Maritime Safety in the Gulf of Finland. Review on Policy Instruments

Suomenlahden lisääntynyt meriliikenne on herättänyt huolta meriliikenteen turvallisuuden tasosta, ja erityisesti Venäjän öljyviennin kasvu on lisännyt öljyonnettomuuden todennäköisyyttä Suomenlahdella. Erilaiset kansainväliset, alueelliset ja kansalliset ohjauskeinot pyrkivät vähentämään merionnettomuuden riskiä ja meriliikenteen muita haittavaikutuksia. Tämä raportti käsittelee meriturvallisuuden yhteiskunnallisia ohjauskeinoja: ohjauskeinoja yleisellä tasolla, meriturvallisuuden keskeisimpiä säätelijöitä, meriturvallisuuden ohjauskeinoja ja meriturvallisuuspolitiikan tulevaisuuden näkymiä, ohjauskeinojen tehokkuutta ja nykyisen meriturvallisuuden ohjausjärjestelmän heikkouksia. Raportti on kirjallisuuskatsaus meriturvallisuuden yhteiskunnalliseen sääntelyn rakenteeseen ja tilaan erityisesti Suomenlahden meriliikenteen näkökulmasta. Raportti on osa tutkimusprojektia ”SAFGOF - Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007 - 2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan” ja sen työpakettia 6 ”Keskeisimmät riskit ja yhteiskunnalliset vaikutuskeinot”. Yhteiskunnalliset ohjauskeinot voidaan ryhmitellä hallinnollisiin, taloudellisiin ja tietoohjaukseen perustuviin ohjauskeinoihin. Meriturvallisuuden edistämisessä käytetään kaikkia näitä, mutta hallinnolliset ohjauskeinot ovat tärkeimmässä asemassa. Merenkulun kansainvälisen luonteen vuoksi meriturvallisuuden sääntely tapahtuu pääosin kansainvälisellä tasolla YK:n ja erityisesti Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) toimesta. Lisäksi myös Euroopan Unionilla on omaa meriturvallisuuteen liittyvää sääntelyä ja on myös olemassa muita alueellisia meriturvallisuuden edistämiseen liittyviä elimiä kuten HELCOM. Joitakin meriturvallisuuden osa-alueita säädellään myös kansallisella tasolla. Hallinnolliset meriturvallisuuden ohjauskeinot sisältävät aluksen rakenteisiin ja varustukseen, alusten kunnon valvontaan, merimiehiin ja merityön tekemiseen sekä navigointiin liittyviä ohjauskeinoja. Taloudellisiin ohjauskeinoihin kuuluvat esimerkiksi väylä- ja satamamaksut, merivakuutukset, P&I klubit, vastuullisuus- ja korvauskysymykset sekä taloudelliset kannustimet. Taloudellisten ohjauskeinojen käyttö meriturvallisuuden edistämiseen on melko vähäistä verrattuna hallinnollisten ohjauskeinojen käyttöön, mutta niitä voitaisiin varmasti käyttää enemmänkin. Ongelmana taloudellisten ohjauskeinojen käytössä on se, että ne kuuluvat pitkälti kansallisen sääntelyn piiriin, joten alueellisten tai kansainvälisten intressien edistäminen taloudellisilla ohjauskeinoilla voi olla hankalaa. Tieto-ohjaus perustuu toimijoiden vapaaehtoisuuteen ja yleisen tiedotuksen lisäksi tieto-ohjaukseen sisältyy esimerkiksi vapaaehtoinen koulutus, sertifiointi tai meriturvallisuuden edistämiseen tähtäävät palkinnot. Poliittisella tasolla meriliikenteen aiheuttamat turvallisuusriskit Suomenlahdella on otettu vakavasti ja paljon työtä tehdään eri tahoilla riskien minimoimiseksi. Uutta sääntelyä on odotettavissa etenkin liittyen meriliikenteen ympäristövaikutuksiin ja meriliikenteen ohjaukseen kuten meriliikenteen sähköisiin seurantajärjestelmiin. Myös inhimilliseen tekijän merkitykseen meriturvallisuuden kehittämisessä on kiinnitetty lisääntyvissä määrin huomiota, mutta inhimilliseen tekijän osalta tehokkaiden ohjauskeinojen kehittäminen näyttää olevan haasteellista. Yleisimmin lääkkeeksi esitetään koulutuksen kehittämistä. Kirjallisuudessa esitettyjen kriteereiden mukaan tehokkaiden ohjauskeinojen tulisi täyttää seuraavat vaatimukset: 1) tarkoituksenmukaisuus – ohjauskeinojen täytyy olla sopivia asetetun tavoitteen saavuttamiseen, 2) taloudellinen tehokkuus – ohjauskeinon hyödyt vs. kustannukset tulisi olla tasapainossa, 3) hyväksyttävyys – ohjauskeinon täytyy olla hyväksyttävä asianosaisten ja myös laajemman yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna, 4) toimeenpano – ohjauskeinon toimeenpanon pitää olla mahdollista ja sen noudattamista täytyy pystyä valvomaan, 5) lateraaliset vaikutukset – hyvällä ohjauskeinolla on positiivisia seurannaisvaikutuksia muutoinkin kuin vain ohjauskeinon ensisijaisten tavoitteiden saavuttaminen, 6) kannustin ja uuden luominen – hyvä ohjauskeino kannustaa kokeilemaan