Bibliotheca zoologica Fenniae opera annorum 1901-1930

Suomessa vuosina 1901-1930 julkaistun eläintieteellisen kirjallisuuden bibliografia.

Variation i kvinnors namnfraser i officiella dokument i Helsingfors 1780-1930 : Socioonomastiska synvinklar på makt och identitet

This dissertation is an onomastic study of variation in women s name phrases in official documents in Finland during the period 1780−1930. The aim is to discuss from a socio-onomastic perspective both the changeover from patronymics to inherited family names and the use of surnames after marriage (i.e. whether women adopted their husbands family names or retained their maiden names), before new laws in this area entered into force in Finland in the early 20th century. In 1920, a law on family names that required fixed names put an end to the use of the patronymic as a person s only surname. After 1929, it was no longer possible for a married woman to retain her maiden name. Methodologically, to explain this development from a socio-onomastic perspective, I have based my study on a syntactic-semantic analysis of the actual name phrases. To be able to demonstrate the extensive material, I have elaborated a scheme to divide the 115 different types of name phrases into 13 main categories. The analysis of the material for Helsinki is based on frequency calculations of the different types of name phrases every thirtieth year, as well as on describing variation in the structure and semantic content of the name phrases, e.g. social variation in the use of titles and epithets. In addition to this, by applying a biographic-genealogical method, I have conducted two case studies of the usage of women s name phrases in the two chosen families. The study is based on parish registers from the period 1780−1929, estate inventory documents from the period 1780−1928, registration forms for liberty of trade from the period 1880−1908, family announcements on newspapers from the period 1829−1888, gravestones from the period 1796−1929 and diaries from the periods 1799−1801 and 1818−1820 providing a corpus of 5 950 name phrases. The syntactic-semantic analysis has revealed the overall picture of various ways of denoting women in official documents. In Helsinki, towards the end of the 19th century, the use of inherited family names seems to be almost fully developed in official contexts. At the late 19th century, a patronymic still appears as the only surname of some working-class women whereas in the early 20th century patronymics were only entered in the parish register as a kind of middle name. In the beginning of the 19th century, most married women were still registered under their maiden names, with a few exceptions among the bourgeoisie and upper class. The comparative analysis of name phrases in diaries, however, indicates that the use of the husband s family name by married women was a much earlier phenomenon in private contexts than in official documents. Keywords: socio-onomastics, syntactic-semantic analysis, name phrase, patronymic, maiden name, husband s family name

Oikeusvaltion paradoksin äärellä. Tasavallan suojelulakiesityksistä käyty eduskuntakeskustelu vuosina 1930 ja 1936

