Survey of selected tick-borne diseases in dogs in Finland

BACKGROUND: Due to climate changes during the last decades, ticks have progressively spread into higher latitudes in northern Europe. Although some tick borne diseases are known to be endemic in Finland, to date there is limited information with regard to the prevalence of these infections in companion animals. We determined the antibody and DNA prevalence of the following organisms in randomly selected client-owned and clinically healthy hunting dogs living in Finland: Ehrlichia canis (Ec), Anaplasma phagocytophilum (Ap), Borrelia burgdorferi (Bb) and Bartonella. METHODS: Anti-Ap, -Bb and -Ec antibodies were determined in 340 Finnish pet dogs and 50 healthy hunting dogs using the 4DX Snap(R)Test (IDEXX Laboratories). In addition, PCRs for the detection of Ap and Bartonella DNA were performed. Univariate and multivariate logistic regression analyses were used to identify risk factors associated with seropositivity to a vector borne agent. RESULTS: The overall seroprevalence was highest for Ap (5.3%), followed by Bb (2.9%), and Ec (0.3%). Seropositivities to Ap and Bb were significantly higher in the Aland Islands (p <0.001), with prevalence of Ap and Bb antibodies of 45 and 20%, respectively. In healthy hunting dogs, seropositivity rates of 4% (2/50) and 2% (1/50) were recorded for Ap and Bb, respectively. One client-owned dog and one hunting dog, both healthy, were infected with Ap as determined by PCR, while being seronegative. For Bartonella spp., none of the dogs tested was positive by PCR. CONCLUSIONS: This study represents the first data of seroprevalence to tick borne diseases in the Finnish dog population. Our results indicate that dogs in Finland are exposed to vector borne diseases, with Ap being the most seroprevalent of the diseases tested, followed by Bb. Almost 50% of dogs living in Aland Islands were Ap seropositive. This finding suggests the possibility of a high incidence of Ap infection in humans in this region. Knowing the distribution of seroprevalence in dogs may help predict the pattern of a tick borne disease and may aid in diagnostic and prevention efforts.

Congenital aural atresia associated with agenesis of internal carotid artery in a girl with a FOXI3 deletion.

We report on the molecular characterization of a microdeletion of approximately 2.5 Mb at 2p11.2 in a female baby with left congenital aural atresia, microtia, and ipsilateral internal carotid artery agenesis. The deletion was characterized by fluorescence in situ hybridization, array comparative genomic hybridization, and whole genome re-sequencing. Among the genes present in the deleted region, we focused our attention on the FOXI3 gene. Foxi3 is a member of the Foxi class of Forkhead transcription factors. In mouse, chicken and zebrafish Foxi3 homologues are expressed in the ectoderm and endoderm giving rise to elements of the jaw as well as external, middle and inner ear. Homozygous Foxi3-/- mice have recently been generated and show a complete absence of the inner, middle, and external ears as well as severe defects in the jaw and palate. Recently, a 7-bp duplication within exon 1 of FOXI3 that produces a frameshift and a premature stop codon was found in hairless dogs. Mild malformations of the outer auditory canal (closed ear canal) and ear lobe have also been noted in a fraction of FOXI3 heterozygote Peruvian hairless dogs. Based on the phenotypes of Foxi3 mutant animals, we propose that FOXI3 may be responsible for the phenotypic features of our patient. Further characterization of the genomic region and the analysis of similar patients may help to demonstrate this point. © 2015 Wiley Periodicals, Inc.

A mutation in hairless dogs implicates FOXI3 in ectodermal development

Mexican and Peruvian hairless dogs and Chinese crested dogs are characterized by missing hair and teeth, a phenotype termed canine ectodermal dysplasia (CED). CED is inherited as a monogenic autosomal semidominant trait. With genomewide association analysis we mapped the CED mutation to a 102-kilo-base pair interval on chromosome 17. The associated interval contains a previously uncharacterized member of the forkhead box transcription factor family (FOXI3), which is specifically expressed in developing hair and teeth. Mutation analysis revealed a frameshift mutation within the FOXI3 coding sequence in hairless dogs. Thus, we have identified FOXI3 as a regulator of ectodermal development.

