Ryhmäjäsenyyden vaikutus johtamiseen

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla ryhmäjäsenyyden vaikutuksia johtamiseen ja käsityksiin johtamisesta. Tutkielman empiirisessä osassa pyritään selittämään kerätystä aineistosta esiin nostettuja asioita esittelemieni teorioiden pohjalta ja tekemään johtopäätöksiä niiden vaikutuksia johtamiseen ja käsityksiin johtamisesta sekä johtajasta. Tutkimuksen pääkysymykset ovat: 1. Miten ryhmäjäsenyys ja ryhmän sosiometrinen rakenne vaikuttavat ryhmän johtamiseen? 2. Miten ryhmäjäsenyys vaikuttaa kadettien käsitykseen johtajasta ja johtamisesta? Tutkimuksessa on käytetty kolmea tutkimusmenetelmää. Ryhmän muodostumista, ryhmän rakenteita, ryhmässä esiintyviä ilmiöitä ja prosesseja sekä ryhmäjäsenyyden ja johtamisen välistä yhteyttä käsittelevissä luvuissa tutkimusmenetelmänä on ollut valmiisiin aineistoihin perustuva kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen avulla on pyritty luomaan tutkimukselle teoreettinen perusta. Empiirisessä osiossa tutkittavien ryhmien rakenteita ja ryhmän jäsenten käsityksiä johtajasta on tutkittu kontrolloidun kyselyn ja sosiometrisen mittauksen keinoin. Tutkittavat ryhmät koostuivat kolmesta eri merikadettikurssista. Ryhmäjäsenyys vaikuttaa ryhmän johtamiseen ainakin ryhmän normirakenteen, ryhmässä esiintyvien roolien, ryhmän valtarakenteen, vuorovaikutusrakenteen ja ryhmän kiinteyden kautta. Kadeteista muodostetuissa ryhmissä ryhmänormit, ryhmän valtarakenne, ryhmän roolirakenne ja ryhmän jäsenten väliset attraktiosuhteet luultavasti ohjaavat johtaja-asemaan asetetun kadetin toimintaa. Kadettien käsityksissä johtamisesta korostui tutkimusaineiston perusteella tehtäväkeskeisyys. Johtaminen nähtiin kaikissa ryhmissä pääasiassa tehtävän tavoitteisiin sitoutuneeksi. Hyvää johtajaa kuvailtaessa korostui johtajan ihmissuhdesuuntautuneet tehtävät. Tästä voidaan päätellä, että tutkimuksen kohteena olevien ryhmien jäsenten mielestä johtajan ihmissuhdekeskeiset tehtävät vaikuttavat ikään kuin johtamisen taustalla, eivätkä ne korostu ryhmälle annettua tehtävää suoritettaessa. AVAINSANAT

Laivastolinjan taktiikan opetuksen ja opetussuunnitelmien vastaavuus ensimmäisten tehtävien vaatimuksiin