uusia ratkaisuja ja kehittämään toimintaa. Meriturvallisuutta koskevaa sääntelyä on paljon ja yleisesti ottaen merionnettomuuksien lukumäärä on ollut laskeva viime vuosikymmenien aikana. Suuri osa sääntelystä on ollut tehokasta ja parantanut turvallisuuden tasoa maailman merillä. Silti merionnettomuuksia ja muita vaarallisia tapahtumia sattuu edelleen. Nykyistä sääntelyjärjestelmää voidaan kritisoida monen asian suhteen. Kansainvälisen sääntelyn aikaansaaminen ei ole helppoa: prosessi on yleensä hidas ja tuloksena voi olla kompromissien kompromissi. Kansainvälinen sääntely on yleensä reaktiivista eli ongelmakohtiin puututaan vasta kun jokin onnettomuus tapahtuu sen sijaan että se olisi proaktiivista ja pyrkisi puuttumaan ongelmakohtiin jo ennen kuin jotain tapahtuu. IMO:n työskentely perustuu kansallisvaltioiden osallistumiseen ja sääntelyn toimeenpano tapahtuu lippuvaltioiden toimesta. Kansallisvaltiot ajavat IMO:ssa pääasiallisesti omia intressejään ja sääntelyn toimeenpanossa on suuria eroja lippuvaltioiden välillä. IMO:n kyvyttömyys puuttua havaittuihin ongelmiin nopeasti ja ottaa sääntelyssä huomioon paikallisia olosuhteita on johtanut siihen, että esimerkiksi Euroopan Unioni on alkanut itse säädellä meriturvallisuutta ja että on olemassa sellaisia alueellisia erityisjärjestelyjä kuin PSSA (particularly sensitive sea area – erityisen herkkä merialue). Merenkulkualalla toimii monenlaisia yrityksiä: toisaalta yrityksiä, jotka pyrkivät toimimaan turvallisesti ja kehittämään turvallisuutta vielä korkeammalle tasolle, ja toisaalta yrityksiä, jotka toimivat niin halvalla kuin mahdollista, eivät välitä turvallisuusseikoista, ja joilla usein on monimutkaiset ja epämääräiset omistusolosuhteet ja joita vahingon sattuessa on vaikea saada vastuuseen. Ongelma on, että kansainvälisellä merenkulkualalla kaikkien yritysten on toimittava samoilla markkinoilla. Vastuuttomien yritysten toiminnan mahdollistavat laivaajat ja muut alan toimijat, jotka suostuvat tekemään yhteistyötä niiden kanssa. Välinpitämätön suhtautuminen turvallisuuteen johtuu osaksi myös merenkulun vanhoillisesta turvallisuuskulttuurista. Verrattaessa meriturvallisuuden sääntelyjärjestelmää kokonaisuutena tehokkaiden ohjauskeinoihin kriteereihin, voidaan todeta, että monien kriteerien osalta nykyistä järjestelmää voidaan pitää tehokkaana ja onnistuneena. Suurimmat ongelmat lienevät sääntelyn toimeenpanossa ja ohjauskeinojen kustannustehokkuudessa. Lippuvaltioiden toimeenpanoon perustuva järjestelmä ei toimi toivotulla tavalla, josta mukavuuslippujen olemassa olo on selvin merkki. Ohjauskeinojen, sekä yksittäisten ohjauskeinojen että vertailtaessa eri ohjauskeinoja keskenään, kustannustehokkuutta on usein vaikea arvioida, minkä seurauksena ohjauskeinojen kustannustehokkuudesta ei ole saatavissa luotettavaa tietoa ja tuloksena voi olla, että ohjauskeino on käytännössä pienen riskin eliminoimista korkealla kustannuksella. Kansainvälisen tason meriturvallisuus- (ja merenkulku-) politiikan menettelytavoiksi on ehdotettu myös muita vaihtoehtoja kuin nykyinen järjestelmä, esimerkiksi monitasoista tai polysentristä hallintojärjestelmää. Monitasoisella hallintojärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa keskushallinto on hajautettu sekä vertikaalisesti alueellisille tasoille että horisontaalisesti ei-valtiollisille toimijoille. Polysentrinen hallintojärjestelmä menee vielä askeleen pidemmälle. Polysentrinen hallintojärjestelmä on hallintotapa, jonka puitteissa kaikentyyppiset toimijat, sekä yksityiset että julkiset, voivat osallistua hallintoon, siis esimerkiksi hallitukset, edunvalvontajärjestöt, kaupalliset yritykset jne. Kansainvälinen lainsäädäntö määrittelee yleiset tasot, mutta konkreettiset toimenpiteet voidaan päättää paikallisella tasolla eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Tämän tyyppisissä hallintojärjestelmissä merenkulkualan todellinen, kansainvälinen mutta toisaalta paikallinen, toimintaympäristö tulisi otetuksi paremmin huomioon kuin järjestelmässä, joka perustuu kansallisvaltioiden keskenään yhteistyössä tekemään sääntelyyn. Tällainen muutos meriturvallisuuden hallinnassa vaatisi kuitenkin suurta periaatteellista suunnanmuutosta, jollaisen toteutumista ei voi pitää kovin todennäköisenä ainakaan lyhyellä tähtäimellä.