Dexmedetomidine versus standard care sedation with propofol or midazolam in intensive care: an economic evaluation.

INTRODUCTION Dexmedetomidine was shown in two European randomized double-blind double-dummy trials (PRODEX and MIDEX) to be non-inferior to propofol and midazolam in maintaining target sedation levels in mechanically ventilated intensive care unit (ICU) patients. Additionally, dexmedetomidine shortened the time to extubation versus both standard sedatives, suggesting that it may reduce ICU resource needs and thus lower ICU costs. Considering resource utilization data from these two trials, we performed a secondary, cost-minimization analysis assessing the economics of dexmedetomidine versus standard care sedation. METHODS The total ICU costs associated with each study sedative were calculated on the basis of total study sedative consumption and the number of days patients remained intubated, required non-invasive ventilation, or required ICU care without mechanical ventilation. The daily unit costs for these three consecutive ICU periods were set to decline toward discharge, reflecting the observed reduction in mean daily Therapeutic Intervention Scoring System (TISS) points between the periods. A number of additional sensitivity analyses were performed, including one in which the total ICU costs were based on the cumulative sum of daily TISS points over the ICU period, and two further scenarios, with declining direct variable daily costs only. RESULTS Based on pooled data from both trials, sedation with dexmedetomidine resulted in lower total ICU costs than using the standard sedatives, with a difference of €2,656 in the median (interquartile range) total ICU costs-€11,864 (€7,070 to €23,457) versus €14,520 (€7,871 to €26,254)-and €1,649 in the mean total ICU costs. The median (mean) total ICU costs with dexmedetomidine compared with those of propofol or midazolam were €1,292 (€747) and €3,573 (€2,536) lower, respectively. The result was robust, indicating lower costs with dexmedetomidine in all sensitivity analyses, including those in which only direct variable ICU costs were considered. The likelihood of dexmedetomidine resulting in lower total ICU costs compared with pooled standard care was 91.0% (72.4% versus propofol and 98.0% versus midazolam). CONCLUSIONS From an economic point of view, dexmedetomidine appears to be a preferable option compared with standard sedatives for providing light to moderate ICU sedation exceeding 24 hours. The savings potential results primarily from shorter time to extubation. TRIAL REGISTRATION ClinicalTrials.gov NCT00479661 (PRODEX), NCT00481312 (MIDEX).

Evaluating the achievements and impacts of EC framework programme transport projects

Purpose The purpose of this paper is to present what kind of elements and evaluation methods should be included into a framework for evaluating the achievements and impacts of transport projects supported in EC Framework Programmes (FP). Further, the paper discusses the possibilities of such an evaluation framework in producing recommendations regarding future transport research and policy objectives as well as mutual learning for the basis of strategic long term planning. Methods The paper describes the two-dimensional evaluation methodology developed in the course of the FP7 METRONOME project. The dimensions are: (1) achievement of project objectives and targets in different levels and (2) research project impacts according to four impact groups. The methodology uses four complementary approaches in evaluation, namely evaluation matrices, coordinator questionnaires, lead user interviews and workshops. Results Based on the methodology testing, with a sample of FP5 and FP6 projects, the main results relating to the rationale, implementation and achievements of FP projects is presented. In general, achievement of objectives in both FPs was good. Strongest impacts were identified within the impact group of management and co-ordination. Also scientific and end-user impacts of the projects were adequate, but wider societal impacts quite modest. The paper concludes with a discussion both on the theoretical and practical implications of the proposed methodology and by presenting some relevant future research needs.

Building lean thinking in a telecom software development organization: strengths and challenges.

The potential shown by Lean in different domains has aroused interest in the software industry. However, it remains unclear how Lean can be effectively applied in a domain such as software development that is fundamentally different from manufacturing. This study explores how Lean principles are implemented in software development companies and the challenges that arise when applying Lean Software Development. For that, a case study was conducted at Ericsson R&D Finland, which successfully adopted Scrum in 2009 and subsequently started a comprehensible transition to Lean in 2010. Focus groups were conducted with company representatives to help devise a questionnaire supporting the creation of a Lean mindset in the company (Team Amplifier). Afterwards, the questionnaire was used in 16 teams based in Finland, Hungary and China to evaluate the status of the transformation. By using Lean thinking, Ericsson R&D Finland has made important improvements to the quality of its products, customer satisfaction and transparency within the organization. Moreover, build times have been reduced over ten times and the number of commits per day has increased roughly five times.The study makes two main contributions to research. First, the main factors that have enabled Ericsson R&D?s achievements are analysed. Elements such as ?network of product owners?, ?continuous integration?, ?work in progress limits? and ?communities of practice? have been identified as being of fundamental importance. Second, three categories of challenges in using Lean Software Development were identified: ?achieving flow?, ?transparency? and ?creating a learning culture?

