Iowa Rail Route Alternatives Analysis, June 1998

The development of new rail systems in the first part of the 21st century is the result of a wide range of trends that are making it increasingly difficult to maintain regional mobility using the two dominant intercity travel modes, auto and air. These trends include the changing character of the economic structure of industry. The character of the North American industrial structure is moving rapidly from a manufacturing base to a service based economy. This is increasing the need for business travel while the increase in disposable income due to higher salaries has promoted increased social and tourist travel. Another trend is the change in the regulatory environment. The trend towards deregulation has dramatically reduced the willingness of the airlines to operate from smaller airports and the level of service has fallen due to the creation of hub and spoke systems. While new air technology such as regional jets may mitigate this trend to some degree in medium-size airports, smaller airports will continue to lose out. Finally, increasing environmental concerns have reduced the ability of the automobile to meet intercity travel needs because of increased suburban congestion and limited highway capacity in big cities. Against this background the rail mode offers new options due to first, the existing rail rights-of-way offering direct access into major cities that, in most cases, have significant capacity available and, second, a revolution in vehicle technology that makes new rail rolling stock faster and less expensive to purchase and operate. This study is designed to evaluate the potential for rail service making an important contribution to maintaining regional mobility over the next 30 to 50 years in Iowa. The study evaluates the potential for rail service on three key routes across Iowa and assesses the impact of new train technology in reducing costs and improving rail service. The study also considers the potential for developing the system on an incremental basis. The service analysis and recommendations do not involve current Amtrak intercity service. That service is presumed to continue on its current route and schedule. The study builds from data and analyses that have been generated for the Midwest Rail Initiative (MWRI) Study. For example, the zone system and operating and capital unit cost assumptions are derived from the MWRI study. The MWRI represents a cooperative effort between nine Midwest states, Amtrak and the Federal Railroad Administration (FRA) contracting with Transportation Economics & Management Systems, Inc. to evaluate the potential for a regional rail system. The 1 The map represents the system including the decision on the Iowa route derived from the current study. Iowa Rail Route Alternatives Analysis TEMS 1-2 system is to offer modern, frequent, higher speed train service to the region, with Chicago as the connecting hub. Exhibit 1-1 illustrates the size of the system, and how the Iowa route fits in to the whole.

Construction Automation Using Pen-Based Computers, HR-368, 1996

The Iowa Department of Transportation is committed to improved management systems, which in turn has led to increased automation to record and manage construction data. A possible improvement to the current data management system can be found with pen-based computers. Pen-based computers coupled with user friendly software are now to the point where an individual's handwriting can be captured and converted to typed text to be used for data collection. It would appear pen-based computers are sufficiently advanced to be used by construction inspectors to record daily project data. The objective of this research was to determine: (1) if pen-based computers are durable enough to allow maintenance-free operation for field work during Iowa's construction season; and (2) if pen-based computers can be used effectively by inspectors with little computer experience. The pen-based computer's handwriting recognition was not fast or accurate enough to be successfully utilized. The IBM Thinkpad with the pen pointing device did prove useful for working in Windows' graphical environment. The pen was used for pointing, selecting and scrolling in the Windows applications because of its intuitive nature.

El boom de la calidad en las empresas españolas

In this article we analyze the impact of the implementation on Quality Management Systems (QMS) in the Spanish industry. In order to do it, we study the implementation of the famous standard ISO 9000 and the EFQM model in Spain compared with its impact in the rest of the UE-25. In spite of analyzing the motivations and the results obtained after the implementation of these Quality Management Systems, we present the results of a Delphi?s national study

