06009-004 Price Creek Watershed Final Report

Price Creek is a 13 mile long stream located in SE Benton County and the NE corner of Iowa County. It ends below the village of Amana where it flows into the Iowa River. The Iowa and Benton County Soil & Water Conservation Districts (SWCDs) applied (and were tentatively approved) for 319/WPF/WSPF funding to treat livestock and water quality issues in this watershed over the next three years. That project’s funds were allocated for a Project Coordinator, information and education activities, and cost share for Best Management Practices (BMPs) directed toward livestock issues and nutrient issues. Soil erosion and sedimentation are also problems in this 18,838 acre watershed. It is 64% HEL (highly erodible land) and 58% of it is cropped. With a coordinator working with Price Creek producers, this would be an excellent time to also address the soil loss and sedimentation issues in this watershed. We will offer additional cost share incentives on BMPs targeting soil erosion on the critical areas we’ve identified. We are applying to IWIRB for additional funding to allow us to cost share specific BMPs up to 75% to treat soil loss in these critical areas of the Price Creek Watershed.

05011-055 Yellow River Watershed Improvement Project Final Report

An overall effort has been initiated to improve the quality of the Yellow River in Northeast Iowa by reducing the amount of sediment and bacteria entering the stream. Funding for this project will be utilized to improve stream quality to the level of fully supporting game fish such as brown, rainbow and brook trout, walleye, northern pike and smallmouth bass. The Yellow River has the potential to be one of the top trout streams, not only in Iowa, but in the entire Upper Midwest. This project will greatly enhance recreational activities such as fishing, canoeing and inner tubing and will greatly increase tourism dollars to the state. The project will specifically address two sources of impairment: stream bank erosion and coliform bacteria from both livestock and inadequate human septic systems.

06018-010 Storm Lake Watershed Final Report

The purpose of this project is to develop a management plan to address the City of Alta’s stormwater runoff. Currently, there is no management plan and the city is growing, so there are increased runoff problems from both residential and industrial sources. A large assortment of pollutants flow from these areas, examples include various forms of sediment, paper, plastic, gravel and metal as well as less visible potentially toxic pollution from lawns, streets, gas stations and other commercial and industrial areas. The goal for this project is to construct two infiltration/detention basins to protect water quality and reduce the peak volume of the City of Alta’s urban runoff. Each basin is designed with two functions: Control gully erosion and surface erosion with detention, while incorporating water quality through infiltration. The downstream erosion control provided by detaining runoff will reduce sediment delivery to Powell Creek and protect downstream agricultural land from urban runoff. The infiltration features designed into the basins will capture pollutants commonly associated with urban stormwater runoff such as: sediment, sand, gravel hydrocarbons, particulate matter, heavy metals, and nutrients.

1240-017 Little Bear Creek Watershed Final Report

Little Bear Creek is a 21.79 mile Class A1 and B (WW2) warm water stream that encompasses approximately 29,202 acres in northern Poweshiek County. The lower 8.4 mile segment is listed as biologically impaired on both the IDNR 2008 303(d) list and 2010 303(d) draft list. A RASCAL assessment and landowner survey was completed through a development grant in 2011, and these assessments indicate that erosion and sediment delivery from cropland, lack of adequate buffers along the stream channel, and streambank conditions contribute significant sediment delivery to the stream, likely resulting in the impairment. An estimated 36,544 tons of sediment are delivered to the stream annually. A total of 11,075 acres (38%) of the watershed are high priority areas or land with sediment delivery rates greater than one. Our goal over 15 years is to install Best Management Practices (BMPs) and increase public education in order to reduce sediment and phosphorus delivery by 25% and decrease priority areas by 15%. More specific objectives for this WIRB project are to 1) Reduce annual sediment delivery by roughly 16.3% or 1,058 tons and associated phosphorus delivery by 1,375 pounds and 2) Develop an information and education program aimed at producers and residents within the headwaters of Grant and Chester townships, which account for 18% of the watershed's priority areas. The SWCD proposes to utilize 50% EQIP funds and 25% WIRB funds toward rural BMPs, and 75% WIRB funds toward urban BMPs received through this application.

