Place, policy and practitioners: on rehabilitation, independence and the therapeutic landscape in the changing geography of care provision to older people in the United Kingdom

A growing body of literature in geography and other social sciences considers the role of place in the provision of healthcare. Authors have focused on various aspects of place and care, with particular interests emerging around the role of the psychological, social and cultural aspects of place in care provision. As healthcare stretches increasingly beyond the traditional four walls of the hospital, so questions of the role of place in practices of care become ever more pertinent. In this paper, we examine the relationship between place and practice in the care and rehabilitation of older people across a range of settings, using qualitative material obtained from interviews and focus groups with nursing, care and rehabilitation staff working in hospitals, clients’ homes and other sites. By analysing their testimony on the characteristics of different settings, the aspects of place which facilitate or inhibit rehabilitation and the ways in which place mediates and is mediated by social interaction, we consider how various dimensions of place relate to the power-inscribed relationships between service users, informal carers and professionals as they negotiate the goals of the rehabilitation process. We seek to demonstrate how the physical, psychological and social meanings of place and the social processes engendered by the rehabilitation encounter interact to produce landscapes that are more or less therapeutic, considering in particular the structuring role of state policy and formal healthcare provision in this dynamic.

From omics and etics to policy and ethics: regulating evolution

A commentary on ELSI 2.0forgenomicsandsociety by Kaye,J.,Meslin,E.,Knoppers,B.,Juengst, E., Deschênes,M.,Cambon-Thomsen,A., etal. (2012). Science336, 673–674. doi: http://dx.doi.org/10.1126/science.1218015

Social Policy and Time

Time is crucial to the implementation, operation and effectiveness of social policies, yet the subject has often treated the meaning of time as theoretically unproblematic. It focuses more upon what policies do and less upon the contexts within which the practices and assumptions of social actors are embedded. The article offers a more sophisticated theoretical account of time upon which is based an exploration of the main temporal features of welfare capitalism. It then goes on to examine three recent and prominent research projects in order to show how and why they fail to incorporate a convincing social theory of time.

Reproductive decisions of couples living with HIV in Malawi: What can we learn for future policy and research studies?

Background The rapid scale-up of free antiretroviral therapy has lead to decline in adult mortality at the population level and reduction of vertical transmission. Consequently, some couples living with HIV are maintaining their reproductive decisions; marrying and having children. This paper analyses policies and guidelines on HIV, AIDS and sexual and reproductive health in Malawi for content on marriage and childbearing for couples living with HIV. Methods A qualitative study using interpretive policy analysis approach was conducted from July to December 2010 in two phases. First, data on access to HIV, AIDS and sexual and reproductive health services were collected using in-depth interviews with twenty couples purposively sampled in matrilineal Chiradzulu and patrilineal Chikhwawa communities. Secondly, data were collected from Malawi policies and guidelines on HIV, AIDS and sexual and reproductive health. The documents were reviewed for content on marriage and childbearing for couples living with HIV. Data were analysed using framework approach for applied policy analysis. Results Four categories emerged from each phase. From the study, we extracted health workers attitudes, weak linkage between HIV, AIDS and sexual and reproductive health services, contradictory messages between media and the hospitals and lack of information as factors directly related to guidelines and policies. Analysis of guidelines and policies showed nonprescriptiveness on issues of HIV, AIDS and reproduction: they do not reflect the social cultural experiences of couples living with HIV. In addition, there is; lack of clinical guidelines, external influence on adoption of the policies and guidelines and weak linkages between HIV and AIDS and sexual and reproductive health services. Conclusion This synthesis along with more detailed findings which are reported in other published articles, provide a strong basis for updating the policies and development of easy-to-follow guidelines in order to effectively provide services to couples living with HIV in Malawi.

Public and user participation in public service delivery: tensions in policy and practice

Social-scientific analysis of public-participation initiatives has proliferated in recent years. This review article discusses some key aspects of recent work. Firstly, it analyses some of the justifications put forward for public participation, drawing attention to differences and overlaps between rationales premised on democratic representation/representativeness and those based on more technocratic ideas about the knowledge that the public can offer. Secondly, it considers certain tensions in policy discourses on participation, focusing in particular on policy relating to the National Health Service and other British public services. Thirdly, it examines the challenges of putting a coherent vision for public participation into practice, noting the impediments that derive from the often-competing ideas about the remit of participation held by different groups of stakeholders. Finally, it analyses the gap between policy and practice, and the consequences of this for the prospects for the enactment of active citizenship through participation initiatives.