Total Cost of Transportation Analysis of Road and Highway Issues, HR-388, 2002

In the administration, planning, design, and maintenance of road systems, transportation professionals often need to choose between alternatives, justify decisions, evaluate tradeoffs, determine how much to spend, set priorities, assess how well the network meets traveler needs, and communicate the basis for their actions to others. A variety of technical guidelines, tools, and methods have been developed to help with these activities. Such work aids include design criteria guidelines, design exception analysis methods, needs studies, revenue allocation schemes, regional planning guides, designation of minimum standards, sufficiency ratings, management systems, point based systems to determine eligibility for paving, functional classification, and bridge ratings. While such tools play valuable roles, they also manifest a number of deficiencies and are poorly integrated. Design guides tell what solutions MAY be used, they aren't oriented towards helping find which one SHOULD be used. Design exception methods help justify deviation from design guide requirements but omit consideration of important factors. Resource distribution is too often based on dividing up what's available rather than helping determine how much should be spent. Point systems serve well as procedural tools but are employed primarily to justify decisions that have already been made. In addition, the tools aren't very scalable: a system level method of analysis seldom works at the project level and vice versa. In conjunction with the issues cited above, the operation and financing of the road and highway system is often the subject of criticisms that raise fundamental questions: What is the best way to determine how much money should be spent on a city or a county's road network? Is the size and quality of the rural road system appropriate? Is too much or too little money spent on road work? What parts of the system should be upgraded and in what sequence? Do truckers receive a hidden subsidy from other motorists? Do transportation professions evaluate road situations from too narrow of a perspective? In considering the issues and questions the author concluded that it would be of value if one could identify and develop a new method that would overcome the shortcomings of existing methods, be scalable, be capable of being understood by the general public, and utilize a broad viewpoint. After trying out a number of concepts, it appeared that a good approach would be to view the road network as a sub-component of a much larger system that also includes vehicles, people, goods-in-transit, and all the ancillary items needed to make the system function. Highway investment decisions could then be made on the basis of how they affect the total cost of operating the total system. A concept, named the "Total Cost of Transportation" method, was then developed and tested. The concept rests on four key principles: 1) that roads are but one sub-system of a much larger 'Road Based Transportation System', 2) that the size and activity level of the overall system are determined by market forces, 3) that the sum of everything expended, consumed, given up, or permanently reserved in building the system and generating the activity that results from the market forces represents the total cost of transportation, and 4) that the economic purpose of making road improvements is to minimize that total cost. To test the practical value of the theory, a special database and spreadsheet model of Iowa's county road network was developed. This involved creating a physical model to represent the size, characteristics, activity levels, and the rates at which the activities take place, developing a companion economic cost model, then using the two in tandem to explore a variety of issues. Ultimately, the theory and model proved capable of being used in full system, partial system, single segment, project, and general design guide levels of analysis. The method appeared to be capable of remedying many of the existing work method defects and to answer society's transportation questions from a new perspective.

1012-007 Yellow River Headwaters Final Report

The Yellow River Headwaters Watershed (YRHW) drains 26,730 acres of rural land within Winneshiek and Allamakee Counties. While portions of the river have been designated as a High Quality Resource by the State of Iowa, other portions appear on the State's 303(d) List of Impaired Waters due to excessive nutrients, sediment and other water quality issues. The Winneshiek SWCD was fortunate enough to secure WSPF/WPF funds for FY2009 to begin addressing many of the sources of the identified problems, especially along the all-to-critical stream corridor. Initial landowner I producer interest has exceeded expectations and several key BMPs have been installed within the identified critical areas. Yet due to the current budget constraints in the WSPF/WPF programs, we currently have greater landowner I producer interest than we do funds, which is why the District is applying for WIRB funding, to provide supplemental incentives to continue the installation of needed Grade Stabilization Structures, Terraces and Manure Management Systems in identified critical areas. Other funding, currently available to the District, will cover the remaining portions of the project's budget, including staff and our outreach efforts.

06001-001 Norfolk Creek Watershed Final Report

This project would target Norfolk Creek Subwatershed for land treatment practices. The Norfolk Creek Subwatershed is 14,035 acres located southwest of Waukon. The landscape is characterized by rugged karst topography and is marked with hundreds of sinkholes, providing direct drainage into the water table, affecting wells, springs, and community water sources. The surface groundwater runoff from this karst landscape eventually flows into the Yellow River. The potential point and non-point pollution sources are complicated and expensive to resolve. Extensive water quality monitoring has been completed on Norfolk Creek and has tested high in many parameters. We hope that with the upland treatment included in this grant request, terraces, grade stabilization structures, sediment control basins, and livestock manure management systems, these will improve. Continued water quality sampling will monitor this. This application has been reviewed and approved by the Allamakee County Soil and Water Conservation District Commissioners.

