Conflicting genomes, the demic theory & biodiversity

Organismic-centered Darwinism, in order to use direct phenotypes to measure natural selection's effect, necessitates genome's harmony and uniform coherence plus large population sizes. However, modern gene-centered Darwinism has found new interpretations to data that speak of genomic incoherence and disharmony. As a result of these two conflicting positions a conceptual crisis in Biology has arisen. My position is that the presence of small, even pocket-size, demes is instrumental in generating divergence and phenotypic crisis. Moreover, the presence of parasitic genomes as in acanthocephalan worms, which even manipulate suicidal behavior in their hosts; segregation distorters that change meiosis and Mendelian ratios; selfish genes and selfish whole chromosomes, such as the case of B-chromosomes in grasshoppers; P-elements in Drosophila; driving Y-chromosomes that manipulate sex ratios making males more frequent, as in Hamilton's X-linked drive; male strategists and outlaw genes, are eloquent examples of the presence of real conflicting genomes and of a non-uniform phenotypic coherence and genome harmony. Thus, we are proposing that overall incoherence and disharmony generate disorder but also more biodiversity and creativeness. Finally, if genes can manipulate natural selection, they can multiply mutations or undesirable characteristics and even lethal or detrimental ones, hence the accumulation of genetic loads. Outlaw genes can change what is adaptively convenient even in the direction of the trait that is away from the optimum. The optimum can be "negotiated" among the variants, not only because pleiotropic effects demand it, but also, in some cases, because selfish, outlaw, P-elements or extended phenotypic manipulation require it. With organismic Darwinism the genome in the population and in the individual was thought to act harmoniously without conflicts, and genotypes were thought to march towards greater adaptability. Modern Darwinism has a gene-centered vision in which genes, as natural selection's objects can move in dissonance in the direction which benefits their multiplication. Thus, we have greater opportunities for genomes in permanent conflict.

Christlich-religiöse Textwelt als translatorisch-hermeneutischer Gegenstand Gegenstandsbeschreibung und Herangehensweisen

Tämä teorialähtöinen, hermeneuttinen tutkimus sijoittuu käännöstieteen sekä uskonnon- ja kielifilosofian rajapintaan. Tutkimuksessa kuvataan kristinuskon tekstimaailmaa relevantin tulkintakehyksen kautta sekä esitetään tekstimaailman tulkintaan soveltuva lähestymistapa ammattikääntäjän eli välittävän vastaanottajan näkökulmasta. Tutkimus pureutuu käännösprosessin hermeneutiikkaan eli lähdetekstin ja sen maailman tulkintaan, ymmärtämiseen ja selittämiseen liittyviin aspekteihin. Tutkimuksessa ei esitetä käännösratkaisuja. Tutkimus nostaa esiin filosofisen ja teologisen hermeneutiikan peruskysymyksiä. Niitä ovat Raamatun tekstien vaikutushistoria, erilaiset todellisuus- ja kielikäsitykset, kirkon oppi, teologian pääsuuntaukset, uskonnolliset yhteisöt ja niiden perinteet, inhimillinen kulttuuri ja aika. Ne ovat ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat kääntäjän tekstin- ja maailmantulkintaan ja vaativat laajojen kontekstien huomioonottamista sekä lähestymistä monista eri näkökulmista. Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofiaan liittyvän kielipelin idea tarjoaa ajatusmallin, jonka avulla uskonnon käsite-, merkki- ja tekstimaailmalle voidaan luoda moninäkökulmainen tulkintakehys. Kielipelin käsitettä käytetään tässä tutkimuksessa tekstien samankaltaisuutta ja erilaisuutta kokoavana järjestelmänä, joka toimii intratekstuaalisesti eli sillä on omat pelisääntönsä, tulkinnan lähteensä sekä tunnistettava identiteetti. Järjestelmän keskiössä ovat uskonnon konstituioivat käsitteet ja kertomukset, jotka ovat muiden tulkintojen eli metatekstien lähde. Kääntäjän varsinaisina tulkintakohteina ovat metatekstit, eivät raamatunkääntämiseen liittyvät kysymykset suoranaisesti. Tutkimuksessa luodaan kuitenkin tulkintamalli, jonka mukaan metatekstejä ja raamatun tekstejä luetaan rinnakkain. Ymmärtäminen ja ongelmanratkaisu rakentuvat tekstuaalisen kommunikaation pohjalta. Tekstejä luetaan sekä sääntöteorian että narratiivisen teorian valossa. Kertomus puhuttelee vastaanottajaa eri tavalla kuin sääntö. Tulkintamallissa yhdistyvät sekä analyyttinen että luovan mielikuvituksen sallima lukutapa. Molemmat toimivat yhdessä kääntäjän tekstin- merkin- ja maailmantulkinnan apuna. Tutkimuksessa pohditaan myös tekstiteorettisia kysymyksiä, tekstin ja merkin käsitteitä sekä niiden toimintadynamiikkaa. Tulkinnan mekanismi esitetään semioosin käsitteen avulla. Teksti määritellään heuristiseksi ja eksemplaariseksi kuvaukseksi maailmasta, ja se edustaa vain osaa tulkintakokonaisuudesta. Kääntäjän hermeneuttinen kenttä ulotetaan tekstinulkoiseen maailmaan, käytäntöön ja elämänmuotoon.