Tutkimuksen päämääränä on tarkastaa vastaavatko opetussuunnitelmat sekä niiden tavoitteet laivastolinjalta valmistuvien ensimmäisten tehtävien asettamia vaatimuksia operaatiotaidon ja taktiikan hallinnalle. Lisäksi tutkimuksessa kartoitetaan operaatiotaidon ja taktiikan opetuksen nykytila. Tutkimuksen pääkysymys on vastaavatko operaatiotaidon ja taktiikan opetuksen sisältö ja tavoitteet nuoren upseerin ensimmäisen tehtävän ja sen toimintaympäristön asettamia vaatimuksia? Muut tutkimuskysymykset ovat: Millainen on laivastolinjan koulutusjärjestelmä? Kuinka laajoja ovat operaatiotaidon ja taktiikan opinnot? Mitä opintoja opetussuunnitelmat sisältävät operaatiotaidon ja taktiikan osalta? Mitä tavoitteita on asetettu operaatiotaidon ja taktiikan opetukselle? Mitkä ovat laivastolinjalta valmistuvan kadetin tyypillisimmät ensimmäiset tehtävät? Mitkä ovat laivastolinjalta valmistuvien kadettien ensimmäisten tehtävien ja niiden toimintaympäristöjen asettamat vaatimukset operaatiotaidon ja taktiikan hallinalle? Tutkimuksessa käytetään tutkimusmenetelminä kuvailevaa asiakirja- ja kirjallisuustutkimusta sekä kyselytutkimusta. Tutkimuksen teoria perustuu uuden koulutusjärjestelmän sekä operaatiotaidon ja taktiikan opetussuunnitelmien sisällön ja tavoitteiden analysointiin. Tutkimuksen toisessa vaiheessa selvitetään kyselyllä, mitkä ovat tyypillisimmät ensimmäiset tehtävät laivastolinjalta valmistuvalle. Lisäksi selvitetään ensimmäisten tehtävien sekä niiden toimintaympäristöjen asettamat vaatimukset operaatiotaidon ja taktiikan hallinnalle. Kolmannessa vaiheessa luodaan suoritetun kyselyn perusteella hahmotelma yleisistä eri toimintaympäristöjen ja tehtävien asettamista vaatimuksista. Neljännessä vaiheessa vertaillaan tutkimuksen ensimmäisen vaiheen teoriaa kolmannessa vaiheessa muodostettuun hahmotelmaan. Lopuksi teorian ja hahmotelman vertailusta muodostettuja johtopäätöksiä verrataan kyselyn kohderyhmän kokemuksiin saadusta opetuksesta ja sen vastaavuudesta ensimmäisten tehtävien asettamiin vaatimuksiin. Tutkimuksen johtopäätösten perusteella voidaan todeta, että kokonaisuuksien hallinnan ja ymmärtämisen kannalta, laivastolinjan operaatiotaidon ja taktiikan opetus antaa riittävät perusteet ensimmäisiä tehtäviä varten. Merenkulku- ja järjestelmäkoulutuksessa on kuitenkin puutteita käytännön osaamisen näkökulmasta. Operaatiotaidon ja taktiikan opetuksen ja opetussuunnitelmien tavoitteiden asettelun voidaan todeta vastaavan suhteellisen hyvin ensimmäisten tehtävien operaatiotaidon ja taktiikan hallinnalle asettamia vaatimuksia.

Tutkiva oppiminen ilmavoimien alkeislentokoulutuksessa

Tutkimuksessa tarkastellaan tutkivan oppimisen menetelmän soveltuvuutta ilmavoimien alkeislentokoulutukseen. Tutkimuksessa vastataan Puolustusvoimien palkatun henkilöstön osaamisen kehittämisen strategian 2004-2017 tavoitteeseen, jonka keskeinen lähtökohta on oppimaan oppimisen taito ja jatkuva oppiminen läpi koko sotilasuran. Tutkivan oppimisen teoriaa tutkitaan lentokoulutusta suorittavien oppilaiden kokemusten perusteella. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen pohjana on käytetty Hakkaraisen, Longan ja Lipposen (2004a) tutkivan oppimisen mallia. Tutkimustehtävän pohjalta muotoiltiin kaksi tutkimusongelmaa, joihin vastaamalla haettiin ratkaisuja tutkivan oppimisen menetelmän hyödyntämiseen ilmavoimien alkeislentokoulutuksessa. 1) Mitä haasteita ja ongelmia opiskelijat kokevat LentoRuk:lla (lentoteoriakoulutus, käytännön lentokoulutus)? 2) Voidaanko tutkivan oppimisen menetelmällä kehittää LentoRuk:n koulutusta haasteet ja ongelmat huomioiden? Tutkimusstrategia oli kvalitatiivinen ja metodologisena viitekehyksenä tapaustutkimus. Tutkimuskohteena olivat lentoreserviupseerikurssi 83:n ja kadettikurssi 95 ohjaajalinjan oppilaat, joiden kokemuksia kerättiin haastattelun avulla tammikuussa 2009. Pääaineisto koostui kymmenestä lentoreserviupseerikurssin ja viidestä kadettikurssin oppilaan yksittäishaastattelusta. Aineisto jäsennettiin haastattelussa käytettyjen teemojen sekä teoriataustassa esiintyvien käsitteiden ja mallien avulla. Analyysimenetelmänä oli laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimustuloksista kävi ilmi keskeisimmät ongelmat ja haasteet LentoRuk:n koulutuksessa. Teoriakoulutuksessa ne liittyvät koulutuksen rakenteellisiin ongelmiin, opetuksen tasoon ja oppituntityöskentelyyn. Käytännön lentokoulutuksessa ongelmia ja haasteita koettiin siirtymisessä teoriakoulutuksesta käytännön lentokoulutukseen, opetuksen rakenteellisissa ongelmissa, koulutuksen etenemistahdissa ja opettajien opetustavoissa. Tutkivan oppimisen osatekijöitä oli tunnistettavissa sekä lentoteoriakoulutuksesta että käytännön lentokoulutuksesta, ja tutkivan oppimisen mahdollisuudet kehittää kumpaakin koulutuksen osa-aluetta todettiin hyviksi.

