Teollisen tuotannon ja palvelun ulkoistaminen Intiaan

Diplomityössä on tarkoituksena kartoittaa asioita, joita pitää ottaa huomioon pk-yrityksen tuotannon ulkoistamisessa Intiaan sekä laskemaan kuinka paljon halvemmaksi kiertovoitelukeskusten valmistaminen Intiassa tulee verrattuna Suomeen. Teoriaosuudessa on tarkasteltu Intian erilaista kulttuuria sekä kartoitettu asioita, jotka vaikuttavat länsimaalaisen yrityksen toimintaan Intiassa sekä mahdollisuuksia eri teollisuuden aloille. Empiriaosuudessa on keskitytty eri vaihtoehdoin kiertovoitelukeskuksen valmistuskustannuksiin ja niiden vertailuun Intian ja Suomen välillä. Tuloksena on voitu todeta, että valmistus Intiassa tulee selvästi halvemmaksi kuin Suomessa. Ensi askelten ottaminen luultavasti tulee olemaan vaikeaa lähinnä asiakkaiden löytämisessä ja verkostojen rakentamisessa. Riskejä oman tuotantolaitoksen perustamisessa Intiaan on, mutta myös mahdollisuudet ja potentiaali menestykselliseen liiketoimintaan ovat suuret. Ulkoistaminen on vain tehtävä maltillisesti ja järkevästi ja tehtyihin päätöksiin täytyy sitoutua.

Pukanluoman Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Pukanluoman Natura-alue (FI0200119) sijaitsee Satakunnassa Kankaanpään kaupungin alueella. Pikkujoki on osa Karvianjoen vesistöä, ja eräs maamme edustavimmista ja suurimmista lähdepuroista. Alue kuuluu Euroopan yhteisön Natura 2000 –suojeluverkostoon alueella esiintyvien luontotyyppien perusteella eli ns. SCI-alueena (Sites of Community Importance). Alueen suojeluarvot liittyvät pääosin jokielinympäristöjen luonnontilaisuuteen ja niiden edustavuuteen, vedenlaatuun ja alueella esiintyvään saukkoon ja taimeneen. Jokiosuus ja pienet, lähes luonnontilaiset luomat ovat tärkeitä kalojen lisääntymisalueita. Pukanluoman luontoarvojen säilyttämisen suurimpana haasteena on veden ekologista tilaa heikentävät tekijät; vesistörakentaminen, ojitukset, vesistökuormitus ja ranta-alueiden luonnontilaisuuden häviäminen sekä mahdollinen laaja pohjaveden otto Pohjankankaan pohjavesialueelta. Alue on paikallisille tärkeä virkistyspaikka. Osana Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) vastuualueen johtamaa ja Euroopan maatalouden kehittämisen maatalousrahaston tukemaa vesien ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistö- alueilla –hanketta (VELHO) alueelle laadittiin hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka tavoitteena on ohjata alueen hoitoa ja käyttöä luontoarvojen turvaamiseksi. Suunnitelma tehtiin Varsinais-Suomen ELY:n ohjauksessa, ja suunnittelua varten perustettiin suunnitteluryhmä, joka koottiin eri viranomaistahojen ja käyttäjäryhmien edustajista sekä maanomistajista. Työryhmän tavoitteena oli tunnistaa alueen suojeluun ja käyttöön liittyvät mahdolliset ongelmat ja ristiriidat, ratkaista ja sovittaa niitä. Tämän hoito- ja käyttösuunnitelman aikajänne on 15 vuotta. Suunnitelman tavoitteena on ohjata alueen hoitoa ja käyttöä niin, että alueen luontoarvot turvataan.

Riskienhallinta yrityskaupan aiheuttamassa muutosprosessissa: Case: Sako-Beretta - yrityskauppa

