Història urbana de Girona: el monar reial del Mercadal a Girona

De l'any 1015 consta l'existència del rec comtal, segons escriptura atorgada pel comte Ramon Borrell i per llur esposa, Ermessenda, que varen fer donació a la Seu de Santa Maria, el dia 19 de juny, de quatre mujades de terra situades prop del Mercadal iuxta urbem Gerundensis in ipso plano super ipsum Mercadalem. Les dites terres afrontaven de occiduo in ipso rege comitale i a migdia amb el riu Güell. Aquest fet permet considerar que el rec comtal feia possible, ja al segle XI, la instal·lació del Monar comtal amb llurs molins

Portugais 48

Contient : 1 Recueil de généalogies portugaises ; 2 Recueil de généalogies extraites "de hum livro de Nunalvares Pereira" ; 3 Recueil de généalogies : "Estos linages que se siguen se copiaron de un libro de Alonsso Lopez de Haro de los linages de Portugal, y, por lo que dize en el de los Pimenteles, parece se le dio Nunalbarez Pereyra." ; 4 "Desçendencia dos Teives feita por D. Belchor de Teive." ; 5 Notes sur divers membres de la famille de Mello ou Merlo ; 6 "Familia y quadrilla de Blasco Ximeno." Cette généalogie se termine par une notice sur D. Gomez d'Avila y Toledo, deuxième marquis de Velada ; 7 "Linhagem dos de Castelbranco, recopilada por Dom Manoel de Castelbranco, conde de Villanova." ; 8 Notes généalogiques sur les familles Pinheiro, Manoel et Tserclaes ; 9 "Memoria dos titulos que os reis de Portugal criarão de novo neste reyno," de João Ier à Philippe III ; 10 "Los grandes y titulos de Castilla." ; 11 "Visoreys e governadores da India." ; 12 Notes généalogiques sur les Souza et les Maldonado ; 13 "Adiantados que ouve em Portugal." ; 14 "Epitaphios que estão no mosteiro de S. Antonio da Castanheyra." ; 15-34 Documents relatifs à la prise de la ville de Salvador (Bahia, Brésil) par les hollandais (1624) et à la reprise par l'armée hispano-portugaise (1625) ; 15 "Lista dos navios, capitaes d'elles e soldados, fidalgos e nobres que se embarcarão e partirão ao soccorro da Bahia, a 21 de novembro de 1624, sendo capitão geral d'esta armada don Manoel de Meneses." ; 16 "Relaçaõ do dinheiro e cousas reduzidas a elle com que este reyno servio a Sua Magd na ocasiaõ do apresto da armada para o socorro da Bahia no Brasil, que vae ao todo noventa e tres contos coatrocentos e hum mil." 1624 ; 17 "Relaçaõ da armada que partio de Lisbóa em socorro da Bahia e do susseço que teve." ; 18 "Carta para hum fidalgo recidente na corte de Madrid, em que brevemente se relata o corpo principal de toda a armada, que d'este porto de Lixboa salio para a empreza da Bahya, aos 23 de novembro de 1624." Lisbonne, 12 décembre 1624 ; 19 "Relaçaõ das armadas de Sua Magde do dia em que chegaraõ a Bahia e do que se tem feito na expugnaçaõ do enemigo, desde 29 de março que foi vespera de Pascoa, em que deraõ fundo na dita Baia as armadas, ate 22 abril, em que se mandou a Pernambuco o papel de que se tirou esta rellaçaõ, a qual mandaraõ os governadores de Portugal a Sua Magde." 1625 ; 20 "Relaçion de Lorenço Perez Carballo de lo que pasa en la Baya, de quinçe de abril de 1625." ; 21 "Copia da carta que dom Manoel de Menezes, capitaõ mor da armada da esquadra de Portugal, escreveo a S. Mgde, da Bahia, dando conta do que succedeo nella, desde 29 de março te 12 de mayo de 1625." ; 22 "Relaçaõ de que o capitaõ don Manoel de Meneses faz mençaõ na sua carta atraz." 1625 ; 23 "Discurso breve del suçeso que han tenido las armas de su Magd en la jornada del Brasil, desde que salieron de España asta la rrestauraçion de la çiudad de San Salvador, que tomaron los Olandeses en diez de mayo del año pasado de mill y seisçientos y veinte y quatro... Fecha en diez de mayo de mill y seisçientos y veinte y cinco." ; 24 "Copia de las cartas y respuestas que ubo de parte de los Olandeses y Don Fadrique de Toledo Ossorio, desde 28 de abril [1625] hasta 30 que se rindio la plaza" de San Salvador ; 25 "Capitulos conspirados por el sor Coronel y los del Conssejo en la Baya para ofreçer a su Exa Don Fadrique de Toledo, general por su Mgd d'España." 29 et 30 avril 1625 ; 26" Relacion del viaje y sucesso de la Armada que por mandado de su Magestad partio al Brasil, a echar de alli los enemigos que lo ocupavam. Francisco de Avendaño y Vilela. En Sevilla por Francisco de Lyra, año de 1625." ; 27 "Relaçion de la jornada que ba haziendo la armada real a las partes del Brasil, que salio de la baya de Cadiz, martes á catorze de henero de seiscientos y veinte y cinco." ; 28 État-major des tercios de D. Juan de Orellana et D. Pedro Osorio et du tercio de Naples du marquis de Torrecusso, embarqués à Cadix pour le Brésil, le 14 janvier 1625 ; 29 "Brevis, succinta ac vera narratio expeditionis illius, quam quidam mercatores sub auspiciis et autoritate illustrium D. D. ordinum Holandiae, Zelandiae, etc. suseperunt in Brasilium, anno 1623." ; 30 Relation de combats entre Portugais et Hollandais sur les côtes du Brésil ; 31 Notes généalogiques sur les familles Costa, Correa de Moura et Moreno, communiquées au compilateur du recueil par D. Luis Lobo et D. Antonio Correa Barem ; 32 "Relaçaõ do que o capitaõ Francisco de Padilha fes en quanto andou nos asaltos ate a vinda da armada." 1624 ; 33 Relation de l'attaque de Sam Bento au Brésil, en 1625 ; 34 Relation de l'expédition des flottes espagnole et portugaise au Brésil et de la prise de San Salvador. 1625

