Fabrication and characterization of RF plasma polymerized thin films from 3,7-dimethyl-1,6-octadien-3-ol for electronic and biomaterial applications

Poly(linalool) thin films were fabricated using RF plasma polymerisation. All films were found to be smooth, defect-free surfaces with average roughness of 0.44 nm. The FTIR analysis of the polymer showed a notable reduction in –OH moiety and complete dissociation of C=C unsaturation compared to the monomer, and presence of a ketone band absent from the spectrum of the monomer. Poly(linalool) were characterised by chain branching and a large quantity of short polymer chains. Films were optically transparent, with refractive index and extinction coefficient of 1.55 and 0.001 (at 500 nm) respectively, indicating a potential application as an encapsulating (protective) coating for circuit boards. The optical band gap was calculated to be 2.82 eV, which is in the semiconducting energy gap region.

Studies involving electrostatic potential of valinomycin

The electrostatic potential of valinomycin in various conformations as obtained by the crystal structures (uncomplexed, complexed) and theoretical considerations have been evaluated and compared. The potential energy profiles along the æ axis of the bracelet-like structures show a systematic variation from the uncomplexed to the complexed structure. This type of conformational change and the potential variation are probably associated with different states of ion transport, like the capture and release of ions by the ionophore. Also, the asymmetry of the molecule due to D-HyIV on one side and L-Lac on the other side is reflected in the potential values along the Z-axis, the magnitude of which, is considerable in the uncomplexed structure. The evaluation of the potential at the ab-initio level on smaller fragments indicate that the order of liganding capacity of oxygen is amide ether ester. Also, the inductive effects due to alkyl substitution is negligible as evidenced by the potential studies on the substituted amides and esters.

Monitoring of Fungal Growth and Degradation of Wood

Valko- ja ruskolahosienet tunnetaan luonnossa tehokkaimpina puun ja karikkeen lignoselluloosan lahottajina. Valkolahosienet pystyvät hajottamaan kaikkia puun osia: ligniiniä, selluloosaa ja hemiselluloosaa. Selektiivisesti ligniiniä hajottavat sienet lahottavat puusta suhteessa enemmän vaikeasti hajoavaa ligniiniä kuin selluloosaa tai hemiselluloosaa, jolloin jäljelle jää valkoista ja miltei puhdasta selluloosaa. Bioteknisissä sovelluksissa juuri selektiviiviset valkolahottajat ovat kiinnostavia. Niiden avulla voidaan puuhaketta esikäsitellä esimerkiksi paperinvalmistuksessa haitallisen ligniinin poistamiseksi. Ruskolahosienet ovat huomattavia puun, puutavaran ja puisten rakenteiden lahottajia, kuten tässä työssä käytetty Gloeophyllum trabeum (saunasieni ) ja Poria (Postia) placenta (istukkakääpä). Ruskolahosienet hajottavat puusta hemiselluloosan lisäksi selluloosaa, jolloin jää jäljelle ruskea ja jauhomaiseksi mureneva ligniini. Ruskolahosienet muovaavat ligniiniä jonkin verran. Kahden ruskolahosienen G. trabeumin ja P. placentan lisäksi tutkittiin valkolahosieniä, joista Ceriporiopsis subvermispora (karstakääpä) ja harvinainen Physisporinus rivulosus -sieni (talikääpä) hajottavat ligniiniä erittäin selektiivisesti. Phanerochaete chrysosporium on kaikkialla paljon tutkittu sieni, ja Phlebia radiata valkolahosientä (rusorypykkä) on tutkittu paljon mikrobiologian osastolla. Lisäksi tutkittiin Phlebia tremellosa -sienten (hytyrypykkä) ligninolyyttisten entsyymien tuottoa ja 14C-leimatun synteettisen ligniinin (DHP) hajotusta. P. radiata ja P. tremellosa -sienten on todettu aiemmin hajottavan ligniiniä selektiivisesti. Työssä selvitettiin miten sienten kasvua voi mitata, miten vertailukelpoisia eri mittaamismenetelmillä saadut tulokset ovat ja ilmenevätkö sienten aktiivisimmat kasvuvaiheet samaan aikaan eri menetelmillä mitattuna. Tärkeimmät tulokset olivat seuraavat havainnot: (i) P. radiata ja P. tremellosa -sienikannat tuottivat ligniini- ja mangaaniperoksidaasientsyymejä (LiP ja MnP) sekä lakkaasia, ja sienistä puhdistettiin 2-3 LiP- ja P. radiatasta yksi MnP-entsyymi; (ii) P. tremellosa -sienet hajottivat leimattua synteettistä ligniiniä (DHP) yhtä hyvin kuin paljon tutkitut P. chrysosporium ja P. radiata -sienet; (iii) puu, sienen luonnollinen kasvualusta, lisäsi valkolaho- ja ruskolahosienten demetoksylaatiota [O14CH3]-leimatusta ligniinin malliyhdisteestä 14CO2:ksi ilman puuta olleeseen alustaan verrattuna; (iv) demetoksylaatio (14CO2:n tuotto) oli normaalissa ilma-atmosfäärissä useimmiten parempi happeen verrattuna; (v) hapessa paras 14CO2:n tuotto saatiin puupalakasvatuksissa, joihin oli lisätty ravinnetyppeä tai typen lisäksi glukoosia sekä valkolaho- että ruskolahosienillä; (vi) ilmassa 14CO2:n tuotto oli puulla voimakkainta valkolahosienillä ilman lisäravinteita, kun taas G. trabeum -sienellä se oli yhtä hyvä eri alustoissa; (vii) biomassan muodostuminen rihmastojen ergosterolipitoisuuksista mitattuna oli ruskolahosienillä parempi kuin valkolahosienillä; (viii) ja biomassojen huippupitoisuudet olivat 6:lla sienellä eri suuruisia ja niiden maksimimäärien ajankohdat vaihtelivat viiden viikon kasvatusten kuluessa. Mikrobiologian osastolla Viikissä eristetty ja paljon tutkittu P. radiata -valkolahosieni oli mukana kaikissa tehdyissä kokeissa. Sienen LiP-aktiivisuus ja 14CO2:n tuotto 14C-rengas-leimatusta synteettisestä ligniinistä (DHP) korreloivat erittäin hyvin. Biomassan muodostuminen ergosterolilla määritettynä tuki hyvin entsyymiaktiivisuusmittauksilla ja isotooppikasvatuksilla saatuja tuloksia.