Yrityskaupat ja fuusiot ovat suosittuja strategioita saavuttaa organisaatioille kasvua ja kilpailuetua. Niiden maailmanlaajuinen yhteisarvo ylsi 2000-luvulle tultaessa yli 3,5 biljoonaan dollariin. Samaan aikaan rajat ylittävien yrityskauppojen suhteellinen osuus kaikista yrityskaupoista oli yli 40 prosenttia. Yrityskaupoilla on siis suuri vaikutus ihmisiin paitsi yrityskauppojen kohteina olevissa organisaatioissa, niin myös yhteiskunnallisella tasolla. Yrityskauppojen valtavasta määrästä ja arkipäiväisyydestä huolimatta niille asetetut tavoitteet jäävät saavuttamatta varovaisen arvion mukaan yli puolella kaikista yrityskaupoista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan muutosjohtamisen haasteita ja riskejä yrityskaupan aiheuttamassa muutosprosessissa. Kyseessä on tapaustutkimus, jonka kohdeyrityksenä toimii suomalainen asevalmistaja Sako Oy, jonka italialainen asealan konserni Beretta osti vuonna 2000. Tutkimuksessa esitetään kohdeyrityksessä empiirisesti tuotettua aineistoa ja analysoidaan sitä teorian pohjalta. Tutkimuksessa tuodaan esiin niitä ongelmakohtia, joihin tämän kaltaisissa muutoksissa usein törmätään. Tarkastelun kohteena toimii yrityskauppaan liittyvän muutosprosessin hallinta sekä sen aikainen riskienhallinta. Varsinainen tutkimuskysymys on: Miten hallita yrityskaupan aiheuttaman muutosprosessin riskit? Tutkimuksessa nousi esiin neljä kriittisintä tekijää, jotka haastateltavien mukaan tuli ottaa muutosprosessissa huomioon ja jotka vaikuttivat kyseisen yrityskaupan tavoitteiden saavuttamiseen. Tekijät ovat henkilöstö, tuotanto, sidosryhmä sekä markkinat. Näistä neljästä tekijästä voitiin myös muodostaa keskeisimmät riskienhallinnan osa-alueet: henkilöstöriski, tuotanto- sekä sidosryhmäriski ja markkinariski. Jotta kohdeorganisaation muutosprosessissa onnistuttiin, tuli tunnistaa prosessiin liittyvät potentiaaliset riskit ja suunnitella niiden ehkäisytoimenpiteet ja lisäksi tuli suunnitella riskien realisoitumisen aiheuttamien ongelmien korjaustoimenpiteet. Haastateltavat korostivat, että kutakin osa-aluetta tuli seurata jatkuvasti muutosten läpiviennin ajan. Tutkimuksessa on esitetty kohdeorganisaatiossa tapahtuneet muutokset, niiden läpivienti sekä prosessin aikaiset riskit ja niiden hallinta.

Esimies osaamisen mahdollistajana

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli esitellä ja analysoida osaami-sen johtamista sekä tuottaa käytännön suosituksia Alko Oy:n myymälöiden lähiesimiehille heidän henkilökuntansa osaamisen kehittämiseksi. Tämän lisäksi tutkimuksessa pyrittiin kerätyn aineiston avulla luomaan ymmärrys siitä, miten osaamisen johtamiset keinot vaikuttavat asiakastyytyväisyyteen. Tutkimus toteutettiin vertailevana tapaustutkimuksena ja tutkimusaineistoa kerättiin sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Kohdeyrityksen myyjille lähetettiin kyselylomake heidän esimiestensä osaamisen johtamisen toimista, ja kyselystä saadun tiedon syventämiseksi haastateltiin kahdeksaa myymäläpäällikköä osaamisen johtamisen teemoista. Tutkimuksen perusteella pystyttiin muodostaman käsitys siitä, mistä osaa-misen johtaminen koostuu ja miten paremman ja heikomman osaamisen omaavien myymälöiden esimiesten toimet eroavat toisistaan. Vastausten perusteella saatiin myös ymmärrys niistä osa-alueista, joita kohdeyrityksen esimiesten toiminnassa pitäisi pyrkiä kehittämään. Osaamisen kehittämisen perustan muodostavat esimiehen oma esimerkki ja oppimiseen kannustava ilmapiiri. Esimies, joka onnistuu suuntaamaan henkilökuntansa oppimisen tukemaan organisaation tavoitteita, osaa henkilökohtaistaa yhtiön strategian sopimaan jokaisen toimenkuvaan. Oppimisen tukemisessa vaaditaan esimieheltä vahvaa henkilökunnan tuntemusta, tavoitteiden asettamista ja niiden toteutumisen seurantaa. Tutkimus osoitti esimiesten olevan pääsääntöisesti innostuneita työstään ja onnistuvan osaamisen suuntaamisen toimissa hyvin. Esimiehet voisivat kehittää toimintaansa ottamalla oman henkilökuntansa mukaan toiminnan suunnitteluun ja vastuuttamalla heitä myymälän toiminnan ja oman ammattitaitonsa jatkuvaan kehittämiseen.

