unique to the students and their related learning environment. Only in this context can qualitative methods be used to profile their learning experiences in an expressive and meaningful manner.

An exploration of transformation theory and the western tradition: a critical evaluation of a graduate studies class

This qualitative study is an exploration of transformation theory, the Western tradition, and a critical evaluation of a graduate studies class at a university. It is an exploration of assumptions that are embedded in experience, that influence the experience and provide meaning about the experience. An attempt has been made to identify assumptions that are embedded in Western experience and connect them with assumptions that shape the graduate class experience. The focus is on assumptions that facilitate and impede large group discussions. Jungian psychology of personality type and archetype and developmental psychology is used to analyze the group experience. The pragmatic problem solving model, developed by Knoop, is used to guide thinking about the Western tradition. It is used to guide the analysis, synthesis and writing of the experience of the graduate studies class members. A search through Western history, philosophy. and science revealed assumptions about the nature of truth, reality, and the self. Assumptions embedded in Western thinking about the subject-object relationship, unity and diversity are made explicit. An attempt is made to identify Western tradition assumptions underlying transformation theory. The critical evaluation of the graduate studies class experience focuses upon issues associated with group process, self-directed learning, the educator-learner transaction and the definition of adult education. The advantages of making implicit assumptions explicit is explored.

Completing the picture: the effects of video game practice on verbal and performance I.Q. scores in high functioning children

The strength and nature of the video game practice effect on tests of visual and perceptual skills were examined using high functioning Grades Four and Five students who had been tested with the WISC-R .for the purpose of gifted identification and placement. The control group, who did not own and .play video games on a sustained basis, and the experimental group, who did own a video game system and had some mastery of video games, including the -Nintendo game, "Tetris", were each composed of 18 juniorg:r;-ade students and were chosen from pre-existing conditions. The experimental group corresponded to the control group in terms of age, sex, and community. Data on the Verbal and Performance I.Q. Scores were· collected for both groups and the author was interested in the difference between the Verbal and Performance Scores within each group, anticipating a P > V outcome for the experimental group. The results showed a significant P > V difference in the experimental, video game playing group, as expected, but no significant difference between the Performance $cores of the control and experimental groups. The results, thus, indicated lower Verbal I.Q. Scores in the experimental group relat'ive to 'the control group.' The study conclu~ed that information about a sUbject's video game experience and "learhing style pref~rence is important for a clear interpretation of the Verbal and Performance I.Q. Scores of the WISC-R. Although the time spent on video game play may, 'indeed, increase P~rformance Scores relative to Verbal Scores for an individual, the possibilities exist that the time borrowed and spent away from language based activities may retard verbal growth and/or that the cognitive style associated with some Performance I.Q.subtests may have a negative effect on the approach to the tasks on the Verbal I.Q. Scale. The study also discussed the possibility that exposure to ,the video game experience, in pre-puberty, can provide spatial instruction which will result in improved spatial skills. strong spatial skills have been linked to improved performance and preference in mathematics, science, and engineering and it was suggested that appropriate video game play might be a way to involve girls more in the fields of mathematics and science.

Groundbreaking for Hashinger Hall, Chapman University, Orange, California

Groundbreaking for Hashinger Hall, Chapman University, Orange, California. Art Flint, geologist and science department chairman is at the far right, with President John Davis next to him. The late Dr. Edward H. Hashinger, former trustee and past chairman of the board is the man whose name has graced the walls of this building since 1969. The Hashinger Science Center (3 floors, 65,364 sq.ft.) houses all science departments including biology, natural and applied sciences, environmental and chemical sciences, food science and nutrition, kinesiology and physical therapy.

The Art of Resisting Colonial Education

This thesis explores the efforts of discipline and resistance in the Indian Residential School (IRS) system in Canada. The IRS has origins in eighteenth and nineteenth century colonial policies of assimilation. While its goals aimed to transform Aboriginal children into Euro-Canadian adults the system has largely been proven ineffective and highly damaging to First Nation communities. This research discusses the complex connection between colonial curriculum and student resistance within the IRS. The discussion emphasizes students‟ abilities to creatively subvert disciplinary tactics and the methods of resistance used in the IRS context - with a focus on art and cultural persistence. It highlights a complicated relationship of disciplinary tactics and student resistance within the context of the IRS focusing on the relationship between curriculum and student product.

How Learning Styles, Chemistry Attitudes and Experiences, Confidence, and Demographics Correlate with Academic Success in First and Second Year Chemistry Courses

At Brock University, the Faculty of Mathematics and Science currently has one of the highest percentages of students on academic probation, with many students reporting the most difficulty with Introductory Chemistry in first year and Organic Chemistry in second year. To identify strategies to improve students' performance and reduce the number of students on academic probation, a multi-year research project was undertaken involving several chemistry courses. Students were asked to complete three questionnaires, and provide consent to obtain their final Chemistry grade from the Registrar's Office. Research began at the end of the 2007-08 academic year with CHEM IPOO, and in the 2008-09 academic year, students in the larger CHEM IF92 Introductory Chemistry course were invited to participate in this research near the beginning of the academic year. Students who went on to take second year Organic and Analytical Chemistry were asked to complete these questionnaires in each second year course. The three questionnaires included the Kolb Learning Styles Inventory (Kolb, 1984) modified to include specific reference to Chemistry in each question, Dalgety, ColI, and Jones' (2002) Chemistry Attitudes and Experiences Questionnaire (CAEQ), and lastly, a demographic survey. Correlations were found between learning style and academic success; concrete learners were not as successful as abstract learners. Differences were noted between females and males with respect to learning styles, academic success, and confidence. Several differences were also noted between those who are the First in the Family to attend university and those who are not First in the Family to attend university.

La Petite danseuse de quatorze ans : une analyse de la fonction subversive de l’œuvre

La Petite danseuse de quatorze ans (1881) de l’artiste français Edgar Degas (1834-1917) représente et déforme plusieurs catégories sociales et artistiques de son époque. L’œuvre peut ainsi être lue comme une mise en abyme à la fois des changements sociaux et des peurs qu’ils suscitent quant aux redéfinitions du rôle et de la place de la sculpture dans l’art et de l’art, des classes sociales, de la science et de la femme dans la société qui s’opèrent dans la seconde moitié du 19e siècle. D’une mise en contexte de l’œuvre à une analyse de la figure de la ballerine, en passant par une lecture du monde de la poupée et de la criminalité, nous chercherons à montrer comment l’œuvre offre une lecture subversive des valeurs qui sous-tendent ces catégories structurelles du Paris industriel. Ce jeu des catégories fait de la Petite danseuse une œuvre instable et ambiguë à l’image, peut-être exacerbée, de la société. La sculpture de Degas joue avec et surtout entre ces divers pôles de la société parisienne, décloisonnant ceux-ci et proposant une autre façon de comprendre la société contemporaine. Prenant ancrage dans un discours critique postmoderne, féministe et postcolonialist, le présent travail se propose ainsi de réactualiser la fonction critique de l’œuvre.