Oxidation of Abel's ketone and similar spiroketones with 2,3-dichloro-5,6-dicyano-1,4- benzoquinone (DDQ). Synthesis of novel tropone derivatives

The structure of the novel product obtained from the oxidation of Abel's ketone (1a) and similar spiroketones (1b–d) with 2, 3-dichloro-5, 6-dicyano-1,4-benzoquinone has been determined on basis of spectral data (i.r., n.m.r., and mass)

Complexes of rare earth perchlorates with di-2-pyridyl ketone

Abstract is not availabe.

Organized Nanostructures of Thermoresponsive Poly(N-isopropylacrylamide) Block Copolymers Obtained Through Controlled RAFT Polymerization

Kontrolloidut radikaalipolymerointimenetelmät, kuten RAFT-polymerointi, ovat moderni tapa valmistaa polymeerejä säädellysti. RAFT-polymeroinnilla polymeerien ketjunpituutta, moolimassajakaumaa, mikrorakennetta (taktisuus, järjestys), koostumusta ja funktionaalisuutta kyetään hallitsemaan. Siten menetelmällä voidaan valmistaa uudenlaisia polymeeriarkkitektuureja, kuten blokki- ja tähtipolymeerejä, sekä hybridimateriaaleja ja biokonjugaatteja. Polymeeristen rakennuspalikoiden itsejärjestyminen, missä huolellisesti syntetisoidut polymeerit järjestyvät halutulla tavalla nanoskaalassa, on suosittu tutkimuskohde materiaalitieteessä. On huomattava, että blokkipolymeerien itsejärjestyminen on vielä suhteellisen nuori tutkimusaihe. Tämän hetkiset polymeeriset nanomateriaalit ovat suhteellisen yksinkertaisia luonnon luomuksiin verrattuina, tarjoten jatkuvasti uusia mahdollisuuksia seuraavan sukupolven polymeereille. Tässä työssä RAFT-polymeroinnilla syntetisoitiin amfifiilisiä di- ja triblokkikopolymeerejä sekä tutkittiin niiden järjestymistä nanorakenteiksi. Kaikissa blokkikopolymeereissä käytettiin lämpöherkkää poly(N-isopropyyliakryyliamidia). Siten polymeerit ja tutkitut materiaalit reagoivat lämpötilanmuutokseen ympäristössä eli ovat ns. ympäristöherkkiä. Työssä tutkittiin taktisuuden kontrollointia N-isopropyyliakryyliamidin RAFT-polymeroinnissa. Polymeerin taktisuutta sekä ketjunpituutta ja blokkijärjestystä säätämällä voitiin hallita polymeerin itsejärjestymistä vesiliuoksessa. Amfifiiliset polymeerit järjestyivät laimeissa vesiliuoksissa erilaisiksi misellirakenteiksi, muodostaen ns. mikrosäiliöitä. Tällaisilla polymeereillä odotetaan olevan sovelluksia esim. lääkeainevapautuksessa. Amfifiilejä käytetään myös esimerkiksi apuaineina pinnoitteissa ja kosmetiikassa. Kiinteässä tilassa tutkitut triblokkikopolymeerit muodostivat teoreettisesti ennustettuja morfologioita. Lämpöherkän materiaalin hydrogeelit toimivat suodatinmembraanina nanokokoluokassa. RAFT-polymeroinnilla syntetisoituja polymeereja voidaan sellaisenaan käyttää kultananopartikkeleiden päällystämiseen. Kultananopartikkelit ovat erittäin kiinostavia mm. niiden stabiilisuuden ja ainutlaatuisten pintaominaisuuksien vuoksi. Kun amfifiilisiä polymeerejä kiinnitettiin kultapartikkelin pinnalle, sen liuos- ja optisia ominaisuuksia voitiin säädellä pH:n ja lämpötilan avulla. Tällaisilla kultananopartikkeleilla on sovelluksia mm. diagnostiikassa, sensoreina ja solukuvauksessa.

