Probiotics and prebiotics: prospects for public health and nutritional recommendations

Probiotics and prebiotics are useful interventions for improving human health through direct or indirect effects on the colonizing microbiota. However, translation of these research findings into nutritional recommendations and public health policy endorsements has not been achieved in a manner consistent with the strength of the evidence. More progress has been made with clinical recommendations. Conclusions include that beneficial cultures, including probiotics and live cultures in fermented foods, can contribute towards the health of the general population; prebiotics, in part due to their function as a special type of soluble fiber, can contribute to the health of the general population; and a number of challenges must be addressed in order to fully realize probiotic and prebiotic benefits, including the need for greater awareness of the accumulated evidence on probiotics and prebiotics among policy makers, strategies to cope with regulatory roadblocks to research, and high-quality human trials that address outstanding research questions in the field.

Expert consensus document: the International Scientific Association for Probiotics and Prebiotics consensus statement on the scope and appropriate use of the term probiotic.

An expert panel was convened in October 2013 by the International Scientific Association for Probiotics and Prebiotics (ISAPP) to discuss the field of probiotics. It is now 13 years since the definition of probiotics and 12 years after guidelines were published for regulators, scientists and industry by the Food and Agriculture Organization of the United Nations and the WHO (FAO/WHO). The FAO/WHO definition of a probiotic—“live microorganisms which when administered in adequate amounts confer a health benefit on the host”—was reinforced as relevant and sufficiently accommodating for current and anticipated applications. However, inconsistencies between the FAO/WHO Expert Consultation Report and the FAO/WHO Guidelines were clarified to take into account advances in science and applications. A more precise use of the term 'probiotic' will be useful to guide clinicians and consumers in differentiating the diverse products on the market. This document represents the conclusions of the ISAPP consensus meeting on the appropriate use and scope of the term probiotic.

Large variability of proanthocyanidin content and composition in sainfoin (onobrychis viciifolia)

Proanthocyanidins (PAs) in sainfoin (Onobrychis viciifolia Scop.) are of interest to ameliorate the sustainability of livestock production. However, sainfoin forage yield and PA concentrations, as well as their composition, require optimization. Individual plants of 27 sainfoin accessions from four continents were analyzed with LC-ESI-QqQ-MS/MS for PA concentrations and simple phenolic compounds. Large variability existed in PA concentrations (23.0–47.5 mg g–1 leaf dry matter (DM)), share of prodelphinidins (79–96%), and mean degree of polymerization (11–14) among, but also within, accessions. PAs were mainly located in leaves (26.8 mg g–1 DM), whereas stems had less PAs (7.8 mg g–1 DM). Overall, high-yielding plants had lower PA leaf concentrations (R2 = 0.16, P < 0.001) and fewer leaves (R2 = 0.66, P < 0.001). However, the results show that these two trade-offs between yield and bioactive PAs can be overcome.

Binding of an oligomeric ellagitannin series to bovine serum albumin (BSA): analysis by isothermal titration calorimetry (ITC)

A unique series of oligomeric ellagitannins was used to study their interactions with bovine serum albumin (BSA) by isothermal titration calorimetry. Oligomeric ellagitannins, ranging from monomer to heptamer and a mixture of octamer–undecamers, were isolated as individual pure compounds. This series allowed studying the effects of oligomer size and other structural features. The monomeric to trimeric ellagitannins deviated most from the overall trends. The interactions of ellagitannin oligomers from tetramers to octa–undecamers with BSA revealed strong similarities. In contrast to the equilibrium binding constant, enthalpy showed an increasing trend from the dimer to larger oligomers. It is likely that first the macrocyclic part of the ellagitannin binds to the defined binding sites on the protein surface and then the “flexible tail” of the ellagitannin coats the protein surface. The results highlight the importance of molecular flexibility to maximize binding between the ellagitannin and protein surfaces.