Development and validation of a stability-indicating UPLC method for rosuvastatin and its related impurities in pharmaceutical dosage forms

The present work describes a novel stability-indicating reversed-phase ultra performance liquid chromatography method for the separation and quantification of rosuvastatin (RSV) and its related impurities in the pharmaceutical dosage forms under forced degradation conditions. An unknown degradation impurity detected in the acid degradation was identified by using quadrupole time-of-flight mass spectrometry. The chromatographic separation was carried out on C-18 column (100 x 2.1 mm, 1.7 μm) using isocratic elution with methanol and 0.1% trifluoroacetic acid (50:50). The total run time was 12 min within which RSV as well as all related impurities and degradation products were separated. The developed method was validated for RSV and related impurities in pharmaceutical dosage forms.

Mapping of QTLs related with wood quality and developmental characteristics in hybrids (Eucalyptus grandis x Eucalyptus urophylla)

The present work aimed to characterize and identify QTLs for wood quality and growth traits in E. grandis x E. urophylla hybrids. For this purpose a RAPD linkage map was developed for the hybrids (LOD=3 and r=0.40) containing 52 markers and 12 linkage groups. Traits related to wood quality and growth were evaluated in the QTL analyses. QTL analyses were performed using chi-square tests, single-marker, interval mapping and composite interval mapping analyses. All approaches led to the identification of similar QTLs associated with wood density, cellulose pulp yield and percentage of extractives, which were detected and confirmed by both the interval mapping and composite interval mapping methodologies. Some QTLs regions were confirmed only by the composite interval mapping methodology: percentage of soluble lignin, percentage of insoluble lignin, CBH and total height. Overlapping QTLs regions were detected, and these, can be the result of major genes involved in the regulation and control of the growth traits by epistatic interactions. In order to evaluate the effect of early selection using RAPD molecular data, molecular markers adjacent to QTLs were used genotype selection. The analysis of selection differential values suggests that for all the traits the phenotypic selection at seven years should generate larger genetic gains than early selection assisted by molecular markers and the combination of the strategies should elevate the selection efficiency.