Kokonaisvaltainen laatujohtaminen mikroyrityksessä : Jormita Oy

Kokonaisvaltaista laatujohtamista on tutkittu ja sovellettu paljon suurissa ja keskisuurissa yrityksissä, mutta ei juurikaan mikroyrityksissä. Siitä syystä tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kokonaisvaltaisen laatujohtamisen sovellettavuutta mikroyrityksessä. Ensimmäinen osaongelma on, miten kokonaisvaltainen laatujohtaminen kytketään osaksi mikroyrityksen johtamisalueita. Toinen osaongelma on, miten kokonaisvaltainen laatujärjestelmä liitetään osaksi yrityksen toimintaa. Tutkielman perustan muodostavat yleiset kokonaisvaltaisen laatujohtamisen teoriat, koska suoraan mikroyrityksiä koskevia tutkimuksia on saatavilla hyvin vähän. Kokonaisvaltaisen laatujohtamisen peruspilareista on valittu kohdeyrityksen tutkimisen kannalta relevanteimmat elementit: johdon sitoutuminen ja johtaminen, suunnittelu ja organisointi, laadun mittaaminen ja esikuva-analyysi, asiakaslähtöisyys, prosessien hallinta ja kehittäminen sekä laatujärjestelmän luominen. Nämä elementit myös muodostavat työn rungon. Kokonaisvaltaisen laatujohtamisen soveltaminen mikroyrityksissä ei toimi samalla tavalla kuin suurissa yrityksissä, ja vain harvoin järjestelmää saatetaan kokonaisuudessaan loppuun asti. Osittain tämä johtuu siitä, että mikroyritykset hyötyvät järjestelmästä jo aikaisessa vaiheessa, jolloin työ jää alun jälkeen kesken. Toinen syy on, että järjestelmän luominen edellyttää suuria määriä niitä resursseja, jotka tavallisesti ovat varsin rajallisia mikroyrityksillä. Kuitenkin tutkimuksen mukaan mikroyrityksessäkin on mahdollista soveltaa kokonaisvaltaista laatujohtamista, kun yrityksen ominaispiirteet otetaan huomioon ja laatuajatteluun sitoudutaan aidosti. Lisäksi laatujärjestelmä voidaan liittää osaksi yrityksen toimintaa suunnittelemalla se tarkasti ja toteuttamalla suunnitelma pitkäjänteisesti, yrityksen resurssit huomioiden. Laadullinen tutkimus on suoritettu perehtymällä yhteen mikroyritykseen, jonka laatujärjestelmän luomista seurattiin lähes kahden vuoden ajan sen valmistumiseen asti. Tietoja yrityksestä kerättiin lähinnä haastattelemalla, mutta myös havainnoimalla ja perehtymällä valmiisiin aineistoihin.

Merivoimien ammattitaito : sukellusveneentorjunnan ja vedenalaisen valvonnan koulutus simulaattoriympäristössä

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää vedenalaisen valvonnan ja sukellusveneentorjunnan simulaattoriopetuksen toteutusta Merivoimissa. Oppimisympäristönä koulutuksessa käytetään vuonna 2009 hankittua vedenalaisen valvonnan simulaattoria (VEVAsimulaattori). Tutkielma on tapaustutkimus, jossa on käytetty laadullista tutkimusotetta. Tutkielmassa määriteltiin tutkittavaksi tapaukseksi opintojaksoon liittyvä simulaattoriharjoitus. Simulaattoriharjoituksen tavoitteena on osaamisen kehittäminen antamalla oppijalle mentaalinen malli sekä opettaa oikeita toimintatapoja. Tutkielman teoreettiseen viitekehykseen liittyvät keskeiset käsitteet ovat: Oppimiskäsitys, oppimisen siirtovaikutus, oppimisympäristö ja oppiva organisaatio. Käsitteitä tarkastellaan simulaattoriopetuksen näkökulmasta. Tutkielman päätutkimuskysymys on: Miten VEVA-simulaattoria voi kehittää niin, että se tarjoaa laajemman simuloidun oppimisympäristön Merivoimien henkilöstön ammattitaidon kehittämiseksi? Päätutkimuskysymykseen lisäksi tutkielmassa vastataan seuraaviin kysymyksiin: Mikä on simulaattoriavusteisen opetuksen teoreettinen viitekehys? Mitä on simulaattoriavusteinen opetus? Mitä pedagogisia tavoitteita vedenalaisen valvonnan ja sukellusveneentorjunnan simulaattoriopetukselle on asetettu? Miten vedenalaisen valvonnan ja sukellusveneentorjunnan simulaattoriopetusta toteutetaan? Tutkimustuloksena saatiin esimerkki VEVA-simulaattoria laajemmasta simuloidusta oppimisympäristöstä, joka palvelee vedenalaisen valvonnan ja sukellusveneentorjunnan lisäksi pintavalvonnan sekä tulenkäytön opetusta.