Relationship between sunlight and the age of onset of bipolar disorder:an international multisite study

Background - The onset of bipolar disorder is influenced by the interaction of genetic and environmental factors. We previously found that a large increase in sunlight in springtime was associated with a lower age of onset. This study extends this analysis with more collection sites at diverse locations, and includes family history and polarity of first episode. Methods - Data from 4037 patients with bipolar I disorder were collected at 36 collection sites in 23 countries at latitudes spanning 3.2 north (N) to 63.4 N and 38.2 south (S) of the equator. The age of onset of the first episode, onset location, family history of mood disorders, and polarity of first episode were obtained retrospectively, from patient records and/or direct interview. Solar insolation data were obtained for the onset locations. Results - There was a large, significant inverse relationship between maximum monthly increase in solar insolation and age of onset, controlling for the country median age and the birth cohort. The effect was reduced by half if there was no family history. The maximum monthly increase in solar insolation occurred in springtime. The effect was one-third smaller for initial episodes of mania than depression. The largest maximum monthly increase in solar insolation occurred in northern latitudes such as Oslo, Norway, and warm and dry areas such as Los Angeles, California. Limitations - Recall bias for onset and family history data. Conclusions - A large springtime increase in sunlight may have an important influence on the onset of bipolar disorder, especially in those with a family history of mood disorders.

Influence of light exposure during early life on the age of onset of bipolar disorder

Background: Environmental conditions early in life may imprint the circadian system and influence response to environmental signals later in life. We previously determined that a large springtime increase in solar insolation at the onset location was associated with a younger age of onset of bipolar disorder, especially with a family history of mood disorders. This study investigated whether the hours of daylight at the birth location affected this association. Methods: Data collected previously at 36 collection sites from 23 countries were available for 3896 patients with bipolar I disorder, born between latitudes of 1.4N and 70.7N, and 1.2S and 41.3S. Hours of daylight variables for the birth location were added to a base model to assess the relation between the age of onset and solar insolation. Results: More hours of daylight at the birth location during early life was associated with an older age of onset, suggesting reduced vulnerability to the future circadian challenge of the springtime increase in solar insolation at the onset location. Addition of the minimum of the average monthly hours of daylight during the first 3 months of life improved the base model, with a significant positive relationship to age of onset. Coefficients for all other variables remained stable, significant and consistent with the base model. Conclusions: Light exposure during early life may have important consequences for those who are susceptible to bipolar disorder, especially at latitudes with little natural light in winter. This study indirectly supports the concept that early life exposure to light may affect the long term adaptability to respond to a circadian challenge later in life.

Internet use by patients with bipolar disorder:results from an international multisite survey

There is considerable international interest in online education of patients with bipolar disorder, yet little understanding of how patients use the Internet and other sources to seek information. 1171 patients with bipolar disorder diagnosis in 17 countries completed a paper-based, anonymous survey. 81% of the patients used the Internet, a percentage similar to the general public. Older age, less education, and challenges in country telecommunications infrastructure and demographics decreased the odds of using the Internet. About 78% of the Internet users looked online for information on bipolar disorder or 63% of the total sample. More years of education in relation to the country mean, and feeling very confident about managing life decreased the odds of seeking information on bipolar disorder online, while having attended support groups increased the odds. Patients who looked online for information on bipolar disorder consulted medical professionals plus a mean of 2.3 other information sources such as books, physician handouts, and others with bipolar disorder. Patients not using the Internet consulted medical professionals plus a mean of 1.6 other information sources. The percentage of patients with bipolar disorder who use the Internet is about the same as the general public. Other information sources remain important.

