1000 resultados para Tiililä, Ulla: Tekstit viraston työssä : tutkimus etuuspäätösten kielestä ja konteksteista
Resumo:
Tutkimus ksittelee Kadettien opiskelun kuormittavuutta työssä jaksamisen nkkulmasta. Työssä jaksamisella tarkoitetaan kokonaisuutta, jonka muodostavat ty, ihminen ja ymprist. Tutkimus on rajattu ksittmn kaksi nuorinta kadettikurssia, ja heidn opintonsa Maanpuolustuskorkeakoululla. Tutkimus on sotilaspedagogiikan alaan liittyv kvantitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuskysymyksin olivat: Mitk asiat opiskelija kokee kuormittaviksi omissa opinnoissaan? Mitk asiat koulun rakenteissa tuntuvat opiskelijan mielest kuormittavilta? Mill lailla opiskelun kuormittavuus nkyy opiskelujen ulkopuolisessa elmss? Mill lailla kadetin elmntilanne vaikuttaa eri osaalueiden kuormittavaksi tuntemiseen? Lhtein kytettiin pasiassa ty- ja elinkeinoministerin julkaisuja sek siviilioppilaitoksissa tehtyj vastaavankaltaisia tutkimuksia. Tutkimuksessa ei kytetty ulkomaisia lhteit. Tutkimuksessa ilmeni, ett kadettien opiskelu on varsin monimuotoista ja kadettien tuntema kuormitus on monisikeist ja riippuvaista useista eri seikoista. Kadettien osalta trkeimmiksi kuormitusta alentaviksi osoittautuivat toimivat ihmissuhteet ja itse valittu asumismuoto. Suurimmiksi kuormitusta lisviksi tekijiksi nousivat oppilaitoksen ja siviilimaailman ristiriidat sek tyn jrjestelyiss ja niihin vaikuttamisessa ilmenneet epkohdat.
Resumo:
Tm pro gradu -tutkielma ksittelee keskustelua, joka on syntynyt Suomen ev.lut. kir-kon edustajien osallistuttua karkotusptsten saaneiden turvapaikanhakijoiden auttami-seen. Keskustelua kantavana teemana on kirkon yhteiskunnallinen toimijuus. Tutkielman teoreettisena viitekehyksen toimii uskontososiologinen nkkulma, joka tutkii uskonnon ja yhteiskunnan suhteita. Keskustelun merkityksenantoja jljittvin tyka-luina olen kyttnyt diskurssianalyysi sek teoriaa pyhst. Kieli ilmaisee sen takana olevia sosiaalisia toimintoja sek ilment vallitsevan kulttuurin ja yhteiskunnan arvoja ja normeja. Tss työssä keskustelua ja erilaisia merkityksenantoja on analysoitu haastattelemalla turvapaikkatyhn osallistunutta Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherraa sek Lounais-Suomen ulkomaalaisyksikn komisa-riota. Olen mys analysoinut Mikaelinseurakunnan ja kirkkoherran saamia palautteita, joita on yhteens 24 kappaletta. Lisksi aineistoon kuuluu suomi24.fi sek uskojaelama.net -sivustoilta kermni nelj viestiketjua, joissa kydn keskustelua kirkon roolista turvapaikan tarjoajana. Aineistossa toistuvat teemat ovat antaneet mahdollisuuden paikantaa erilaisia nkemyksi. Olen jljittnyt aineistosta nelj nkemyksellist kategoriaa, jotka hahmottuvat osaksi kahta laajempaa diskurssia turvapaikanhakijoista ja kirkosta. Lisksi niden diskurssien pohjalta olen paikantanut erilaisia maailmankuvallisia elementtej sek pyhksityksi, joihin erilaiset nkemykset nojaavat. Paikantamani nkemykset kytkeytyvt teemoihin auttamisesta, autettavista, tottelemattomuudesta sek kirkon tehtvst. Nkkulmista on nhtviss kahtiajakoi-suutta, joiden kautta nkemykset muodostavat turvapaikanhakijoista ja kirkosta haasteen sek mahdollisuuden diskurssin. Mys pyhksitykset, jotka vaikuttavat erilaisten nkemysten takana, jakautuvat kahteen leiriin. Toisaalta on pyh, joka koostuu kristilli-sen sanoman mukaisista asioista, toisaalta maallinen pyh, jossa esim. olemassa olevat lait ja oikeusjrjestelm nhdn yhteiskuntaa erehtymttmsti suojaavina. Kirkon edustajien toimista syntyneess keskustelussa erivi nkkulmia on syntynyt niin kirkkoon kuuluvien sek kuulumattomien vlille kuin kirkon sisllkin. Erilaiset kannat, tulkinnat ja merkityksenannot kumpuavat erilaisista maailmankuvallisista elementeist ja pyhksityksist. Ihmiset ja yhteist omaavat erilaisia identiteettej ja pienoismaailmankuvia, joiden lpi kutkin tahot hahmottavat ymprivn todellisuuden ilmiit.