1209-006 Waterloo Creek Watershed Final Report

Waterloo Creek Watershed is a 30,610 acre area that straddles the Iowa and Minnesota border. The lower 43% of the watershed is in Iowa. Bee and Duck Creeks in Minnesota flow into Waterloo Creek in Iowa. Designated as a primary contact recreational stream as well as a high-quality, cold water stream in Iowa, Waterloo Creek is a popular destination for anglers and other nature enthusiasts. The stream was on the Iowa DNR’s “Impaired Waters List” in 2008 and 2010 for Escherichia coli (E. coli) bacteria. Samples collected in 2010 and 2011 showed higher levels of E. coli. at sites with cattle in close proximity to the stream and were generally greater after high rainfall events. Other factors affecting water quality are high turbidity levels and frequent flooding. There is a deficiency in upland land treatment and an abundance of conventional tillage which increases the amount of erosion and potential for surface runoff to carry sediment to the stream. A comprehensive watershed assessment and management plan have been completed for the watershed which identify the causes of and solutions to water quality impairments. The goals of this project are to 1) develop a formal working relationship between technical staff in Iowa and Minnesota, 2) identify specific locations for Best Management Practice (BMP) implementation, 3) reduce sediment loading to Waterloo Creek to improve aquatic habitat and decrease bacteria delivery, and 4) reduce flooding potential in the watershed. The following BMPs will be implemented to reach these goals: terraces, grade stabilization structures, pasture management, stream buffers, stream bank stabilization, and agricultural waste structures.

Water Quality Monitoring Report - 2005-2009 Monitoring of Prairie Pothole Wetlands

Prior to European settlement, wetland basins covered 4 to 6 million acres, or approximately 11% of Iowa's surface area. Wetlands were part of every watershed in the state, but nearly 95% of them have been drained for agriculture. As Iowa was settled wetlands were drained and developed, resulting in the loss of wildlife habitat, damage to water quality, rapid topsoil erosion, and increased incidents and severity of flooding. The condition of Iowa’s remaining wetlands is poorly known. The goal of this project was to assess the ecological condition of prairie pothole wetlands in a defined region of north-central Iowa. This project has worked to develop and establish our wetland sampling methods, while providing baseline data regarding the basic chemical, physical, and biological status of Iowa’s permanent and semi-permanent wetland resources. The baseline data obtained from our monitoring methods is mainly in the form of numerical values derived from the lab analyses of our samples. This data will be used to begin building a database to interpret ecological condition changes in Iowa’s wetlands as the sampling regime and assessment methodology are repeated over time.

The IST METRA Project

This article summarizes the main achievementsof the Multi-Element Transmit andReceive Antennas (METRA) Project, an ISTresearch and technological development project carried out between January 2000 and June 2001 by Universitat Politècnica de Catalunya, the Center for Personkommunikation of Aalborg University, Nokia Networks, Nokia Mobile Phones, and Vodafone Group Research and Development.The main objective of METRA was the performanceevaluation of multi-antenna terminals incombination with adaptive antennas at the basestation in UMTS communication systems. 1 AMIMO channel sounder was developed that providedrealistic multi-antenna channel measurements.Using these measured data, stochasticchannel models were developed and properly validated.These models were also evaluated inorder to estimate their corresponding channelcapacity. Different MIMO configurations andprocessing schemes were developed for both theFDD and TDD modes of UTRA, and their linkperformance was assessed. Performance evaluationwas completed by system simulations thatillustrated the benefits of MIMO configurationsto the network operator. Implementation cost vs.performance improvement was also covered bythe project, including the base station and terminalmanufacturer and network operator viewpoints.Finally, significant standards contributionswere generated by the project and presented to the pertinent 3GPP working groups.