Helikopteritoiminnan johtamisen kehittäminen virka-aputehtävissä

Puolustusvoimien yksi kolmesta päätehtävästä on muiden viranomaisten tukeminen. Utin Jääkärirykmentissä vuoden 2010 alusta aloitettu helikopteripäivystys on osa tämän tehtävän suorittamista. Myös rajavartiolaitos suorittaa helikopteripäivystystä, mutta rajavartiolaitok-sen tehtävät ja vastuut poikkeavat puolustusvoimien tehtävistä. Erityisesti meripelastuksessa rajavartiolaitoksen rooli on merkittävä. Tutkimuksen avulla selvitetään helikopterivirka-aputehtävien hälytysketjua sekä johtamisen haasteita puolustusvoimien näkökulmasta. Käytännön toiminnassa havaittuihin ongelma-kohtiin pyritään löytämään ratkaisuja. Tutkimuksen pääkysymys on: miten helikoptereiden johtamista on kehitettävä erilaisissa virka-aputehtävissä? Tutkimusmenetelmänä on käytet-ty triangulaatiota, joka koostuu asiakirjatutkimuksesta, kyselystä sekä haastattelusta. Asia-kirjatutkimuksen avulla on selvitetty, millaisia virka-aputehtäviä helikoptereilla suoritetaan ja miten näiden virka-aputehtävien suorittamista ohjataan asiakirjoilla, käskyillä ja määrä-yksillä. Kyselyllä ja haastattelulla on selvitetty virka-aputehtävien käytännön hälytys- ja johtamistoiminta sekä johtamiseen liittyvät keskeiset haasteet sekä puolustusvoimien että rajavartiolaitoksen osalta. Puolustusvoimien helikopterivirka-aputehtävissä osa päivystyspäälliköistä oli sitä mieltä, että hälytysketjua olisi nopeutettava. Lisäksi koulutusta eri viranomaisten kesken olisi lisät-tävä yhteisten toimintatapojen sopimiseksi ja oppimiseksi. Samalla verkostoidutaan, mikä hyödyntää myös kokonaismaanpuolustusta. Virka-aputoiminnassa käytettävien johtamisvälineiden hallinta koettiin puutteelliseksi. Kou-lutustoiminnassa voitaisiin hyödyntää muita viranomaisia, joilla on parempi rutiini kyseis-ten laitteiden käytössä. Johtamisvälineiden tulevaisuuden hankinnat on tehtävä yhteistoi-minnassa muiden viranomaisten kanssa, jotta johtaminen on jatkossakin tehokasta. Vähäiset henkilöstö- ja talousresurssit sekä rajoittavat viranomaisyhteistyötä, vaikka kaikilla viranomaistahoilla onkin halua yhteistyöhön koulutuksen lisäämiseksi sekä johtamisjärjes-telmien yhteensovittamiseksi.

WLAN taistelukentällä

Taistelukentällä tapahtuva johtaminen on muuttunut 2010-luvulle tultaessa informaatioajan johtamiseksi, jossa käytettävissä olevan informaation määrä on kasvanut huomattavasti perinteisiin sotiin verrattuna. Antiikin taisteluissa joukon komentaja näki koko taistelukentän ja kykeni luomaan ymmärryksen tilanteesta silmien edessä aukeavan kuvan perusteella. Nykyisin komentajalle luodaan tiedustelun tuottama kuva vihollisen toiminnasta, omien joukkojen välittämä kuva omasta ryhmityksestä sekä esikuntien rakentama malli siitä, kuinka tilannekuvan osat liittyvät suunniteltuun kokonaisuuteen. Taistelukentällä joudutaan toimimaan olosuhteissa, joissa ei ole mahdollisuutta kytkeytyä laajakaistaiseen tiedonsiirtoverkkoon – lähiverkkoon eikä runko- tai liityntäverkon viestiasemaan. Tutkimus on lähtökohdiltaan kvantitatiivinen tapaustutkimus. Käytettävinä tutkimusmenetelminä ovat kirjallisuustutkimus, vaatimusmäärittely ja kenttäkokeet. Tutkimuksessa määritellään toiminnalliset ja tekniset vaatimukset WLAN-standardien mukaisille verkoille ja laitteille kolmessa rajatussa tapauksessa. Kenttäkokeilla on selvitetty tekniset ratkaisut ja asetukset, joilla tapaukset voidaan toteuttaa. Johtopäätökset on tehty hypoteettis – deduktiivisella päättelyllä. Tutkimustulosten yleisempää käytettävyyttä ajatellen tutkituista kokonaisuuksista on pyritty tekemään johtopäätöksiä myös tutkimustapauksista poikkeavissa olosuhteissa. Tutkimuksen perusteella tiedonsiirtojärjestelmän tulee jatkuvasti kyetä välittämään tilannetiedot riittävän tilannekuvan muodostamiseksi luotettavasti, eheänä ja oikea-aikaisesti. Verkkojen tulee mahdollistaa käyttäjän pääsy hänelle kuuluvaan tietoon. Verkon tiedonsiirtokapasiteetin tulee olla riittävä. Päätelaitteiden tulee kyetä liittymään eri verkkoihin viiveettömästi ilman asetusten muuttamista. Parhaiten näihin vaatimuksiin vastaavat Linux- pohjaiset solmut, jotka tukevat uusinta standardia. Rakennettaessa langatonta verkkoa rajattuun käyttöympäristöön tulee järjestelmään hankittavat laitteet kokeilla suunnitelluilla asetuksilla, jotta voidaan varmistua laitteiden ja asetusten toimivuudesta halutulla tavalla.