Polymer supported metal complexes as catalysts for oxidation of thiosalts by molecular oxygen IV. Quaternised poly(4-vinyl pyridine) complexes with Cu2+ as template

Copper(II) complexes of quaternised poly(4-vinylpyridine) (PVP) of different degrees of quaternisation and copper content have been prepared by crosslinking the polymer with 1,2-dibromoethane in the presence of Cu2+ ion as template. The stability constant of the PVP---Cu(II) complexes is found to increase with the degree of crosslinking quaternisation of the resin, but the rate at which Cu2+ is adsorbed by the resin decreases. An optimum combination of both stability and rate can be achieved with a moderate degree (31%) of crosslinking. A kinetic study reveals that quaternisation increases significantly the catalytic activity of the complex for the oxidation of S2O2−3 by O2 compared with PVP----Cu(II) without quaternisation, but it deactivates the complex for the oxidation of both S3O2−6 and S4O2−6. The batch reactor oxidation kinetics at pH 2.16, where the rate is observed to be maximum, is well explained by the Langmuir—Hinshelwood model assuming the coordination of both O2 and thioanion to Cu(II) as a precursor to the oxidation reaction.

Eutectic crystallization of poly(l-lactic acid) and pentaerythrityl tetrabromide

Diluents (either low molecular weight compounds orother polymers) are known to modify the morphology, the rates of nucleation and growth of polymers 1- 4. Recentlybinary systems in which both the components crystallize simultaneously to give a eutectic solid have been studied with great interest. Carbonnei et al.

Metallo crown porphyrins as ionophores-metal dependent uncoupling of mitochondrial energy potential

Porphyrins appended with crown ether moieties function as efficient uncouplesrs of oxidative phorphorylation in rat liver mitochondria. Permeation of these highly organized porphyrins decrease the respiratory coefficient index (RCI) values. Lowering of the RCI values parallels the number of K+ chelating crown ether groups attached to the porphyrins. The inhibitory effect upon the oxidative phorphorylation reaction depends on the nature of divalent metal ions, VO, Co, Cu and Zn in the porphyrin cavity and related to their relative tendency to complex intracellular K+ ions.

Revision of the structure assigned to a monoterpene isolated from

Unambiguous synthesis of 2-methyl-3-isopropenylanisole (Image ) and 2-isopropenyl-3-methylanisole (Image ) has led to revision, from (Image ) to (Image ), of the structure assigned to a monoterpene phenol ether isolated from

A kinetic model for heterogeneous acetalisation of poly(vinyl alcohol)

A model for heterogeneous acetalisation of poly(vinyl alcohol) with limited solution volume is proposed based on the grain model of Sohn and Szekely. Instead of treating the heterogeneous acetalisation as purely a diffusion process, as in the Matuzawa and Ogasawara model, the present model also takes into account the chemical reaction and the physical state of the solid polymer, such as degree of swelling and porosity, and assumes segregation of the polymer phase at higher conversion into an outer fully reacted zone and an inner zone where the reaction still proceeds. The solution of the model for limited solution volume, moreover, offers a simple method of determining the kinetic parameters and diffusivity for the solid-liquid system using the easily measurable bulk solution concentration of the liquid reactant instead of conversion-distance data for the solid phase, which are considerably more difficult to obtain.

Effect of 2-allyl-2-isopropylacetamide on poly(adenylic acid)-containing ribonucleic acid.

A single administration of 2-allyl-2-isopropylacetamide, a porphyrinogenic drug, enhanced the 32P-labelling of nucleoplasmic as well as cytoplasmic poly(A)-containing RNA in rat liver. The synthesis of total microsomal RNA is only marginally increased under these conditions. The drug enhances the labelling of a variety of cytoplasmic poly(A)-containing RNA species, and this effect is counteracted by the simultaneous administration of haemin. 2-Allyl-2-isopropylacetamide also enhanced the release of RNA from the nucleus to the cytoplasm.

A Case Study of the Conformation of Poly(alpha-aminoisobutyric acid): alpha- or 310-Helix

The relative stabilities of a- and Blo-helical structures for polymers of a-aminoisobutyric acid (Aib) have been worked out, using the classical potential energy functions. To make a comparative study, we have used Buckingham "6-exp" and Kitaigorodsky's potential functions. Conformational analysis of the dipeptide segment with Aib residue indicates the necessity for nonplanar distortion of the peptide unit, which is a common feature in the observed crystal structures with Aib residues. In the range of Aw -10 to +loo studied, a-helical conformations are preferred in the region -3" < Aw < +loo, and Blo-helical conformations are preferred in the region -3" > Aw > -10'. Minimum energy conformations for right-handed structures are found in the +ue region of Aw and correspondingly for left-handed structures in the -ue region of Aw. For Aw - 6", a-helical structures have four- or near fourfold symmetry with h - 1.5 A. Such a helix with n = 4 and h = 1.5 A is termed an a'-helix. This structure is found to be consistent with the electron diffraction data of Malcolm3 and energetically more favorable than the standard 310-helix.