Word Equations and Related Topics. Independence, Decidability and Characterizations

The three main topics of this work are independent systems and chains of word equations, parametric solutions of word equations on three unknowns, and unique decipherability in the monoid of regular languages. The most important result about independent systems is a new method giving an upper bound for their sizes in the case of three unknowns. The bound depends on the length of the shortest equation. This result has generalizations for decreasing chains and for more than three unknowns. The method also leads to shorter proofs and generalizations of some old results. Hmelevksii’s theorem states that every word equation on three unknowns has a parametric solution. We give a significantly simplified proof for this theorem. As a new result we estimate the lengths of parametric solutions and get a bound for the length of the minimal nontrivial solution and for the complexity of deciding whether such a solution exists. The unique decipherability problem asks whether given elements of some monoid form a code, that is, whether they satisfy a nontrivial equation. We give characterizations for when a collection of unary regular languages is a code. We also prove that it is undecidable whether a collection of binary regular languages is a code.

Free Prostate-specific Antigen Forms and Kallikrein-related Peptidase 2: Tools for Prostate Cancer Diagnostics

Prostate-specific antigen (PSA) is a marker that is commonly used in estimating prostate cancer risk. Prostate cancer is usually a slowly progressing disease, which might not cause any symptoms whatsoever. Nevertheless, some cases of cancer are aggressive and need to be treated before they become life-threatening. However, the blood PSA concentration may rise also in benign prostate diseases and using a single total PSA (tPSA) measurement to guide the decision on further examinations leads to many unnecessary biopsies, over-detection, and overtreatment of indolent cancers which would not require treatment. Therefore, there is a need for markers that would better separate cancer from benign disorders, and would also predict cancer aggressiveness. The aim of this study was to evaluate whether intact and nicked forms of free PSA (fPSA-I and fPSA-N) or human kallikrein-related peptidase 2 (hK2) could serve as new tools in estimating prostate cancer risk. First, the immunoassays for fPSA-I and free and total hK2 were optimized so that they would be less prone to assay interference caused by interfering factors present in some blood samples. The optimized assays were shown to work well and were used to study the marker concentrations in the clinical sample panels. The marker levels were measured from preoperative blood samples of prostate cancer patients scheduled for radical prostatectomy. The association of the markers with the cancer stage and grade was studied. It was found that among all tested markers and their combinations especially the ratio of fPSA-N to tPSA and ratio of free PSA (fPSA) to tPSA were associated with both cancer stage and grade. They might be useful in predicting the cancer aggressiveness, but further follow-up studies are necessary to fully evaluate the significance of the markers in this clinical setting. The markers tPSA, fPSA, fPSA-I and hK2 were combined in a statistical model which was previously shown to be able to reduce unnecessary biopsies when applied to large screening cohorts of men with elevated tPSA. The discriminative accuracy of this model was compared to models based on established clinical predictors in reference to biopsy outcome. The kallikrein model and the calculated fPSA-N concentrations (fPSA minus fPSA-I) correlated with the prostate volume and the model, when compared to the clinical models, predicted prostate cancer in biopsy equally well. Hence, the measurement of kallikreins in a blood sample could be used to replace the volume measurement which is time-consuming, needs instrumentation and skilled personnel and is an uncomfortable procedure. Overall, the model could simplify the estimation of prostate cancer risk. Finally, as the fPSA-N seems to be an interesting new marker, a direct immunoassay for measuring fPSA-N concentrations was developed. The analytical performance was acceptable, but the rather complicated assay protocol needs to be improved until it can be used for measuring large sample panels.