Tutkimuksessa lähestytään oikeusvaltion paradoksia tarkastelemalla sen ilmenemistä valtiopäiväkeskusteluissa, joita käytiin hallituksen esityksistä tasavallan suojelulaiksi vuosina 1930 ja 1936. Oikeusvaltion paradoksin ytimessä on kysymys siitä, miten yksityisen oikeussubjektin myös valtion harjoittamalta mielivallalta nauttima suoja voidaan taata, kun eduskunta on ylin lainsäätäjä ja voi muuttaa myös perustuslakia, jossa tuo suoja taataan. Tämä kysymys korostuu etenkin poikkeusoloissa, jolloin toimeenpanovallalla tulisi olla riittävät valtuudet vaikean tilanteen ratkaisemiseksi. Oikeusvaltion paradoksin kannalta keskeisiä ovat muodollinen, laillisuutta ja muotoja painottava sekä materiaalinen, oikeusjärjestyksen sisällöllisiä periaatteita, kuten perusoikeuksia painottava oikeusvaltiotulkinta. Nämä kaksi tulkintaa ovat vaikeissa tilanteissa toistensa kanssa ristiriidassa ja päättäjät joutuvat tasapainoilemaan niiden välillä: toimiako tehokkaasti yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseksi, jolloin on riski valtion sisältä käsin tapahtuvasta oikeusvaltion murenemisesta, vai kunnioittaako perusoikeuksia ja altistaa valtakunta ulkoiselle vallankaappaukselle tai muille järjestyshäiriöille. Tutkimuskysymystä tarkastellaan vuosina 1930 ja 1936 eduskunnalle annettujen hallituksen tasavallan suojelulakiesitysten myötä. Esitykset tasavallan suojelulaiksi antoivat presidentille oikeuden, mikäli valtakuntaa uhkasi vaara tai yleinen järjestys ja turvallisuus olivat uhattuina, rajoittaa tiettyjä hallitusmuodon toisessa luvussa taattuja perusoikeuksia. Vuonna 1930 lapuanliikkeen aiheuttama vallankaappauksen uhka oli todellinen ja hallituksen oli pakko antaa sen vaatimia säädöksiä kommunistisen toiminnan tukahduttamiseksi. Paradoksaalisesti laki oli samanaikaisesti lapuanliikkeen painostuksen tulos että yritys ottaa tilanne haltuun poikkeuslailla. Vuonna 1936 tilanne oli huomattavasti rauhallisempi. Lakia perusteltiin sekä maailmanpoliittisen tilanteen epävakaudella että tarpeella säätää poikkeustilanteista etukäteen osana pysyvää lainsäädäntöä. Valtuuksia ei kuitenkaan haluttu säätää osaksi valtiosääntöä, vaan säädös annettiin erillisenä poikkeuslakina. Eduskuntakeskustelussa kannat jakautuivat yleisesti ottaen siten, että lakien vastustajat esittivät materiaaliseen oikeusvaltiotulkintaan ja kannattajat muodolliseen oikeusvaltiotulkintaan lukeutuvia argumentteja. Vastustajien mielestä oli tärkeää kunnioittaa kansalaisten perusoikeuksia ja perustuslakien pysyvyyttä. He myös pelkäsivät lakien mahdollistamaa hallinnollista mielivaltaa. Lakien kannattajat puolestaan korostivat demokratian itsepuolustuksen tärkeyttä: oli yksilön kannalta parasta oikeusturvaa, että kumoukselliset voimat voitiin pitää kurissa. Vuoden 1930 laki jätettiin lepäämään yli vaalien ja hyväksyttiin lopullisesti syksyllä 1930. Se oli osa kommunistilakipakettia, mutta sitä käytettiin lapuanliikkeen hillitsemiseksi ja Mäntsälän kapinan kukistamiseksi vuonna 1932. Vuoden 1936 laki hylättiin eduskunnassa. Vuonna 1939 annettiin vielä kolmas hallituksen esitys tasavallan suojelulaiksi. Se jätettiin lepäämään yli vaalien ja hyväksyttiin syksyllä 1939. Hallituksen laajennettuja valtuuksia tarvittiin tällä kertaa sellaisia henkilöitä vastaan, joista voisi olla uhkaa Suomen ulkoiselle turvallisuudelle. Lain nojalla tehtiin satoja poliittiseen vasemmistoon kohdistuneita turvasäilöpidätyksiä sodan aikana. Tämä laki on kuitenkin rajattu tutkimuksen ulkopuolelle.

Hämeenlinnan lääkäripiirin koulutetut kätilöt vallan rakenteissa 1879 - 1920

Tässä pro gradu -tutkimuksessa tutkin kätilötyön rakentumista Suomessa vuosina 1879 - 1920 Hämeenlinnan lääkäripiirin näkökulmasta. Analysoin vuoden 1879 kätilöohjesäännön tuomien muutosten sekä valtion organisaatioiden, lääkäreiden ja kunnallistason määräysten merkitystä kätilötoiminnalle ja kätilöille. Tutkimuksen ajallinen rajaus, 1879 - 1920, juontuu Keisarillisen Majesteetin vuonna 1879 antamasta kätilöohjesäännöstä, joka oli toimintaa ohjaavana lainsäädäntönä voimassa vuoteen 1920. Tutkin tässä työssä kätilötyötä kahdessa tasossa, mikrohistoriallisesti ja yleisellä tasolla. Tutkimusmenetelmänä sovellan kvalitatiivista ja kvantitatiivista menetelmää. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä toimii soveltavin osin Michel Foucault'n teoria biovallasta. Kätilöiden puutteeseen maalaiskunnissa oli pyritty vaikuttamaan vuoden 1859 kätilöohjesäännöllä. Käytännön muutoksia ei tapahtunut ja vuonna 1879 hyväksyttiin uusi kätilöohjesääntö. Uusi ohjesääntö oli valtion hallinnon ja lääkäreiden yhteistoiminnan tulos. Sen sanoma oli ohjaavaa, mutta ei pakottavaa. Lakiuudistuksella pyrittiin vaikuttamaan kuntiin ja kuntien kautta kansalaisten toimintaan. Haluttiin muokata ihmisten käyttäytymistapoja normalisoimalla kätilöhoitoinen synnytys. Kätilöohjesäännön voimaantulo ja vuodet 1879 - 1920 voidaan nähdä käännekohtana kätilötyössä. Tutkimusperiodin aikana kätilötyö alkoi saada itsenäisen ammattikunnan piirteitä selvemmin. Rahan rooli oli monessa suhteessa merkittävä, sillä elatuksen lisäksi raha vaikutti kätilön asemaan ja arvostukseen. Kunnan päättäjät olivat merkittävässä valtaapitävässä asemassa, koska heillä oli päätösvalta kätilön palkkaamisessa ja työn ehdoissa. Kunnissa, joissa kätilöä arvostettiin, maksettiin paremmin ja kuntalaiset tukeutuivat koulutettuun apuun enemmän. Tutkimusaikana kätilöiden olosuhteet kunnissa olivat haasteelliset eikä laki rajoittanut synnytyksen avustajaa, joten kätilöhoitoisissa synnytyksissä tapahtunut kasvu oli kätilöiden melko pyytettömän työn tulosta. Haluttiin muutakin kun käyttää valtaa.