Matematiskt gestaltande i förskolan

The purpose of the thesis is to study how mathematics is experienced and used in preschool children’s activities and how preschool teachers frame their teaching of mathematical content. The studies include analyses of children’s actions in different activities from a mathematical perspective and preschool teachers’ intentions with and their teaching of mathematics. Preschool teachers’ understanding of the knowledge required in this area is also scrutinised. The theoretical points of departure are variation theory and sociocultural theory. With variation theory the focus is directed towards how mathematical content is dealt with in teaching situations where preschool teachers have chosen the learning objects. The sociocultural perspective has been chosen because children’s mathematical learning in play often takes place in interactions with others and in the encounter with culturally mediated concepts. The theoretical framework also includes didactical points of departure. The study is qualitative, with videography and phenomenography as metholological research approaches. In the study, video observations and interviews with preschool teachers have been used as data collection methods. The results show that in children’s play mathematics consists of volume, geometrical shapes, gravity, quantity and positioning. The situations also include size, patterns, proportions, counting and the creation of pairs. The preschool teachers’ intentions, planning and staging of their goal-oriented work are that all children should be given the opportunity to discern a mathematical content. This also includes making learning objects visible in here-and-now-situations. Variation and a clear focus on the mathematical content are important in this context. One of the study’s knowledge contributions concerns the didactics of mathematics in the preschool. This relates to the teaching of mathematics and includes the knowledge that preschool teachers regard as essential for their teaching. This includes theoretical and practical knowledge about children and children’s learning and didactical issues and strategies. The conclusion is that preschool teachers need to have a basic knowledge of mathematics and the didactics of mathematics.

Johtajan jäljillä – Johtaminen varhaiskasvatuksen hajautetuissa organisaatioissa laadun ja pedagogisen tuen näkökulmasta

Tutkimus sijoittuu varhaiskasvatuksen hajautetun organisaation kontekstiin, mutta tulokset ovat siirrettävissä muihinkin suomalaisiin kasvatus- ja opetustoimen organisaatioihin. Hajautettujen organisaatioiden tutkimus on ollut varhaiskasvatuksen kentällä vielä vähäistä, vaikka organisaatiomallin vaikutukset johtajuuden toteuttamiselle ovat merkittävät. Hajautetulla organisaatiolla varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan sitä, että yhden johtajan alaisuudessa on monta eri päiväkotia tai erilaisia päivähoitomuotoja. Tämä organisaatiomalli on yhä enenevässä määrin kasvava suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen hajautettujen organisaatioiden tutkimuksessa on aiemmin tarkasteltu johtajan ja työntekijöiden ja työntekijöiden keskinäisiä ammatillisia suhteita. Tässä tutkimuksessa näkökulma painottuu johtamiseen ja työskentelyyn hajautetuissa organisaatiossa sinänsä sekä myös laadunarviointiin sekä pedagogiikkaan. Viitekehyksenä tutkimuksessa on LMX-teoria (leader-member-exchange, johtajuuden vaihtoteoria), jossa tarkastellaan esimies-alaissuhdetta ja siihen kiinteästi liittyvää luottamuksen käsitettä. Luottamuksen merkitys hajautetuissa organisaatioissa korostuu, koska esimies ei ole fyysisesti päivittäin läsnä työntekijöiden arjessa. Tutkimuksessa tarkastellaan hajautetuissa varhaiskasvatuksen organisaatioissa työskentelyä seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1) Mitkä ovat varhaiskasvatuksen hajautettujen organisaatioiden johtamisen erityispiirteet? 2) Miten eri työntekijäryhmät kokevat hajautetussa organisaatiossa työskentelyn? 3) Millaisia kokemuksia esimiehillä ja työntekijöillä on heidän yksiköissään toteutetusta laadunarvioinnista? 4) Millaiseksi työntekijät ja esimiehet kokevat esimieheltään saadun tuen? Tutkimuksessa oli kolme eri aineistoa. Ensimmäinen aineisto koostui 11 hajautetun organisaation johtajan haastattelusta. Toinen aineisto (n = 223) sisälsi haastateltujen esimiesten lomakevastausten lisäksi heidän alaisuudessaan toimivien työntekijöiden, 10 esimieskoulutukseen osallistuneen johtajan sekä kolmen erillisyksikön työntekijöiden vastaukset. Kolmas aineisto oli kerätty pääkaupunkiseudulta varhaiskasvatuksen johtajilta lomakekyselynä (n = 112). Aineistoa on analysoitu teorialähtöisen ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja tilastollisten analyysien avulla Tulokset osoittavat, että johtajat kokivat hallinnollisten töiden vievän paljon aikaa. Esimiehen kanssa eri työpaikassa työskentelevät työntekijät hahmottivat koko organisaation selkeämmin kuin esimiehen kanssa fyysisesti samassa paikassa työskentelevät. Esimiesten käsitysten mukaan laadunarviointia suoritettiin enemmän kuin mitä työntekijöiden mukaan. Työntekijät kaipasivat esimiehiltään tukea yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, pedagogiseen ohjaukseen, kehittämiseen ja toiminnan resursseihin liittyen. Erillisyksikössä työskentelevät kokivat saavansa enemmän tukea kuin esimiehen kanssa fyysisesti samassa yksikössä työskentelevät työntekijät. Sekä esimieheltä saadun pedagogisen tuen että luottamuksen kokemukset kiinnittävät tämän tutkimuksen tulosten mukaan huomion rakenteiden merkitykseen hajautetuissa organisaatioissa. Arviointiin, pedagogiseen tukeen ja tiedonkulkuun liittyvien rakenteiden huomioiminen helpottaa hajautetussa organisaatiossa johtamista. Edellisten lisäksi johtajan selkeä visio omasta johtamistyöstään ja jaetun johtajuuden hyödyntäminen edesauttavat työn hallinnan kokemuksia.