Multi-site -sertifikaatin vaatimukset ympäristöjohtamisjärjestelmän rakentamisessa

Diplomityö muodostuu kahdesta kokonaisuudesta. Työn teoriaosa kertoo mitä ympäristöjohtaminen on, millaisia ovat multi-site -organisaatio ja multi-site -johtamisjärjestelmä sekä mitä vaatimuksia nämä asettavat yritykselle. Työssä esitetään malli, jota käyttämällä kansainvälisten johtamisjärjestelmästandardien mukaan rakennetut laatu-, ympäristö-, terveys- ja turvallisuusjärjestelmät voidaan yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi, multi-site - johtamisjärjestelmäksi. Malli rakentuu kolmesta tasosta, joita ovat paikallinen, maakohtainen ja konsernitaso. Esimerkkien avulla kerrotaan miteneri lähtökohdista voidaan näiden tasojen kautta edetä kohti yhtä johtamiskokonaisuutta. Esille tuodaan myös multi-site -johtamisjärjestelmän käyttöönottoa puoltavat ja vastustavat näkökohdat. Työn konkreettinen osa on johtamisjärjestelmämallin paikallisen tason toteuttaminen. Ympäristöjohtamisjärjestelmän rakentaminen standardin EN ISO 14001:2004 vaatimusten mukaiseksi Kvaerner Power Oy:n Suomen toimipaikoille sekä tämän järjestelmän yhdistäminen sertifioituun EN ISO 9001 -standardin mukaiseen laatujärjestelmään. Työssä kerrotaan miten ympäristöjohtamisjärjestelmä on rakennettu ja miten laatu- ja ympäristöjärjestelmät on liitetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Työn tuloksena syntyi malli johtamisjärjestelmien yhdistämisestä sekä sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka yhdistäminen laatujärjestelmään toteutettiin tavoitteiden mukaisesti.

Laatudokumentoinnin kehittäminen selluteollisuuden koneiden ja painelaitteiden valmistuksessa

Diplomityön tavoitteena oli tuoda esiin ratkaisu dokumenttien hallintaan liittyviinongelmiin valmistavassa tuotannossa. Dokumentaation hallinnan perusongelmia valmistuksessa, johon liittyy lakien ja direktiivien asettamia asetuksia sekä vaatimuksia, on mm. paperisten ja sähköisten dokumenttien käytettävyys. Paperiversioiden allekirjoittaminen ja aitouden varmistaminen on helppoa, mutta sähköisen dokumentin allekirjoittaminen ja todentaminen on vielä kehityksen alla. Pitkäaikaisarkistointi sähköisen dokumentin osalta on myös vaativaa, koska pisimmät säilytysajat voivat olla 30 vuotta ja tietotekniikan kehitys tekee huimia harppauksia tässä ajassa. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivista ja kirjallisuustutkimusta selvittämään dokumentoinnin nykytilaa Savonlinna Works Oy:ssä ja muualla sekä kirjallisuudessa esitettyjä menetelmiä dokumentoinnin kehittämiseen. Työn tuloksena on esitetty dokumenttien hallinnan periaatteet yleisesti ja tuotteiden dokumentointiin liittyvät muutokset, jotka pohjautuvat tutkimustuloksiin. Lisäksi on esitelty kolme järjestelmävaihtoehtoa dokumenttien hallintaan, joiden ominaisuuksia on vertailu keskenään ja pohdittu käytettävyyttä Savonlinna Works Oy:n organisaatiossa.

