Septimius Severuksen vuosisataisjuhlat yhteisöllisen identiteetin rakentajana

Kirjallisuusarvostelu

Juhlakirja JUFO-maailmassa

Kirjallisuusarvostelu

Suomalaisia vaakunoita keskiajalta nykypäivään

Kirjallisuusarvostelu

Viilun kuivauksen energiatehokkuuden parantaminen

Tämän työn tavoitteena on parantaa viilun kuivauksen energiatehokkuutta. Työssä käsitellään puun rakennetta kuivauksen kannalta, kuivumiseen liittyviä lämmönja massansiirron ilmiöitä ja nykyisiä viilun kuivaus koneita. Viilun kuivaamisen energiansäästö mahdollisuuksissa keskitytään pääasiassa kuivaajan lämmön talteenottoon ja kiertopuhaltimien sähkötehon pienentämiseen. Työn tulosten perusteella viilun kuivauksen energiatehokkuutta voidaan parantaa huomattavasti.

Yrityksen tuoterakenteen määrittäminen olioparadigmalla

Tässä työssä tutkitaan yrityksen tuoterakenteen toteuttamista olioparadigmalla osana vanhenevan tuotannonohjausjärjestelmän uudistamista. Työssä on tunnistettu olioparadigman keskeiset rakenteet sekä tarkasteltu suunnittelumalleja, joita hyödyntämällä voidaan määrittää ja toteuttaa monimutkaisia sekä laajennettavia tuoterakenteita. Työn tavoitteena oli muodostaa tuoterakenteen runko, jota muokkaamalla on mahdollista toteuttaa erityyppisiä tuoterakenteita. Työ on rajattu siten, että todellista tuoterakennetta ei toteuteta. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että oliokeskeisyydellä voidaan toteuttaa tuoterakenteita, joita on mahdollista tulevaisuudessa muokata yrityksen tarpeisiin mukauttaen siten, että tuoterakenteen runkoon ei tarvitse tehdä suuria muutoksia. Olioperusteisella lähestymisellä voidaan mallintaa hyvin erityyppisiä ja ymmärrettäviä käsitteitä. Oliokeskeisellä lähestymistavalla voidaan toteuttaa myös muut vanhenevan tuotannonohjausjärjestelmän osa-alueet.

Genesis and Evolution of Brittle Structures In Southwestern Finland and Western South Africa. Insights into Fault Reactivation, Fluid Flow and Structural Maturity in Precambrian Cratons

The bedrock of old crystalline cratons is characteristically saturated with brittle structures formed during successive superimposed episodes of deformation and under varying stress regimes. As a result, the crust effectively deforms through the reactivation of pre-existing structures rather than by through the activation, or generation, of new ones, and is said to be in a state of 'structural maturity'. By combining data from Olkiluoto Island, southwestern Finland, which has been investigated as the potential site of a deep geological repository for high-level nuclear waste, with observations from southern Sweden, it can be concluded that the southern part of the Svecofennian shield had already attained structural maturity during the Mesoproterozoic era. This indicates that the phase of activation of the crust, i.e. the time interval during which new fractures were generated, was brief in comparison to the subsequent reactivation phase. Structural maturity of the bedrock was also attained relatively rapidly in Namaqualand, western South Africa, after the formation of first brittle structures during Neoproterozoic time. Subsequent brittle deformation in Namaqualand was controlled by the reactivation of pre-existing strike-slip faults.In such settings, seismic events are likely to occur through reactivation of pre-existing zones that are favourably oriented with respect to prevailing stresses. In Namaqualand, this is shown for present day seismicity by slip tendency analysis, and at Olkiluoto, for a Neoproterozoic earthquake reactivating a Mesoproterozoic fault. By combining detailed field observations with the results of paleostress inversions and relative and absolute time constraints, seven distinctm superimposed paleostress regimes have been recognized in the Olkiluoto region. From oldest to youngest these are: (1) NW-SE to NNW-SSE transpression, which prevailed soon after 1.75 Ga, when the crust had sufficiently cooled down to allow brittle deformation to occur. During this phase conjugate NNW-SSE and NE-SW striking strike-slip faults were active simultaneous with reactivation of SE-dipping low-angle shear zones and foliation planes. This was followed by (2) N-S to NE-SW transpression, which caused partial reactivation of structures formed in the first event; (3) NW-SE extension during the Gothian orogeny and at the time of rapakivi magmatism and intrusion of diabase dikes; (4) NE-SW transtension that occurred between 1.60 and 1.30 Ga and which also formed the NW-SE-trending Satakunta graben located some 20 km north of Olkiluoto. Greisen-type veins also formed during this phase. (5) NE-SW compression that postdates both the formation of the 1.56 Ga rapakivi granites and 1.27 Ga olivine diabases of the region; (6) E-W transpression during the early stages of the Mesoproterozoic Sveconorwegian orogeny and which also predated (7) almost coaxial E-W extension attributed to the collapse of the Sveconorwegian orogeny. The kinematic analysis of fracture systems in crystalline bedrock also provides a robust framework for evaluating fluid-rock interaction in the brittle regime; this is essential in assessment of bedrock integrity for numerous geo-engineering applications, including groundwater management, transient or permanent CO2 storage and site investigations for permanent waste disposal. Investigations at Olkiluoto revealed that fluid flow along fractures is coupled with low normal tractions due to in-situ stresses and thus deviates from the generally accepted critically stressed fracture concept, where fluid flow is concentrated on fractures on the verge of failure. The difference is linked to the shallow conditions of Olkiluoto - due to the low differential stresses inherent at shallow depths, fracture activation and fluid flow is controlled by dilation due to low normal tractions. At deeper settings, however, fluid flow is controlled by fracture criticality caused by large differential stress, which drives shear deformation instead of dilation.