Islamistinen terrorismi Maghrebin alueella : case Algeria & Marokko

Tässä tutkimuksessa kartoitetaan Maghrebin alueen yhteiskuntajärjestelmää, poliittista päätöksentekoa ja sen seurauksia sekä tutkitaan siihen liittyvää terrorismia ja terroristisen toiminnan päämääriä. Varsinaisiksi tutkimuskohteiksi on valittu alueen kaksi valtiota: Algeria ja Marokko. Edellä mainitun rajauksen vuoksi tämän tutkimuksen johtopäätökset eivät ole suoria vastauksia koko Maghrebia koskeviin kysymyksiin, vaan ne muodostavat vain osan kokonaiskuvasta. Maghreb on Euroopan unionin eteläinen naapuri. Sen historia pitää sisällään ranskalaisten ja italialaisten siirtomaavallan sekä väkivallan kierteen miltei koko alueen itsenäisen historian ajalta. Valtiot ovat muslimivaltioita, joissa vallitsee islamin sunnalainen aatesuunta. Alueella toimii useita varsinaisia terroristijärjestöjä sekä muita poliittisia järjestöjä, joiden edustajat näkevät terrorismin instrumenttina omien päämääriensä ajamiseksi, mutta jotka eivät kuitenkaan välttämättä tunnustaudu ideologialtaan puhtaiksi terroristeiksi. Maghrebin alue ja sen valtiot kuuluvat eurooppalaisen turvallisuusajattelun intresseihin. Tähän on monta syytä. Esimerkkinä voidaan mainita, että Maghrebin valtioiden alueilta on rakennettu useita maakaasuputkia Eurooppaan, jolloin voidaan rationaalisesti tulkita kyseisen alueen vakauden olevan energia- ja talouspoliittisestikin kiinnostava eurooppalaisille. Tämän lisäksi muun muassa yhä lisääntyvä laiton maahanmuutto Euroopan eteläisiin valtioihin on luonut uusia poliittisia haasteita niin turvallisuus- kuin yhteiskuntapoliittisessakin mielessä. Tutkimusmenetelmänä käytetään teemoitteluun perustuvaa laadullisen sisältöanalyysin keinoin tuotettua rationaalista selvitystä ja tulkintaa kunkin esiteltävän valtion sisäisen toimintaympäristön toimijoiden motiiveista ja perusteista. Täten tutkimuksen päämääränä on Algeriassa ja Marokossa toimivien islamististen terroristijärjestöjen sekä maiden hallintojen toiminnan, identiteetin ja päämäärien tulkitseminen ja ymmärtäminen annetussa viitekehyksessä. Tämän tutkimuksen kysymyksenasettelu on muodostettu siten, että ensin tutkitaan julkaistua tietoa Maghrebin alueesta sekä Algerian ja Marokon valtioista ja niiden alueella toimivista terroristijärjestöistä. Tätä tietoa tarkastellaan poliittisen realismin käsitteiden valossa, josta saadun analyysin kautta pyritään luomaan käsitys alueen terrorististen toimijoiden muodostamasta uhkasta edellä mainittujen valtioiden väliselle ja globaalille turvallisuudelle. Terrorismin aiheuttamaa uhkaa tarkastellaan valtioittain kansallisesta näkökulmasta. Lopuksi esitellään molempien valtioiden hallintojen toimet 2000-luvulla, joiden katsotaan tutkimuksen viitekehyksen mukaisesti vaikuttaneen terrorismia lisäävästi tai sitä vähentävästi. Tarkasteltaessa tutkimustuloksia voidaan todeta, että Algeria ja Marokko ovat molemmat voimakkaasti toteuttaneet terrorismin vastaista toimintaa ja täten todistaneet pyrkimyksensä vähentää islamististista terrorismia Maghrebin alueella. Molemmat tutkimuskohteet ovat demonstroineet kykyä ja tehokkuutta toimia terrorismia vastaan alueillaan. Tällaisella toiminnalla niiden voidaan katsoa saavuttaneen suotuisamman aseman kansainvälisessä tarkastelussa sekä ulkovaltojen luottamuksen niiden kykyyn ja vaikutusvaltaan liittyen terrorismiin. Molempien valtioiden hallinnot eivät ole pelkästään käyttäneet terrorismin vastaisen taistelun tuomaa positiivista julkisuuskuvaa oman valta-asemansa vahvistamiseen, vaan molemmissa tapauksissa voidaan todeta terrorismin vastaisen taistelun keinojen olleen osatekijöinä valta-aseman ylläpitämiseen. Tutkittavat valtiot suhtautuvat käsitteeseen valta omistushaluisesti ja tällöin niiden voi olettaa toimivan realistisen käsityksen mukaisilla motiiveilla terrorismia vastaan. Tutkittaessa molempien tapauksien toimintaympäristöä on havaittavissa, että islamistiset järjestöt toimivat pääsääntöisesti nationalistisesti, jos vastakohtana on separatismi tai islamismi.