Revision of the scolopendrid centipede digitipes Attems, 1930, from India (Chilopoda: Scolopendromorpha): reconciling molecular and morphological estimates of species diversity

Recent work on molecular phylogenetics of Scolopendridae from the Western Ghats, Peninsular India, has suggested the presence of six cryptic species of the otostigmine Digitipes Attems, 1930, together with three species described in previous taxonomic work by Jangi and Dass (1984). Digitipes is the correct generic attribution for a monophyletic group of Indian species, these being united with three species from tropical Africa (including the type) that share a distomedial process on the ultimate leg femur of males that is otherwise unknown in Otostigminae. Second maxillary characters previously used in the diagnosis of Digitipes are dismissed because Indian species do not possess the putatively diagnostic character states. Two new species from the Western Ghats that correspond to groupings identified based on monophyly, sequence divergence and coalescent analysis using molecular data are diagnosed based on distinct morphological characters. They are D. jangii and D. periyarensis n. spp. Three species named by Jangi and Dass (Digitipes barnabasi, D. coonoorensis and D. indicus) are revised based on new collections; D. indicus is a junior subjective synonym of Arthrorhabdus jonesii Verhoeff, 1938, the combination becoming Digitipes jonesii (Verhoeff, 1938) n. comb. The presence of Arthrorhabdus in India is accordingly refuted. Three putative species delimited by molecular and ecological data remain cryptic from the perspective of diagnostic morphological characters and are presently retained in D. barnabasi, D. jangii and D. jonesii. A molecularly-delimited species that resolved as sister group to a well-supported clade of Indian Digitipes is identified as Otostigmus ruficeps Pocock, 1890, originally described from a single specimen and revised herein. One Indian species originally assigned to Digitipes, D. gravelyi, deviates from confidently-assigned Digitipes with respect to several characters and is reassigned to Otostigmus, as O. gravelyi (Jangi and Dass, 1984) n. comb.

Primary Microcephaly Gene MCPH1 Shows Signatures of Tumor Suppressors and Is Regulated by miR-27a in Oral Squamous Cell Carcinoma

Mutations in the MCPH1 (microcephalin 1) gene, located at chromosome 8p23.1, result in two autosomal recessive disorders: primary microcephaly and premature chromosome condensation syndrome. MCPH1 has also been shown to be downregulated in breast, prostate and ovarian cancers, and mutated in 1/10 breast and 5/41 endometrial tumors, suggesting that it could also function as a tumor suppressor (TS) gene. To test the possibility of MCPH1 as a TS gene, we first performed LOH study in a panel of 81 matched normal oral tissues and oral squamous cell carcinoma (OSCC) samples, and observed that 14/71 (19.72%) informative samples showed LOH, a hallmark of TS genes. Three protein truncating mutations were identified in 1/15 OSCC samples and 2/5 cancer cell lines. MCPH1 was downregulated at both the transcript and protein levels in 21/41 (51.22%) and 19/25 (76%) OSCC samples respectively. A low level of MCPH1 promoter methylation was also observed in 4/40 (10%) tumor samples. We further observed that overexpression of MCPH1 decreased cellular proliferation, anchorage-independent growth in soft agar, cell invasion and tumor size in nude mice, indicating its tumor suppressive function. Using bioinformatic approaches and luciferase assay, we showed that the 3'-UTR of MCPH1 harbors two non-overlapping functional seed regions for miR-27a which negatively regulated its level. The expression level of miR-27a negatively correlated with the MCPH1 protein level in OSCC. Our study indicates for the first time that, in addition to its role in brain development, MCPH1 also functions as a tumor suppressor gene and is regulated by miR-27a.