Hitsauksen joustava laadunhallinta tilauskonepajassa

Diplomityön tavoitteena oli hitsauksen laadunhallinnan kuvaaminen ja kehittäminen ISO 9001 laadunhallintajärjestelmän ja uudistetun hitsauksen laatuvaatimusstandardin SFS-EN ISO3834-2:n mukaisesti tilauskonepajaan. Diplomityö koostuu teoriaosasta ja käytännön osasta. Teoriaosassa on käsitelty yleisiä laadunhallintaan liittyviä asioitasekä hitsauksen laadunhallintaan liittyviä asioita. Tarkastelun kohteina ovat olleet laadunhallinnan vaikutukset kilpailukykyyn sekä laadunhallinnan työkalut. Hitsauksen laadunhallintaa on käsitelty hitsatun rakenteen ja hitsausliitoksen laatuvaatimuksien, hitsaukseen vaikuttavien viranomaismääräysten sekä työturvallisuuden näkökulmista. Käytännön osassa kerrotaan hitsauksen laatujärjestelmän rakentamisesta Lievestuoreella sijaitsevaan TTP-Yhtiöt Oy:n tilauskonepajaan. Yrityksen hitsaustoiminnan nykytilanne arvioitiin ja sen pohjaltalaadittiin hitsauksen laatukäsikirja. Hitsauksen laatukäsikirja rakennettiin noudattaen hitsauksen laatuvaatimusstandardia SFS-EN ISO 3834-2 ja käyttäen apuna yrityksen ISO 9001:2000 laatukäsikirjaa. Tilauskonepajassa hitsauksen toimintajärjestelmältä vaaditaan joustavuutta, koska asiakkaiden hitsaustyölle asettamat vaatimukset vaihtelevat suuresti. Diplomityössä kuvataan esimerkin avulla hitsausohjeiden laatiminen, joka muodostaa yhden keskeisen osa-alueen hitsauksen laadunhallintajärjestelmästä. Hitsauksen laatujärjestelmän rakentamisen aikana hitsaushenkilöstöä informoitiin laatujärjestelmän edellyttämistä toimenpiteistä ja muutoksista luentojen avulla. Työn tuloksena saatiin myös yrityksen hitsaustoimintojen kehittämiseen, tehostamiseen sekä henkilökunnan koulutukseen liittyviä jatkotoimenpiteitä esille.

Semantiikan hyödyntäminen dokumenttienhallinnassa

Työn tavoitteena on etsiä asiakasyritykselle sähköteknisen dokumentoinnin hallintaan sopiva järjestelmäratkaisu vertailemalla insinööritoimistojen käyttämien suunnittelujärjestelmien ja yleisten dokumenttien hallintajärjestelmien soveltuvuutta asiakasympäristöön. Työssä tutkitaan sopivien metatietojen kuvaustapojen käyttökelpoisuutta sähköteknisen dokumentoinnin hallintaan esimerkkiprojektien avulla. Työn sisältö koostuu neljästä pääkohdasta. Ensimmäisessä jaksossa tarkastellaan dokumentin ominaisuuksia ja elinkaarta luonnista aktiivikäyttöön, arkistointiin ja hävitykseen. Samassa yhteydessä kerrotaan dokumenttienhallinnan perustehtävistä. Toisessa jaksossa käsitellään dokumenttien kuvailun tavoitteita, kuvailusuosituksia ja -standardeja sekä luonnollisen kielen käyttöä sisällönkuvailussa. Tarkastelukohteina suosituksista ovat W3C:n julkaisemat suositukset, Dublin Core, JHS 143 ja SFS-EN 82045. Kolmannessa jaksossa tarkastellaan teollisuuden dokumentoinnin ominaispiirteitä ja käyttötarkoitusta. Teollisuudessa on monia erilaisia järjestelmäympäristöjä tehtaan sisällä ja työssä kuvataan dokumenttienhallinnan integrointitarpeita muihin järjestelmiin. Viimeisessä jaksossa kuvaillaan erilaisia dokumentoinnin hallintaympäristöjä alkaen järeimmästä päästä tuotetiedon hallintajärjestelmistä siirtyen pienempiinsuunnittelujärjestelmiin ja lopuksi yleisiin dokumenttien hallintajärjestelmiin. Tässä osassa on myös luettelo ohjelmistotoimittajista. Työn tuloksena on laadittu valituista dokumenttityypeistä metatietokuvaukset kahden eri kuvaustavan (JHS 143 ja SFS-EN 82045) avulla ja on todettu molemmat kuvaustavat käyttökelpoisiksi sähköteknisen dokumentoinnin käsittelyyn.Nämä kuvaukset palvelevat asiakasta dokumenttienhallintaprojektin määrittelytyössä. Asiakkaalle on tehty myös vertailu sopivista järjestelmävaihtoehdoista hankintaa varten.

