Post-transcriptional regulation in the nucleus and cytoplasm: study of mean time to threshold (MTT) and narrow escape problem

Messenger RNAs (mRNAs) can be repressed and degraded by small non-coding RNA molecules. In this paper, we formulate a coarsegrained Markov-chain description of the post-transcriptional regulation of mRNAs by either small interfering RNAs (siRNAs) or microRNAs (miRNAs). We calculate the probability of an mRNA escaping from its domain before it is repressed by siRNAs/miRNAs via cal- culation of the mean time to threshold: when the number of bound siRNAs/miRNAs exceeds a certain threshold value, the mRNA is irreversibly repressed. In some cases,the analysis can be reduced to counting certain paths in a reduced Markov model. We obtain explicit expressions when the small RNA bind irreversibly to the mRNA and we also discuss the reversible binding case. We apply our models to the study of RNA interference in the nucleus, examining the probability of mRNAs escaping via small nuclear pores before being degraded by siRNAs. Using the same modelling framework, we further investigate the effect of small, decoy RNAs (decoys) on the process of post-transcriptional regulation, by studying regulation of the tumor suppressor gene, PTEN : decoys are able to block binding sites on PTEN mRNAs, thereby educing the number of sites available to siRNAs/miRNAs and helping to protect it from repression. We calculate the probability of a cytoplasmic PTEN mRNA translocating to the endoplasmic reticulum before being repressed by miRNAs. We support our results with stochastic simulations

Effects of a multiple health behavior change intervention for colorectal cancer survivors on psychosocial outcomes and quality of life: A randomized controlled trial

Background Multiple health behavior change can ameliorate adverse effects of cancer. Purpose The purpose of this study was to determine the effects of a multiple health behavior change intervention (CanChange) for colorectal cancer survivors on psychosocial outcomes and quality of life. Methods A total of 410 colorectal cancer survivors were randomized to a 6-month telephone-based health coaching intervention (11 sessions using acceptance and commitment therapy strategies focusing on physical activity, weight management, diet, alcohol, and smoking) or usual care. Posttraumatic growth, spirituality, acceptance, mindfulness, distress, and quality of life were assessed at baseline, 6 and 12 months. Results Significant intervention effects were observed for posttraumatic growth at 6 (7.5, p < 0.001) and 12 months (4.1, p = 0.033), spirituality at 6 months (1.8, p = 0.011), acceptance at 6 months (0.2, p = 0.005), and quality of life at 6 (0.8, p = 0.049) and 12 months (0.9, p = 0.037). Conclusions The intervention improved psychosocial outcomes and quality of life (physical well-being) at 6 months with most effects still present at 12 months. (Trial Registration Number: ACTRN12608000399392).

A framework for evaluating the impact of obesity prevention strategies on socioeconomic inequalities in weight

We developed a theoretical framework to organize obesity prevention interventions by their likely impact on the socioeconomic gradient of weight. The degree to which an intervention involves individual agency versus structural change influences socioeconomic inequalities in weight. Agentic interventions, such as standalone social marketing, increase socioeconomic inequalities. Structural interventions, such as food procurement policies and restrictions on unhealthy foods in schools, show equal or greater benefit for lower socioeconomic groups. Many obesity prevention interventions belong to the agento–structural types of interventions, and account for the environment in which health behaviors occur, but they require a level of individual agency for behavioral change, including workplace design to encourage exercise and fiscal regulation of unhealthy foods or beverages. Obesity prevention interventions differ in their effectiveness across socioeconomic groups. Limiting further increases in socioeconomic inequalities in obesity requires implementation of structural interventions. Further empirical evaluation, especially of agento–structural type interventions, remains crucial.