Kriisinhallintatehtävissä palvelevien suomalaisten upseerien kielitaito

Kriisinhallinnan toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, mutta operaatioiden mandaatista ja luonteesta riippumatta suomalaisten upseerien kanssakäyminen muiden kansainvälisten toimijoiden sekä operaatioalueiden paikallisväestön kanssa on jatkuvaa. Tehokas kommunikaatio edellyttää riittävää kielitaitoa, joka onkin noussut jopa kriittiseksi tekijäksi monikansallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää viimeaikaisiin suomalaisten upseerien kokemuksiin perustuen nykyaikaisten kriisinhallintaoperaatioiden asettamat vaatimukset upseerin kielitaidolle, upseerien arviot omasta kielitaidostaan sekä näiden kahden kohtaaminen. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva ja tutkimusstrategiana on käytetty survey-tutkimusta. Tutkimuskohteeksi valittiin vuonna 2009 tai sen jälkeen kriisinhallintatehtävissä aloittaneet upseerit, jotka olivat palvelleet viidessä eri operaatiossa. Tiedonkeruu toteutettiin laajalla verkkokyselyllä, jolla kohderyhmältä kerättiin pääasiassa kvantitatiivista aineistoa. Lopulliseksi tutkimusmenetelmäksi muotoutui ”hallitseva – vähemmän hallitseva” -sekamalli (Dominant – Less Dominant Mixed Model), jolla aineistoa tarkasteltiin sekä kvantitatiivisesta että kvalitatiivisesta näkökulmasta eurooppalaisen viitekehyksen toiminnallisen kielitaidon teoriapohjaa vasten. Otantana käytettiin kokonaisotantaa, vastausprosentin ollessa 53 (N = 151). Tutkimustulokset vahvistavat englannin kielen kiistämättömän tarpeen kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden yleiskielenä. Ranskan kielitaidon tarve korostuu niissä operaatioissa, joissa Ranska toimii johtovaltiona tai operaatioalue on ranskankielinen. Operaatioalueiden paikalliskielten osaamistarpeena upseereille koetaan perussanontojen ja -kohteliaisuuksien hallinta. Muista kielistä saatu lisäarvo kriisinhallintatehtävien hoitamiseen nähdään kokonaisuudessaan vähäisenä. Upseerien englannin kielitaito on yleisesti ottaen korkealla tasolla. Sen ja kotimaisten kielten osaamisen lisäksi vain neljäsosalla upseereista on toiminnallista kielitaitoa muusta vieraasta kielestä, tyypillisesti saksasta, venäjästä tai ranskasta. Kriisinhallinnan operaatioalueiden paikalliskielten tarpeelliseksi koetun osaamistason oli hankkinut noin joka toinen upseeri kriisinhallintatehtävänsä tai siihen valmistavan koulutuksen aikana. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että upseerien kielitaito vastaa hyvin kriisinhallintatehtävien asettamiin vaatimuksiin englannin kielen osalta. Ranskan osalta upseerien kielitaitovaranto on riittämätön ja voi johtaa tilanteisiin, joissa kielitaito ei välttämättä riitä tehtävien menestyksekkääseen hoitamiseen. Operaatioalueiden paikalliskielten osalta kielitaitovaranto ei vastaa koettuun tarpeeseen, mikä osaltaan korostaa tulkkien erittäin keskeistä roolia kanssakäymisessä paikallisviranomaisten ja -väestön kanssa. Kriisinhallintaoperaatioissa kielitaito on keskeinen osa upseerin ammattitaitoa ja sosiaalista toimintakykyä.