Online information seeking by patients with bipolar disorder:results from an international multisite survey

Background: Information seeking is an important coping mechanism for dealing with chronic illness. Despite a growing number of mental health websites, there is little understanding of how patients with bipolar disorder use the Internet to seek information. Methods: A 39 question, paper-based, anonymous survey, translated into 12 languages, was completed by 1222 patients in 17 countries as a convenience sample between March 2014 and January 2016. All patients had a diagnosis of bipolar disorder from a psychiatrist. Data were analyzed using descriptive statistics and generalized estimating equations to account for correlated data. Results: 976 (81 % of 1212 valid responses) of the patients used the Internet, and of these 750 (77 %) looked for information on bipolar disorder. When looking online for information, 89 % used a computer rather than a smartphone, and 79 % started with a general search engine. The primary reasons for searching were drug side effects (51 %), to learn anonymously (43 %), and for help coping (39 %). About 1/3 rated their search skills as expert, and 2/3 as basic or intermediate. 59 % preferred a website on mental illness and 33 % preferred Wikipedia. Only 20 % read or participated in online support groups. Most patients (62 %) searched a couple times a year. Online information seeking helped about 2/3 to cope (41 % of the entire sample). About 2/3 did not discuss Internet findings with their doctor. Conclusion: Online information seeking helps many patients to cope although alternative information sources remain important. Most patients do not discuss Internet findings with their doctor, and concern remains about the quality of online information especially related to prescription drugs. Patients may not rate search skills accurately, and may not understand limitations of online privacy. More patient education about online information searching is needed and physicians should recommend a few high quality websites.

Kuudesluokkalaisten säännöllisen urheiluseurassa harrastamisen ja seuratoiminnan yhteys sosiaalisiin suhteisiin

Urheiluseurassa harrastamisen on todettu olevan yhteydessä lapsen sosiaaliseen statukseen. Liikuntaa harrastava lapsi muodostaa tutkimusten mukaan helpommin sosiaalisia suhteita koulumaailmassa kuin liikuntaa harrastamaton lapsi. Tutkimusten mukaan liikunnallisesti pätevät oppilaat nauttivat yleensä muiden oppilaiden suosiota ja pärjäävät koulussa keskivertoa paremmin. Onkin perusteltua tutkia tätä yhteyttä ja selvittää myös, millaisia ominaisuuksia oppilaat arvostavat toisessa oppilaassa. Tarkoituksena oli selvittää kuudesluokkalaisten oppilaiden liikuntaharrastustottumuksia ja heidän sosiaalista asemaansa omalla luokallaan. Tutkimus on tyypiltään survey-tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä toimi sähköinen kyselylomake, oppilaille omansa ja luokkien opettajille omansa. Opettajan lomakkeella haettiin lisätukea oppilaiden vastauksille. Aineisto kerättiin Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vuoden 2015 keväällä ja syksyllä, kolmessa eri koulussa. Tulosten analysointi ja raportointi tapahtuivat syksyllä 2015 ja keväällä 2016. Aineiston analyysi suoritettiin käyttäen pääosin sosiometristä mittausta. Oppilaita pyydettiin nimeämään toisiaan eri kategorioihin, kuten keiden kanssa oppilas on eniten ja vähiten tekemisissä koulupäivän aikana. Maininnat laskettiin jokaisen oppilaan kohdalla yhteen. Oppilaat vastasivat kysymyksiin omista harrastustottumuksistaan, esimerkiksi kuinka monta kertaa viikossa harrastat urheiluseuratoimintaa. Mainintojen määriä vertailtiin oppilaiden harrastustottumusten mukaan. Oppilaita pyydettiin myös mainitsemaan ominaisuuksia, joita he arvostavat johtajaoppilaassa. Opettajia pyydettiin nimeämään oppilaita eri statuskategorioihin. Oppilaiden statuskategorioita käytettiin peilaamaan oppilaiden vastauksista saatuja tuloksia. Oppilaat arvostivat johtajaoppilaassa sosiaalisia taitoja, kuten reiluutta, muiden huomioimista ja ystävällisyyttä. Reiluuden mainitsi 22,8% oppilaista. Urheilullisuuden mainitsi vain 1,3% oppilaista. Oppilaiden urheiluseurassa harrastamisen ja sosiaalisen statuksen välillä ei löydetty tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Oppilaita, joilla on vain pieni sosiaalinen piiri luokassaan, ei mainittu hyviksi johtajiksi. Sen sijaan oppilaat, jotka muut nimesivät kaikkien kaveriksi saivat muita enemmän hyvä johtaja -mainintoja. Jatkotutkimksissa voitaisiin selvittää yksilölajien yhteyttä sosiaaliseen statukseen vertailukohtanaan joukkuelajit.