Tuotannon ohjattavuuden kehittäminen asiakasohjautuvassa tuotannossa

Työssä selvitettiin tuotannon ohjattavuuden parantamisen mahdollisuuksia keskisuuressa yrityksessä. Työn pyrkimyksenä on laatia pohja täysipainoisen tuotannonohjausjärjestelmän kehittämiselle. Työn teoriaosassa käsitellään tuotannon, tuottavuuden ja tuotannonohjauksen peruskäsitteitä. Lisäksi selvitetään hitsaavan tuotannon kehittämisen keinoja sekä yleisiä hitsaukseen liittyviä käsitteitä. Näiden ohella teoriaosuudessa kerrotaan hieman työn käytännön osaa sivuavista aiheista kuten investointilaskelmista. Käytännön osa jakautuu nykytilan selvittämiseen ja kehityskohteiden laatimiseen. Nykytilaa selvitettiin omilla havainnoilla, haastatteluilla sekä tilaus-toimitusketjun tarkasteluilla. Kehittämisen keinoja olivat pääasiassayrityksen laatutoimintaan liittyvät asiat kuten dokumentointi kaikillaosa-alueilla. Yksittäisiä tuotannon tehokkuutta parantavia toimenpiteitä ovat mm. robottihitsauksen kiinnittimien kehitystoimenpiteet, tuotteiden modulointi ja laserleikkauksen monipuolisempi hyväksikäyttö.

Vapaaehtoiset ympäristönhallintajärjestelmät Euroopan Unionissa ja Yhdysvalloissa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia ovat Euroopan Unionin Eco-Management and Audit Scheme (EMAS) ja yhdysvaltalainen Performance track -ympäristönhallintajärjestelmät. Tutkimuksessa tarkastellaan näihin vapaaehtoisiin ympäristönhallintajärjestelmiin osallistuvien yritysten hyötyjä, kokemuksia sekä tyytyväisyyttä ohjelman antiin ja sitä ylläpitäviin viranomaisiin. Tutkimuksen teoreettinen osa on tehty kirjallisuuskatsauksen perusteellaja empiirinen aineisto kerättiin sähköpostikyselynä. EMAS -asetus otettiin käyttöön vuonna 1993. Asetuksessa määritellään ympäristöhallintajärjestelmän osa-alueet yksityiskohtaisesti. Mukana olevien yritysten mielestä järjestelmä on helppo ottaa käyttöön ja suurin osa EMAS -yrityksistä kokee hyötyvänsä osallistumisestaan järjestelmään. Tärkeimmäksi hyödyksi koettiin ympäristöhyödyt sekä parantunut yrityskuva. Yritykset kokivat järjestelmän heikkoutena viranomaisten tuen puutteen. Yhdysvaltain Environmental Protection Agency:n Performance Track -järjestelmä esiteltiin vuonna 2000. Järjestelmän osallistumiskriteerit ovat haastavia. Mukana olevat yritykset kokevat hyötyvänsäjärjestelmästä. Eniten mukana olevat yritykset arvostavat julkisuuskuvan parantumista, ympäristöhyötyjä sekä taloudellisia hyötyjä. Yhdysvalloissa pidettiin myös tärkeänä hyvää suhdetta ympäristöviranomaisiin. Heikkoutena koettiin järjestelmän vähäinen tunnettuus. Euroopassa vapaaehtoisia ympäristönhallintajärjestelmiä käyttävien yritysten tulisi viranomaisten avulla verkostoitua. Yhdysvalloissa tulisi kehittää ympäristöraportin todentamista.