Suomalainen koulujärjestelmä 1900-luvun lopulla

Kirjallisuusarvostelu

Lyhyesti

Titanic-näyttely Tallinnassa ; Uusin Eurobarometri ; Akateeminen johtaminen ; Bioetiikan tutkimusta rockoopperana ; Verkkosivuja ; Suomen tutkimusinfrastruktuurit ; Ilmakehän pienhiukkaset ; Matti Kuusen syntymästä sata vuotta ; Kannanottoja ; ERC-rahoitus ; Uudet akateemikot.

Project Resource Management in R&D Public Sector Organization

In R&D organizations multiple projects are executed concurrently. Problems arises in managing shared resources since they are needed by multiple projects simultaneously. The objective of this thesis was to study how the project and resource management could be developed in a public sector R&D organization. The qualitative research was carried out in the Magnetic Measurements section at CERN where the section measures magnets for particle accelerators and builds state of the art measurement devices for various needs. Hence, the R&D and measurement projects are very time consuming and very complex. Based on the previous research and the requirements from the organization the best alter- native for resource management was to build a project management information system. A centralized database was constructed and on top of it was built an application for interacting and visualizing the project data. The application allows handling project data, which works as a basis for resource planning before and during the projects are executed. It is one way to standardize the work-flow of projects, which strengthens the project process. Additionally, it was noted that the inner customer’s database, the measurement system and the new application needed to be integrated. Further integration ensures that the project data is received efficiently from customers and available not only within the application but also during the concrete work. The research results introduced a new integrated application, which centralizes the project information flow with better visibility.

Psyykkinen työhyvinvointi ja esimiestyö terveydenhuoltoalalla

Psyykkinen työhyvinvointi on osa kokonaisvaltaista työhyvinvointia ja siksi yhtä tärkeä kuin fyysinen työhyvinvointi. Koska terveydenhuollon toimiala koetaan niin fyysisesti kuin myös psyykkisesti raskaana toimialana, merkitsee sitä, että terveydenhuollon toimialan niin fyysisiin kuin erityisesti psyykkisiin työoloihin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Tässä tutkielmassa käsitellään psyykkistä työhyvinvointia niin yksilö, työyhteisö kuin myös esimiestyön kehittämisen kautta. Tutkimusta lähestytään lähinnä stressiteorian ja työn kuormittuneisuuden avulla. Terveydenhuollon esimiestyö ja sen kehittäminen on keskeistä tässä tutkielmassa. Keskeisiä käsitteitä psyykkisen työhyvinvoinnin käsittelyssä tässä tutkimuksessa ovat yksilö, työyhteisö, työn vaatimukset, toimintaympäristön vaatimukset, työuupumus sekä psykologinen stressi prosessina. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitkä ovat psyykkistä työhyvinvointia edistävät tekijät ja mitkä ovat estäviä tekijöitä. Psyykkisen työhyvinvoinnin johtamisessa korostuvat erityisesti terveydenhuoltoalalla terveydenhuolto alan omaleimaisuus. Terveydenhuollon johtaminen poikkeaa merkittävästi muusta johtamisalasta. Keskeisiä käsitteitä psyykkisen työhyvinvoinnin johtamisessa tässä tutkimuksessa ovat yksilö, työyhteisö, organisaatiokulttuuri, työn uudelleen järjestelyt, kehityskeskustelut, sekä erilaiset johtajuudet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää psyykkisen työhyvinvoinnin johtamisen parantamiseen liittyviä tekijöitä. Tämän tutkielman pääongelmana on miten terveydenhuollon alan työntekijöiden psyykkistä kuormittumista voidaan vähentää esimiestyön keinoin. Tässä tutkimuksessa on käytetty tutkimusmenetelmänä kvalitatiivista tutkimustapaa. Kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teema-haastattelua. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat viisi teemahaastattelua ja vertailevana aineistona on käytetty Kaarina Davisin teosta Sairaanhoitajan päiväkirja. Tutkimuksen mukaan työhyvinvointia lisäsivät hyvät työkaverit, ammattitaitoisuus ja esimiestyö. Esimiehen oman työn hallinta ja itsetuntemus, mutta myös terveydenhuollon työntekijöiden psyykkisten työolojen parantaminen esimiestyön keinoin ovat psyykkistä työhyvinvointia parantavia tekijöitä. Kehityskeskustelut ja vuorovaikutteinen johtajuus näyttäisivät olevan tärkeimmät esimiestyön keinot psyykkisen työhyvinvoinnin parantamiseen ja kehittämiseen terveydenhuollon alueella. Tutkimusaineiston perusteella psyykkiseen työhyvinvointiin ja esimiestyöhön vaikuttavat keskeisesti itse työ ja työntekijä, työyhteisö, työympäristö sekä sote politiikka. Kutakin teemaa on tarkasteltu tässä tutkielmassa yksityiskohtaisemmin haastatteluissa ilmenneiden alateemojen mukaisesti.