miR-219-5p inhibits receptor tyrosine kinase pathway by targeting EGFR in glioblastoma

Glioblastoma is one of the common types of primary brain tumors with a median survival of 12-15 months. The receptor tyrosine kinase (RTK) pathway is known to be deregulated in 88% of the patients with glioblastoma. 45% of GBM patients show amplifications and activating mutations in EGFR gene leading to the upregulation of the pathway. In the present study, we demonstrate that a brain specific miRNA, miR-219-5p, repressed EGFR by directly binding to its 3'-UTR. The expression of miR-219-5p was downregulated in glioblastoma and the overexpression of miR-219-5p in glioma cell lines inhibited the proliferation, anchorage independent growth and migration. In addition, miR-219-5p inhibited MAPK and PI3K pathways in glioma cell lines in concordance with its ability to target EGFR. The inhibitory effect of miR-219-5p on MAPK and PI3K pathways and glioma cell migration could be rescued by the overexpression of wild type EGFR and vIII mutant of EGFR (both lacking 3'-UTR and thus being insensitive to miR-219-5p) suggesting that the inhibitory effects of miR-219-5p were indeed because of its ability to target EGFR. We also found significant negative correlation between miR-219-5p levels and total as well as phosphorylated forms of EGFR in glioblastoma patient samples. This indicated that the downregulation of miR-219-5p in glioblastoma patients contribute to the increased activity of the RTK pathway by the upregulation of EGFR. Thus, we have identified and characterized miR-219-5p as the RTK regulating novel tumor suppressor miRNA in glioblastoma.

Hardness results for computing optimal locally Gabriel graphs

Delaunay and Gabriel graphs are widely studied geo-metric proximity structures. Motivated by applications in wireless routing, relaxed versions of these graphs known as Locally Delaunay Graphs (LDGs) and Lo-cally Gabriel Graphs (LGGs) have been proposed. We propose another generalization of LGGs called Gener-alized Locally Gabriel Graphs (GLGGs) in the context when certain edges are forbidden in the graph. Unlike a Gabriel Graph, there is no unique LGG or GLGG for a given point set because no edge is necessarily in-cluded or excluded. This property allows us to choose an LGG/GLGG that optimizes a parameter of interest in the graph. We show that computing an edge max-imum GLGG for a given problem instance is NP-hard and also APX-hard. We also show that computing an LGG on a given point set with dilation ≤k is NP-hard. Finally, we give an algorithm to verify whether a given geometric graph G= (V, E) is a valid LGG.

On Locally Gabriel Geometric Graphs

Let be a set of points in the plane. A geometric graph on is said to be locally Gabriel if for every edge in , the Euclidean disk with the segment joining and as diameter does not contain any points of that are neighbors of or in . A locally Gabriel graph(LGG) is a generalization of Gabriel graph and is motivated by applications in wireless networks. Unlike a Gabriel graph, there is no unique LGG on a given point set since no edge in a LGG is necessarily included or excluded. Thus the edge set of the graph can be customized to optimize certain network parameters depending on the application. The unit distance graph(UDG), introduced by Erdos, is also a LGG. In this paper, we show the following combinatorial bounds on edge complexity and independent sets of LGG: (i) For any , there exists LGG with edges. This improves upon the previous best bound of . (ii) For various subclasses of convex point sets, we show tight linear bounds on the maximum edge complexity of LGG. (iii) For any LGG on any point set, there exists an independent set of size .