Sihtirummun väsymisominaisuuksien määrittäminen

Diplomityössä tutkittiin sihtirummun väsymisominaisuuksia. Sihtirumpu on laite, jota käytetään paperin valmistuksessa kuitumassojen käsittelyssä. Työn tavoitteena oli määrittää profiililankatyypin ja tukirenkaan erilaisten valmistustapojen vaikutus sihtirummun väsymiskestävyyteen. Lisäksi tutkittiin vauriomuotoa, jossa yksittäinen profiililanka irtoaa tukilangasta. Sihtirummun väsymisominaisuuksia määritettiin käyttämällä perinteisiä lujuusopin menetelmiä sekä FE-analyysiä ja väsytyskokeita. Teoreettisilla menetelmillä, jotka perustuivat loven vaikutuksen arviointiin, pyrittiin määrittämään perusaineen väsymislujuutta, ja väsytyskokeilla määritettiin sihtirummun hitsien väsymislujuuksia ja yksittäisen langan irtoamista. Sihtirummun hitsit olivat väsymislujuudeltaan huomattavasti perusainetta heikompia, eikä profiililankatyyppi vaikuttanut merkittävästi sihtirummun väsymiskestävyyteen. Hitsaamattoman tukirenkaan ja tukilangan liitoksen havaittiin nostavan sihtirummun väsymiskestävyyttä, mutta silloin ongelmana ovat tukirenkaan ja tukilangan väliin pääsevät kuidut. Yksittäisen profiililangan irtoamisen ei pitäisi rajoittaa sihtirummun väsymiskestävyyttä.

Kustannustehokkuuteen tähtäävä alihankinnan kehittäminen

Työn tavoitteena oli kehittää metalliteollisuusyrityksen tarpeisiin menetelmä jolla alihankintaa kehitetään kustannustehokkuustavoitteita vastaavaksi. Selkeillä ja avoimilla toimintaperiaatteilla pyritään luomaan edellytykset alihankintaverkoston yritysten kehitykselle ja tehokkaalle osto- ja tuotantopäätöstoiminnalle. Tarve kehittää konepajayrityksen alihankintana teetettävää osavalmistusta on syntynyt kasvu- ja tulostavoitteista. Työn toimeksiantaja, metsäteollisuuden koneenrakennuksen lopputuotevalmistaja, pyrkii selkeyttämään sisäistä tuotantoaan ja nostamaan kapasiteettiaan valmiiden tuotteiden osalta. Näihin tavoitteisiin olennaisena osana kuuluu ydinosaamiseen keskittyminen ja alihankinnan suhteellinen lisääminen. Näin ollen alihankintaprosesseja on kehitettävä toimiviksi ja tehokkaiksi. Työssä on laadittu yrityksen tarpeisiin soveltuva toimintamalli, tavoiteasetannan mukaiseen alihankinnan kehittämiseen. Alihankinnan keskittäminen tuoteryhmittäin on pitkällä aikavälillä molempia osapuolia hyödyttävä valinta. Mallin toimenpiteiden avulla alihankinnan keskittämisellä saavutetaan etuja kustannustehokkuudessa, joustavuudessa sekä alihankintakentän selkeytymisessä.

Kulu- ja verotehokkuus rahastojen rahastoissa

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kulu- ja verotehokkuutta rahastojen rahastoissa. Tutkimus ontoteutettu yhteistyössä Sampo Rahastoyhtiö Oy:n kanssa. Tutkimuksessa verrataan, miten rahastojen rahastot ovat menestyneet suhteessa yksittäisen sijoittajan itse rakentamaan portfolioon. Tutkimuksessa on käytetty mallirahastona Sampo Kompassi 50 Kasvu -rahastoa. Alkuperäisen rahaston ympärille on rakennettu kuusi Kompassi 50 -rahastoa jäljittelevää rahastoportfoliota. Rahastoportfoliot on rakennettu joko merkitsemällä suoraan yksittäisiä rahastoja tai hyödyntämällä sijoitusvakuutusta. Tutkimus perustuu Sampo Rahastoyhtiö Oy:n tilastoihin kahden vuoden ajanjaksolta. Tutkimustulosten perusteella vertaillaan eri sijoitusvaihtoehtojentuottoja, palkkioita, veroja, riskejä sekä tuotto-riskisuhdetta. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosuuden tarkoituksena on johdattaa lukija sijoitusrahastojen maailmaan. Samassa osiossa syvennytään lisäksi tutkimuksen kannalta oleellisiin tekijöihin: tuottoon ja riskiin,palkkioihin sekä verotukseen. Tutkielman empiirisessä osassa selvitetään vastausta tutkimusongelmaan matemaattisia laskelmia hyväksikäyttäen. Kyseisestä aiheesta ei ole aiempia empiirisiä tutkimuksia.

Self-navigated isotropic three-dimensional cardiac T2 mapping.

