Inhibition of the shade avoidance response by formation of non-DNA binding bHLH heterodimers.

In shade-intolerant plants such as Arabidopsis, a reduction in the red/far-red (R/FR) ratio, indicative of competition from other plants, triggers a suite of responses known as the shade avoidance syndrome (SAS). The phytochrome photoreceptors measure the R/FR ratio and control the SAS. The phytochrome-interacting factors 4 and 5 (PIF4 and PIF5) are stabilized in the shade and are required for a full SAS, whereas the related bHLH factor HFR1 (long hypocotyl in FR light) is transcriptionally induced by shade and inhibits this response. Here we show that HFR1 interacts with PIF4 and PIF5 and limits their capacity to induce the expression of shade marker genes and to promote elongation growth. HFR1 directly inhibits these PIFs by forming non-DNA-binding heterodimers with PIF4 and PIF5. Our data indicate that PIF4 and PIF5 promote SAS by directly binding to G-boxes present in the promoter of shade marker genes, but their action is limited later in the shade when HFR1 accumulates and forms non-DNA-binding heterodimers. This negative feedback loop is important to limit the response of plants to shade.

egr-4, a target of EGFR signaling, is required for the formation of the brian primordial and head regeneration in planarians

During the regeneration of freshwater planarians, polarity and patterning programs play essential roles in determining whether a head or a tail regenerates at anterior or posterior-facing wounds. This decision is made very soon after amputation. The pivotal role of the Wnt/β-catenin and Hh signaling pathways in re-establishing anterior-posterior (AP) polarity has been well documented. However, the mechanisms that control the growth and differentiation of the blastema in accordance with its AP identity are less well understood. Previous studies have described a role of Smed-egfr-3, a planarian epidermal growth factor receptor, in blastema growth and differentiation. Here, we identify Smed-egr-4, a zinc-finger transcription factor belonging to the early growth response gene family, as a putative downstream target of Smed-egfr-3. Smed-egr-4 is mainly expressed in the central nervous system and its silencing inhibits anterior regeneration without affecting the regeneration of posterior regions. Single and combinatorial RNA interference to target different elements of the Wnt/β-catenin pathway, together with expression analysis of brain- and anterior-specific markers, revealed that Smed-egr-4: (1) is expressed in two phases - an early Smed-egfr-3-independent phase and a late Smed-egfr-3-dependent phase; (2) is necessary for the differentiation of the brain primordia in the early stages of regeneration; and (3) that it appears to antagonize the activity of the Wnt/β-catenin pathway to allow head regeneration. These results suggest that a conserved EGFR/egr pathway plays an important role in cell differentiation during planarian regeneration and indicate an association between early brain differentiation and the proper progression of head regeneration.