Ilmatorjunnasta käyty keskustelu sotilasaikakauslehdessä 20- ja 30-luvuilla

Ensimmäisen maailmansodan aikana ilmasodan merkitys kasvoi ja lentokoneita alettiin käyttämään rintamasodan tukena sekä pommituksiin rintamalinjojen taakse. Tämä johti myös vasta-aseen eli ilmatorjunnan kehittämiseen. Itsenäistymisen jälkeen ilmatorjunta otti ensiaskeliaan Suomessa ja tutkimuksen avulla selvitetään mitä keskeisiä teemoja nousee esiin ilmatorjunnasta kiinnostuneiden upseerien kirjoituksista sotilasaikakauslehden sivuilta 20- ja 30-luvuilla. Tutkimuksen tarkastelun kohteena on passiivinen ja aktiivinen ilmatorjunta sekä ilmavalvonta. Tutkimuksen aineistona toimi sotilasaikakauslehden ilmatorjuntaa käsittelevät artikkelit 20- ja 30-luvuilta. Tausta-aineistona käytettiin myös ilmatorjunnan ja ilmasodankäynninhistoriasta kirjoitettuja teoksia. Tutkimus toteutettiin ”Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi” oppikirjan määrittelemän kvalitatiivisen historian tutkimuksen analyysimenetelmän mukaisesti. Passiivinen ilmatorjunta eli ilmasuojelulliset toimenpiteet painottuvat artikkeleissa hyvin vahvasti. Varsinkaan marssivien osastojen suojaksi ei ilmatorjunta-aseistusta juuri ollut ja kirjoittajat näkevät sen vaikeasti järjestettäväksi, jonka pohjalta he katsovat, että suojautuminen ilmasta kohdistuvalta uhalta on tehokkainta toteuttaa passiivisen ilmatorjunnan keinoin. Kirjoittelu aktiivisesta ilmatorjunnasta keskittyy lähinnä aseistuksen tarkasteluun ja keskeisimpänä teemana esiin nousee kysymys siitä, mikä on tehokkain kaliiperi suomalaisiin olosuhteisiin. Useat kirjoittajat päätyvät suosimaan suhteellisen pieniä 20-40 millimetrin kaliipereja, koska niiden ampumatehokkuus suhteessa hankintahintaan koetaan parhaaksi. Sotilasaikakauslehden sivuilla ilmatorjunnasta käytyä keskustelua leimaa ilmatorjuntaaseistuksen vähyys ja niiden hankintaan käytettävien varojen puute. Tämä johtaa passiivisen ilmatorjunnan lisäksi ilmavalvonnan ja joukkojen omilla aseilla suorittaman omasuojailmatorjunnan merkityksen korostamiseen. Näillä seikoilla kirjoittajat pyrkivät vähentämään sotilaiden pelkoja ilmasta suuntautuvaa uhkaa kohtaan sekä lisäämään kansalaisten tietoisuutta ilmapuolustuksen merkityksestä kehittyvässä sodankäynnissä. Artikkeleista välittyy useiden upseerien huoli ja tyytymättömyys ilmatorjunnan hidasta kehitystä kohtaan.

Sisäinen valvonta Suomenlahden merivartiostossa

Tässä tutkimuksessa perehdyttiin Suomenlahden merivartioston sisäinen valvonnan järjestelyjen nykytilaan ja kehittämistarpeisiin. Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus uudistettiin vuonna 2013, mutta päivitettyä määräystä ei ehditty heti toimeenpanna hallintoyksiköissä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten sisäinen valvonta tulisi jatkossa Suomenlahden merivartiostossa toteuttaa. Tutkimuksen aineistona käytettiin Rajavartiolaitoksen virallisia asiakirjoja ja tutkijan omaa käsitystä sekä tehtyjä havaintoja sisäisen valvonnan toteuttamisesta merivartiostossa. Kokemusperäisen tiedon hyödyntämisen johdosta tutkimusmenetelmäksi valittiin fenomenologinen tutkimusstrategia. Kyseisen tutkimusmenetelmän avulla tutkittavaa ilmiötä analysoitiin tutkijan oman ymmärryksen ja kokemuksen perusteella. Tutkimustuloksena voidaan todeta, että sisäinen valvonta on kiinteä osa Suomenlahden merivartioston johtamista. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on hallita merivartioston toimintaan ja asetettuihin tavoitteisiin liittyviä epävarmuustekijöitä. Sen avulla pyritään saada kohtuullinen varmuus määräysten noudattamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja oikeiden tietojen raportoimisesta. Suomenlahden merivartioston sisäinen valvonta täyttää enimmäkseen hyvin sille asetetut vaatimukset, mutta siinä on joitakin kehittämistarpeita, koska se on järjestetty pääosin vanhan sisäisen valvonnan ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisen valvonnan toimenpiteet tulee jatkossa kohdistaa tarkasti riskiarvion perusteella valittuihin merkittäviin kohteisiin. Rajavartiolaitoksen hallinnon ja tukipalvelujen tehtävien keskittämisen myötä sisäinen valvonta voidaan toteuttaa aiempaa kustannustehokkaammin. Lisäksi valvonnan luonne tulee muuttaa nykyisin vallitsevasta reagoivasta toimintatavasta entistä ennakoivampaan malliin.

Myyntiprosessin kehittäminen logistiikkapalveluyrityksessä

Tämä diplomityö on toteutettu HUB logistics Oy:lle ja se keskittyy yrityksen myyntiprosessin kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaisilla myynnin johtamisen keinoilla ja myyntiprosessin vaiheilla voidaan tehokkaasti toteuttaa yrityksen myyntiä. Tutkimus keskittyy myynnin suunnitteluun, tavoit- teiden asettamiseen ja niiden mittaamiseen sekä seurantaan. Tutkimuksessa huomioidaan myyntiorganisaation rakenne sekä myyntiprosessin eri vaiheet. Näiden näkökulmien lisäksi tärkeänä teemana on myös lean-ajattelun hyödyn- täminen myyntiprosessin kehittämisessä. Kohdeyrityksestä on kerätty tietoa toteuttamalla haastatteluita myyntiorganisaatiossa mukana oleville henkilöille. Tutkimuksen tuloksena saatiin, että myyntiprosessin toiminnalla ja tehokkuu- della on merkittävä rooli koko yrityksen toiminnan kannalta. Myynnin käytän- nön tekeminen on sidottu vahvasti yrityksen strategisiin tavoitteisiin ja niiden tulokset vaikuttavat tavoitteiden onnistumiseen. Myyntiprosessi on raskas ja vaatii usein paljon resursseja. Resurssien tehokkaalla käytöllä ja prosessin vai- heita parantamalla voidaan saavuttaa mittavia säästöjä. Toisaalta vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää myyntiprosessin sisältämät hukat. Niiden poistamisella ja keskittymisellä asiakkaalle luotavaan arvoon saadaan jatkuvan kehittämisen kautta yhä sujuvampi ja tehokkaampi myyntiprosessi yrityksen käyttöön.