Paved Shoulders on Primary Highways in Iowa: An Analysis of Shoulder Surfacing Criteria, Costs, and Benefits, 2001

The value of providing paved shoulders adjacent to many higher volume roadways has been accepted in many states across the country. Iowa’s paved shoulder policy is considerably more conservative than neighboring states, particularly on rural four-lane and high-volume two-lane highways. The objectives of this research are to examine current design criteria for shoulders employed in Iowa and surrounding states, compare benefits and costs of alternative surface types and widths, and make recommendations based on this analysis for consideration in future design policies for primary highway in Iowa. The report finds that many safety and maintenance benefits would result from enhancing Iowa’s paved shoulder and rumble strip design practices for freeways, expressways, and Super 2 highway corridors. The benefits of paved shoulders include reduced numbers of certain crashes, higher capacity potentials, reduced maintenance, enhanced opportunities for other users such as bicyclists, and even possible increased longevity of pavements. Alternative paved shoulder policies and programming strategies are also offered, with detailed assessments of the benefits, costs, and budget impacts.

Tillage Management and Soil Organic Matter, 2005

Tillage systems play a significant role in agricultural production throughout Iowa and the Midwest. It has been well documented that increased tillage intensities can reduce soil organic matter in the topsoil due to increased microbial activity and carbon (C ) oxidation. The potential loss of soil organic matter due to tillage operations is much higher for high organic matter soils than low organic matter soils. Tillage effects on soil organic matter can be magnified through soil erosion and loss of soil productivity. Soil organic matter is a natural reservoir for nutrients, buffers against soil erosion, and improves the soil environment to sustain soil productivity. Maintaining soil productivity requires an agriculture management system that maintains or improves soil organic matter content. Combining cropping systems and conservation tillage practices, such as no-tillage, strip-tillage, or ridge-tillage, are proven to be very effective in improving soil organic matter and soil quality.

Membrane and walls: who is master, who is servant?