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Porin seudulle laadittiin liikenneturvallisuussuunnitelma Harjavallan, Huittisen, Kokemäen, Luvian, Merikarvian, Nakkilan, Pomarkun, Porin ja Ulvilan kuntien alueelle. Suunnitelmat laadittiin kuntien ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä. Suunnitelma sisältää turvallisuuden parantamisen lisäksi kestävien liikkumismuotojen edistämistä. Seudun liikenneturvallisuuden ja liikkumisen ongelmia kartoitettiin kaikille kuntalaisille suunnatuilla kyselyillä, onnettomuusanalyysillä sekä maastokäynneillä. Onnettomuusanalyysin perusteella seudun liikenneturvallisuuden tila Porin seudulla on koko maan keskiarvoa heikompi. Vuosittain kuolee noin 10 henkilöä ja loukkaantuu noin 220 henkilöä. Seudulla tapahtuneista onnettomuuksista aiheutuu kustannuksia vuosittain keskimäärin noin 90 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus on vuosittain noin 16 miljoonaa euroa. Kyselyn vastauksista ilmeni, että vastaajia huolestutti muun muassa jalankulku- ja pyöräväylien kunto ja esteettömyys sekä talvikunnossapidon taso. Autoilun olosuhteissa tyytymättömyyttä aiheutti teiden kunto ja kunnossapidon taso sekä kouluympäristöjen liikennejärjestelyt. Kyselyyn vastanneista 64 %:lla työ- tai koulumatkan pituus on korkeintaan 5 kilometriä, joten kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä seudulla on hyvät edellytykset. Ongelma-analyysin sekä valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta seudulle määritettiin liikenneturvallisuustavoitteet. Pitkän aikavälin liikenneturvallisuusvisioksi seudulle asetettiin, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä ja liikkuminen on vastuullista ja se koetaan turvalliseksi. Määrällisenä tavoitteena on, että nykyisestä 10 keskimäärin vuodessa kuolleesta seudulla kuolisi liikenteessä enintään 6 henkilöä (40 henkilöä / miljoona asukasta) vuonna 2014 ja enintään 3 henkilöä (24 henkilöä / miljoona asukasta) vuonna 2020. Loukkaantuneiden määrän tavoitteena on, että nykyisestä 218 henkilöstä vähennystä olisi 25 % (korkeintaan 163 henkilöä) vuoteen 2020 mennessä. Nuorten onnettomuusriskiä halutaan pienentää 25 % vuoteen 2020 mennessä siten, että heidän riskinsä lähenee muun väestön onnettomuusriskin tasoa. Liikenneympäristön parantamisehdotukset tehtiin noin 300 kohteeseen seudulla. Toimenpiteiden toteuttaminen vaiheistettiin kolmeen ohjeelliseen kiireellisyysluokkaan. Suunnitelmatyön aikana kuntien liikenneturvallisuustyötä aktivoitiin ja perustettiin uudet ryhmät niihin kuntiin, joista ryhmät puuttuivat. Hallintokuntatilaisuuksissa ideoitiin ja käsiteltiin eri liikkujaryhmille sopivia toimintamuotoja liikenneturvallisuuden ja kestävän liikkumisen edistämiseksi. Lisäksi muodostettiin seudullinen liikenneturvallisuusryhmä, joka seuraa ja koordinoi liikenneturvallisuustyötä tulevaisuudessa.

Scientific creativity and diversity of physical work environment: framework development

The aim of this research was to develop a framework to analyze how physical environment influences scientific creativity. Due to the relative novelty of this topic, there is still a gap in the unified method to study connection between physical environment and creativity. Therefore, in order to study this issue deeply, the qualitative method was used (interviews and qualitative questionnaire). Scientists (PhD students and senior researchers) of Graduate School of Management were interviewed to build the model and one expert interview was conducted to assess its validity. The model highlights several dimensions via which physical environment can influence scientific creativity: Comfort, Instruments and Diversity. Comfort and Instruments are considered to be related mostly to productivity, an initial requirement for creativity, while Diversity is the factor responsible for supporting all the stages of scientific creative process. Thus, creative physical environment is not one place by its nature, but an aggregative phenomenon. Due to two levels of analysis, the model is named the two-level model of creative physical environment.

Anatomy and physiology of Cattail as related to different population densities

The objective of this work was to evaluate the effects of the population density of Typha angustifolia plants in the anatomical and physiological characteristics. Plants were collected from populations of high density (over 50% of colonization capacity) and low density (less than 50% of colonization capacity) and cultivated under controlled greenhouse conditions. Plants from both populations were grown in plastic trays containing 4 L of nutritive solution for 60 days. At the end of this period, the relative growth rate, leaf area ratio, net assimilatory rate, root/shoot ratio, leaf anatomy, root anatomy, and catalase and ascorbate peroxidase activities were evaluated. Plants from high density populations showed increased growth rate and root/shoot ratio. Low density populations showed higher values of stomatal index and density in leaves, as well as increased palisade parenchyma thickness. Root epidermis and exodermis thickness as well as the aerenchyma proportion of high density populations were reduced, these plants also showed increased vascular cylinder proportion. Only catalase activity was modified between the high and low density populations, showing increased values in low density populations. Therefore, different Typha angustifolia plants show differences in its anatomy and physiology related to its origins on high and low density conditions. High density population plants shows increased growth capacity related to lower apoplastic barriers in root and this may be related to increased nutrient uptake capacity.