Language policy and critical discourse studies:towards an integrated approach

This chapter offers a framework for combining critical language policy with critical discourse studies (CDS) to analyse language policy as a process in the context of minority language policy in Wales. I propose a discursive approach to language policy, which starts from the premise that language policy is constituted, enacted, interpreted and (re)contextualised in and through language. This approach extends the critical language policy framework provided by Shohamy (Language policy: hidden agendas and new approaches. Routledge, London, 2006) and integrates perspectives from the context-sensitive discourse-historical approach in CDS. It incorporates discourse as an essential lens through which policy mechanisms, ideologies and practices are constituted and de facto language policy materialises. This chapter argues that conceptualising and analysing language policy as a discursive phenomenon enables a better understanding of the multi-layered nature of language policy that shapes the management and experience of corporate bilingualism in Wales.

Un aporte a la comprensión de las estrategias emergentes en las organizaciones a través del concepto de improvisación y la metáfora musical

Este trabajo se inscribe en uno de los grandes campos de los estudios organizacionales: la estrategia. La perspectiva clásica en este campo promovió la idea de que proyectarse hacia el futuro implica diseñar un plan (una serie de acciones deliberadas). Avances posteriores mostraron que la estrategia podía ser comprendida de otras formas. Sin embargo, la evolución del campo privilegió en alguna medida la mirada clásica estableciendo, por ejemplo, múltiples modelos para ‘formular’ una estrategia, pero dejando en segundo lugar la manera en la que esta puede ‘emerger’. El propósito de esta investigación es, entonces, aportar al actual nivel de comprensión respecto a las estrategias emergentes en las organizaciones. Para hacerlo, se consideró un concepto opuesto —aunque complementario— al de ‘planeación’ y, de hecho, muy cercano en su naturaleza a ese tipo de estrategias: la improvisación. Dado que este se ha nutrido de valiosos aportes del mundo de la música, se acudió al saber propio de este dominio, recurriendo al uso de ‘la metáfora’ como recurso teórico para entenderlo y alcanzar el objetivo propuesto. Los resultados muestran que 1) las estrategias deliberadas y las emergentes coexisten y se complementan, 2) la improvisación está siempre presente en el contexto organizacional, 3) existe una mayor intensidad de la improvisación en el ‘como’ de la estrategia que en el ‘qué’ y, en oposición a la idea convencional al respecto, 4) se requiere cierta preparación para poder improvisar de manera adecuada.

Policy and Institutional Support for CA Development (Examples from Europe, Africa, Asia)

Policy and Institutional Support for CA Development (Examples from Europe, Africa, Asia)

OpenSpires : Opening up Oxford like never before

Oxford University learning technologies group offer a model for effective practice in creating and using OER in research-led teaching environments where academic practice includes dissemination of research which aids/supplements teaching but is not primarily designed as a teaching resource. The University is perceived by many people to be an exclusive institution. It is certainly unique and complex, with characteristics and traditions established over 900 years. An Oxford education offers an exciting combination of privilege and open-mindedness. The role and sustainability of open education technologies in this environment is subtle. Any strategy to effectively encourage the uptake of OERs must be informed by original thinking and reflection about the culture of the organisation. The OpenSpires project was a successful initiative to establish a sustainable set of policies and workflows that would allow departments from across the University of Oxford to regularly publish high quality open content material for global reuse.