Retentiopolymeerin optimointi täyteaineiden yhtäaikaisannostelussa

Kirjallisuusosassa perehdyttiin retentioaineisiin ja täyteaineisiin sekä retentioaineiden ja rainanmuodostusolosuhteiden vaikutukseen retentioon, vedenpoistoon ja paperin ominaisuuksiin. Tarkemmin kirjallisuusosassa keskityttiin täyteaineiden esiflokkaukseen, retentiopolymeerin adsorptioon sekä retentiopolymeerien ja täyteaineiden annostelutapoihin. Kokeellisessa osassa tutkittiin sarjaa retentiopolymeerejä, joiden varaustiheys ja moolimassa muuttuivat. Yksi polymeereistä oli kahdesta polymeeristävalmistettu suoladispersio ja yksi modifioitu kationinen PAM. Näillä polymeereillä käytiin läpi koesarjoja, joissa muutettiin täyteaineen annosteluaikaa retentiopolymeerin annosteluajan pysyessä vakiona. Lähinnä vertailtiin keskenään perinteistä annostelua, jossa täyteaine annosteltiin paljon ennen retentiopolymeeriä,ja yhtäaikaista annostelua, jossa molemmat annosteltiin yhtä aikaa lähellä perälaatikkoa. Kokeet tehtiin MBF-laitteella, jolla pystytään paperikonetta vastaaviin pulsaatiotaajuuksiin ja sillä voidaan valmistaa tasoviirakoneella valmistetunpaperin kaltaisia laboratorioarkkeja. Valmistetuista arkeista tutkittiin retentioita ja paperiteknisiä ominaisuuksia. Laboratoriokokeiden perusteella yhtäaikainen annostelu antoi paremmat täyteaineretentiot verrattaessa perinteiseen annosteluun lähes kaikissa koesarjoissa. Varsinkin lyhytketjuiset polymeerit näyttivättoimivan hyvin yhtäaikaisannostelulla, mikä saattaisi johtua siitä, että lyhyt reagointiaika sulpun kanssa on lyhytketjuisille polymeereille edullinen, sillä silloin polymeeriketjun konformaatio ei ehdi asettua liian alhaiseksi ja ketjun toimintakyky säilyy parempana. Polymeerin varaustiheyden kasvaessa riittävästi laski täyteaineretentio seuraavissa tapauksissa: SC-massa + kaoliini ja SC-massa +GCC kummallakin annostelulla sekä SC-massa + PCC A perinteisellä annostelulla. Hienopaperimassalla samaa trendiä noudatti täyteaine GCC kummallakin annostelulla, kun taas PCC H:ta käytettäessä paranivat täyteaineretentiot molemmilla annosteluilla. Retentiopolymeerin moolimassan kasvaessa riittävästi kääntyi täyteaineretentio laskuun täyteaineilla GCC ja kaoliini, kun käytettiin SC-massaa. Hienopaperimassalla GCC noudatti tätä samaa taipumusta. Sen sijaan SC-massalla PCC A:takäytettäessä täyteaineretentio puolestaan nousi hieman moolimassan kasvaessa. Näin kävi myös hienopaperimassalla, kun täyteaineena käytettiin PCC H:ta. Käytettäessä SC-massaa, perinteisellä annostelulla saatiin parempi tai yhtä hyvä valonsironta kuin yhtäaikaisella annostelulla kaikilla täyteaineilla. Tämä saattaisi johtua siitä, että yhtäaikaisannostelulla on muodostunut suurempia täyteaineflokkeja, mikä on alentanut valoa sirottavia pintoja. Täyteaineista korkeimmat valonsirontakertoimet antoi PCC A ja alhaisimmat kaoliini. PCC A:lla oli kapein partikkelikokojakauma, mikä korottaa paperin valonsirontaa. Hienopaperimassalla valonsirontakerroin ja opasiteetti suurenivat GCC-pitoisuuden kasvaessa kummallakin annostelulla, mikä voisi johtua täyteainepartikkelien antamasta paremmasta sironnasta. Yhtäaikaisella annostelulla saavutettiin huomattavasti paremmat valonsironnan arvot perinteiseen annosteluun verrattuna. PCC H-pitoisuuden kasvaessa suurenivat myös valonsirontakerroin ja opasiteetti kummallakin annostelulla. PCC H antoi korkeammat valonsirontakertoimet kuin GCC. PCC omaa suuremman valonheijastusluvun kuin GCC, minkä vuoksi se antaa paremmat valonsirontakertoimen arvot. PCC H:n partikkelikokojakauma oli myös kapeampi kuin GCC:n, mikä mahdollisti paremman valonsironnan ja opasiteetin saavuttamisen.

Urgences vitales au cabinet médical: implications pour la formation et l'equipement du médecin de premier recours [Life-threatening emergencies at the office: implications for medical education and equipment of the primary care physician].

Every medical practitioner is confronted on a daily basis with emergencies. Among these, life-threatening emergencies can have disastrous consequences in term of morbidity and mortality; 22 cardiac arrests and 10 deaths were reported among the 1,650 Swiss practices during a 5 year period. The occurrence of life-threatening emergencies at the office necessitates, according to the type and place of the practice, the skills of the practitioner and the organization of his practice, the implementation of procedures, equipments (for example room equipped with a defibrillator, respiratory nebulizer, splints, emergency drugs) and specific continuous education programs that should be encouraged and made available to the whole medical corporation.