Aktiivinen vai alistettu agentti: ammatinharjoittaja-asiatekstinkääntäjän toimijuus tuotantoverkostossa ja kahdenvälisessä asiakassuhteessa

Tutkielman aiheena on ammatinharjoittaja-asiatekstinkääntäjän toimijuus kahdessa yhteistyömallissa: alihankkijana tuotantoverkostossa ja kahdenvälisessä asiakassuhteessa. Tarkoituksena on saada kuuluviin kääntäjien näkemyksiä ja kokemuksia ammatillisesta asemastaan toimijana sekä siihen vaikuttavista tekijöistä. Laadullisen tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluissa. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea ammatinharjoittajana toimivaa kääntäjää, jotka kääntävät asiatekstejä sekä alihankkijana käännöstoimistoille että suoraan asiakasyrityksille. Kääntäjän asemaa toimijana analysoitiin agenttiteorian avulla kuuden teeman kautta: 1) laatunäkemykset, 2) työolot, 3) ammattietiikka ja liiketoiminnan lainalaisuudet, 4) tiedonkulku, 5) luottamus ja asiantuntijuus sekä 6) vastuu, arvostus ja näkyvyys. Oletukseni perustuu Kristiina Abdallahin (2010) sekä hänen ja Kaisa Koskisen (2007) tutkimustuloksiin, joiden mukaan kääntäjän status ja mahdollisuudet tehdä työnsä hyvin ovat olennaisesti heikommat, jos hän toimii verkostoissa agentin positiossa kuin jos hän toimisi kahdenvälisessä asiakassuhteessa. Aineistoni tukee oletusta osittain. Haastattelujen perusteella näyttää siltä, että kääntäjät kokevat toimijuutensa alisteiseksi, rajoittuneeksi ja liukuhihnamaiseksi mutta toisaalta suoraviivaiseksi toimiessaan alihankkijana tuotantoverkostossa, jossa käännöstoimisto on välittävä toimija. Haastatteluissa korostuu suorien asiakkaiden laaja kirjo, ja haastateltavat pitävät hyvän yhteistyön kulmakivinä asiakkaan kokemusta käännösten ostamisesta sekä kieli- ja viestintäalan ymmärrystä. Kääntäjät toivovat molemmissa toimintamalleissa tulevansa kuulluksi kielen asiantuntijoina ja peräänkuuluttivat avointa vuorovaikutusta. Haastattelujen mukaan kääntäjät kokevat työssään ristiriitaa ammattietiikan ja liiketoiminnallisen ajattelun välillä. Haastatteluissa ilmenee eriäviä näkemyksiä työstä maksettavan palkkion ja oman työpanoksen suhteesta. Luottamusta nakertavaksi tekijäksi mainitaan käännöstoimistojen yksipuolisiksi koetut sopimusvelvoitteet ja sanktiot. Vaikka kääntäjät eivät koe saavansa aina arvostusta osakseen, sisäinen tyytyväisyys on heille motivaation lähde molemmissa toimintamalleissa.