Programa postural para escolares do ensino fundamental

É sabido que crianças e adolescentes podem ser acometidas de dor nas costas de forma aguda ou até mesmo crônica (SALMINEN, PENTTI E TERHO, 1992; KRISTJÁNDÓTTIR, 1996; WEDDERKOPP et al. 2001). Essa ocorrência muitas vezes está associada às atividades escolares que fazem parte do cotidiano desta população (SOUZA, ÁVILA E MORO, 1999; GRIMMER E WILLIAMS, 2000). Os programas de prevenção, baseados nos princípios da Escola Postural (SOUZA, 1996), podem ser uma alternativa para minimizar os efeitos provocados pela repetição excessiva dos movimentos, na medida em que os discute e pratica de forma biomecanicamente adaptada a sua realidade (MÉNDEZ E GÓMEZ-CONESA, 2001; CARDON, DE CLERCQ E BOURDEAUDHUIJ, 2002). Este trabalho situa-se nessa perspectiva. Seu objetivo foi verificar a influência do Programa Postural para Escolares do Ensino Fundamental na (1) execução e (2) aplicação das Atividades de Vida Diária (AVD’S) dos escolares, na (3) forma como percebem e justificam suas posturas frente a algumas tarefas escolares cotidianas e na (4) Amplitude de Movimento Articular do tornozelo, quadril e coluna lombar. A amostra foi composta de um grupo controle (n=29; idade média=15,38 anos ±0,97) e um grupo experimental (n=32; idade média=14 anos ±0,93), selecionados intencionalmente. O Programa postural consistiu em vinte encontros de 50 minutos cada, duas vezes por semana. Os encontros eram teórico-práticos e abordavam as atividades de vida diária relacionadas ao cotidiano escolar: sentar, permanecer sentado, permanecer sentado para escrever em sala de aula, transportar o material escolar e pegar objetos leves e pesados do chão Foram seis os instrumentos utilizados para avaliar o programa: (1) Observação das Atividades de Vida Diária através de Vídeo (ROCHA e SOUZA, 1999); (2) Questionário sobre as Atividades de Vida Diária – Versão para os Escolares; (3) Observação da Postura Sentada para Escrever em Sala de Aula; (4) Questionário sobre as Atividades de Vida Diária – Versão para os Pais; (5) Entrevista sobre as respostas dos escolares ao seus questionários sobre as AVD’S e (6) mensuração da Amplitude de Movimento Articular do tornozelo, quadril e coluna lombar. Os grupos realizaram todas as avaliações tanto no pré-teste quanto no pós-teste mas apenas o grupo experimental participou do programa postural. Os resultados mostraram que o Programa Postural influenciou significativamente o grupo experimental nas Atividades de Vida Diária (Instrumento 1; p≤0,004), nas tarefas de sentar e sentar para escrever (Instrumento 2; p≤0,02) e na postura sentada para escrever em sala de aula (Instrumento 3; p=0,001). Além disso, as respostas dos alunos às entrevistas mostraram que houve modificação qualitativa na forma de analisar as posições assumidas no ambiente escolar. Não foi observada influência estatisticamente significativa do Programa no questionário sobre as atividades de vida diária – versão para os pais (Instrumento 4) e na avaliação das amplitudes de movimento articular (Instrumento 6). Concluiu-se com este estudo que o Programa Postural para Escolares do Ensino Fundamental foi eficiente na melhoria da execução das AVD’s dos participantes, especialmente nos atos de sentar e permanecer sentado para escrever, assim como, na aplicação da postura sentada para escrever em sala de aula.

Microbes as engines of ecosystem function : When does community structure enhance predictions of ecosystem processes?