Sisäisen tarkastuksen tekemän työn hyödyntäminen ja yhteistyö tilintarkastuksessa

Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen yhteistyön rakennetta ja toimivuutta. Yhteistyösuhdetta pohdittiin tutkimuksessa tilintarkastajan näkökulmasta, sillä tilintarkastajan nähdään toimivan ratkaisevassa asemassa yhteistyön kehittymisen kannalta. Tutkimuksen toissijaisina tavoitteina oli tutkia sisäisen tarkastuksen osallistumista tilintarkastusprosessiin ja sitä kautta selvittää miten sisäisen tarkastuksen ammattisuositusten kriteerit vaikuttavat yhteistyön tekemiseen. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla, jotka suoritettiin kevään 2014 aikana. Haastateltavina oli kolme KHTtilintarkastajaa. Haastattelutulokset analysoitiin kokoamalla litteroiduista haastatteluista eri kokonaisuudet teemoittain. Tutkimustulosten perusteella sisäisen tarkastuksen työn ja osaamisen hyödyntäminen tilintarkastuksessa riippuu ensisijaisesti siitä, miten luotettavaksi tilintarkastaja arvioi sisäisen tarkastuksen. Tilintarkastajan arvioon sisäisen tarkastuksen luotettavuudesta vaikuttaa sisäisten tarkastajien ammattitaito, riippumattomuus, objektiivisuus ja huolellisuus. Tutkimuksessa havaittiin, että tilintarkastajan kokemat hyödyt yhteistyön tekemisestä liittyvät lähinnä ajansäästöön sekä lisätiedon ja -varmistuksen saamiseen. Haasteet puolestaan ovat yleensä luonteeltaan riippumattomuus- ja kommunikointiongelmia.

Itsemarkkinointi - tapaustutkimus muotoilijoista

Kilpailu tämän päivän työmaailmassa on erittäin kovaa. Elämme globaalissa toimintaympäristössä, jossa kamppailemme työmahdollisuuksista lukemattomien kilpasiskojemme ja -veljiemme kanssa. Toisin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, kukaan ei voi tänä päivänä tuudittautua loppuiäkseen varmaan työpaikkaan, sillä työntekoon liittyvä vaihtuvuus ja epävarmuus luonnehtivat tämän päivän hektistä maailmaa. Työelämään liittyvä uudenlainen toimintaympäristö onkin tuonut mukanaan myös tarpeen uudenlaiselle ajatusmallille. Työntekijöiden on ammattialasta riippumatta kyettävä jatkuvasti tuomaan omaa osaamistaan esille mahdollisimman positiivisessa valossa. Ammattilaisten on toisin sanoen kyettävä markkinoimaan itseään. Tämä tutkielma käsittelee itsen ja oman osaamisen markkinointia - eli itsemarkkinointia - suomalaisten muotoilijoiden näkökulmasta. Tutkielmassa tarkastellaan itsemarkkinointia siihen liittyvän kokonaisprosessin näkökulmasta tutkimalla miten muotoilijat markkinoivat itseään. Tutkielmassa esiteltävä tutkimusprosessi oli laadullinen, muotoilijoiden itsemarkkinointia ymmärtämään pyrkinyt tapaustutkimus, joka koostui kolmivaiheisesta empiirisestä tutkimuksesta. Tutkimuksen ensimmäisenä vaiheena toteutettiin kaksi teemahaastattelua (n=2), jonka jälkeen tutkimuksen toisessa vaiheessa suoritettiin informoitu kyselytutkimus (n=10). Tutkimuksen viimeisenä ja merkittävimpänä vaiheena toteutettiin sähköinen kyselytutkimus (n=33). Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin urallaan menestyneiden muotoilijoiden näkemyksiä itsemarkkinointiin sekä heidän omiin markkinointitoimiinsa liittyen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa suoritetulla informoidulla kyselytutkimuksella haettiin täydennystä itsemarkkinointiteorian itsepromootio-osaan, sekä tutkittiin erilaisiin itsepromootiotoimenpiteisiin sopivia promootiokanavia ja tukivälineitä muotoilun kontekstissa. Kyselytutkimuksen tuloksia hyödynnettiin tutkimuksen viimeisen vaiheen toteutuksessa. Työn kolmannessa vaiheessa tutkittiin missä määrin muotoilijat suorittavat tai käyttävät itsemarkkinointiteorian ehdottamia asioita käytännössä ja omissa markkinointitoimissaan. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena. Tutkimuksen empiirinen osuus osoitti, ettei itsemarkkinoinnin suunnitteluun ole panostettu kovin paljon muotoilijoiden keskuudessa, mutta suunnittelua on kuitenkin jossain määrin tehty itsemarkkinointiteorian esille nostamiin seikkoihin peilaten. Itsemarkkinoinnin toteutusta koskenut osa kertoi, etteivät muotoilijat käytä itsemarkkinointiinsa kovin aktiivisesti monenlaisia itsepromootiokanavia tai -välineitä. Tiivistetyn tutkimustuloksen perusteella muotoilijat käyttävät itsemarkkinointikanavanaan pääasiallisesti sähköpostia, Facebookia ja suhteitaan. Itsemarkkinoinnin tukivälineenä käytetään etenkin kuvia. Tutkimustuloksista nousi esille myös verkostoitumisen ja henkilösuhteiden tärkeä merkitys muotoilijan työssä. Tutkimusprosessin myötä ilmeni, että itsemarkkinointiin liittyy paljon potentiaalisia jatkotutkimusaiheita, sillä aihealueesta ei ole olemassa kovinkaan paljon akateemista tutkimustietoa. Toisaalta myös muotoilijoiden itsemarkkinoinnissa ilmeni kokonaisuutena tarvetta kehittämiselle.

