Tutkimustulosten jalkauttamismenettelyjen kehittäminen pk-yrityksille

Yliopistojen tutkimustulosten hyödyntämisen merkitys on kasvanut viime vuosina Suomessa erityisesti yliopistolakimuutosten myötä. Tämän diplomityön tavoitteena on tutkia teoreettisesti kirjallisuuden avulla yliopiston tutkimustulosten jalkauttamista ja jalkauttamismenetelmiä sekä perehtyä erilaisiin yliopiston tutkimusprojekteihin. Tässä työssä muodostetaan käsitys erilaisista yliopiston tutkimusprojekteista ja luodaan tutkimusprojektikategoriat erilaisten rahoittajatahojen, kuten EU:n, Tekesin ja Suomen Akatemian, strategisiin linjauksiin perustuen. Lisäksi tässä diplomityössä selvitetään kuhunkin tutkimusprojektikategoriaan soveltuvat jalkauttamismenetelmät kirjallisuuden havaintojen avulla ja muodostetaan näin viitekehys tutkimustulosten jalkauttamiselle. Muodostettua viitekehystä sovelletaan tutkittavassa tapauksessa, jonka tutkimustulosten jalkauttamisprosessiin ja menettelyyn perehdytään tapaustutkimuksen periaatteiden mukaisesti. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että erityisesti epämuodolliset jalkauttamismenetelmät eli menetelmät, jotka eivät vaadi virallisia sopimussuhteita, kuten verkostojen hyödyntäminen, seminaarit, julkaisut ja tutkimustulosten tiivistelmät, ovat sovellettavissa lähes kaikissa yliopiston tutkimusprojekteissa. Lisäksi epämuodollisia jalkauttamismenetelmiä suositellaan käytettäväksi yhtäaikaisesti muodollisten jalkauttamismenetelmien kanssa, kuten esimerkiksi yhteistoimintatutkimuksen, lisensoinnin ja sopimustutkimuksen, jotta tutkimustulokset voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Epämuodollisten menetelmien merkitys korostuu erityisesti, kun hyödyntävänä tahona on pk-yritys. Pk-yritykset asettavat vaatimuksia jalkauttamismenetelmille sekä kokonsa ja resurssiensa puolesta että haavoittuvuudellaan toimintaympäristön äkkinäisille muutoksille, mikä havaittiin myös tutkitussa tapauksessa. Tutkittu tapaus vahvisti teoreettista viitekehystä. Huomionarvoista tutkitussa tapauksessa oli niin sanotun välittäjäorganisaation käyttö yliopiston ja yritysten välillä, mitä voidaan suositella käytettäväksi erityisesti, kun tavoitteena on jalkauttaa yliopiston tutkimustuloksia pk-yrityksille. Välittäjäorganisaatio kuroo umpeen yliopiston ja pk-yritysten välillä havaittavaa kuilua.

Efficacy of cognitive behavioral therapy in reducing psychiatric symptoms in patients with implantable cardioverter defibrillator: an integrative review

This article is a systematic review of the available literature on the benefits that cognitive behavioral therapy (CBT) offers patients with implanted cardioverter defibrillators (ICDs) and confirms its effectiveness. After receiving the device, some patients fear that it will malfunction, or they remain in a constant state of tension due to sudden electrical discharges and develop symptoms of anxiety and depression. A search with the key words “anxiety”, “depression”, “implantable cardioverter”, “cognitive behavioral therapy” and “psychotherapy” was carried out. The search was conducted in early January 2013. Sources for the search were ISI Web of Knowledge, PubMed, and PsycINFO. A total of 224 articles were retrieved: 155 from PubMed, 69 from ISI Web of Knowledge. Of these, 16 were written in a foreign language and 47 were duplicates, leaving 161 references for analysis of the abstracts. A total of 19 articles were eliminated after analysis of the abstracts, 13 were eliminated after full-text reading, and 11 articles were selected for the review. The collection of articles for literature review covered studies conducted over a period of 13 years (1998-2011), and, according to methodological design, there were 1 cross-sectional study, 1 prospective observational study, 2 clinical trials, 4 case-control studies, and 3 case studies. The criterion used for selection of the 11 articles was the effectiveness of the intervention of CBT to decrease anxiety and depression in patients with ICD, expressed as a ratio. The research indicated that CBT has been effective in the treatment of ICD patients with depressive and anxiety symptoms. Research also showed that young women represented a risk group, for which further study is needed. Because the number of references on this theme was small, further studies should be carried out.

Meta-analysis on the efficacy and tolerability of the augmentation of antidepressants with atypical antipsychotics in patients with major depressive disorder

We assessed the efficacy and tolerability of the augmentation of antidepressants (ATDs) with atypical antipsychotics (AAPs) to treat patients with major depressive disorder. A retrograde study to identify relevant patient data included databases of PubMed, EMBASE, Cochrane Central Register of Controlled Trials, and Database of Abstracts of Reviews of Effects. Data from 17 trials, involving 3807 participants, were identified. The remission rate (RR) and overall response rate (ORR) of adjunctive treatment with AAPs were significantly higher than placebo treatment: RR=1.90 (95%CI=1.61-2.23, z=7.74, P<0.00001) and ORR=1.68 (95%CI=1.45-1.94, z=7.07, P<0.00001). We found that the short-term (4 weeks) treatment [ORR=1.70 (95%CI=0.98-2.95, Z=1.89, P=0.06)] was significantly different from the long-term (6-12 weeks) treatment [ORR=1.68 (95%CI=1.45-1.94, z=7.07, P<0.00001)]. No significant difference in ORR was observed between groups with or without sedative drugs. The discontinuation rate due to adverse effects was higher for adjunctive treatment with AAPs: ORR=3.32 (95%CI=2.35-4.70, z=6.78, P<0.00001). These results demonstrate that the augmentation of ATDs with AAPs (olanzapine, quetiapine, aripiprazole, and risperidone) was more effective than a placebo in improving response and remission rates, although associated with a higher discontinuation rate due to adverse effects.

Dois métodos ou duas antropologias?

This is a commentary to a well-known paper of Bresser-Pereira: The two methods and the hard core of economics. Therefore, it target a very suggestive article that seeks to examine the conceptions of man of classical political economy and Keynesian economics in contrast to the reductive conception of man found in positive economic theory, especially in neoclassical theory. It shows that both conceptions at large think with abstracts economic men. However, the first one reasons with individuals who are determined by the historical and social structures of the capitalistic economic system. The second one seeks to present them in a formal way, as if they were mere pieces of a large automaton, i.e., the mercantile system as a large and standardized mechanism. In the end, Marx is distinguished because he does not reflect based on a static anthropological foundation. For him, men are subjects that become because they can realize themselves only in the course of history.