PURPOSE: To implement and characterize an isotropic three-dimensional cardiac T2 mapping technique. METHODS: A self-navigated three-dimensional radial segmented balanced steady-state free precession pulse sequence with an isotropic 1.7-mm spatial resolution was implemented at 3T with a variable T2 preparation module. Bloch equation and Monte Carlo simulations were performed to determine the influence of the heart rate, B1 inhomogeneity and noise on the T2 fitting accuracy. In a phantom study, the accuracy of the pulse sequence was studied through comparison with a gold-standard spin-echo T2 mapping method. The robustness and homogeneity of the technique were ascertained in a study of 10 healthy adult human volunteers, while first results obtained in patients are reported. RESULTS: The numerical simulations demonstrated that the heart rate and B1 inhomogeneity cause only minor deviations in the T2 fitting, whereas the phantom study showed good agreement of the technique with the gold standard. The volunteer study demonstrated an average myocardial T2 of 40.5 ± 3.3 ms and a <15% T2 gradient in the base-apex and anterior-inferior direction. In three patients, elevated T2 values were measured in regions with expected edema. CONCLUSION: This respiratory self-navigated isotropic three-dimensional technique allows for accurate and robust in vitro and in vivo T2 quantification. Magn Reson Med 73:1549-1554, 2015. © 2014 Wiley Periodicals, Inc.

The first SEPServer event catalogue 68-MeV solar proton events observed at 1 AU in 1996-2010

SEPServer is a three-year collaborative project funded by the seventh framework programme (FP7-SPACE) of the European Union. The objective of the project is to provide access to state-of-the-art observations and analysis tools for the scientific community on solar energetic particle (SEP) events and related electromagnetic (EM) emissions. The project will eventually lead to better understanding of the particle acceleration and transport processes at the Sun and in the inner heliosphere. These processes lead to SEP events that form one of the key elements of space weather. In this paper we present the first results from the systematic analysis work performed on the following datasets: SOHO/ERNE, SOHO/EPHIN, ACE/EPAM, Wind/WAVES and GOES X-rays. A catalogue of SEP events at 1 AU, with complete coverage over solar cycle 23, based on high-energy (~68-MeV) protons from SOHO/ERNE and electron recordings of the events by SOHO/EPHIN and ACE/EPAM are presented. A total of 115 energetic particle events have been identified and analysed using velocity dispersion analysis (VDA) for protons and time-shifting analysis (TSA) for electrons and protons in order to infer the SEP release times at the Sun. EM observations during the times of the SEP event onset have been gathered and compared to the release time estimates of particles. Data from those events that occurred during the European day-time, i.e., those that also have observations from ground-based observatories included in SEPServer, are listed and a preliminary analysis of their associations is presented. We find that VDA results for protons can be a useful tool for the analysis of proton release times, but if the derived proton path length is out of a range of 1 AU < s[3 AU, the result of the analysis may be compromised, as indicated by the anti-correlation of the derived path length and release time delay from the asso ciated X-ray flare. The average path length derived from VDA is about 1.9 times the nominal length of the spiral magnetic field line. This implies that the path length of first-arriving MeV to deka-MeV protons is affected by interplanetary scattering. TSA of near-relativistic electrons results in a release time that shows significant scatter with respect to the EM emissions but with a trend of being delayed more with increasing distance between the flare and the nominal footpoint of the Earth-connected field line.

UMTS-verkon radiorajapinnan aiheuttamat rajoitukset palvelutuotannossa

Diplomityössä perehdytään UMTS-verkon historiaan, monikäyttötekniikkaan ja suun-nitteluun. Erityisesti tarkastellaan UMTS-verkon palveluiden laatuvaatimuksia (QoS), joiden avulla sekä palveluiden käyttäjät että palveluiden tarjoajat voivat käyttää radiora-japintaa haluamallaan tavalla. Käytännön osassa tarkastellaan QoS:ien mukaisia palveluita, palveluiden sijoittamista UMTS-verkkoon ja palvelutuotantoon liittyviä teknisiä rajoituksia. Lisäksi tarkastel-laan, miten UMTS-verkossa olevan päätelaitteen dataliikenteen taajuuskaista muuttuu päätelaitteen liikkuessa.