PK-yritysten kilpailukyvyn parantaminen yrityksen kehittämisavustuksella : Satakunnan ELY-keskuksen rahoittamien yritysten kehittämisavustusten käyttö pk-yrityksen kilpailukyvyn kehittämisessä

Tutkimus liittyy Satakunnan ELY-keskuksen vuosina 2010-2012 maksamien EU-osarahoitteisten yritysten kehittämisavustusten käyttöön Satakuntalaisten pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Tutkimusaineisto on kerätty vuonna 2013 ja se koostuu 83:sta yritystukipäätöksestä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää mihin toimenpiteisiin tuki on yrityksissä käytetty ja mitä kilpailukykytekijöitä niissä on yrityksen kehittämisavustuksella parannettu. Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisellä grounded theory -menetelmällä. Tutkimustyön aineistolähtöinen vaihe aloitettiin tutustumalla aineistoon. Aineisto kerättiin yritysten tukipäätöksistä, maksupäätöksistä ja tukien hallinnointiin käytettävästä TUKI-2000 järjestelmästä. Tämän jälkeen aineisto rekisteröitiin excel -ohjelmaan, jonka jälkeen se koodattiin ja ryhmiteltiin grounded theory -menetelmän mukaisesti. Aineiston koodauksessa käytettiin jatkuvan vertailun menetelmää ja koodaus suoritettiin kahdessa eri vaiheessa, avoimena ja selektiivisenä. Koodauksessa aineistosta muodostui lopulta kahdeksan erilaista kehittämisavustuksen käyttöä ja kilpailukyvyn parantamista kuvaavaa kategoriaa. Kategoriat muodostettiin analysoimalla systemaattisesti hankkeiden tavoitteita, toimenpiteitä ja niissä saavutettuja muutoksia. Kategorioita täydennettiin menolajikohtaisilla kustannuksilla, tukiprosenteilla, euromääräisillä avustuksilla ja yritysten loppuraporttien vastauksilla. Kategorioiden ydinkategoriaksi nimettiin ”kilpailukykyä uusiutumalla”. Kategorioiden luokittelun jälkeen niistä muodostettiin pk-yritysten kilpailukyvyn parantamista kuvaava teoreettinen malli. Teoreettinen malli jakaantui viiteen eri osa-alueeseen, jotka olivat tiedon ja osaamisen hallinta, tutkimus, tuotekehitys ja tuotannonkehitys, teknologian soveltaminen, vientitoiminta ja verkostoituminen sekä kasvu. Teoreettinen malli on tutkimuksen päätulos. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kilpailussa menestyminen edellyttää yrityksiltä uusiutumista, joka on kilpailukyvyn säilyttämisen ja parantamisen kannalta yrityksille elintärkeää.