Nordic Forum for Dance Research (NOFOD) : tanssintutkimus ja pohjoismainen yhteistyö

Ajankohtaista

YK:n nopean toiminnan joukkojen päätöksentekojärjestelmä

Abstract: The decision-making system of the United Nations Rapid Deployment Forces

Pituusleikkurin turvaväylät ja koneturvallisuus

Turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän tehtävänä on siirtää ja käsitellä turvallisuuskriittistä tietoa. Esimerkiksi anturin (turvalaitteen) havaitessa vaaravyöhykkeelle pyrkivän ihmisen tulee ensimmäisenä tiedon välittyä ohjausjärjestelmään. Ohjausjärjestelmän on muodostettava saapuneen tiedon perusteella käsky tehonohjauselimille. Tehonohjauselimillä säädellään koneen käyttöenergian syöttöä ja sitä kautta on mahdollista pysäyttää koneen liike ennen mahdollisen vahingon sattumista. Perinteiset turvaratkaisut ovat perustuneet pakkotoimintaisiin releisiin ja kahdennuksiin. Tällämenetelmällä on toteutettu varmatoimintaisia turvaratkaisuja, joissa yksittäiset viat ovat paljastuneet. Nykyisin on kuitenkin yhä enemmän tarvetta integroida turvatoiminnot automaatiojärjestelmään ja toteuttaa turvaratkaisut hajautetuillajärjestelmillä. Hajautetut järjestelmät sisältävät osittain ohjelmoitavien järjestelmien etuja ja haittoja, mutta tuovat mukanaan myös uudenlaisia vikoja. Työn tarkoitus oli selvittää, millaisia rajoituksia koneturvallisuus asettaa paperiteollisuuden pituusleikkurien turvallisuuteen liittyville ohjausjärjestelmille, sekä selvittää turvallisuuteen liittyvien järjestelmien rakennetta ja ominaisuuksia. Tässä työssä tutkittiin AS-i, EsaLan ja ProfiSafe turvajärjestelmiä teknisten tietojen perusteella. Tutkitut järjestelmät ovat erilaisia ja soveltuvat tämän vuoksi hieman erilaisiin kohteisiin. Kaikilla näillä järjestelmillä on kuitenkin mahdollista toteuttaa pituusleikkurin turvaväyläjärjestelmässä riittävä turvallisuuden taso koneturvallisuuden näkökulmasta. Tämä edellyttää oikein tehtyä riskianalyysiä ja oikeita suunnittelumenetelmiä. Teknisten tietojen perusteella otettiin testattavaksi AS-i safety at workja EsaLan:in Compact järjestelmät, joille suoritettiin sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen (EMC) ja toiminnallisuuteen liittyviä testejä.

Tuotannon kehittäminen aihiotehtaassa

Työn tavoitteena oli kuvata Artowood Oy:ssä toteutettu tuotannon kehittämishanke sekä arvioida sen nykyistä tuotantoa. Lisäksi käsiteltiin yrityksen asemaa alihankintayrityksenä. Teoriaosuudessa verrattiin eri tuotannonohjausteorioita, käsiteltiin tuotannon ajoitukseen liittyviä kysymyksiä sekä paneuduttiin tuotannon kehittämiseen ja laatuun. Johtopäätöksenä, kehitetty tuotannonohjausjärjestelmä on toimiva nykyisissä olosuhteissa, mutta yrityksen kasvaessaon kiinnitettävä enemmän huomiota tuotannon ajoitusongelmien hallintaan. Lisäksi tuotannon laatua on joka tapauksessa kehitettävä. Artowood Oy on käynnistänyt toimenpiteet oman suoran viennin aloittamiseksi, sillä kotimaan markkinat ovat epävakaat kausivaihteluiden ja kiristyneen kilpailun seurauksena. Vientiprojektinonnistuminen on tärkeää, sillä kotimaassa on liian vähän sellaisia asiakkaita, joilla on tarve Artowood Oy:n tuotantoteknologian kannalta riittävän suurille valmistuserille.

Glicosídeos cianogênicos e compatibilidade de enxertia em pereiras asiáticas enxertadas sobre Pyrus calleryana e P.betulifolia

Resumo:O objetivo deste trabalho foi avaliar os níveis dos glicosídeos cianogênicos amigdalina e prunasina em 13 cultivares de pereiras asiáticas (Pyrus pyrifolia) enxertadas sobre P. calleryana e P. betulifolia, bem como verificar os seus efeitos sobre a compatibilidade de enxertia. Utilizou-se o delineamento experimental inteiramente casualizado com três repetições. Foram avaliadas as cultivares: Ya li, Shinsui, Oku Sankichi, Hakucho, Nitaka, Shinseiki, Suisei, Choujuurou, Nijisseiki, Kousui, Housui, Kikusui e Hakkou. Os glicosídeos cianogênicos não tiveram influência na compatibilidade de enxertia e no teor de clorofila das combinações entre as cultivares e os porta-enxertos. A concentração de glicosídeos cianogênicos não se mostra um marcador eficiente da incompatibilidade de enxertia entre as combinações estudadas.