THE COSTS OF RAISING EQUITY RATIO FOR BANKS Evidence from publicly listed banks operating in Finland

The solvency rate of banks differs from the other corporations. The equity rate of a bank is lower than it is in corporations of other field of business. However, functional banking industry has huge impact on the whole society. The equity rate of a bank needs to be higher because that makes the banking industry more stable as the probability of the banks going under will decrease. If a bank goes belly up, the government will be compensating the deposits since it has granted the bank’s depositors a deposit insurance. This means that the payment comes from the tax payers in the last resort. Economic conversation has long concentrated on the costs of raising equity ratio. It has been a common belief that raising equity ratio also increases the banks’ funding costs in the same phase and these costs will be redistributed to the banks customers as higher service charges. Regardless of the common belief, the actual reaction of the funding costs to the higher equity ratio has been studied only a little in Europe and no study has been constructed in Finland. Before it can be calculated whether the higher stability of the banking industry that is caused by the raise in equity levels compensates the extra costs in funding costs, it must be calculated how much the actual increase in the funding costs is. Currently the banking industry is controlled by complex and heavy regulation. To maintain such a complex system inflicts major costs in itself. This research leans on the Modigliani and Miller theory, which shows that the finance structure of a firm is irrelevant to their funding costs. In addition, this research follows the calculations of Miller, Yang ja Marcheggianon (2012) and Vale (2011) where they calculate the funding costs after the doubling of specific banks’ equity ratios. The Finnish banks studied in this research are Nordea and Danske Bank because they are the two largest banks operating in Finland and they both also have the right company form to able the calculations. To calculate the costs of halving their leverages this study used the Capital Asset Pricing Model. The halving of the leverage of Danske Bank raised its funding costs for 16—257 basis points depending on the method of assessment. For Nordea the increase in funding costs was 11—186 basis points when its leverage was halved. On the behalf of the results found in this study it can be said that the doubling of an equity ratio does not increase the funding costs of a bank one by one. Actually the increase is quite modest. More solvent banks would increase the stability of the banking industry enormously while the increase in funding costs is low. If the costs of bank regulation exceeds the increase in funding costs after the higher equity ratio, it can be thought that this is the better way of stabilizing the banking industry rather than heavy regulation.

Tavoitteena kielitaidon monipuolistaminen Suomessa. Opettajien näkemyksiä mahdollisuuksista monipuolistaa oppilaiden kielivalintoja.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan rehtoreiden ja opettajien käyttämiä vapaavalintaisten kielten opiskelun edistämisen keinoja ja sitä, millaisiksi opettajat kokevat mahdollisuutensa vaikuttaa kielten opiskeluun. Lisäksi tutkitaan opettajien näkemyksiä parhaista mahdollisista tavoista edistää oppilaiden kielivalintojen monipuolisuutta. Suomessa on koko itsenäisyyden ajan panostettu monipuoliseen kielitaitoon, ja vielä 1970-luvulla Suomi oli kieliohjelmapolitiikan saralla edelläkävijämaa. Vuosikymmenien saatossa vieraiden kielten monipuolinen osaaminen on heikentynyt ja nykyään oppilaat opiskelevat pääasiassa vain kahta pakollista kieltä. Lähes kaikki opiskelevat ensimmäisenä vieraana kielenä englantia ja kaikki toista kotimaista kieltä. Vaikka kaikki suomalaiset opiskelevat kahta kieltä äidinkielen lisäksi, ainoastaan 75 % suomalaisista kokee pystyvänsä kommunikoimaan jollain muulla kielellä kuin äidinkielellään. Viime vuosikymmeninä yksipuolistuvaan vieraiden kielten osaamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja on tehty erilaisia hankkeita kielitaidon monipuolistamiseksi, muun muassa KIMMOKE ja Kielitivoli. Hankkeiden tavoitteiden täyttyminen on ollut kuitenkin toivottua heikompaa. Tutkimusaineistona on 37 peruskoulun ja 34 lukion rehtorin sekä 20 kieltenopettajan kyselylomakeaineisto. Lisäksi haastateltiin neljää opettajaa. Tutkimuksessa selvisi, että pääasiassa käytetään kielten opetuksen käytännön toteutukseen liittyviä edistämisen keinoja. Peruskoulut ja lukiot eroavat toisistaan jonkin verran. Erilaisia monipuolistamisen keinoja on olemassa ja niitä käytetään moni tavoin, Opettajat kokivat kuitenkin, että heidän mahdollisuutensa vaikuttaa kielten opiskelun monipuolistamiseen ovat melko heikot. Toisaalta opettajan oma innostunut esimerkki, kielten markkinointi sekä mielekäs ja laadukas opetus koettiin parhaimmiksi tavoiksi edistää vieraiden kielten opiskelua. Näitä keinoja jokaisen opettajan on helppo toteuttaa omassa arjessaan. Kielten opiskelun monipuolistamisen suurimpina esteinä ja ongelmina nähtiin erityisesti resurssipula ja eri tahojen negatiiviset asenteet. Kielten opiskelun monipuolistaminen on tärkeää eikä siihen päästä pelkästään valinnaista kielten opiskelua lisäämällä. Monipuolinen kielitaito on sekä yksilön että yhteisön kannalta välttämätöntä, koska kielitaito on avain kommunikointiin.