Peer reviewed

Sjuksköterskors erfarenheter och upplevelser av att vårda patienter med självskadebeteende : en kvalitativ intervjustudie

Bakgrund: Självskadebeteende är ett sedan länge förekommande fenomen som kan vara framträdande hos patienter med en oförmåga att reglera affekter. Det innebär ett lidande för patienterna och det bidrar till en känslomässig påverkan hos sjuksköterskorna. För att skapa en gynnsam omvårdnadsrelation behövs resurser, kunskap, kompetens och stöd för sjuksköterskorna i omvårdnaden. Syfte: Beskriva sjuksköterskans erfarenheter och upplevelser av att vårda patienter med självskadebeteende. Metod: Data samlades in från sex sjuksköterskor genom kvalitativa semi-strukturerade intervjuer med stöd av en intervjuguide. Materialet har analyserats med kvalitativ innehållsanalys. Resultat: Det framkom fyra kategorier "Att självskada", "Behov av kompetens", "Ge omvårdnad" och "Känslomässig påverkan". Sjuksköterskorna lyfte svårigheter i omvårdnaden, behovet av kompetens och den känslomässiga påverkan de drabbades av i mötet med patienter med självskadebeteende. Slutsats: Självskadebeteende skapar många olika känslor hos sjuksköterskorna, både positiva och negativa. Sjuksköterskorna upplevde att patienter med självskadebeteende var en svår, men intressant grupp att arbeta med. Tidsbrist, stress och upprepade självskadehandlingar var påfrestande och de känslor som uppkom hos sjuksköterskorna var inte alltid lätta för dem att hantera. Sjuksköterskorna poängterade vikten av att fånga upp patienter i tid men beskrev även svårigheterna i att kunna göra det. Sjuksköterskorna efterfrågade utökat stöd, kunskap och bättre resurser för att känna sig trygga i sin yrkesroll samt för att kunna erbjuda patienter med självskadebeteende en god och säker omvårdnad.

Digitaalisen markkinoinnin ulkoistaminen: Kvantitatiivinen tutkimus Varsinais-Suomen alueen yritysten näkemyksestä

Digitaalisen markkinoinnin ulkoistamisesta ei ole merkittävissä määrin tehty tutkimusta, vaikka sekä ulkoistamista että digitaalista markkinointia on kumpaakin tahoillaan tutkittu paljonkin. Digitaalinen markkinointi lienee kuitenkin yksi niistä toiminnoista, joiden ulkoistamista yrityksen kannattaa harkita, jotta se pystyy paremmin keskittymään omiin ydintoimintoihinsa. Tässä tutkielmassa haluttiinkin tarkastella yritysten digitaalisen markkinoinnin ulkoistamista erityisesti ulkoistamiselta odotettavien hyötyjen ja siihen liittyvien huolien osalta sekä sitä, millaiselle toimistolle yritykset ulkoistavat digitaalista markkinointiaan. Lisäksi tarkasteltiin yritysten digitaalisen markkinoinnin hyödyntämistä: millaisia tavoitteita ja haasteita yrityksillä on digitaalisen markkinoinnin suhteen ja eroavatko nämä tavoitteet ja haasteet digitaalista markkinointia ulkoistavien ja ei-ulkoistavien yritysten kesken. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aiemman kirjallisuuden pohjalta muodostettiin hypoteeseja, joiden paikkansapitävyyttä tämän aineiston osalta tarkasteltiin. Aineisto kerättiin Internet-kyselyn avulla. Kyselyssä käytetyt mittarit pohjautuvat aiempaan kirjallisuuteen. Kyselylinkki lähetettiin Varsinais-Suomen alueella toimiviin yrityksiin eri rekistereiden kautta. Vastauksia saatiin 57 kappaletta, ja lopullinen aineisto muodostui 52 vastauksesta. Aineisto koostui enimmäkseen pienistä yrityksistä, ja vastaajien joukossa oli sekä B2C- että B2B-yrityksiä. Aineiston analysoinnissa käytettiin lähinnä kuvailevia tilastollisia menetelmiä, tässä tapauksessa frekvenssejä ja keskiarvoa. Digitaalisen markkinoinnin ulkoistamiseen liittyvien huolien osalta selvisi, että riippuvaisuus palveluntarjoajasta oli suurimpien huolten joukossa sekä ulkoistavilla että ei-ulkoistavilla yrityksillä. Palveluntarjoajan epäluotettavuus taas oli pienimpien huolten joukossa kummassakin ryhmässä. Sen sijaan ulkoistettujen taitojen menettäminen omassa yrityksessä oli ulkoistavien yritysten pienimpiä ja ei-ulkoistavien suurimpia huolia: digitaalisen markkinoinnin ulkoistamisella oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus siihen, pitääkö yritys ulkoistettujen taitojen menettämistä omassa yrityksessä digitaalisen markkinoinnin ulkoistamiseen liittyvänä huolena. Digitaalisen markkinoinnin ulkoistamiselta odotettavien hyötyjen osalta laatu, tehokkuus sekä palveluntarjoajan hyvä reagointikyky olivat ulkoistaville yrityksille tärkeimmät odotetut hyödyt, kun taas pienemmät kiinteät kustannukset, kustannussäästöt sekä pienemmät riskit olivat vähiten tärkeitä odotettuja hyötyjä. Tutkimuksessa selvisi myös, että suurin osa digitaalista markkinointia ulkoistavista vastaajista ulkoistaa siihen erikoistuneelle toimistolle eli digitaalisen markkinoinnin toimistolle tai yksittäiseen osa-alueeseen erikoistuneelle toimistolle.