Fear memory reactivation after extinction activates plasticity in the lateral amygdala

Little is known about the neuronal changes that occur within the lateral amygdala (LA) following fear extinction. In fear extinction, the repeated presentation of a conditioned stimulus (CS), in the absence of a previously paired aversive unconditioned stimulus (US), reduces fear elicited by the CS. Fear extinction is an active learning process that leads to the formation of a consolidated extinction memory, however it is fragile and prone to spontaneous recovery and renewal under environmental changes such as context. Understanding the neural mechanisms underlying fear extinction is of great clinical relevance, as psychological treatments of several anxiety disorders rely largely on extinction-based procedures and relapse is major clinical problem. This study investigated plasticity in the LA following fear memory reactivation in rats with and without extinction training. Phosphorylated MAPK (p44/42 ERK/MAPK), a protein kinase required in the amygdala for fear learning and its extinction, was used as a marker for neuronal plasticity. Rats (N = 11) underwent a Pavlovian auditory fear conditioning and extinction paradigm, and later received a single conditioned stimulus presentation to reactivate the fear memory. Results showed more pMAPK+ expressing neurons in the LA following extinction-reactivation compared to control rats, with the largest number of pMAPK+ neurons counted in the ventral LA, especially including the ventro-lateral subdivision (LAvl). These findings indicate that LA subdivision specific plasticity occurs to the conditioned fear memory in the LAvl following extinction-reactivation. These findings provide important insight into the organisation of fear memories in the LA, and pave the way for future research in the memory mechanisms of fear extinction and its pathophysiology.

Cardiometabolic effects of genetic upregulation of the interleukin 1 receptor antagonist: A Mendelian randomisation analysis

Background To investigate potential cardiovascular and other effects of long-term pharmacological interleukin 1 (IL-1) inhibition, we studied genetic variants that produce inhibition of IL-1, a master regulator of inflammation. Methods We created a genetic score combining the effects of alleles of two common variants (rs6743376 and rs1542176) that are located upstream of IL1RN, the gene encoding the IL-1 receptor antagonist (IL-1Ra; an endogenous inhibitor of both IL-1α and IL-1β); both alleles increase soluble IL-1Ra protein concentration. We compared effects on inflammation biomarkers of this genetic score with those of anakinra, the recombinant form of IL-1Ra, which has previously been studied in randomised trials of rheumatoid arthritis and other inflammatory disorders. In primary analyses, we investigated the score in relation to rheumatoid arthritis and four cardiometabolic diseases (type 2 diabetes, coronary heart disease, ischaemic stroke, and abdominal aortic aneurysm; 453 411 total participants). In exploratory analyses, we studied the relation of the score to many disease traits and to 24 other disorders of proposed relevance to IL-1 signalling (746 171 total participants). Findings For each IL1RN minor allele inherited, serum concentrations of IL-1Ra increased by 0·22 SD (95% CI 0·18–0·25; 12·5%; p=9·3 × 10−33), concentrations of interleukin 6 decreased by 0·02 SD (−0·04 to −0·01; −1·7%; p=3·5 × 10−3), and concentrations of C-reactive protein decreased by 0·03 SD (−0·04 to −0·02; −3·4%; p=7·7 × 10−14). We noted the effects of the genetic score on these inflammation biomarkers to be directionally concordant with those of anakinra. The allele count of the genetic score had roughly log-linear, dose-dependent associations with both IL-1Ra concentration and risk of coronary heart disease. For people who carried four IL-1Ra-raising alleles, the odds ratio for coronary heart disease was 1·15 (1·08–1·22; p=1·8 × 10−6) compared with people who carried no IL-1Ra-raising alleles; the per-allele odds ratio for coronary heart disease was 1·03 (1·02–1·04; p=3·9 × 10−10). Per-allele odds ratios were 0·97 (0·95–0·99; p=9·9 × 10−4) for rheumatoid arthritis, 0·99 (0·97–1·01; p=0·47) for type 2 diabetes, 1·00 (0·98–1·02; p=0·92) for ischaemic stroke, and 1·08 (1·04–1·12; p=1·8 × 10−5) for abdominal aortic aneurysm. In exploratory analyses, we observed per-allele increases in concentrations of proatherogenic lipids, including LDL-cholesterol, but no clear evidence of association for blood pressure, glycaemic traits, or any of the 24 other disorders studied. Modelling suggested that the observed increase in LDL-cholesterol could account for about a third of the association observed between the genetic score and increased coronary risk. Interpretation Human genetic data suggest that long-term dual IL-1α/β inhibition could increase cardiovascular risk and, conversely, reduce the risk of development of rheumatoid arthritis. The cardiovascular risk might, in part, be mediated through an increase in proatherogenic lipid concentrations. Funding UK Medical Research Council, British Heart Foundation, UK National Institute for Health Research, National Institute for Health Research Cambridge Biomedical Research Centre, European Research Council, and European Commission Framework Programme 7.