EFFECTS OF THIDIAZURON (TDZ) ON FRUITING OF TEMPERATE TREE FRUITS

Thidiazuron (TDZ) is a phenylurea like citokinin on cell division fruit growth and fruit shape in some deciduous fruit trees. The effects of TDZ applied during flowering on apple cultivars 'Gala' and 'Fuji" were evaluated during seven growing seasons with annual applications on the same trees. The effects on pear and kiwi fruit trees were also evaluated. Every year, TDZ significantly increased fruit set and fruit weight on apple trees. The seven-year average of the fruit set from TDZ at 10 mg.L-1 was 112.7% while the control was only 51.3%. TDZ did not affect the number of clusters. The fruit weight increased 7.0% and 18.3% when the trees were sprayed with TDZ at 10 mg.L-1 and 5 mg.L-1, respectively. TDZ also increased fruit yield per tree by 28.7% and 41.8% for the 10 mg.L-1 and 5 mg.L-1 treatments, respectively. TDZ reduced the seed number per fruit and the calcium content in the flesh fruit, but increased the fruit firmness. The fruit set increased significantly on pear cultivar Packm's Triumph treated with TDZ, and reduced the seed numbers per fruit. TDZ applied at 12.5 mg.L-1 increased fruit weight by 47,4% on "Monty" kiwi.

Tietointensiivisen palvelutuotannon kehittäminen: case televiestintäyrityksen vianhallinta

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli luoda tavoitemalli TeliaSonera Finland Oyj:n vianhallintapalveluille. Tavoitemalli tuli muodostaa niin, että se tukee laadukasta ja tuottavaa teollista palvelutuotantoa. Tavoitemalli muodostettiin suhteellisen laajan teoriakatsauksen perusteella, joka tehtiin tiedon näkökulmasta. Palvelujen hallinnan viitekehyksessä tutkittiin palvelujen suorituskykyä, jossa erityisesti paneuduttiin laatuun, tuottavuuteen ja palvelutuotannon psykososiaaliseen työympäristöön. Tähän kokonaisuuteen yhdistettiin tutkimustietoa palvelujen teollistamisesta, sekä otettiin huomioon tietointensiivisen organisaation yleiset menestystekijät. Näin muodostettiin tietointensiivisen palvelutuotannon hallinnan ja kehittämisen viitekehys, jota sovellettiin vianhallintapalvelujen tavoitetilan muodostamiseen. Vianhallinnan tavoitetila testattiinosin empiirisesti, mutta lisätutkimusta tarvitaan työssä muodostetun teoreettisen viitekehyksen arviointiin.

Desenvolvimento in vitro de plântulas de diplóides de bananeira obtidas a partir de cultura de embriões

Este trabalho teve por objetivo avaliar o desenvolvimento in vitro de plântulas de progênies de oito genótipos de bananeira obtidos a partir de cultura de embriões. Os genótipos foram as espécies selvagens Calcutta e Malaccensis (Musa acuminata-AA), Butuhan e França (M. balbisiana-BB) e os híbridos 0304-02, 1304-06, 4252-04 e 9379-09 (M. acuminata-AA). Os embriões foram extraídos de forma asséptica, sendo introduzidos em meio de cultura MS com 30 g L-1 agar, inicialmente em placas de Petri (40 dias) e depois em tubos de ensaio (45 dias). Verificou-se efeito do genótipo no desenvolvimento in vitro dos embriões. As progênies dos genótipos selvagens do grupo BB, seguidos das progênies dos híbridos AA apresentaram maior desenvolvimento para as variáveis estudadas. O protocolo utilizado foi adequado para a cultura de embriões das progênies dos oito genótipos, devendo, no entanto, o período de desenvolvimento in vitro ser reduzido para 30 dias a fim de que o enraizamento não seja muito acentuado.

Atratividade e preferência alimentar de adultos de Epicauta atomaria (Germ., 1821) (Col.: Meloidae) em maracujazeiros (Passiflora spp.), sob condições de laboratório

A atratividade e a preferência alimentar de adultos de Epicauta atomaria (Germ., 1821) por folhas de espécies de maracujazeiro Passiflora spp. foram avaliadas sob condições de laboratório. Em testes de atratividade realizados em placas de Petri e olfatômetro, os discos foliares e extratos foliares de P. setacea e P. edulis f. flavicarpa foram os mais preferidos por adultos de E. atomaria, enquanto P. giberti, P. nitida e P. alata foram os menos preferidas nos dois tipos de recipientes. Nos testes de consumo com e sem chance de escolha utilizando discos foliares, P. setacea foi a mais consumida, confirmando sua suscetibilidade; P. giberti e P. nitida foram pouco consumidas, apresentando não-preferência para alimentação como mecanismo de resistência; P. edulis f. flavicarpa e P. alata também revelaram não-preferência para alimentação, porém em níveis mais baixos.