Myyntitiimin organisaatiokansalaisuus: taustatekijät ja korrelaatio taloudelliseen tulokseen : Case: Top-Sport Oy

Jatkuvassa muutoksessa olevan työelämän yksi suurimpia haasteita on työntekijöiden työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. Vaikka haasteisiin onkin jo puututtu ja esimerkiksi työhyvinvointia mitataan monissa työpaikoissa, olosuhteiden parantaminen vielä asia erikseen. Osasyy siihen, että työhyvinvoinnin parantamiseen ei keskitytä tarpeeksi saattaa olla se, että työhyvinvoinnin merkitystä taloudellisen menestyksen kannalta ei ole pystytty tieteellisesti todistamaan. Tässä tutkielmassa tutkitaan myyntitiimien sisäisiä ominaisuuksia ja erityisesti myyntitiimien organisaatiokansalaisuutta, sen taustatekijöitä ja niiden lineaarista riippuvuussuhdetta myyntitiimin taloudelliseen tulokseen. Tutkielman päätarkoituksena on pyrkiä selvittämään löytyykö myyntitiimin taloudellisen tuloksen ja myyntitiimin organisaatiokansalaisuuden ja sen taustatekijöiden välillä suhdetta, mikä voisi selittää myyntitiimin työhyvinvoinnin ja taloudellisen tuloksen välistä mekaniikkaa. Pääongelma onkin, miten organisaatiokansalaisuus ja sen taustatekijät myyntitiimissä korreloivat tiimin taloudelliseen tuloksen kanssa? Tutkielman teoriaosuudessa keskitytään myyntitiimien teoriaan ja organisaatiokansalaisuuden teoriaan. Tiimien käyttö kaikissa organisaatioissa on yleistynyt valtavasti viime vuosikymmenien aikana. Tiimeistä on tullut organisaatioihin toimintatapa, jolla asiat saadaan toimimaan yksikön funktiosta tai toimialasta huolimatta. Tutkielman toinen teoria liittyy organisaatiokansalaisuuteen. Organisaatiokansalaisuus on johtamisen kirjallisuudesta löytyvä ilmiö, mikä merkitsee työntekijöiden sellaista vapaaehtoista käytöstä, minkä lopputulemana organisaatio menestyy paremmin. Tutkielmassa empiirisessä osassa keskitytään tutkimaan vapaa-ajan vaatteita ja välineitä myyvän Top-Sport Oy:n myyntitiimejä. Tutkimus on toteutettu laadullisena case-tutkimuksena. Tutkimukseen osallistuivat kaikki organisaation 24 myyntitiimiä. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Kyselylomakkeen sisältö johdettiin tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä. Aineiston analysoimisessa käytettiin hyväksi taloustieteen kvantitatiivisia menetelmiä, jonka jälkeen tuloksia tulkittiin teoreettisen viitekehyksen ja tutkijan näkemyksen pohjalta. Tutkielman keskeisinä tuloksina löydettiin, että organisaatiokansalaisuus on positiivisesti korreloiva monien ilmiön taustatekijöiden kuten esimiestyytyväisyyden, ilmapiirin ja sitoutumisen kanssa. Toisaalta organisaatiokansalaisuuden löydettiin korreloivan negatiivisesti myyntitiimin jäsenten työsuhteen keston ja erityisesti myyntitiimin taloudellisen tuloksen kanssa. Johtopäätöksenä tutkielmasta voidaan sanoa, että yleisesti positiivisena ilmiönä pidettyä organisaatiokansalaisuutta tulisi alkaa tarkastella kriittisemmin, koska tutkielman tulosten mukaan organisaatiokansalaisuus ei ole yksiselitteisesti positiivinen ilmiö ainakaan myyntitiimin taloudelliseen tuloksen näkökulmasta.