Ac2PIM-responsive miR-150 and miR-143 Target Receptor-interacting Protein Kinase 2 and Transforming Growth Factor Beta-activated Kinase 1 to Suppress NOD2-induced Immunomodulators

Specific and coordinated regulation of innate immune receptor-driven signaling networks often determines the net outcome of the immune responses. Here, we investigated the cross-regulation of toll-like receptor (TLR)2 and nucleotide-binding oligomerization domain (NOD)2 pathways mediated by Ac2PIM, a tetra-acylated form of mycobacterial cell wall component and muramyl dipeptide (MDP), a peptidoglycan derivative respectively. While Ac2PIM treatment of macrophages compromised their ability to induce NOD2-dependent immunomodulators like cyclooxygenase (COX)-2, suppressor of cytokine signaling (SOCS)-3, and matrix metalloproteinase (MMP)-9, no change in the NOD2-responsive NO, TNF-alpha, VEGF-A, and IL-12 levels was observed. Further, genome-wide microRNA expression profiling identified Ac2PIM-responsive miR-150 and miR-143 to target NOD2 signaling adaptors, RIP2 and TAK1, respectively. Interestingly, Ac2PIM was found to activate the SRC-FAK-PYK2-CREB cascade via TLR2 to recruit CBP/P300 at the promoters of miR-150 and miR-143 and epigenetically induce their expression. Loss-of-function studies utilizing specific miRNA inhibitors establish that Ac2PIM, via the miRNAs, abrogate NOD2-induced PI3K-PKC delta-MAPK pathway to suppress beta-catenin-mediated expression of COX-2, SOCS-3, and MMP-9. Our investigation has thus underscored the negative regulatory role of Ac2PIM-TLR2 signaling on NOD2 pathway which could broaden our understanding on vaccine potential or adjuvant utilities of Ac2PIM and/or MDP.

La Teoría Crítica de la Tecnología y el diseño asistido por valores

Objetivo y metodología: Dentro del perfil buscado por la Universidad Católica Argentina para sus Ingenieros Industriales se encuentran, entre otras, las siguientes cualidades distintivas: “Entenderá que la Ingeniería es una profesión creativa e innovadora que, combinando la ciencia y la tecnología, junto con la economía, la administración y la sociología, se propone tratar y resolver problemas integrando todos los elementos involucrados y buscando, dentro de un marco ético, la mejor solución en beneficio de la calidad de vida del hombre y de la sociedad.”/.../ El análisis de este caso se enmarcara dentro de la Teoría Crítica de la Tecnología y el concepto de “código técnico”, observando cómo estos códigos actúan de manera oculta o invisible, estratificando valores e intereses en normas, reglas, criterios y procedimientos. En cuanto a este último punto, se presentará el Value Sensitive Design (VSD) o Diseño por Valores, una metodología de diseño que actualmente asoma como una luz de esperanza para la integración de los valores a los desarrollos tecnológicos e ingenieriles...

Las mujeres cautivas hispano criollas en la frontera pampeano patagónica y río Cuarto en el período 1736-1879

Desde los tiempos de la conquista en el Río de la Plata, la mujer blanca ha sido prenda de interés para las culturas indígenas. La primera crónica “La Argentina manuscrita”, de Ruy Díaz de Guzmán en el siglo XVII, estaba protagonizada por la cautiva española Lucía Miranda, tomada por la fuerza como esposa por el cacique thimbu Siripo. El despecho del cacique frente al rechazo de Lucía, desencadenó la destrucción del fuerte de Sancti Spiritu.1 En 1798, José de Lavardén pondrá el drama en escena teatral en “Siripo”, nuestra primera obra de teatro nacional.2 El drama de Lucía Miranda, de endeble fundamento histórico, persistió como mito, constituyéndose la cautiva, en un símbolo nacional.

La problemática del cambio en los proyectos de desarrollo para S. C. de Bariloche : (1930- 1943)

El objetivo principal es analizar las diferentes concepciones en torno al cambio en el ámbito local y regional de San Carlos de Bariloche durante la década considerada paradigmática por la historiografía general, esto es la de la década de 1930, período que contiene la llegada de la institución que se erige como marca de identidad local, la Dirección de Parques Nacionales (en adelante, DPN). Para esto se plantean los siguientes objetivos específicos: a) Diseñar una indagación desde tres perspectivas: la del Estado Nacional, materializada en la presencia de Parques Nacionales1 y su primer presidente Exequiel Bustillo; la de la localidad barilochense, encarnada en la figura del Ingeniero Emilio Frey; y la del coronel José María Sarobe, quien trae a colación una visión regional patagónica integral a la luz de proyectos de desarrollo precedentes. b) Realizar un relevamiento de fuentes vinculadas a estas tres perspectivas que abrevan en: memorias personales, publicaciones oficiales, documentación local, prensa y publicaciones específicas en torno a la región. c) Analizar cada conjunto de fuentes. d) Integrar las distintas perspectivas a fin de avanzar hacia un análisis complejo de la problemática.