Resumo:
Vuonna 2006 Pesikunta julkaisi Aliupseeriston perustamisen toimeenpanokskyn ja 1.1.2007 otettiin kyttn aliupseeri-ammattinimike. Uusimuotoinen aliupseeristo muodostettiin jo virassa olevista sotilasammattihenkilist sek palkkaamalla henkilst suoraan reservist. Tst johtuen suurimmalla osalla uusimuotoisista aliupseereista on taustallaan ainoastaan varusmiespalvelus. Saavuttaakseen riittvt tyelmn valmiudet ja kyetkseen suoriutumaan ydintehtvstn, tarvitaan riittv ammattiin valmentautuminen. Ammattiin valmentautumisen keskeinen osa on työssä oppiminen, jonka tavoitteena on hankkia aliupseerille omassa joukko-osastossaan riittvt perustiedot ja -taidot prjtkseen tytehtvissn. Tutkimuksen pkysymys on selvitt miten aliupseerit kokevat työssä oppimisen Suomenlinnan rannikkorykmentiss. Tutkimusongelma pyritn ratkaisemaan seuraavien alatutkimuskysymyksien avulla: 1. Miten aliupseerien työssä oppiminen on toteutunut Suomenlinnan rannikkorykmentiss? 2. Miten aliupseerien mielest aliupseerien työssä oppimista tulisi tukea? 3. Onko aliupseerin taustalla merkityst työssä oppimisen toteutumiselle? Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja tutkimuksessa tiedonkeruumenetelmn kytettiin kyselytutkimusta. Tutkimuksen kohteeksi valittiin 22 Suomenlinnan rannikkorykmentiss kouluttajatehtviss palvelevaa aliupseeria. Tutkimuksen keskeisen tuloksena voidaan todeta ett aliupseerit kokevat työssä oppimisen Suomenlinnan rannikkorykmentiss positiivisena asiana. Työssä oppimisen keinovalikoima on tiedossa mutta sen hydyntminen ei ole johdettua, eik nin ollen tehokasta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ett työssä oppimisen jrjestelm on Suomenlinnan rannikkorykmentiss kyetty toteuttamaan annettujen resurssien puitteissa loppujen lopuksi hyvll tasolla. Suurimmat puutteet lytyvt aliupseerien pidempikestoisesta henkilstsuunnittelusta, sek ammattitaitoisten typaikkaohjaajien puutteesta.
Resumo:
Viestint- ja tietoteknologian kehittyminen on muuttanut tynteon perinteisi muotoja. Hajautettu ty on lisntynyt organisaatioissa. Shkpostin kytt on kasvattanut esimiesten mahdollisuuksia liikkuvan tyn ja ettyn tekemiselle. Shkisen viestintvlineen, kuten shkpostin vlityksell tapahtuva johtaminen on yleistynyt jatkuvasti ja esimies pystyy hoitamaan esimiestehtvin usein mys shkpostin vlityksell. Shkpostijohtamista kytetn, vaikka tyskennelln samassa toimitilassa. Johtaminen shkpostin vlityksell vaatii esimiehelt erilaisia kompetensseja ja osaamista sek taitoja kuin perinteinen ty. Tmn tutkielman tavoitteena on selvitt shkisten viestintvlineiden vlityksell tapahtuvaa johtamista. Tutkielman viitekehyksess perehdytn ensin shkpostiin viestintvlineen. Toiseksi kuvataan hajautettua tyt, esimiehen kompetensseja ja shkpostijohtamista. Ptutkimuskysymys on: Miten shkpostia kytetn johtamisvlineen hajautuneessa työssä? Tutkimuksen alakysymykset ovat: Millaisiin johtamistilanteisiin shkpostin kytt liittyy? ja Millaisia johtamiskompetensseja shkposti vaatii esimiehelt? Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja analyysimenetelmn kytettiin teoriaohjaavaa sisllnanalyysia. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu teemahaastatteluista, joissa haastateltiin shkpostia esimiestehtvissn kyttvi esimiehi. Tutkimustulosten perusteella shkpostia pidettiin tehokkaana, helppokyttisen ja nopeana viestintvlineen. Shkpostijohtamista kytetn tiedon jakamisessa ja tytehtvien tsmentmisess. Shkposti koettiin vlitnt reagointia vaativissa tilanteissa kuitenkin hitaaksi viestintvlineeksi. Niss tilanteissa esimiehet kyttivt ennemmin pikaviestinsovelluksia. Esimiesten kompetensseista korostui kiinnostus sek teknologian kytt ett osaamisenkehittmist kohtaan. Shkisten viestintvlineiden rinnalle esimiehet kokivat tarvitsevansa mys kasvokkain tapahtuvaa johtamista. Tmn tutkimuksen mukaan shkpostijohtamisella, ei tysin voida korvata kasvokkain tapahtuvaa johtamista. Tutkimustulosten joukosta nousi esille havainto, jossa esimiehet eivt aina kokeneet shkisten viestintvlineiden vlityksell tapahtuvaa vuorovaikutusta johtamiseksi.