Palvelumuotoilu yksityisessä ja julkisessa tehostetussa palveluasumisessa

Tutkimuksessa haetaan vastausta siihen, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä yksityisellä ja julkisella tehostetulla palveluasumisella on palvelumuotoilun osalta. Tulevaisuudessa ikääntyneiden määrä ja palveluiden tarve tulee lisääntymään merkittävästi, ja myös tehostetun palveluasumisen kysyntä kasvaa. Ikääntyneiden erityispiirteet asiakkaina tulee huomioida myös palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä. Palvelumuotoilu on edelleen kehittymässä oleva osaamisala, jonka tavoitteena on erilaisia toimintatapoja ja toimijoita yhdistämällä muodostaa asiakkaan toiveita ja tarpeita vastaava yhtenäinen palvelukokonaisuus. Keskeisessä roolissa palvelumuotoilussa ovat asiakasymmärrys, yhteissuunnittelu ja kontaktipisteet. Palvelumuotoilu tarjoaa myös mielenkiintoisen ja kaivatun uuden näkökulman vertailulle yksityisestä ja julkisesta tehostetusta palveluasumisesta. Tutkimusongelmaan haettiin vastausta haastattelemalla sekä yksityiseltä, että julkiselta puolelta henkilöä, joka vastaa yksikön tehostetun palveluasumisen toiminnasta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, mikä mahdollisti myös uusien ja odottamattomien asioiden esiin tulon. Haastatteluiden lähtökohtana oli palvelumuotoilun toteutuminen käytännössä ja teemahaastatteluiden runko laadittiin teoreettisesta viitekehyksestä nousseiden kontaktipisteiden varaan. Analyysivaiheessa yksityiseltä ja julkiselta puolelta saatuja vastauksia vertailtiin keskenään sekä suhteessa aiempaan teoriaan. Tutkimuksessa löydettiin sekä eroja, että yhtäläisyyksiä palvelumuotoilun osalta. Molemmista kohteista löytyi myös kehitettävää ja uusia ideoita palvelumuotoilun hyödyntämisestä. Tämä oli odotettavissa, koska palvelumuotoilun tiedettiin olevan vielä melko vieras asia tutkimuskohteille, eikä tietoista palvelumuotoilua ole tehty. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että yksityisellä puolella kontaktipisteet olivat paremmin suunniteltuja ja niiden kautta oli nähtävissä enemmän asiakasymmärryksen ja yhteissuunnitteluun sisältyvää toimintaa. Julkisella puolella raskaampi hallinto vaikeutti osaltaan asiakkaiden huomioimista palveluiden suunnittelussa. Toisaalta myös toimintatavoissa oli eroja, ja julkisen puolen tausta laitoksena tuli esiin toimintatapoja tarkasteltaessa.

”Kun pääsis eläkkeelle” – Työuran jatkaminen emootioiden näkökulmasta

Työelämässä on meneillään rakennemuutos, mikä tarkoittaa myös työurien jatkamisen tarvetta. Muutoksista selviämiseen tarvitaan uusia ratkaisuja. Työuran jatkaminen ei ole pelkästään rationaalinen päätös, vaan siihen liittyy yksilön uran aikana kokemat emootiot. Työelämässä emootioiden tunteminen ja huomioiminen parantaa mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, mitä yksilö työhönsä liittyen kokee. Tämä tutkielma tarkastelee yksilön kokemien emootioiden ja työuran jatkamisen välistä yhteyttä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä emootioita työuran jatkamispäätökseen liittyy. Lisäksi pohditaan, mitkä emootiot mahdollistavat tai estävät työuran jatkumisen uran lopussa ja mistä kokemuksista nämä emootiot ovat seurausta. Tutkielman empiirinen aineisto muodostuu asiantuntijatehtävissä työskentelevien eläytymismenetelmällä kerätyistä kertomuksista. Vastaajat kirjoittivat joko työuran jatkamiseen tai työuran päättämiseen liittyviä ajatuksia. Aihetta lähestyttiin yksittäisten emootioiden näkökulmasta. Työuraan liittyvän hyvän ja pahan olon lisäksi vastaajat miettivät uran aikana koettua onnellisuutta, surua, vihaa, pelkoa, inhoa ja yllättyneisyyttä. Tutkielman teoriaosuudessa perehdytään emootioihin ja niiden merkitykseen työelämässä. Lisäksi teoriaosuudessa perehdytään työuraan ja tarkastellaan siihen liittyviä ura-ankkureita. Kertomusten perusteella voidaan nähdä, että vastaajat kokivat emootioita työuran jatkamispäätökseen liittyen. Kertomuksista piirtyi kuva työuraan liittyvästä hyvästä ja pahasta olosta. Tutkimuksen mukaan erityisesti työn ja muun elämän yhteensovittamisen yhteydessä koettu suru vaikutti yksilön haluun lopettaa työuransa. Työelämässä koettu kiire, epäoikeudenmukaisuus ja omien arvojen kanssa ristiriidassa olevat työelämän arvot aiheuttivat negatiivisia emootioita. Mielenkiintoinen työ, oikeudenmukaiseksi koettu kohtelu, sosiaaliset suhteet ja uuden oppiminen vahvistivat työuran aikana koettua onnellisuutta. Emootioita merkittävämmiksi tekijäksi työuran jatkamispäätöksessä muodostui elämän kokonaisuuden hallinta, mutta koetut negatiiviset tai positiiviset emootiot vaikuttivat kuitenkin päätöksen taustalla.