Rehtoreiden näkemyksiä asiantuntijuudesta ja muodollisen kelpoisuuden merkityksestä luokanopettajan ammatissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa alakoulujen rehtoreiden näkemyksiä luokan-opettajan asiantuntijuudesta ja muodollisen kelpoisuuden merkityksestä. Tarkoituksena oli saada ensinnäkin käsitystä elementeistä, joista luokanopettajan asiantuntijuuden voi-daan katsoa rakentuvan. Asiantuntijuuden osana omaan tarkasteluunsa nostettiin koulu-tus, joka nähtiin tärkeäksi tekijäksi jo pelkästään siitä syystä, että se on ainoa tie hankkia muodollinen kelpoisuus luokanopettajan ammattiin. Tutkimuksessa kartoitettiin lisäksi, miten luokanopettajan työtä ja asiantuntijuuden toteutumista seurataan käytännössä ja mitkä asiat näyttäytyvät kehittämisen alueita luokanopettajan asiantuntijuudessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa haastateltiin kahdeksaa alakoulun rehtoria neljällä eri paikkakunnalla Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Alakoulujen rehtoreiden valikoituminen tutkimushenkilöiksi perustui heidän luokanopettajan koulu-tustaustaansa sekä heidän asemaansa alakoulussa toimivien luokanopettajien esimiehinä. Näillä perusteilla rehtoreiden arvioitiin kykenevän moniulotteiseen ja perusteltuun luokanopettajan asiantuntijuuden arviointiin. Tulosten laajin kokonaisuus muodostui luokanopettajan asiantuntijuuden elementeistä, joista muodostettiin neljä yläluokkaa. Niiden puitteissa asiantuntijuutta tarkasteltiin op-pilas−opettaja-suhteessa, kollegiaalisina taitoina, jaetun ja uuden tiedon rakentamisena sekä persoonan merkityksen korostumisena. Siinä missä asiantuntijuuden oppi-las−opettaja-suhteessa katsottiin edustavan varsin perinteisellä tavalla opettajan asian-tuntijuutta, nähtiin kollegiaalisen toiminnan ja sen myötä rakentuvan jaetun ja uutta tie-toa luovan asiantuntijuuden edustavan osaltaan kehittymässä ja kehitettävänä olevaa luokanopettajan asiantuntijuutta. Kollegiaalisiin valmiuksiin liittyen erityisesti opetuk-sellinen yhteistyö ja sen kehittäminen vaikuttivat olevan ajankohtaisia koulussa. Muo-dollisen kelpoisuuden merkityksen tarkastelussa voitiin puolestaan erottaa luokanopetta-jan, työyhteisön, oppilaan ja arvostuksen näkökulmat. Kelpoisuustarkastelun yhteydessä ristiriitaa nähtiin siinä, että rehtorit esittivät poikkeuksetta kannattavansa luokanopetta-jan koulutuksen pitämistä ylempänä korkeakoulututkintona, mutta toisaalta luokanopet-tajan työtä katsottiin voitavan tehdä menestyksekkäästi ilman koulutuksen tuottamaa muodollista kelpoisuutta. Kartoitettaessa kehittämisen alueita luokanopettajan asiantun-tijuudessa nousi selvimmin esiin erityispedagoginen osaaminen. Parantamista kaipaavan osaamisen tunnistamisen voi katsoa antavan koulutuksen järjestäjille hyödyllistä tietoa koulutuksen suunnittelua varten. Luokanopettajan asiantuntijuuden tarkastelu erityispe-dagogisen osaamisen näkökulmasta voidaan tämän tutkimuksen perusteella nähdä myös kiinnostavana jatkotutkimuksen aiheena.