Resumo:
Tss pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan saksalaisten ja suomalaisten muotoilutoimistojen internetsivuja anglismien nkkulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvitt, esiintyyk toimistojen tarjoamia palveluja kuvaavista teksteist anglismeja. Englannin kielen asema globaalina valtakielen heijastuu sek saksan ett suomen yleis- ja erikoiskieliin erityisesti sanastollisesti, ja englanninkielisi termej lainataan joko sellaisenaan tai kotoutettuina. Yritysten internetsivut ovat usein ensimminen paikka, josta asiakas hankkii tietoa. Asiakkaan nkkulmasta olisi parasta kytt mahdollisimman selke ja eksaktia kielt, jotta vltytn vrinymmrryksilt. Anglismien kytt ei kuitenkaan aina lis tekstien ymmrrettvyytt. Työssä pohditaan lyhyesti englannin kielen asemaa sek sit, mit muotoilulla tarkoitetaan ja onko muotoilulla olemassa omaa erikoiskielt. Lisksi avataan anglismin ksitett ja sit, millaisia lainasanoja lytyy sek suomen ett saksan kielestä. Tutkimuksen aineistona on kahden saksalaisen ja kolmen suomalaisen muotoilutoimiston internetsivuilta lytyvi palvelukuvauksia. Yhteens analysoitavana on 5,5 sivua saksankielist ja 6 sivua suomenkielist teksti. Analyysin lhtkohtana on Wenliang Yangin (1990) anglismityyppien jaottelu. Aineistosta etsitn ensin anglismeja laadullisten kriteerien mukaisesti, jonka jlkeen lydetyt lainat luokitellaan eri anglismityyppeihin. Luokittelun jlkeen aineistoa analysoidaan kvantitatiivisesti ja etsitn eroja ja yhtenevisyyksi anglismityyppien esiintyvyydess eri muotoilutoimistojen sek kielien vlill. Analyysissa ky ilmi, ett anglismeja esiintyy sek saksan- ett suomenkielisiss palvelukuvauksissa. Lydettyjen anglismien mr vahvistaa ksityst siit, ett englanti yh edelleen dominoi globaalissa viestinnss ja vaikuttaa eri kielien sanastoon lainojen muodossa. Analyysiss selvi mys, ett saksankielisess aineistossa esiintyy anglismeja enemmn kuin suomenkielisess. Lisksi saksankielisiss teksteiss anglismeja on mukautettu saksan kielen vhemmn kuin suomenkielisiss teksteiss. Tutkimus antaa siis osviittaa siit, kuinka paljon anglismeja esiintyy muotoilun alan teksteiss ja kuinka paljon niit mukautetaan kuhunkin kohdekieleen.