Specialised plant cell types often locally modify their cell walls as part of a developmental program, as do cells that are challenged by particular environmental conditions. Modifications can include deposition of secondary cellulose, callose, cutin, suberin or lignin. Although the biosyntheses of cell wall components are more and more understood, little is known about the mechanisms that control localised deposition of wall materials. During metaxylem vessel differentiation, site-specific cell wall deposition is locally prevented by the microtubule depolymerising protein MIDD1, which disassembles the cytoskeleton and precludes the cellulose synthase complex from depositing cellulose. As a result, metaxylem vessel secondary cell wall appears pitted. How MIDD1 is tethered at the plasma membrane and how other cell wall polymers are locally deposited remain elusive. Casparian strips in the root endodermis represent a further example of local cell wall deposition. The recent discovery of the Casparian Strip membrane domain Proteins (CASPs), which are located at the plasma membrane and are important for the site-specific deposition of lignin during Casparian strip development, establishes the root endodermis as an attractive model system to study the mechanisms of localised cell wall modifications. How secondary modifications are modulated and monitored during development or in response to environmental changes is another question that still misses a complete picture.

Asiakastyytyväisyystutkimus ResMed Finland Oy:n huolto-osastolle

Tämä insinöörityö on tehty osana ResMed Finland Oy:n huoltotoiminnan laadun parannus- ja kehittämisprojektia. Työtehtävänä oli suorittaa yrityksen huolto-osaston asiakastyytyväisyystutkimus. Työn tavoitteena oli selvittää, miten laadukkaana asiakkaat kokevat yrityksen huoltoosaston toiminnan sekä millä osa-alueilla yrityksen huoltotoimintaa tulisi erityisesti kehittää, jotta se täyttäisi paremmin asiakkaan siihen kohdistamat odotukset, tarpeet ja vaatimukset. Työ aloitettiin selvittämällä, mistä osatekijöistä palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys muodostuvat, ja miten ne vaikuttavat yrityksen toimintaan ja kannattavuuteen. Lisäksi selvitettiin perusteita asiakastyytyväisyystutkimuksen tekemiselle ja yleisesti huoltopalvelun ulottuvuuksia asiakaspalvelun osa-alueena. Alkuselvitysten jälkeen aloitettiin varsinainen asiakastyytyväisyystutkimuksen suorittaminen. Tutkimus tehtiin lomakekyselynä. Kysely koski huoltohenkilökunnan ja huoltotoiminnan lisäksi huoltokoulutusta, varaosamyyntiä sekä yrityksen tuotteiden ja varaosien Internet- markkinointisivustoa (www.resmedtuotteet.fi). Kysymykset esitettiin sekä monivalintamuodossa että avoimina kysymyksinä. Asiakastyytyväisyystutkimus suoritettiin helmi - kesäkuun aikana vuonna 2006. Kyselylomakkeita postitettiin yhteensä 45 kappaletta. Näistä 17 palautui täytettynä takaisin, joten tutkimuksen vastausprosentti oli 38. Pienistä puutteistaan huolimatta, ResMedin huoltotoiminta sai tutkimuksen perusteella yleisarvosanaksi kiitettävän. Työn tuloksena saatiin paljon arvokasta tietoa yrityksen huoltotoiminnasta -mitä hyvää siinä nykyisellään on ja mitkä sen osa-alueet tarvitsevat kipeimmin kohennusta. Tutkimus auttoi myös asiakkaiden tarpeiden ja odotuksien kartoittamisessa. Työn avulla yritys sai tietoonsa, mitkä huoltotoiminnan osa-alueet ovat asiakkaiden mielestä tärkeimpiä, ja mihin sen on siis erityisesti panostettava.

Omien työntekijöiden urakkatyö ja hinnoittelun yhtenäistäminen

Tämä työ tehtiin NCC Rakennus Oy:n Lohjan toimipisteelle. Työssä selvitettiin, mitä omien työntekijöiden urakkatyö pitää sisällään. Apuna käytettiin alan kirjallisuutta ja alan ammattilaisten mielipiteiden kyselyä. Kirjallisuudesta selvitettiin, millä perusteilla työt hinnoitellaan ja miten urakka etenee prosessina. Työ aloitettiin perehtymällä urakkatyön teettämiseen rakennusalalla. Tämän jälkeen selvitettiin urakkatyösisältöjä alan kirjallisuuden perusteella ja haastattelemalla alan ammattilaisia. Urakkahinnoittelu selvitettiin lopuksi kirjallisuudesta ja saatuja tuloksia vertailtiin NCC Rakennus Oy:n käyttämiin hintoihin. Työn lopputuloksena saatiin NCC Rakennus Oy:n työmaiden käyttöön urakkatyösisällöt ja hinnoittelutaulukot eri työvaiheille, sekä urakan etenemisprosessi ja urakkasopimuksen asialista. Työn tuottama materiaali mahdollistaa omien työntekijöiden urakkatöiden lisäämistä ja tätä kautta työntekijöiden työmotivaation kasvua.