It’s a workflow engine. It’s working with linked data. It’s repository! – Supporting electronic thesis related processes in University of Helsinki library

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Sleep patterns and sleep-related complaints of Brazilian interstate bus drivers

Sleep-related complaints have become a highlight for physicians as well as public health administrators. Studies of sleep patterns and sleep-related complaints of shift workers have been useful in minimizing reduction in the quality of life due to the warping of the sleep-wake cycle. The objective of the present study was to assess patterns of sleep, sleep-related complaints as well as physical activity and scoring rates for depression and anxiety in interstate bus drivers. Data were obtained with a sleep questionnaire, with the Beck inventory for depression, and the State-Trait Anxiety Inventory (STAI). A total of 400 interstate bus drivers from the northern, southern, central-western and south-eastern regions of Brazil were interviewed. Sixty percent of the subjects interviewed presented at least one sleep-related complaint, 16% admitted to have dozed at the wheel while on duty, and 41% stated that they exercised on a regular basis. Other sleep disturbance complaints reported were: sleep latency 29'17"; physical fatigue, 59.8%; mental fatigue, 45.4%; sleepiness, 25.8%; irritability, 20.6%; insomnia, 37.5%, respiratory disturbances, 19.25% and snoring, 20.75%. Scores for anxiety and depression were not in the pathological range. The present data reinforce the view that bus drivers are generally discontent with shift work and its effects on sleep. Consequently, it is very important to establish an appropriate work schedule for drivers, besides implementing photo-therapy and physical activities in order to minimize sleepiness when driving.

Hyperfine interactions in the new Fe-based superconducting structures and related magnetic phases

This thesis is devoted to the study of the hyperfine properties in iron-based superconductors and the synthesis of these compounds and related phases. During this work polycrystalline chalcogenide samples with stoichiometry 1:1 (FeTe1-χSχ, FeSe1-x) and pnictide samples with stoichiometry 1:2:2 (BaFe2(As1-χPχ)2, EuFe2(As1-x Px)2) were synthesized by solid-state reaction methods in vacuum and in a protecting Ar atmosphere. In several cases post-annealing in oxygen atmosphere was employed. The purity and superconducting properties of the obtained samples were checked with X-ray diffraction, SQUID and resistivity measurements. For studies of the magnetic properties of the investigated samples Mössbauer spectroscopy was used. Using low-temperature measurements around Tc and various values of the source velocity the hyperfine interactions were obtained and the magnetic and structural properties in the normal and superconducting states could be studied. Mössbauer measurements together with XRD characterization were also used for the detection of impurity phases. DFT calculations were used for the theoretical study of Mössbauer parameters for pnictide-based ᴻsamples BaFe2(As1-xPx)2 and EuFe2(As1-xPx)2.

Neuropsychological dysfunction related to earlier occupational exposure to mercury vapor

We assessed the neuropsychological test performances of 26 patients (mean age = 41.5 ± 6.1 years; mean years of education = 9.8 ± 1.8; 20 males) diagnosed with chronic occupational mercurialism who were former workers at a fluorescent lamp factory. They had been exposed to elemental mercury for an average of 10.2 ± 3.8 years and had been away from this work for 6 ± 4.7 years. Mean urinary mercury concentrations 1 year after cessation of work were 1.8 ± 0.9 µg/g creatinine. Twenty control subjects matched for age, gender, and education (18 males) were used for comparison. Neuropsychological assessment included attention, inhibitory control, verbal and visual memory, verbal fluency, manual dexterity, visual-spatial function, executive function, and semantic knowledge tests. The Beck Depression Inventory and the State and Trait Inventory were used to assess depression and anxiety symptoms, respectively. The raw score for the group exposed to mercury indicated slower information processing speed, inferior performance in psychomotor speed, verbal spontaneous recall memory, and manual dexterity of the dominant hand and non-dominant hand (P < 0.05). In addition, the patients showed increased depression and anxiety symptoms (P < 0.001). A statistically significant correlation (Pearson) was demonstrable between mean urinary mercury and anxiety trait (r = 0.75, P = 0.03). The neuropsychological performances of the former workers suggest that occupational exposure to elemental mercury has long-term effects on information processing and psychomotor function, with increased depression and anxiety also possibly reflecting the psychosocial context.