Venäjä Suomen uhkakuvapolitiikassa ennen ja jälkeen Georgian sodan

Venäjällä on hyvin keskeinen asema Suomen sotilaallisissa uhkakuvissa. Neuvostoliiton ajoilta periytynyt käsitys Venäjästä Suomen turvallisuutta uhkaavana tekijänä on kuitenkin ajoittain kyseenalaistettu Venäjän jatkuvasti lähentyessä Eurooppaa. Elokuun 2008 Venäjän ja Georgian väliset sotatoimet Etelä-Ossetiassa voidaankin nähdä eräänlaisena Venäjän merkityksen kehityksen kulminaatiopisteenä, jonka myötä Venäjän uhka-asema on joko jälleen vahvistunut tai jäänyt pysyvämmin taka-alalle. Tutkimuksen kohteena on tarkastella Georgian sodan vaikutuksia Venäjän uhkaan ja merkitykseen valtiollisena toimijana Suomen uhkakuvapolitiikassa. Tutkimuksella on pyritty selvittämään, miten vuoden 2008 Venäjän ja Georgian välinen sota on vaikuttanut Suomen sotilaallisiin uhkakuviin ja Venäjän merkitykseen Suomen turvallisuuspolitiikassa. Tutkimus on toteutettu vertailemalla Suomen valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen sotilaallisia uhkakuvia ja niiden tulkintaa Venäjästä ennen ja jälkeen Georgian sodan, eli vuosilta 2004 ja 2009. Tutkimus on menetelmältään teorialähtöinen sisällönanalyysi, jota ohjaa konstruktivistinen yhteiskuntateoria ja sen teemat uhkakuvien genealogiasta (historiallisesta alkuperästä), habituaatiosta (tottumisesta) ja reifikaatiosta (vahvistuminen ajan kuluessa). Oleellinen osa tutkimusta on myös mahdollisuus uhkakuvien emansipaatioon (muutokseen), joka ei varsinaisesti ole konstruktivismin teema, mutta soveltuu erinomaisesti tutkimukseen. Konstruktivistisen yhteiskuntateorian teemojen kautta toteutetulla vertailulla Suomen sotilaallisista uhkakuvista ja Venäjän merkityksestä Suomen uhkakuvapolitiikassa ennen ja jälkeen Georgian sodan on pyritty selvittämään juuri Georgian sodan aikaansaamia kehityslinjoja. Tutkimuksessa tullaan tutkimusaineiston perusteella siihen johtopäätökseen, että Venäjän uhka-asema on vahvistunut vuosien 2004 ja 2009 välillä, mihin suurin yksittäinen tekijä on ollut juuri Georgian sota. Tutkimusaineiston perusteella on täten havaittavissa Venäjän Suomen turvallisuutta uhkaavan merkityksen konstruktivistisen yhteiskuntateorian mukaista reifikaatiota Georgian sodan seurauksena. Vaikka tutkimusaineistosta nouseekin esiin myös Venäjän uhka-aseman väistymistä tukevia havaintoja, ovat ne kuitenkin painoarvoltaan vähäisempiä ja tulkinnanvaraisempia kuin uhka-aseman vahvistumista tukevat havainnot. Tutkimusaineiston perusteella Suomen uhkakuvat ovat pääpiirteissään pysyneet samansuuntaisina, mutta sotilaallisen uhkan painoarvo uhkakuvien joukossa on kasvanut huomattavasti Georgian sodan jälkeen. Tämä osoittaa omalta osaltaan Venäjän sotilaallisen voimankäytön uhkan kasvua osoittaa Venäjän ollessa ainoa Suomea edes mahdollisesti sotilaallisesti uhkaava tekijä.

Keskisuuren metallialan yrityksen investointiprosessi: yhteys teoriaan ja kriittiset tekijät

Yritysten sekä yhteiskunnan kannalta investoinnit ovat hyvin merkittäviä ja niiden onnistumi-sesta riippuu myös niin yrityksen kuin koko maan menestys. Tästä näkökulmasta niiden tutki-minen on tärkeää, jotta onnistumisenastetta voidaan nostaa. Aiemmassa tutkimuksessa on myös todettu, että investointilaskennan subjektiivisuus voi aiheuttaa ongelmia ja että aihetta tulisi tut-kia enemmän. Tutkimuksen kohteena oli Varsinais-Suomessa toimivan keskisuuren metallialan yrityksen mittava investointi, joka lisäsi tehtaan tuotantokapasiteettia 50 prosenttia. Tutkittavia asioita olivat yrityksen investointiprosessissa käyttämien menetelmien yhteys teoreettisiin investointi-menetelmiin sekä investoinnin kannalta kriittiset tekijät. Tutkimusaineisto kerättiin investointiin osallistuneiden ydinhenkilöiden haastatteluilla, joita oli yhteensä kolme kappaletta. Haastateltavat henkilöt olivat toimitusjohtaja, tuotantopäällikkö ja menetelmäsuunnittelija. Heidän vastuullaan oli investoinnin johtaminen ja siihen liittyvä pää-töksenteko. Heidän haastatteluidensa perusteella muodostettiin yrityksen käyttämistä menetel-mistä investointimalli, jota analysoitiin teoreettisen mallin pohjalta. Saatujen tulosten mukaan kohdeyrityksen investointiprosessi noudattaa hyvin samankaltaista linjaa kuin mitä teoreettisissa malleissa on esitetty. Suurin ero tulee investointilaskelmien kohdalla, joiden käytölle ei yrityk-sessä nähdä tarvetta. Päätöksenteon kannalta huomattavasti tärkeämpänä pidetään pitkän koke-muksen mukanaan tuomaa näkemystä.