Osa 1: Nuorten tiedot seksitaudeista : kartoituskyselyt ja tietoiskutunnit Haagan ammattikoulun opiskelijoille. Osa 2: "Kiinnostaa kuin kilo kiviä" : seksitaudit lisääntyvät, nuorten tiedot puutteelliset?

Opinnäytetyömme kuuluu Huuta-hankkeeseen. Sen aiheena on seksitautien ennaltaehkäisyä koskevan tiedon jakaminen nuorille. Huuta-hanke tarjoaa tietoa huumeista sekä tartuntataudeista Helsingin ja Tallinnan välillä liikkuville, kohdentuen erityisesti riskiryhmiin. Hanke pyrkii vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi ja estämään näin tartuntatautien syntymisen. Tarkoituksena oli alkukartoituskyselyn avulla selvittää Haagan ammattikoulun oppilaiden tietoa seksitaudeista. Alkukartoituksessa kysyttiin myös sitä, millä tavoin oppilaat halusivat saada tietoa. Saatujen tulosten perusteella järjestettiin oppilaille tietoiskutunteja, joiden aikana nuoret vastasivat loppukartoituskyselyyn. Tämän avulla selvitimme, oliko tieto seksitaudeista karttunut tietoiskutuntien ansiosta. Työmenetelmänä käytettiin alku- sekä loppukartoituskyselylomakkeita. Kyselylomakkeet perustuivat ennaltakerättyyn tutkimustietoon. Tietoiskutunnit koostuivat seksitaudeista kertovista erilaisista tietopisteistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kasvattaa nuorten tietoja seksitaudeista. Samalla tavoitteena oli lisätä nuorten halua suojata itseään sekä kumppaniaan seksiteitse tarttuvilta taudeilta. Tavoitteena oli myös selvittää, oliko tiedonantotapa kannattava sekä tietoa lisäävää. Opinnäytetyössä käsiteltiin seuraavia seksitauteja: klamydia, kondylooma, sukuelinherpes, tippuri, kuppa, B-hepatiitti sekä HIV ja aids. Kirjallisuuskatsaus käsittelee myös nuoria, seksuaalisuutta sekä seksuaaliopetusta, -neuvontaa ja -valistusta. Loppukartoituksesta saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että tietoiskutunnit eivät juurikaan kasvattaneet nuorten tietoja seksitaudeista. Tuloksiin vaikutti loppukartoituskyselyyn osallistuneiden oppilaiden vähäinen määrä sekä motivaation puute aihetta kohtaan. Tiedonantotapaa olisi tulevaisuudessa kannattavaa tutkia enemmän. Tällä tekijällä on keskeinen merkitys nuorten tietopohjan karttumiselle. Myös oppilailta saadun palautteen perusteella olisi hyvä harkita, millä keinoin tietoa tulisi nuorille jakaa.

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen : toiminnallinen rata viidesluokkalaisille