Filmipäällystimen nippitapahtuman vaikutus päällystyskoneen ajettavuuteen

Työn tavoitteena oli syventyä filmipäällystimen nippitapahtumaan ja siellä tapahtuviin ilmiöihin. Tämän lisäksi selvitettiin esipäällystysparametrien ja pohjapaperin merkitys filmipäällystimen ajettavuudelle. Erityisesti pyrittiin selvittämään päällystemäärän ja applikointitelojen momenttieron vaikutus ajettavuuteen sekä kiihdytysvaiheessa ilmenevien ajettavuusongelmien syntymekanismit. Työn kokeellinen osa jakaantui kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa pyritään löytämään lisäymmärrystä nippitapahtuman ilmiöille joita sitten hyödynnetään toisen osan koeajoissa. Staattisilla kuormituskokeilla tutkittiin telapinnan kokoonpuristumista ja suurnopeus-kamerakuvauksilla nipin geometriaa päällystyskoneen ajon aikana. Applikointitelojen momenttierokoeajoilla pyrittiin selvittämään paperiradan mahdollista luistoa nipissä. MCA-kosteuspitoisuusanalysaattorilla mitattiin nippitapahtuman muutosten vaikutusta filmipäällystimen paluufilmin ominaisuuksiin. Muuttelemalla päällystemäärää ja – jakaumaa sekä applikointitelojen momenttieroa selvitettiin esipäällystysparametrien vaikutus filmipäällystimen ajettavuuteen. Muokkaamalla pohjapaperin absorptiokykyä sekä pastan vedenpidätyskykyä tutkittiin nestepenetraation vaikutusta ajettavuuteen. Telapinnan kokoonpuristuman havaittiin olevan pieni eikä ajon aikana nipin geometriassa havaittu muutoksia. Paperiradan todettiin luistavan nipissä, mutta luistoilmiö oli huomattavasti pienempi mitä nopeuserolukemista voidaan päätellä. Kiihdytysvaiheessa havaittiin selviä muutoksia paluufilmissä, mutta ajon aikana paluufilmi pysyi lähes vakiona. Päällystemäärän todettiin olevan suurin yksittäinen tekijä filmipäällystimen ajettavuudessa ja siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota filmipäällystimen kiihdytysvaiheessa. Aukirullauksen levitystelan vaihdon myötä todettiin pohjapaperiin kohdistuvilla kuormituksilla olevan myös suuri merkitys filmipäällystimen ajettavuudelle.

Sairaalan tarkkailuosaston hyödyt ja kustannukset

Työn tavoitteena oli tutkia Etelä-Karjalan keskussairaalaan mahdollisesti perustettavan yhdistelmätarkkailuosaston kannattavuutta määrittämällä osaston kustannukset ja hyödyt. Määritettyjen kustannusten avulla vertailtiin päivystys-potilaiden eri hoitoketjuvaihtoehtoja. Lähdeaineistona työssä käytettiin sairaalan omia materiaaleja ja tilastoja, henkilöstön haastatteluja sekä muita kirjallisuuslähteitä. Kirjallisuuden mukaan sairaalan ylikuormitus johtuu sen huonosta potilasvirtojen kulusta, jota voidaan parantaa joko toimintaa tehostamalla tai investoimalla uusiin resursseihin. Eräs vaihtoehto ylikuormituksen purkuun on tarkkailuosaston perustaminen, joka ei ole vain lisätila vaan potilasvirtojen ohjauskeino. Tehtyjen laskemien mukaan Etelä-Karjalan keskussairaalan tarkkailuosasto vaikuttaisi kannattavalta. Tarkkailuosaston kustannukset vuodessa olisivat 1 099 745 €, tuotot 1 170 108 € ja voitto 70 363 €. Osaston perustamiskustannukset olisivat 950 324 €. Hoitoketjujen potilaskohtaisen kannattavuuden mukaan päivystyspotilaiden tarkkailu ja lyhytaikainen hoito kannattaisi tehdä joko vuodeosastoilla tai tarkkailuosastolla, mutta ei tappiota tuottavalla ensiapupoliklinikalla. Tarkkailuosastosta olisi taloudellisten tekijöiden lisäksi myös muita hyötyjä ja haittoja sairaalan sidosryhmille. Sairaalan valitsemasta ylikuormituksen vähentämiskeinosta riippumatta, on sen tärkeätä aloittaa jo lähivuosina valmistautuminen väestön ikääntymisen aiheuttamaan lisääntyvään kuormitukseen.