Pienen matkailuyrityksen yrittäjän taival : Oppiminen yrittäjyysprosessissa

Tämä tutkimus liittyy keskusteluun yrittäjyydestä, strategisesta prosessista ja kasvunmerkityksestä pienissä yrityksissä ja edelleen keskusteluun yrittäjästä oppijana, tilaisuuteen tarttujana ja toisaalta elämäntapaansa vaalivana yksilönä. Yrittäjän oppiminen on liitettävissä keskusteluun oppimisesta organisaatioissa, mikä tässä ymmärretään yrittäjän, yksilön oppimisena ja mahdollisuutena innovointiin ja uusiutumiseen yrittäjyysprosessissa. Tutkimuksen tavoitteena on etsiä yrittäjän oppimisen tapoja ja tuotoksia, roolia ja merkitystä strategisessa liiketoimintaprosessissa, jossa yrittäjän arvot ja pienen matkailu- ja perheyrityksen kulttuuri ohjaavat yrittäjän toimintatapaa. Edelleen tavoitteena on hahmottaa yrittäjän oppimisen ja kompetenssin ilmenemistä muutoksissa ja sidosryhmäsuhteissa. Työn lähestymistapa on hermeneuttinen. Yrittäjää lähestytään kokonaisvaltaisena yksilönä näkökulmasta, jossa yrittäjyyden prosessi ymmärretään inhimillisenä ja luovana toimintana sekä jatkuvana muutoksena. Yrittäjä nähdään oman prosessinsa määrittäjänä ja parhaana asiantuntijana. Empiirinen aineisto on laadullista. Vanhatyrittäjähaastatteluin vuosina 1998 - 99 kerätyt aineistot tarjosivat kokeilumahdollisuuden aineiston analysoinnin aloittamiseksi. Aineistojen kapean näkökulmanlaajentamiseksi kerättiin lisäaineisto neljältä yrittäjältä keskusteluin vuonna2003. Tämä Itä-Suomessa matkailualan yrittäjiltä kerätty uusi aineisto muodostaa tämän tutkimuksen keskeisen aineiston. Yrittäjyyden aiemmasta tutkimuksesta nousseet näkökulmat ovat suunnanneet tämän työn empiirisen aineiston tarkastelua. Tarkastelun kohteena ovat yrittäjä oppijana yrittäjyysprosessissaan ja yrittäjähistoriansa taitekohdissa sekä oppimisen näkyminen yrittäjän arvomaailmassa, matkailuyrityksen kulttuurissa ja sidosryhmäyhteistyössä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yrittäjille jatkuva muutos on arkipäiväistä työtä. Yrittäjät hallitsevat omaa oppimis- ja yrittäjyysprosessiaan. He asettavat itse tavoitteensa liiketoiminnan suhteen, ymmärtävät liiketaloudellisia realiteetteja riittävästi; erityisesti riskien hallinta on ominaista yrittäjille. Yritysten menestystä osoittaa se, että niissä on pystytty kasvattamaan toimintaa määrällisten mittareiden puitteissa tai ainakin yrittäjän omiin tavoitteisiin on päästy. Yrittäjien oppimis- ja uusiutumiskykyä todistaa yritysten olemassaolo sinänsä ja jatkuva olemassaolon kamppailu vaikuttamalla sidosryhmiin. Vaikka näitä yrittäjiä ei anglosaksisen, schumpeterilaisen määrittelytavan mukaan voida määritellä käsitteellä 'entrepreneur', voidaan kuitenkin väittää, että heidät voidaan ymmärtää 'yrittäjyys' yrittäjiksi - rohkeiksi, uteliaiksi, itsenäisiksi, oppiviksi ja jatkuvasti uusiutuviksi yksilöiksi, jotka luovat jatkuvasti uutta arvoa yritystoiminnallaan. Oppiminen ilmenee prosessissa niin, että yrittäjät hakevat uutta tietoa sosiaalisesta suhdeverkostostaan, asiakkaiden käyttäytymisestä ja reaktioista sekä havainnoivatympäristöään tarkasti tehden vertailuja oman yrityksenä näkökulmasta alan muihin yrityksiin ja toimivat yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa. He kyseenalaistavat omaa ja yrityksensä toimintaa, laativat suunnitelmia yrityksen laajentamiseksi tai toimintojen lisäämiseksi, mutta myös toiminnoista luopumiseksi. Oppiminenja uusiutuminen näkyvät visioissa, joissa yritystoimintaa varaudutaan muuttamaan siten, että se vastaa kulloisenkin tilanteen vaatimuksia Kuitenkin yrittäjät ovat ymmärrettävissä toimintaa ennakoiviksi, eivät niinkään toimintaa sopeuttaviksi yksilöiksi. Ennakointi voidaan nähdä muutosten työntövoimana, jolloin yrittäjät ovat enemmänkin yritystensä eteenpäin työntäjiä kuin yritystensä vetäjiä. Yrittäjät ovat omissa yrityksissään paras mahdollinen kyvykkyys- ja osaamisresurssi, joka näyttää siirtyvän näissä yrityksissä myös seuraavan sukupolven käyttöön käytännön esimerkkien ja hiljaisen tiedon kautta. Jokaiselle yrittäjälle on muotoutunut oma selviytymisstrategiansa tai toimintamallinsa, jossa on nähtävissä yrittäjän koko yrittäjyyden historian aikana ja yrittäjyysprosessissa tapahtuvan oppimisen muotoutuminen yrittäjän osaamiseksi. Näissä selviytymisstrategioissa on havaittavissa yrittäjän oma arvokäsitys, perheyrityksen kulttuuri, suhtautumistapa ympäristöön ja yrittäjän oma, persoonallinen toimintatapa yrittäjänä.