Joskus jotain tulee mieleen sieltä nuoruuden laivoista - Kolmen merimiehen kokemukset ensimmäisestä merimatkastaan

Tutkielmassa tarkastellaan kolmen merimiehen kokemuksia ensimmäisestä merimatkastaan muistitietotutkimuksen ja mikrohistorian avulla. Tutkielman tarkoituksena on tuoda esille se, miten merimiehet ovat kokeneet ja muistaneet ensimmäisen purjehduksensa sekä selvittää sitä, miten merenkulku on kehittynyt 1860-luvulta 1960-luvulle ja miten se on vaikuttanut merenkulkijan arkeen. Carl Julius Panelius (1854-1932) aloitti kajuuttavahtina fregatti Osmolla vuonna 1867, ajankohtana, jolloin Suomi muuttui vähitellen tervaprovinssista merenkulkumaaksi. Matti Lappalainen (1917-2010) pestautui prentiisiksi nelimastoparkki Moshuluun vuonna 1937 ja seilasi viimeisten joukossa Kap Hornin ympäri purjelaivalla. Juhani Heinonen (1948-) teki ensireissunsa M/S Kannaksella jungmannina vuonna 1965, merenkulun jo modernisoituessa. Muistitietoa lähteenä käyttävän tutkimuksen päämääränä on tuoda esiin muistelijoiden omat näkemykset menneisyydestä. Mikrohistoriallinen tutkimustapa taas paneutuu tutkittavaan kohteeseen erityisen tarkasti, jolloin menneisyydestä on mahdollista löytää uusia piirteitä. Mikrohistoriallisen tutkimusotteen myötä muistitietoaineisto nähdään johtolankana menneisyydestä, jolloin tutkijan tulee esittää aineistolle oikeanlaisia kysymyksiä saadakseen menneisyyden jäljet puhumaan. Tutkielmassa on suullisen muistitiedon, haastattelujen, lisäksi käytetty myös kirjoitettuja lähteitä, muistelmia. Tarkoituksena on ollut nostaa merenkulkijan oma ääni esiin ja ymmärtää minkälaista merimiehen arki on laivassa ollut. Tutkielmasta käy ilmi, että vaikka merenkulku on muuttunut tarkasteltavalla ajanjaksolla paljon, ovat kokemukset merimiehenä olemisesta ja ensimmäisestä merimatkasta yllättävän samankaltaisia. Elämä merellä muodostui vahtivuorojen ympärille, johon satamakäynnit tarjosivat odotettua vaihtelua. Muistelijat kertovat hämmästyttävän vähän itse työstä laivalla. Merimiehille erityiset tapahtumat olivat merkityksellisiä, sillä ne poikkesivat laivan tavallisesta arjesta. Merimiesten muistelukerronnasta nousee esiin omakuva ja se millaisia merimiehiä he olivat tai halusivat olla. Yhteistä muistoille on se, että hyvä merimies oli reipas, ahkera eikä ikävöinyt kotiin. Hän teki raskasta työtä, mutta ei valittanut turhasta ja käyttäytyi satamissa sivistyneesti.