The correlation between reading and mathematics ability at age twelve has a substantial genetic component

Dissecting how genetic and environmental influences impact on learning is helpful for maximizing numeracy and literacy. Here we show, using twin and genome-wide analysis, that there is a substantial genetic component to children’s ability in reading and mathematics, and estimate that around one half of the observed correlation in these traits is due to shared genetic effects (so-called Generalist Genes). Thus, our results highlight the potential role of the learning environment in contributing to differences in a child’s cognitive abilities at age twelve.

Common variants at the MHC locus and at chromosome 16q24.1 predispose to Barrett's Esophagus

Barrett's esophagus is an increasingly common disease that is strongly associated with reflux of stomach acid and usually a hiatus hernia, and it strongly predisposes to esophageal adenocarcinoma (EAC), a tumor with a very poor prognosis. We report the first genome-wide association study on Barrett's esophagus, comprising 1,852 UK cases and 5,172 UK controls in the discovery stage and 5,986 cases and 12,825 controls in the replication stage. Variants at two loci were associated with disease risk: chromosome 6p21, rs9257809 (P combined = 4.09 × 10-9; odds ratio (OR) = 1.21, 95% confidence interval (CI) =1.13-1.28), within the major histocompatibility complex locus, and chromosome 16q24, rs9936833 (P combined = 2.74 × 10-10; OR = 1.14, 95% CI = 1.10-1.19), for which the closest protein-coding gene is FOXF1, which is implicated in esophageal development and structure. We found evidence that many common variants of small effect contribute to genetic susceptibility to Barrett's esophagus and that SNP alleles predisposing to obesity also increase risk for Barrett's esophagus. © 2012 Nature America, Inc. All rights reserved.

Localization of type 1 diabetes susceptibility to the MHC class I genes HLA-B and HLA-A

The major histocompatibility complex (MHC) on chromosome 6 is associated with susceptibility to more common diseases than any other region of the human genome, including almost all disorders classified as autoimmune. In type 1 diabetes the major genetic susceptibility determinants have been mapped to the MHC class II genes HLA-DQB1 and HLA-DRB1 (refs 1–3), but these genes cannot completely explain the association between type 1 diabetes and the MHC region4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11. Owing to the region's extreme gene density, the multiplicity of disease-associated alleles, strong associations between alleles, limited genotyping capability, and inadequate statistical approaches and sample sizes, which, and how many, loci within the MHC determine susceptibility remains unclear. Here, in several large type 1 diabetes data sets, we analyse a combined total of 1,729 polymorphisms, and apply statistical methods—recursive partitioning and regression...

Global, regional, and national comparative risk assessment of 79 behavioural, environmental and occupational, and metabolic risks or clusters of risks in 188 countries, 1990–2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013