Roadmap tecnológico em matérias-primas renováveis: uma base para a construção de políticas e estratégias no Brasil

This paper presents a technology roadmap applied to renewable raw materials as a basis for public policy and strategies in Brazil. The roadmap, developed by Braskem professionals and academic experts, intends to be a basis of discussion and common language creation regarding the possible utilization of renewable raw materials for biofuel and chemical production in Brazil. Following this perspective, the roadmap is presented to public debate and contribution from the stakeholders. The paper describes the roadmap construction and presents the main implications for policy and strategy goals. An analysis of the innovation dynamics in renewable raw materials is developed as an outcome of the roadmap.

La política exterior de Colombia con China: ¿Cuáles son los retos?

La presente investigación está orientada a una revisión de la política exterior de Colombia con China, para identificar avances, fallas y omisiones en la búsqueda del fortalecimiento de la relación. Ante el fenómeno de la globalización, el gigante asiático se presenta como un actor fundamental para establecer sociedades, por su reciente ascenso en la jerarquía de poder, su creciente industria demandante de materias primas y su densa población, cuya capacidad de consumo se amplía con el paso del tiempo. Aunque el interés de Colombia por estrechar los vínculos con China se ha manifestado en los recientes gobiernos, la carencia de una política y estrategia de Estado, así como la debilidad diplomática, ha influido en que no se haya logrado resultados sustanciales. Se vislumbran falencias en la gestión política que han repercutido en la falta de dinamismo de los vínculos y que impactan en el plano económico. Para el desarrollo de la investigación se adoptan postulados teóricos sobre la relación entre la política interna y la política externa, que explican cómo los fenómenos domésticos influyen en las posiciones que los Estados adoptan en sus relaciones con otros países. Esta visión nos permite establecer de qué manera los procesos internos de Colombia, la caracterización institucional, la designación de líderes, entre otros aspectos, han incidido en los vínculos con China. Por la naturaleza del estudio se acoge una metodología cualitativa que abarca la revisión de material bibliográfico y periodístico, la consulta de documentos oficiales y el desarrollo de entrevistas a investigadores de la relación colombo-china. También se recogen datos estadísticos, fundamentales para soportar los objetivos de este trabajo y se citan casos de países como Brasil y Chile, que constituyen un referente para conocer qué tan lejos está Colombia en su relación con el gigante asiático y cuáles son los pasos que falta por dar. Se considera que esta investigación constituye una base académica para el desarrollo de nuevos estudios sobre la relación de Colombia con China, dado que se identifican elementos que han sido determinantes en el rezago histórico frente a este país asiático. Así mismo, con este trabajo investigativo se pretende hacer un aporte, desde la academia, al Estado colombiano para el desarrollo de una estrategia diplomática que permita estrechar lazos con China, basados en los factores que se han identificado en los cuatro capítulos que contempla el estudio. Colombia está en mora de replantear su relación con una de las economías más fuertes del mundo, para ello se requiere una hoja de ruta que permita navegar con claridad hacia el gigante asiático.

A experiência da toxicomania e da reincidência a partir da fala dos toxicômanos

Este estudo teve como objetivo examinar o fenômeno da toxicomania e sua reincidência a partir da fala dos toxicômanos. Foi realizado em instituição especializada no tratamento da dependência química e problemas relacionados ao uso de álcool e outras drogas, contando com dados do acompanhamento de onze sujeitos. Utilizou-se o referencial teórico psicanalítico para a escuta de indivíduos em situação de toxicomania, com o dispositivo das entrevistas preliminares, dentro do referencial da clínica da urgência em psicanálise. Os resultados do trabalho de escuta e da reflexão apontaram uma série de características psicológicas dos indivíduos estudados de clara relevância para o planejamento de estratégias individuais ou coletivas de atenção ao problema. Destacamos a hipótese de duas modalidades de toxicomania relacionadas com as formas particulares da subjetividade em que ocorre. A questão da reincidência na toxicomania aparece como um falso problema para os sujeitos, que demonstraram que a desintoxicação, concomitante à abstinência e provocada pela internação, é somente um momento de privação, simultaneamente necessária e forçada, do gozo propiciado pela droga. Finda a internação segue-se, geralmente, um novo período de uso. A aceitação da abstinência não significa que os sujeitos fazem uma renúncia, correlata, ao desejo pela droga. É apenas uma parada provavelmente ligada à menor tolerância psíquica à modalidade de gozo em ação na toxicomania, um gozo capaz de confrontar o sujeito com a morte. A abstinência forçada, como estratégia da política pública de saúde, presente no tratamento comum da toxicomania, mostrou conseqüências altamente negativas para o resultado do tratamento, parecendo indicar a necessidade de sua revisão urgente. Procurou-se problematizar a questão da abertura à dimensão subjetiva da experiência dos toxicômanos como estratégia capaz de interferir na trajetória dos sujeitos na relação com as drogas a partir do momento em que buscam ajuda.