Laadun kehittäminen suomalaisissa yrityksissä

Laadun ja sen kehittämisen sisältö on ollut jatkuvassa muutostilassa. Laatuajattelu on laajentunut käsittämään yhä suuremman osan organisaatioiden toiminnasta. Laadun kehittämisessä on jatkuvasti otettu käyttöön uusi kehittämiskeinoja. Laaja-alaisesti organisaation toimintaan kytkeytyvistä keinoista tunnetuimpia ovat erilaiset laadunhallintajärjestelmät ja itsearviointi eri kriteeristöjen avulla. Tämän tutkimuksen tavoitteina olivat: a) etsiä motiiveja, minkä vuoksi yritykset ovat alkaneet kehittää laatuaan, b) tutkia total quality management (TQM) -ajattelun soveltamisen syvällisyyden vaikutuksia, c) selvittää laadunkehittämistyön ajallisen keston vaikutuksia, ja d) saada kokonaiskuva keskeisimpien laadun kehittämiskeinojen toteutuksesta ja menestyksellisyydestä. Työn teoriaosassa paneuduttiin laatu-käsitteeseen yritystoiminnassa, laatu- ja TQM-ajattelun sisältöön sekä laadun kehittämisen johtamiseen. Lisäksi tutkittiin keskeisimpiä laadun kehittämisen keinoja, joita olivat mm. ihmisten toiminta, laadunhallintajärjestelmät, itsearvioinnit, toimintaprosessien kehittäminen, asiakas- ja toimittajayhteistyö. Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkittiinem. laadun kehittämiseen liittyviä asioita suomalaisissa yrityksissä. Aineisto kerättiin haastattelemalla yritysten laadun kehittämisestä vastaavia henkilöitä 24 yrityksessä. Tulosten esittämisessä hyödynnettiin tilastollisia tutkimusmenetelmiä kvalitatiivisten menetelmien ohella. Tässä aineistossa asiakasvaatimukset ja oma kehityshalu nousivat yleisimmiksi tärkeimmistä laadun kehittämisen aloitusmotiiveista. Mikään tärkeimmistä aloitusmotiiveista ei ollutkuitenkaan johtanut selkeästi ylivoimaisimpaan menestymiseen myöhemmin. TQM-ajattelun laaja-alainen soveltaminen johti laadun kehittämisen kannalta positiiviseen suuntaan. Pisimpään laatuaan kehittäneet yritykset olivat suuria ja kansainvälisesti suuntautuneita. Pelkkä kehitystyön ajallinen kesto näkyi vain vähän kehittämisen eri osa-alueilla. Laadun kehittämistyön menetyksellisyyden kannalta positiivia asioita olivat: henkilöstön aktiivisuus, itsearviointien hyödyntäminen, toimintaprosessien kuvaaminen ja kehittäminen, sekä asiakas- ja toimittajayhteistyö. Laadun kehittämiseen kannattaa ottaa aktiivisesti mukaankoko organisaation henkilöstö. Itsearviointien käytöllä on mahdollista kehittääorganisaatiota laaja-alaisesti. Niin asiakkaat kuin toimittajat kannattaa ottaaaktiivisesti mukaan kehittämistoimintaan. Se on kaikkien osapuolien yhteinen etu.

Estacions termals en zones rurals, serveis associats i titulacions oficials

El turisme rural, l’esport i la salut han adquirit de forma progressiva en els últims anys una importància cada vegada més gran. Una part creixent de la població ha anat incorporant de mica en mica dies de descans i repòs durant tot l’any. Aquesta realitat és deguda, parcialment, a l’augment del temps lliure i a la consideració del seu gaudi com un element per a la millora de la qualitat de vida. El turisme rural, a causa del canvi de valors experimentat en la societat contemporània, s’interrelaciona amb altres productes, com ara el turisme termal i les activitats esportives realitzades en contacte amb la natura, igual que amb altres serveis del sector del lleure, com ara l’espectacle, el joc, la cultura, etc. Aquesta situació determina la necessitat de plantejar sistemes de gestió professionals i aplicar estratègies que permetin de generar factors competitius i diferenciadors. Les empreses turístiques que han adoptat el paradigma empresarial de la gestió de qualitat total es caracteritzen per oferir qualitat de servei, i per assolir aquesta qualitat cal disposar d’un equip d’especialistes altament qualificats i experimentats. El propòsit d’aquest treball és analitzar les titulacions oficials relacionades amb les estacions termals en zones rurals i els serveis associats.

¿Turnos o demanda? En el proyecto de redes de distribución de riego a presión

Actualmente vuelve a ser viable la organización mediante turnos de redes de distribución de riego a presión gracias al desarrollo de sistemas de automáticos de telegestión. La organización por turnos supone una disminución de los caudales en la red y el consiguiente ahorro económico. En la comunicación se presentan diversas expresiones sencillas para calcular la disminución relativa de caudales conseguida mediante la organización por turnos respecto a la demanda. Dicha disminución depende del número de hidrantes abastecidos por un tramo y de la probabilidad de que los hidrantes estén abiertos. Se ha contrastado los resultados de las expresiones propuestas con datos de proyecto y se consiguen buenos ajustes. El ahorro económico obtenido con la organización por turnos respecto a la demanda se puede estimar entre un 26 y un 49 % el ahorro medio de caudales.