Background The Global Burden of Disease, Injuries, and Risk Factor study 2013 (GBD 2013) is the first of a series of annual updates of the GBD. Risk factor quantification, particularly of modifiable risk factors, can help to identify emerging threats to population health and opportunities for prevention. The GBD 2013 provides a timely opportunity to update the comparative risk assessment with new data for exposure, relative risks, and evidence on the appropriate counterfactual risk distribution. Methods Attributable deaths, years of life lost, years lived with disability, and disability-adjusted life-years (DALYs) have been estimated for 79 risks or clusters of risks using the GBD 2010 methods. Risk–outcome pairs meeting explicit evidence criteria were assessed for 188 countries for the period 1990–2013 by age and sex using three inputs: risk exposure, relative risks, and the theoretical minimum risk exposure level (TMREL). Risks are organised into a hierarchy with blocks of behavioural, environmental and occupational, and metabolic risks at the first level of the hierarchy. The next level in the hierarchy includes nine clusters of related risks and two individual risks, with more detail provided at levels 3 and 4 of the hierarchy. Compared with GBD 2010, six new risk factors have been added: handwashing practices, occupational exposure to trichloroethylene, childhood wasting, childhood stunting, unsafe sex, and low glomerular filtration rate. For most risks, data for exposure were synthesised with a Bayesian meta-regression method, DisMod-MR 2.0, or spatial-temporal Gaussian process regression. Relative risks were based on meta-regressions of published cohort and intervention studies. Attributable burden for clusters of risks and all risks combined took into account evidence on the mediation of some risks such as high body-mass index (BMI) through other risks such as high systolic blood pressure and high cholesterol. Findings All risks combined account for 57·2% (95% uncertainty interval [UI] 55·8–58·5) of deaths and 41·6% (40·1–43·0) of DALYs. Risks quantified account for 87·9% (86·5–89·3) of cardiovascular disease DALYs, ranging to a low of 0% for neonatal disorders and neglected tropical diseases and malaria. In terms of global DALYs in 2013, six risks or clusters of risks each caused more than 5% of DALYs: dietary risks accounting for 11·3 million deaths and 241·4 million DALYs, high systolic blood pressure for 10·4 million deaths and 208·1 million DALYs, child and maternal malnutrition for 1·7 million deaths and 176·9 million DALYs, tobacco smoke for 6·1 million deaths and 143·5 million DALYs, air pollution for 5·5 million deaths and 141·5 million DALYs, and high BMI for 4·4 million deaths and 134·0 million DALYs. Risk factor patterns vary across regions and countries and with time. In sub-Saharan Africa, the leading risk factors are child and maternal malnutrition, unsafe sex, and unsafe water, sanitation, and handwashing. In women, in nearly all countries in the Americas, north Africa, and the Middle East, and in many other high-income countries, high BMI is the leading risk factor, with high systolic blood pressure as the leading risk in most of Central and Eastern Europe and south and east Asia. For men, high systolic blood pressure or tobacco use are the leading risks in nearly all high-income countries, in north Africa and the Middle East, Europe, and Asia. For men and women, unsafe sex is the leading risk in a corridor from Kenya to South Africa. Interpretation Behavioural, environmental and occupational, and metabolic risks can explain half of global mortality and more than one-third of global DALYs providing many opportunities for prevention. Of the larger risks, the attributable burden of high BMI has increased in the past 23 years. In view of the prominence of behavioural risk factors, behavioural and social science research on interventions for these risks should be strengthened. Many prevention and primary care policy options are available now to act on key risks.

Moraalinen mahdottomuus : Nicaraguan terveydenhuollon työntekijät katolisen kirkon seksuaalietiikan ja oman ammattietiikkansa välissä