Relationship between work rate and oxygen uptake in mitochondrial myopathy during ramp-incremental exercise

We determined the response characteristics and functional correlates of the dynamic relationship between the rate (Δ) of oxygen consumption ( O2) and the applied power output (work rate = WR) during ramp-incremental exercise in patients with mitochondrial myopathy (MM). Fourteen patients (7 males, age 35.4 ± 10.8 years) with biopsy-proven MM and 10 sedentary controls (6 males, age 29.0 ± 7.8 years) took a ramp-incremental cycle ergometer test for the determination of the O2 on-exercise mean response time (MRT) and the gas exchange threshold (GET). The ΔO2/ΔWR slope was calculated up to GET (S1), above GET (S2) and over the entire linear portion of the response (S T). Knee muscle endurance was measured by isokinetic dynamometry. As expected, peak O2 and muscle performance were lower in patients than controls (P < 0.05). Patients had significantly lower ΔO2/ΔWR than controls, especially the S2 component (6.8 ± 1.5 vs 10.3 ± 0.6 mL·min-1·W-1, respectively; P < 0.001). There were significant relationships between ΔO2/ΔWR (S T) and muscle endurance, MRT-O2, GET and peak O2 in MM patients (P < 0.05). In fact, all patients with ΔO2/ΔWR below 8 mL·min-1·W-1 had severely reduced peak O2 values (<60% predicted). Moreover, patients with higher cardiopulmonary stresses during exercise (e.g., higher Δ ventilation/carbon dioxide output and Δ heart rate/ΔO2) had lower ΔO2/ΔWR (P < 0.05). In conclusion, a readily available, effort-independent index of aerobic dysfunction during dynamic exercise (ΔO2/ΔWR) is typically reduced in patients with MM, being related to increased functional impairment and higher cardiopulmonary stress.

Disentangling the effects of insomnia and night work on cardiovascular diseases: a study in nursing professionals

Cardiovascular diseases (CVDs) are known to be associated with poor sleep quality in general populations, but they have not been consistently associated with specific work schedules. Studies of CVD generally do not simultaneously consider sleep and work schedules, but that approach could help to disentangle their effects. We investigated the association between insomnia and a self-reported physician diagnosis of CVD in day and night workers, considering all sleep episodes during nocturnal and diurnal sleep. A cross-sectional study was conducted in 1307 female nursing professionals from 3 public hospitals, using baseline data from the “Health and Work in Nursing - a Cohort Study.” Participants were divided into two groups: i) day workers with no previous experience in night shifts (n=281) and whose data on insomnia were related to nocturnal sleep and ii) those who worked exclusively at night (n=340) and had data on both nocturnal and diurnal sleep episodes, as they often sleep at daytime. Multiple logistic regression analysis was performed. Among day workers, insomnia complaints increased the odds of CVD 2.79-fold (95% CI=1.01-6.71) compared with workers who had no complaints. Among night workers, reports of insomnia during both nocturnal and diurnal sleep increased the odds of reported CVD 3.07-fold (95% CI=1.30-7.24). Workers with insomnia had similar probabilities of reporting CVD regardless of their work schedule, suggesting a relationship to insomnia and not to night work per se. The results also highlighted the importance of including evaluation of all sleep episodes (diurnal plus nocturnal sleep) for night workers.

Analysis of PACTEL small break LOCA experiment using TRACE

A small break loss-of-coolant accident (SBLOCA) is one of problems investigated in an NPP operation. Such accident can be analyzed using an experiment facility and TRACE thermal-hydraulic system code. A series of SBLOCA experiments was carried out on Parallel Channel Test Loop (PACTEL) facility, exploited together with Technical Research Centre of Finland VTT Energy and Lappeenranta University of Technology (LUT), in order to investigate two-phase phenomena related to a VVER-type reactor. The experiments and a TRACE model of the PACTEL facility are described in the paper. In addition, there is the TRACE code description with main field equations. At the work, calculations of a SBLOCA series are implemented and after the calculations, the thesis discusses the validation of TRACE and concludes with an assessment of the usefulness and accuracy of the code in calculating small breaks.