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli toteuttaa toiminnallinen rata tytöksi ja pojaksi kasvamisesta helsinkiläisen ala-asteen viidesluokkalaisille. Radan tarkoituksena oli tutustuttaa nuoret lähestyvään tai jo alkaneeseen murrosikään ja sen tuomiin muutoksiin. Murrosikää pohdittiin fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja seksuaalisesta näkökulmasta. Tarkoituksenamme oli tuottaa uudenlainen oppikokonaisuus, jota terveydenhoitajan tai opettajan olisi mahdollista hyödyntää millä tahansa viidennellä luokalla. Koko opinnäytetyömme tavoitteena oli viedä eteenpäin Stakesin kouluterveyskyselyn tuloksia koulutasolla. Toteuttamamme toiminnallinen rata pidettiin yhteistyökoulun liikuntasalissa keväällä 2006. Rata sisälsi kuusi rastia, joissa oppilaat saivat tietoa, tuottivat sitä itse ja tekivät tehtäviä. Rastit koostuivat postereista, teksti- ja tehtävämonisteista, kirjoista, lehdistä ja internet-sivustosta. Kaikesta tekemästään oppilaat saivat kerätä muovitaskuun materiaalipaketin hyödynnettäväksi kotona tai yhdessä kavereiden kanssa. Tytöt ja pojat olivat radalla eriaikaan omina ryhminään. Lisäksi heidät oli jaettu pienryhmiin. Kokonaisuudessaan toteutuksemme kesti noin kaksi tuntia. Toteutuksen sisältöä ja suunnittelua varten hyödynsimme alan kirjallisuutta ja tutkimustietoa, sekä käytännön tietoa yhteistyöluokastamme. Nuorten aktiivisen osallistumisen, heidän tuottamien vastausten ja saamamme palautteen perusteella rata ja sen sisältö murrosiän kehityksestä oli sopiva, hyödyllinen ja toteuttamiskelpoinen. Toteutuksemme toi esille kehittämishaasteita entistä viimeistellymmän radan pitämiseksi. Työstämme materiaalia eteenpäin toisena opinnäytetyönämme.

Respiratory effects of an exposure to grain dust among grain workers in the Vaud region (Switzerland)

Introduction: Bioaerosols such as grain dust (GD) elicit direct immunological reactions within the human respiratory system. Workplace-dependent exposure to GD may induce asthma, chronic bronchitis, and hypersensitivity pneumonitis. Aims: To assess the clinical impact of occupational exposure to GD and to determine quantitative biological markers of bioaerosol exposure in grain workers. Methods: This longitudinal study has been conducted from summer 2012 to summer 2013, comprising 6 groups of 30 active workers with different GD exposure patterns (4 groups of grain workers, 2 control groups). Two evaluations at high- and low-exposing seasons take place, during which an occupational and a medical history are questionnaire-assessed, lung function is evaluated by spirometry, airway inflammation is measured by exhaled nitric oxide (eNO) and specific blood IgG and IgE are titrated. Results: The preliminary results are those of 2 of the 4 exposed groups, (harvesters and mill workers), compared to the control groups, at first assessment (n=100). Mean age is 38.4 [years]; 98% are male. Exposed groups differ from controls (p<0.05) in daily contact with animals (57% vs. 40%) and active smoking (39% vs. 11%). Grain workers have more respiratory (50%), nasal (57%), ocular (45%) and dermatologic (36%) occupational symptoms than controls (6.4%, 19%, 16%, 6.4% respectively, p<0.05). Lower mean peak-expiratory-flow (PEF) values (96.1 ± 18.9 vs. 108.2 ± 17.4 [% of predicted], p<0.05) and eNO values (13.9 ± 9.6 vs. 20.5 ± 14.7 [ppm], p<0.05) are observed in the exposed groups. Conclusion: Preliminary results show a higher prevalence of clinical symptoms and a lower mean PEF value in the groups exposed to GD.

La bella molinera

Aquest treball vol ser una aproximació a l’obra Die schöne Müllerin, D795, un cicle de vint cançons per a veu i piano, que Franz Schubert va compondre l’any 1823. L’obra es basa en un conjunt de poemes que havia escrit poc abans Wilhelm Müller, i que expliquen la història del desengany amorós d’un jove aprenent de moliner. La bella molinera presenta un ventall infinit de colors, emocions, paisatges... Va des de l’alegria més eufòrica fins a la desesperança més fonda, passant per moments d’ironia, de somnis i de sorpreses. Tot això és analitzat en el treball, número per número, tan en l’aspecte literari com en el musical, i en la seva interrelació.

Odontopus brevirostris (Hustache, 1936) (Coleoptera, Curculionidae) associated with new host plants belonging to Annona (Annonaceae)

Odontopus brevirostris (Hustache, 1936) feeding on Annona squamosa L., A. cherimola Mill., A. glabra L., and A. muricata L. was observed. The last three host plants are recorded for the first time. The endophitic oviposition occurs in the veins of the ventral surface of the young leaves. The larvae, leaf miners, eat the parenchyma and the adults make small holes in the leaves. The pupation occurs in spherical cocoons protected by a sort of nest (pupation chamber) between the two epidermal layers.