Clinical signs of pneumonia in children: association with and prediction of diagnosis by fuzzy sets theory

The present study compares the performance of stochastic and fuzzy models for the analysis of the relationship between clinical signs and diagnosis. Data obtained for 153 children concerning diagnosis (pneumonia, other non-pneumonia diseases, absence of disease) and seven clinical signs were divided into two samples, one for analysis and other for validation. The former was used to derive relations by multi-discriminant analysis (MDA) and by fuzzy max-min compositions (fuzzy), and the latter was used to assess the predictions drawn from each type of relation. MDA and fuzzy were closely similar in terms of prediction, with correct allocation of 75.7 to 78.3% of patients in the validation sample, and displaying only a single instance of disagreement: a patient with low level of toxemia was mistaken as not diseased by MDA and correctly taken as somehow ill by fuzzy. Concerning relations, each method provided different information, each revealing different aspects of the relations between clinical signs and diagnoses. Both methods agreed on pointing X-ray, dyspnea, and auscultation as better related with pneumonia, but only fuzzy was able to detect relations of heart rate, body temperature, toxemia and respiratory rate with pneumonia. Moreover, only fuzzy was able to detect a relationship between heart rate and absence of disease, which allowed the detection of six malnourished children whose diagnoses as healthy are, indeed, disputable. The conclusion is that even though fuzzy sets theory might not improve prediction, it certainly does enhance clinical knowledge since it detects relationships not visible to stochastic models.

Selection of patients for myocardial perfusion scintigraphy based on fuzzy sets theory applied to clinical-epidemiological data and treadmill test results

Coronary artery disease (CAD) is a worldwide leading cause of death. The standard method for evaluating critical partial occlusions is coronary arteriography, a catheterization technique which is invasive, time consuming, and costly. There are noninvasive approaches for the early detection of CAD. The basis for the noninvasive diagnosis of CAD has been laid in a sequential analysis of the risk factors, and the results of the treadmill test and myocardial perfusion scintigraphy (MPS). Many investigators have demonstrated that the diagnostic applications of MPS are appropriate for patients who have an intermediate likelihood of disease. Although this information is useful, it is only partially utilized in clinical practice due to the difficulty to properly classify the patients. Since the seminal work of Lotfi Zadeh, fuzzy logic has been applied in numerous areas. In the present study, we proposed and tested a model to select patients for MPS based on fuzzy sets theory. A group of 1053 patients was used to develop the model and another group of 1045 patients was used to test it. Receiver operating characteristic curves were used to compare the performance of the fuzzy model against expert physician opinions, and showed that the performance of the fuzzy model was equal or superior to that of the physicians. Therefore, we conclude that the fuzzy model could be a useful tool to assist the general practitioner in the selection of patients for MPS.