Volcanic debris avalanche deposits of the upper Maronne valley (Cantal Volcano, France): evidence for contrasted formation and transport mechanisms

The deposits of two volcanic debris avalanches (VDA I and II) that occur in the upper Maronne valley, northwest sector of Cantal Volcano, France, were studied to establish their mechanisms of formation, transport and deposition. These two volcanic debris avalanches that clearly differ with regard to their structures, textures and extensions, exemplify the wide spectrum of events associated with large-scale sector collapse. VDA I is voluminous (similar to1 km(3) in the upper Maronne valley) and widespread. The deposits comprise two distinct facies: the block facies that forms the intermediate and upper part of the unit and the mixed facies that crops out essentially at the base of the unit. The block facies consists of more or less brecciated lava, block-and-ash-flow breccia and pumice-flow tuff megablocks set in breccias resulting from block disaggregation. Mixing and differential movements are almost absent in this part of the VDA. The mixed facies consists of breccias rich in fine particles that originate from block disagregation, as well as being picked up from the substratum during movement. Mixing and differential movements are predominant in this zone. Analysis of fractures on lava megablocks suggests that shear stress during the initial sliding is the principal cause of fracture. These data strongly indicate that VDA I is purely gravitational and argue for a model in which the initial sliding mass transforms into a flow due to differential in situ fragmentation caused by the shear stress. VDA II is restricted to low-topography areas. Its volume, in the studied area, is about 0.3 km(3). The deposits consist of brecciated, rounded blocks and megablocks set in a fine-grained matrix composed essentially of volcanic glass. This unit is stratified, with a massive layer that contains all the megablocks at the base and in the intermediate part, and in the upper part a normally graded layer that contains only blocks <1 m in size. The different lithologies present are totally mixed. These observations suggest that VDA II may be of the Bezymianny-type and that it underwent a flow transformation from a turbulent to a stratified flow consisting of a basal hyperconcentrated laminar body overlain by a dilute layer. (C) 2000 Elsevier Science B.V. All rights reserved.

La prise en charge de l'hyper- tension artériette par des médecins en formation suit-elle les recommandations actuettes [Are the guidelines for the management of hypertensive patients followed by primary care residents and fellows?]

Numerous international guidelines are published which define how hypertensive patients should be managed. Are these guidelines followed and applicable? We have assessed the quality of management of 225 hypertensive ambulatory patients followed by young fellows in teaching for primary care medicine. The control rate defined by a blood pressure < 140/90 mmHg was 32,4%. In the last three visits, 60% of hypertensive patients had a blood pressure measurement. 79% of blood pressure readings ended with 0 or 5. Blood pressure control was identical whatever the comorbidities. In conclusion, the quality of management of hypertensive patients by in teaching fellow could potentially be improved. The actual recommendations are limited in their application. The control of high risk vascular patients is not better than those with a lower risk.

Instances d'aliénation: portrait du patient tiraillé. 2. Dispositif médical et discours dominants [Instances of alienation: portrait of the torn patient. 2. Medical apparatus and dominant discourses].

The first part of the article focused on the individual mechanisms--body, psyche and relational context--alienating the patient. The second part addresses alienating mechanisms related to the medical apparatus and the dominant discourses produced within and by society. The aim is not to comprehensively list possible mechanisms, but to discuss some of them using illustrative examples.

Transketolase-like 1 expression is modulated during Colorectal cancer progression and metastasis formation