Tarkastelen tässä pro gradu –tutkielmassa kirkon ja uskonnon vaikutusta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen Nicaraguassa. Työn viitekehyksenä on Suomen rahoittama seksuaali- ja lisääntymisterveyttä, tasa-arvoa sekä naisten vaikutusmahdollisuuksia edistävä kehitysyhteistyöhanke Nicaraguassa. Tutkimuksen aineisto koostuu kahdestakymmenestäkahdesta haastattelusta, jotka keräsin Nicaraguassa maalis-huhtikuussa 2007. Haastattelumetodiksi valitsin teemahaastattelun, jota muotoilin feministisen haastatteluperinteen mukaisesti. Selvitän tutkimuksessani Nicaraguassa keräämäni haastatteluaineistoni kautta katolisen naisen toimijuutta eli sitä, miten katolisten naisten on mahdollista irtautua niin konservatiivisten katolisten kuin maallistuneiden feministien uskovalle naiselle antamasta perinteisestä asemasta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on Susan Starr Seredin luoma uskonnollisen naisen jatkumo, jonka ääripäissä ovat symbolinen nainen ja toimijanainen. Seredin mallin avulla tulkitsin haastattelemieni uskonnollisten naisten sekä heidän kertomustensa kautta heidän asiakkaittensa toimijuutta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Analysoin haastateltavieni kertomuksia työnsä ja uskontonsa välisistä ristiriitatilanteista tai tilanteista, joissa ristiriitaa ei ollut syntynyt kirkon virallisesta opetuksesta huolimatta. Muovasin lopulta Seredin jatkumosta ympyränmallisen uskonnollisuuden kentän, jossa symbolinen nainen on ympyrän keskellä ja naisten toimijuus ympyrän kehällä. Haastattelemani terveydenhuollon työntekijät sijoittuivat lähelle toimijuuden kehää, tasapainotellen kuitenkin ainakin puheen tasolla katolisen kirkon virallisen opin ja sitä kautta symbolisen naisen position ja oman ammattietiikkansa välissä. Aineistostani näkyi, että katolisen kirkon seksuaalimoraali vaikutti niin terveydenhuollon työntekijöiden kuin asiakkaidenkin elämään. Kirkon oppi ei kuitenkaan analyysini mukaan rajoittanut haastateltavieni toimijuutta, vaan asetti nämä uskonnolliset naiset tilanteeseen, jossa he joutuivat käymään vuoropuhelua työnsä ja uskontonsa välisten ristiriitaa synnyttävien ohjeiden ja velvoitteiden kanssa. Useimmiten haastateltavat erottautuivat kirkon virallisesta opista ja samaistuivat terveydenhuollon vaatimuksiin. Muutama haastateltava identifioi itsensä vahvasti kirkkoon, mutta erottautui kuitenkin sen virallisesta opista vedoten ammattietiikkaansa. Kirkosta ei kuitenkaan haluttu erottautua kokonaan, vaan toivottiin yhteistyötä kirkon kanssa seksuaali- ja lisääntymisterveyden parantamiseksi. Haastattelemani terveydenhuollon työntekijät olivat kaikki aktiivisia toimijoita. Heidän uskonnollisuutensa näkyi heidän moraalisissa pohdinnoissaan, mikä samalla vahvisti heidän toimijuuttansa: he tulkitsivat haastatteluissa uskontoa ja kristillistä oppia omien moraalikäsityksiensä mukaisesti uudestaan ja oikeuttivat näin eettisesti nekin työtehtävänsä, jotka eivät ole linjassa katolisen kirkon virallisen opin kanssa. Osa haastateltavista muodosti oman uskonnontulkintansa oman moraalikäsityksensä pohjalta, osa taas vieraannutti työnsä ja uskontonsa välisen ristiriidan käsittelemällä esimerkiksi terveydellisistä syistä tehtävää aborttia vain lääketieteellisenä toimenpiteenä. Ehkäisymenetelmien käyttöön vaikutti kirkkoa ja uskontoa enemmän kulttuuri, jonka mukaan miehellä on oikeus päättää perheen asioista – ja myös puolisonsa lisääntymisestä. Useat naiset käyttävätkin ehkäisymenetelmiä salaa perheeltään. Seksuaalikasvatusta pidettiin merkittävänä kansallisen seksuaali- ja lisääntymisterveysstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi haastateltavat toivoivat laajempaa yhteistyötä niin kirkkojen kuin opetusministeriönkin kanssa. Kirkolla ja uskonnolla on vaikutusta yhteiskunnan arvoihin, moraalikäsityksiin ja hyväksyttäviin käyttäytymismalleihin. Naisen yhteiskunnallinen asema, mahdollisuus päättää itse omasta seksuaalisuudestaan ja lisääntymisestään ja hänen taloudelliset mahdollisuutensa elää näiden valintojen mukaisesti vaikuttavat kaikki lisääntymis- ja seksuaalioikeuksien toteutumiseen. Vaikka useimmat haastateltavani erottautuivatkin kirkon virallisesta opista, kirkon ja uskonnon vaikutuksella on merkitystä seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuoltoa edistävien kehitysyhteistyöhankkeiden tavoitteiden toteutumiseen.

Ivanov-mistik : Okkul'tnye motivy v poèzii i proze Vjačeslava Ivanova (1907-1919)