Cyber security in home and small office local area networks - Attack vectors and vulnerabilities

This thesis presents security issues and vulnerabilities in home and small office local area networks that can be used in cyber-attacks. There is previous research done on single vulnerabilities and attack vectors, but not many papers present full scale attack examples towards LAN. First this thesis categorizes different security threads and later in the paper methods to launch the attacks are shown by example. Offensive security and penetration testing is used as research methods in this thesis. As a result of this thesis an attack is conducted using vulnerabilities in WLAN, ARP protocol, browser as well as methods of social engineering. In the end reverse shell access is gained to the target machine. Ready-made tools are used in the attack and their inner workings are described. Prevention methods are presented towards the attacks in the end of the thesis.

In welchem Jahr wurde Indien unabhängig? – Lautapelin tietovisakysymysten käännösten tarkastelu käännösstrategioiden valossa

Tässä tutkielmassa tarkastellaan tietovisakysymysten kääntämistä skopoksen, käytettävyyden ja pelikääntämisen näkökulmasta. Aineistona käytetään saksan kielen kääntämisen ja tulkkauksen oppiaineen käännösprojektikurssilla autenttisessa toimeksiannossa käännettyjä Trivitria up -lautapelin tietovisakysymyksiä ja niiden käännösversioita. Tutkielmassa tarkastellaan ensimmäisiä käännösversioita ja lopullista käännöstä Andrew Chestermanin pragmaattisia käännösstrategioita välineenä käyttäen. Koko aineistoa eli kaikkia neljää, eriteemaista tietovisakysymyskategoriaa tarkastellaan määrällisesti, ja laadullinen analyysi toteutetaan esimerkkeinä ensimmäisestä kysymyskategoriasta. Tutkimuksessa selvitetään, mitä pragmaattisia käännösstrategioita on käytetty pienryhmäkäännöksissä ja mitä taas lopullisessa käännöksessä tietovisapelikysymysten kääntämisessä. Lisäksi tarkastellaan pienryhmäkäännösten ja lopullisen käännöksen eroavaisuuksia ja miten käännökset toimivat pelikäännöksen skopoksen ja pelin käytettävyyden näkökulmasta tarkasteltuna. Hypoteesina on, että lopullinen käännös toimii paremmin skopoksen näkökulmasta ja siten myös pelin käytettävyyden kannalta. Analyysin taustateoriana käytetään Katharina Reißin ja Hans J. Vermeerin skoposteoriaa, jonka perusteella määritellään hyvän käännöksen periaatteeksi tarkoituksenmukainen käännös. Peliteksti määritellään käyttötekstiksi, minkä vuoksi työtä käsitellään myös käytettävyyden kannalta. Tietovisapelit määritellään viihdyttäviksi, mutta myös tietoa antaviksi peleiksi, mikä määrittelee sen, mitkä ovat pelikäännöksen päätavoitteet. Chestermanin pragmaattisia käännösstrategioita ilmeni sekä määrällisen että laadullisen analyysin perusteella enemmän ja monipuolisemmin lopullisessa käännöksessä kuin pienryhmäkäännöksissä. Eksplisiittisyyden ja informaation lisäykset olivat sekä pienryhmäkäännöksissä että lopullisessa käännöksessä edustetuin käännösstrategia. Lopullisessa käännöksessä oli myös jonkin verran paremmin huomioitu käännöksen vastaanottajat selkeyttämällä tietovisakysymysten rakennetta, sanastoa ja kiinnittämällä huomiota kysymysten informaatiotason oikeellisuuteen. Voidaan todeta, että tutkimuksen hypoteesi toteutui ja lopulliset käännökset olivat jonkin verran enemmän skopoksen mukaisia, sillä niissä korostui enemmän käännöksen vastaanottajien huomioiminen.