Background Transketolase-like 1 (TKTL1) induces glucose degradation through anaerobic pathways, even in presence of oxygen, favoring the malignant aerobic glycolytic phenotype characteristic of tumor cells. As TKTL1 appears to be a valid biomarker for cancer prognosis, the aim of the current study was to correlate its expression with tumor stage, probability of tumor recurrence and survival, in a series of colorectal cancer patients. Methodolody/Principal Findings Tumor tissues from 63 patients diagnosed with colorectal cancer at different stages of progression were analyzed for TKTL1 by immunohistochemistry. Staining was quantified by computational image analysis, and correlations between enzyme expression, local growth, lymph-node involvement and metastasis were assessed. The highest values for TKTL1 expression were detected in the group of stage III tumors, which showed significant differences from the other groups (Kruskal-Wallis test, P = 0.000008). Deeper analyses of T, N and M classifications revealed a weak correlation between local tumor growth and enzyme expression (Mann-Whitney test, P = 0.029), a significant association of the enzyme expression with lymph-node involvement (Mann-Whitney test, P = 0.0014) and a significant decrease in TKTL1 expression associated with metastasis (Mann-Whitney test, P = 0.0004). Conclusions/Significance To our knowledge, few studies have explored the association between variations in TKTL1 expression in the primary tumor and metastasis formation. Here we report downregulation of enzyme expression when metastasis appears, and a correlation between enzyme expression and regional lymph-node involvement in colon cancer. This finding may improve our understanding of metastasis and lead to new and more efficient therapies against cancer.

Numerical Modelling of Combustion and Emission Formation in a Diesel Engine with Different Fuel Injection Characteristics

Päästöjen vähentäminen on ollut viime vuosina tärkeässä osassa polttomoottoreita kehitettäessä.Monet viralliset tahot asettavat uusia tiukempia päästörajoituksia. Päästörajatovat tyypillisesti olleet tiukimmat autoteollisuuden valmistamille pienille nopeakäyntisille diesel-moottoreille, mutta viime aikoina paineita on kohdistunut myös suurempiin keskinopeisiin ja hidaskäyntisiin diesel-moottoreihin. Päästörajat ovat erilaisia riippuen moottorin tyypistä, käytetystä polttoaineesta ja paikasta missä moottoria käytetään johtuen erilaisista paikallisista laeista ja asetuksista. Eniten huomiota diesel-moottorin päästöissä täytyy kohdistaa typen oksideihin, savun muodostukseen sekä partikkeleihin. Laskennallisen virtausmekaniikan (CFD) avulla on hyvät mahdollisuudet tutkia diesel-moottorin sylinterissä tapahtuvia ilmiöitä palamisen aikana. CFD on hyödyllinen työkalu arvioitaessa moottorin suorituskykyä ja päästöjen muodostumista. CFD:llä on mahdollista testata erilaisten parametrien ja geometrioiden vaikutusta ilman kalliita moottorinkoeajoja. CFD:tä voidaan käyttää myös opetustarkoituksessa lisäämään paloprosessin tuntemusta. Tulevaisuudessa palamissimuloinnit CFD:llä tulevat epäilemättä olemaan tärkeä osa moottorin kehityksessä. Tässä diplomityössä on tehty palamissimuloinnit kahteen erilaisilla poittoaineenruiskutuslaitteistoilla varustettuun Wärtsilän keskinopeaan diesel-moottoriin. W46 moottorin ruiskutuslaitteisto on perinteinen mekaanisesti ohjattu pumppusuutin ja W46-CR moottorissa on elektronisesti ohjattu 'common rail' ruiskutuslaitteisto. Näiden moottorien ja käytössä olevien ruiskutusprofiilien lisäksi on simuloinneilla testattu erilaisia uusia ruiskutusprofiileja, jotta erityyppisten profiilien hyvät ja huonot ominaisuudet tulisivat selville. Matalalla kuormalla kiinnostuksen kohteena on nokipäästöjen muodostus ja täydellä kuormalla NOx-päästöjen muodostus ja polttoaineen kulutus. Simulointien tulokset osoittivat, että noen muodostusta matalalla kuormalla voidaan selvästi vähentää monivaiheisella ruiskutuksella, jossa yksi ruiskutusjakso jaetaan kahteen tai useampaan jaksoon. Erityisen tehokas noen vähentämisessä vaikuttaa olevan ns. jälkiruiskutus (post injection). Matalat NOx-päästöt ja hyvä polttoaineen kulutus täydellä kuormalla on mahdollista saavuttaaasteittain nostettavalla ruiskutusnopeudella.