The subject of this work is the mysticism of Russian poet, critic and philosopher Vjacheslav Ivanov (1866-1949). The approach adopted involves the textual and discourse analysis and findings of the history of ideas. The subject has been considered important because of Ivanov's visions of his dead wife, writer Lydia Zinovieva-Annibal, which were combined with audible messages ("automatic writings"). Several automatic writings and descriptions of the visions from Ivanov's archive collections in St.Petersburg and Moscow are presented in this work. Right after the beginning of his hallucinations in the autumn of 1907, Ivanov was totally captivated by the theosophical ideas of Anna Mintslova, the background figure for this work. Anna Mintslova, a disciple of Rudolf Steiner's Esoteric School, offered Ivanov the theosophical concept of initiation to interpret paranormal phenomena in his intimate life. The work is divided into three main chapters, an introduction and aconclusion. The first chapter is called The Mystical Person: Anthropology of Ivanov and describes the role of the inner "Higher Self" in Ivanov's views on the nature of human consciousness. The political implications of the concepts, "mystical anarchism" and "sobornost" (religious unity) are also examined. The acquaintance and contacts with Anna Mintslova during 1906-1907 gave a framework to Ivanov's search for an organic society and personal religious experience. The second part, Mystics of Initiation and Visionary Aesthetics describes the influence of the initiation concept on Ivanov's aesthetic views (mainly "realistic symbolism"). On the other hand, some connections between the imagery of his visions and symbols in his verses of that period are established. Since Mintslova represented the ideas of Rudolf Steiner in Russia, several symbols shared by Steiner and Ivanov ("rose", "rose and cross") have been another subject of investigation. The preference for strict verse form in the lyrics of Ivanov's visionary period is interpreted as an attempt to place his own poetic creation within two traditions, a mystical and literary one. The third part of this work, Mystics of Hope and Terror, examines Ivanov's conception of Russia in connection with Mintslova's ideas of occult danger from the East. Ivanov's view of the "Russian idea" and his nationalistic idea during World War I are considered as a representation of the fear of the danger. Ivanov's interpretation of the October revolution is influenced by the theosophical concept of the "keeper of the threshold" which occurs in the context of the discourse of occult danger.

Harpyija, harppu vai haaskalintu : Sanastolliset käännösongelmat Dar'ja Doncovan dekkarin suomennostyössä

Tutkielmani käsittelee kaunokirjallisuuden suomentamisessa ilmeneviä sanastollisia käännösongelmia. Lähestymistapa on empiirinen. Tarkoitukseni on havainnoida ja pohtia, millaisia vaikeuksia kaunokirjallisuuden kääntäjä tapaa matkallaan kohti sujuvaa kerrontaa, sekä kuvailla ongelmien ratkaisuprosesseja. Tutkimusmateriaalina sovellan Dar ja Doncovan romaanin Prognoz gadostej na zavtra (2002) neljää ensimmäistä lukua ja niistä valmistamaani suomennosta Huomenna luvassa ikävyyksiä. Käsittelen teoksen suomentamista keskittyen sanaston, idiomaattisten ilmausten ja sanaleikkien aiheuttamiin käännösongelmiin. Menetelmänä on esitellä käännösprosessissa ilmenneitä ongelmakohtia sekä niihin kehiteltyjä ratkaisuja. Teoreettinen viitekehys, johon käännösratkaisuni perustuvat, koostuu pääasiassa Reissin ja Vermeerin skoposteoriasta sekä Nordin siihen tekemistä lisäyksistä. Käännösstrategian valinnassa olen käyttänyt apuvälineenä myös kirjallisuudentutkimuksen odotushorisontti-käsitettä. Työn aikana havaitsin, että kääntäjän työssään kohtaamat ongelmat ovat erittäin vaihtelevia ja niihin kehitettävät ratkaisut vaativat taitoa ja monipuolisuutta. Hyvin pohdittu ja huolellisesti valmisteltu käännösstrategia auttaa kääntäjää ratkaisujen teossa. Kulttuurisidonnaiset käännösongelmat vaativat kääntäjältä laajaa tietopohjaa lähtökulttuurista sekä hyviä tiedonhakutaitoja, ratkaisujen on oltava luovia ja kekseliäitä, sillä valmiita ratkaisuja ei ole olemassa. Ratkaisujen kehittelyssä on otettava huomioon, että ilmaus on adekvaattinen lause- ja virkeyhteyden lisäksi myös koko tekstin rakenteessa. Doncovan tuotanto oli kiinnostava tutkimuskohde kirjojen elävän kielenkäytön ja arjen kuvauksen takia. Jatkossa tutkimusta voisi keskittää tarkemmin johonkin tässä työssä tutkituista aloista tai tutkia esimerkiksi puhekielen konventioeroja. Doncovan tuotanto voisi tarjota kiinnostavaa tutkimusmateriaalia myös muiden alojen, esimerkiksi yhteiskuntatieteen, tutkijoille.