Inhimillisten tekijöiden vaikutus virhetilanteisiin lentokonehuollossa

Inhimilliset tekijät vaikuttavat kaikkeen ihmisen toimintaan. Pahimmillaan ne johtavat ihmisen tekemään virheen, jossa saattaa olla kyseessä jopa ihmishenkiä. Inhimillisten tekijöiden ymmärtäminen ja niiden vaikutusten ymmärtäminen ovat olennainen osa inhimillisten tekijöiden hallintaa, jota kaikkien lentokonehuolto-organisaatioiden on tehtävä välttyäkseen inhimillisiltä virheiltä mahdollisimman hyvin. Tutkimuksessa selvitetään, miten inhimilliset tekijät vaikuttavat lentokonehuollossa tapahtuviin virhetilanteisiin. Tämän pääkysymyksen lisäksi tutkimus selvittää, mitä ovat inhimilliset tekijät, mitä huoltotoiminnassa tapahtuviin virheisiin vaikuttavia inhimillisiä tekijöitä on olemassa ja minkä tyyppisiä virheitä ihminen voi toimiessaan tehdä. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen kirjallisuusanalyysi. Aineiston perusteella päädytään siihen tulokseen, että inhimilliset tekijät ovat laaja kokonaisuus ja niiden keskinäinen linkittyminen on merkittävää. Tekijät linkittyvät toisiinsa vaikuttaen, joko positiivisesti tai negatiivisesti. Linkittyminen aiheuttaa uusien inhimillisten tekijöiden muodostumisen, jolloin puhutaan niiden kasautumisesta. Kasautuessaan tekijät lisäävät virheen tapahtumisen todennäköisyyttä. Inhimillisten tekijät ovat jakautuneet eri tahoihin, jotka vaikuttavat työtä tekevään yksilöön. Mikäli näiden tahojen ja työtä tekevän yksilön ominaisuuksien välillä ilmenee ristiriitoja, virheen tapahtumisen todennäköisyys kasvaa. Inhimillisten tekijöiden hallinta on kuitenkin mahdollista, mutta se vaatii sitoutumista organisaatiolta ja kaikilta siinä työtä tekeviltä yksilöiltä. Inhimillisten tekijöiden laajuus ja monialaisuus luovat haasteen aiheen tutkimiseen. Tutkimuksessa käytetty SHELL-malli ja Jens Rasmussenin kehittämä ihmisen toiminnan tasojen jako osoittautuivat hyviksi analyyttisiksi työkaluiksi.

Opinto-opas 2014 : sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot : 101./84. kadettikurssi, SM5-kurssi, SMOHJ14-kurssi, SMSIV14, YEK57, EUK67

Kädessäsi on Maanpuolustuskorkeakoulun kaikkia eri tutkintotasojen opiskelijoita koskeva opinto-oppaan yleinen osa, jossa pääpaino on vielä ennen puolustusvoimauudistuksen mukanaan tuomia muutoksia. Yleisessä osassa esitetään opiskelijoille perustietoutta Maanpuolustuskorkeakoulusta, opiskelusta ja tutkinnoista. Muille lukijoille opas on hyvä tietolähde. Opinto-oppaan neljäs luku on opiskelujen kannalta tärkein, koska siinä määritetään sotatieteelliset oppiaineet ja niiden tavoitteet tutkintotasoittain. Oppaassa on asiaa koskien jokaista Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaa, siviiliopiskelijat mukaan luettuna. Oppaasta löytyy tarpeellista tietoa muun muassa opintohallinnosta, opiskeluoikeuksista ja opintoneuvonnasta sekä toimimisesta Santahaminan sotilasalueella. Yleisen osan lisäksi sinun on tunnettava opinto-oppaan eriytyvät osat ja niihin sisältyvät oman tutkintotasosi opintojaksokuvaukset. Lue opinto-oppaat huolella. Näin saat kokonaisvaltaisen kuvan tulevien vuosiesi työskentelystä ja opintojesi tavoitteista. Yksityiskohtaisempia tietoja saat kurssinjohtajalta, oman tutkintotasosi koulutussuunnittelijalta ja ainelaitoksilta. Oppaaseen on koottu opiskeluun liittyviä tärkeitä yhteystietoja helpottamaan opiskelijan arkea. Oppaasta löydät myös Santahaminan kampusalueen kartan. Jos et saa oppaasta tarvitsemaasi tietoa, tai jos jokin asia jää sinulle epäselväksi, otathan yhteyttä Opintoasiainosaston henkilökuntaan. On myös toivottavaa, että annat palautetta opinto-oppaasta Opintoasiainosaston henkilöstölle. Näin voimme kehittää opasta edelleen.