Investigation of Electromagnetic Gauges for Determining In-Place HMA Density, 2007

Density is an important component of hot-mix asphalt (HMA) pavement quality and long-term performance. Insufficient density of an in-place HMA pavement is the most frequently cited construction-related performance problem. This study evaluated the use of electromagnetic gauges to nondestructively determine densities. Field and laboratory measurements were taken with two electromagnetic gauges—a PaveTracker and a Pavement Quality Indicator (PQI). Test data were collected in the field during and after paving operations and also in a laboratory on field mixes compacted in the lab. This study revealed that several mix- and project-specific factors affect electromagnetic gauge readings. Consequently, the implementation of these gauges will likely need to be done utilizing a test strip on a project- and mix-specific basis to appropriately identify an adjustment factor for the specific electromagnetic gauge being used for quality control and quality assurance (QC/QA) testing. The substantial reduction in testing time that results from employing electromagnetic gauges rather than coring makes it possible for more readings to be used in the QC/QA process with real-time information without increasing the testing costs.

Tornabenea ribeirensis (Apiaceaeb a new species from São Nicolau, Cape Verde Islands (West Africa)

Many species of Apiaceae are found in the Macaronesien Region. Several have been introduccd by human activities, but a number of taxa is endemic to the different archipelagos or even rrstrictcd to a single island. The following enumeration is based mainly on HANSEN & SUNDING ( 1993). In the Arores 28 different taxa of Apiaceae occur; among them four endemic species [AUIMI; hrrrrii WATSON, A. trifoliatum (WATSON) TKEL., Clrtrc~,y~l~~ll~r~~~ cl:oricrm TREL.. SOErich trwrictr GUTIINICK ex SEUB.]. In Madeira the Apiaceae are very diverse and consist ol’ 29 species and subspecies. From the archipelago two monotypic genera, rC/c/trtio. velitru~rr t/ccipicvr.s (SCHRAD. & J. C. WENDL.) Ho~+hl. md kJorli:ia edu[is LOWE and ~hrcc cndcmic species [Oemmrlre diwricore (R. BR.) MABB.. I/nperrr/orio lotvei COSS. and Burrirr~r hre~$~lirrnr LOWE] are described. The Canary Islands have the highest numbcr of plant-species and a high level of endemism. 5-l taxa of Apiaceae are recorded including three endemic genera (Rtrrheopsis A. HANSEX & KUNKEL, Todm-oa PARL. and Tiqyrmm PARL.) and further I5 endemic taxa. The Apiaceae are represented in the Cape Verde Islands by I2 species. Most of the taxa have been introduced by human activities (LOBIN & ZIZKA 1957) like Amvhm grm’eo- 1efr.s L., Apirm grmvolerrs L, Foerricrrhrr urlgore MILL.. Corimrtlru~t~ srrtirvrrrr L. or Petrosilerrm crisprrm (FRILL.) A.W.HILL. These species are cultivated and some of them later became \\esdy. Other species like Ciclosper- UWL /e/~fo/~/l~ll~rrtr (PER%) SPRAGUE (= Apimr leproplr~llrr~rr) are weeds of cultivated grounds or wasted lands. All these species are today widespread in temperate. subtropical or tropical regions all over the world. The only native species are to be found in the endemic genus To~wI~~I~~~ PARL.

Density and distribution of nests of Mycetophylax simplex (Emery) (Hymenoptera, Formicidae) in areas with mobile dunes on the northern coast of Rio Grande do Sul, Brazil

Studies on lower attines are scarce, especially on nesting and foraging ecology and behavior. This study aimed to contribute to the knowledge of an Attini in dunes ecosystems through the description of density and spatial distribution of Mycetophylax simplex (Emery, 1887) nests in a strip of mobile dunes in the Praia Grande beach, Torres, northern coast of Rio Grande do Sul, Brazil. The density and spatial distribution of nests were estimated in four plots of 2,500 m² each, in which were found 20, 209, 284 and 324 nests, with average densities of 0.01 nests/m², 0.09, 0.11 and 0.13 nests/m², respectively. The nests were found near to the vegetation and showed clumped distribution. The density and distribution pattern of the nests seem to be related to the availability of nesting places and foraging resources.