Puhutun kielen segmentointi lausemaisiksi yksiköiksi

Puhutun kielen segmentointiin ei ole olemassa kaikkiin tarkoituksiin sopivaa, yleisesti hyväksyttyä ja toimivaa menetelmää - kirjoitettu kieli segmentoituu lauseiksi ja virkkeiksi, mutta puhetta segmentoidaan monin eri tavoin tilanteesta ja tarkoituksesta riippuen. Tähän on vaikuttanut kirjoitetun kielen keskeinen asema kielitieteellisessä tutkimuksessa: kirjoitusta on tutkittu enemmän ja kauemmin kuin puhetta, ja lisäksi kirjoitettu kieli vaikuttaa ihmisten kielikäsityksiin myös tiedostamattomalla tasolla, joten puhetta on vasta viime aikoina alettu tarkastella sen omista lähtökohdista käsin. Pro gradu -tutkielmassani vertaan keskenään kolmea puhutun kielen segmentointitapaa, jotka perustuvat erilaisiin teorioihin puheen luonteesta. Ensimmäinen on pohjoismaiseen Talsyntax-projektiin perustuva puhtaasti syntaktinen analyysimalli, jonka mukaiset segmentit ovat syntaktisesti itsenäisiä makrosyntagmoja. Toinen on Wallace Chafen ajattelua mukaileva kognitiivisperustainen segmentointitapa, jossa puheen katsotaan koostuvan ihmisen kognition toimintaa heijastavista ajatusyksiköistä. Kolmas malli perustuu David Brazilin teoriaan, jossa intonaatio ja kommunikaatio liittyvät olennaisesti toisiinsa, ja tämän mallin mukaan puhe segmentoituu kommunikaation kannalta merkityksellisiksi intonaatiojaksoiksi. Mallien vertailupohjana toimii erilaisista puhetilanteista koostuva 15 minuutin puhekorpus, jonka olen segmentoinut kaikkien kolmen mallin mukaisesti ja verrannut segmentointituloksia toisiinsa. Tutkimukseni osoittaa, että intonaatioon, kognitioon ja syntaksiin pohjautuvat segmentointitavat tuottavat hyvin samantapaisia tuloksia: segmenttien rajakohdista suurin osa on kaikkien kolmen segmentointitavan mukaisia. Erityisesti intonaatioon ja syntaksiin perustuvien analyysien tulokset ovat hyvin samankaltaisia, kun taas kognitiivispohjaisen segmentointitavan mukaiset tulokset eroavat muista enemmän ja se on myös tulkinnanvaraisempi. Kun puhuttu teksti segmentoidaan sekä intonaatiojaksoiksi että makrosyntagmoiksi, syntyvistä segmenteistä on molempien segmentointitapojen suhteen yhteneviä noin 85 % ja niihin kuuluu kaikista tekstin sanoista lähes 60 %. Eri segmentointitapojen suhteen yhteneviä segmenttejä ovat tyypillisesti minimipalautteet ja muut lyhyet puheenvuorot, ja lisäksi yhtenevyys on tyypillistä kysymyksille sekä puhujan ja puheenaiheen vaihtumiskohdille. Epäyhtenevyyttä puolestaan esiintyy lähinnä tilanteissa, joissa sama henkilö on pitkään yhtäjaksoisesti äänessä: mitä pidempi yhtenäinen puhejakso, sitä vaikeampi puhujan on hahmottaa sitä kokonaisuutena, joten sellaisiin muodostuu helpommin intonationaalisia tai syntaktisia epäjohdonmukaisuuksia. Tuloksista voidaan päätellä, että intonaatio ja syntaksi sekä jossain määrin myös kognitio liittyvät olennaisesti toisiinsa puhutussa kielessä. Jos tarkoituksena on löytää yleisesti hyväksyttävä ja toimiva puhutun kielen segmentointitapa, intonationaalis-syntaktinen segmentointi vaikuttaisi olevan hyvä lähtökohta. Avainsanat: puhuttu kieli, puhe, segmentointi, lause, intonaatio, kognitio, syntaksi