Demokratiaa katutasolla

Kirjallisuusarvostelu

Nichesourcing the Uralic Languages for the Benefit of Research and Societies

Presentation of Jussi-Pekka Hakkarainen, held at the Emtacl15 conference on the 20th of April 2015 in Trondheim, Norway.

Kuinka liikkuu lentävä varusmieskurssi

Puolustusvoimien fyysisen koulutuksen määrät eivät ole täysin toteutuneet normien asettamissa raameissa. Lentoreserviupseerikurssin osalta aihetta ei aiemmin ole käsitelty. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, missä määrin lentoreserviupseerikurssin suunniteltu liikuntakoulutus käytännössä toteutui. Suunnitelmien osalta menetelmänä käytettiin perinteistä kirjallisuuskatsausta ja toteutuman osalta asiakirjatutkimusta. Hävittäjäohjaajan työ on yksi maailman rankimmista istumatöistä. Ongelmana on työn rasittavuus tuki- ja liikuntaelimille. Hyvällä fyysisellä suorituskyvyllä pystytään ennaltaehkäisemään tuki- ja liikuntaelinoireiden esiintymistä. Lentäjälle spesifi liikuntakoulutus alkaa kadettikouluvaiheen aikana. Tutkimuksessa todettiin, että määrällisesti suunniteltu ja toteutunut fyysinen kasvatus kohtaavat tyydyttävästi lentoreserviupseerikurssilla. Suunnitteluprosessissa ei ole viikko-ohjelmatasolla suunniteltu viikoittaista liikuntaa lentopalveluskauden aikana. Noin puolet lentoreserviupseerikurssin palvelusajasta kattavalla lentopalveluskaudella omatoiminen fyysinen aktiivisuus ja VLK toiminta korvaa monia määrällisiä tavoitteita. Tutkielmassa ei otettu kantaa, mikä on saatujen tulosten laatuvaikutus sotilaslentäjän fyysisen suorituskyvyn kehittymisen kannalta esimerkiksi myöhemmällä virkauralla. Jatkotutkimusehdotuksina nousi esille omaehtoisen liikunnan määrän selvittäminen lentoreserviupseerikurssilla. Tutkielma herätti myös mielenkiinnon liikuntakoulutuksen tarkemmasta sisällöstä ja kuinka se on toteutettu laadullisesti, sekä kuinka lentoreserviupseerikurssilaiset tiedostavat tulevan lentoupseerin uran fyysiset suorituskykyvaatimukset.

Digital Humanities For Everyone’s Benefit?: interplay in social media with the great audience, high-esteemed researcher and self-conscious library

The National Library of Finland realizes the Digitization Project of Kindred Languages in 2012–15. The project is financially supported by the Kone Foundation. During this project the National Library of Finland has digitized and made available approximately 1200 monograph and more than 100 newspaper titles in several Uralic languages. The materials are available to both researchers and citizens in the National Library’s Fenno-Ugrica collection. The project will produce digitized materials in the Uralic languages as well as their development tools to support linguistic research and citizen science. The resulting materials will constitute the largest resource for the Uralic languages in the world. Through this project, researchers will gain access to corpora which they have not been able to study before and to which all users will have open access regardless of their place of residence. In my presentation, I will discuss 1) how we utilized the social media (Facebook, Twitter, VKontakte etc) to gain audience for our collection and 2) how the needs of researchers and laymen were met in crowdsourcing.