Teollisuuden palveluliiketoiminnan vaativien toimitusprosessien kehittäminen arvovirtakartoituksen avulla

Työssä kartoitettiin teollisuuden palveluliiketoiminnan vaativien toimitusprosessien kehittämistä Lean -ajattelu yritysympäristössä. Tavoitteena oli vaativien toimituspro-sessien ongelmien selvittäminen ja kehittämiskohteiden määrittäminen palveluliike-toiminnan tuottavuuden kehittämisen näkökulmasta. Lisäksi tutkittiin arvovirtakuvauksen soveltuvuutta teollisuuden palveluliiketoiminnan prosessien kehittämiseen. Kirjallisuusosuudessa selvitettiin teollisuuden palveluliiketoiminnan prosessien kehit-tämisen erityispiirteitä ja Lean -ajattelun periaatteita. Tavoitteena on löytää teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittämisen erityispiirteet tuottavuuden kannalta ja arvioida niiden soveltuvuutta Lean -ajatteluun. Työn empiirisessä osuudessa kartoitettiin yrityksen vaativat prosessit. Menetelminä työssä käytettiin puolistrukturoitua kyselyä, ryhmähaastattelua, ja osallistuvaa ha-vainnointia. Tutkimuksen tulosten perusteella laadittiin kehityssuunnitelma. Diplomityö käynnisti kohdeorganisaatiossa prosessien päivitysprosessin, ja loi puitteet vaativien toimitusten kehityssuunnitelman toteuttamiselle.

A phonological and tonal analysis of Samue using Optimality Theory

The topic of the present doctoral dissertation is the analysis of the phonological and tonal structures of a previously largely undescribed language, namely Samue. It is a Gur language belonging to the Niger-Congo language phulym, which is spoken in Burkina Faso. The data were collected during the fieldwork period in a Sama village; the data include 1800 lexical items, thousands of elicited sentences and 30 oral texts. The data were first transcribed phonetically and then the phonological and tonal analyses were conducted. The results show that the phonological system of Samue with the phoneme inventory and phonological processes has the same characteristics as other related Gur languages, although some particularities were found, such as the voicing and lenition of stop consonants in medial positions. Tonal analysis revealed three level tones, which have both lexical and grammatical functions. A particularity of the tonal system is the regressive Mid tone spreading in the verb phrase. The theoretical framework used in the study is Optimality theory. Optimality theory is rarely used in the analysis of an entire language system, and thus an objective was to see whether the theory was applicable to this type of work. Within the tonal analysis especially, some language specific constraints had to be created, although the basic Optimality Theory principle is the universal nature of the constraints. These constraints define the well-formedness of the language structures and they are differently ranked in different languages. This study gives new insights about typological phenomena in Gur languages. It is also a fundamental starting point for the Samue language in relation to the establishment of an orthography. From the theoretical point of view, the study proves that Optimality theory is largely applicable in the analysis of an entire sound system.

Sosioteknisen kuilun kaventaminen toiminnanohjausjärjestelmän ja käyttäjien välillä

Pro Gradu- tutkimuksen keskeisin tavoite on ollut selvittää, kuinka sosioteknistä kuilua kohdeyrityksen toiminnanohjausjärjestelmän ja käyttäjien välillä voitaisiin pienentää. Teo-reettisena viitekehyksenä on käytetty sosioteknistä systeemiteoriaa sekä teorioita liittyen tietoteknisen järjestelmän hyväksyntään. Toiminnanohjausjärjestelmät ovat tunnetusti välttämätön osa nykypäivää lähes kaikille yrityksille. Niiden käyttöönoton onnistumista ja käytön tehokkuutta voidaan parantaa huomioimalla sekä sosiaalinen että tekninen systeemi organisaatiossa. Sosiotekninen kuilu rakentuu kahden välttämättömän ja toisistaan riippuvaisen systeemin välille: sekä sosiaalinen systeemi eli henkilöstö ja heidän työtapansa että tekninen systeemi eli tekno-logia ja tieto on huomioitava ja aidosti sosioteknisessä muutoksessa molempia systeeme-jä muokattava. Organisaatio voi parantaa omilla toimillaan käyttäjien asennetta ja haluk-kuutta ja siten kaventaa kuilua sosiaalisen systeemin puolelta. Lisäksi teknistä systeemiä tulisi muokata paremmin vastaamaan käyttäjien toiveita, jotta kuilu kapenisi myös tekni-sen systeemin suunnasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena ja aineistonkeräystapana käytettiin puolistrukturoituja haastatteluja kohdeyrityksessä.