Resumo:
Tm tutkimus perehtyy luokanopettajan vuorovaikutukseen liittyvn asiantuntijuuteen. Sen tarkoituksena on selvitt, kuinka tm osa opettajan asiantuntijuutta syntyy, millaista tietoa ja osaamista siihen sisltyy ja kuinka tllaista tietoa liikkuu tyyhteisss. Tutkimuksen kirjallisuuskatsaus perehtyy opettajan ammatin luonteeseen asiantuntijuutta ksittelevn kirjallisuuden, hiljaisen tiedon ksitteistn ja tutkimustiedon sek tyyhteisn liittyvien julkaisujen avulla. Tutkimuksen empiriaosuus toteutettiin laadullisin menetelmin haastattelemalla viitt luokanopettajaa. Opettajan vuorovaikutusasiantuntijuuteen liittyy kiintesti hiljaista ja toiminnallista tietoa, joka on henkilkohtaista ja omiin kokemuksiin pohjautuvaa selkrankatietmyst. Tutkimuksen tuloksien mukaan valtaosa tllaisesta asiantuntijuudesta hankitaan omassa työssä kokemusten kautta. Opettajat reflektoivat omaa tytn ja sopeuttavat toimintaansa ympristn mukaan. Hiljainen tieto oli soveltuviksi koettuja toimintamalleja tietynlaisten oppilaiden ja tilanteiden kohdalla. Erityisesti uran alkuvaiheessa korostui samaistumiseen perustuva ammatillinen itsens kehittminen, jossa painottuu tiedon siirtyminen kokeneemmalta kokemattomammalle. Lisksi opettajayhteisss jaettiin osaamista ja kokemuksia erilaisissa vapaamuotoisissa tilanteissa syntyviss kytntyhteisiss, joissa etsittiin ratkaisuja mys uudenlaisiin ongelmiin. Kytntyhteisill nyttikin olevan olennainen merkitys opettajan vuorovaikutusasiantuntijuuden kehittymiselle. Aineiston ja kirjallisuuskatsauksen perusteella tutkimus esitt vuorovaikutusasiantuntijuuden kehittymisen syklin, joka on kehitysprosessia ja sen yhteytt ympristn kuvaava toimintamalli. Tutkimuksen mukaan opettajan vuorovaikutusasiantuntijuus on henkilkohtainen ja koko uran mittainen kehitysprosessi, mutta se saa tukea tyyhteisst. Luonnollisten verkostojen ohella tynantaja voi tarjota tydennyskoulutusta tai tynohjausta opettajan tyn tueksi.
Resumo:
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten tietoisuus kirjoitetusta kielestä 5-vuotiaana on yhteydess lukutaidon nopeuteen ja tarkkuuteen 7-vuotiaana esikoulukevn. Tutkimuksen aineisto on osa Maarit Silvnin johtamaa pitkittistutkimusta VUOKKO -Vuorovaikutus ja kehitys varhaislapsuudessa (Silvn, Poskiparta, Niemi & Voeten, 2007). Tm tutkimus perustuu 62 lapsen otokseen. Aineisto kerttiin Turun yliopiston oppimistutkimuskeskuksessa. Kaikki tutkimukset tehtiin yksiltestein ja ne kuvattiin videolle. Ensimmiseksi pyrittiin selvittmn, miten taito kirjoittaa oma nimi 5-vuotiaana ennustaa lukutaitoa 7-vuotiaana. Lasten tehtvn oli kirjoittaa oma nimi tyhjlle valkoiselle paperille. Toiseksi haettiin vastausta, miten kirjainten tunnistaminen vaikuttaa lukutaitoon. Lapsia pyydettiin nimemn tutkijan osoittamat kirjaimet. Kolmanneksi selvitettiin, vaikuttaako sanan tunnistamisen taito tulevaan lukutaitoon. Tt tutkittiin nyttmll lapselle sana SANA. Lapsen tehtvn oli lukea sana tai tunnistaa kirjaimia siit. Lukutaitoa tutkittiin ALLU ala-asteen lukutestin teknisen lukutaidon osatestill TL2. Lapsen tehtvn oli lukea nelj sanaa ja yhdist sopiva sana viivalla vieress olevaan kuvaan. (Lindeman, 1998.) Tutkimus osoitti, ett mit taitavampia lapset olivat nimemn kirjaimia ja tunnistamaan sanoja 5-vuotiaana, sit parempia he olivat lukemaan 7-vuotiaana. Kirjainten nimeminen- tehtvss lasten keskiarvo oli 11.37 kirjainta ja vaihteluvli 0-28 (max. 29 kirjainta). Sanan tunnistustehtvss kukaan lapsista ei osannut lukea annettua sanaa. Kaksi lapsista osasi yhdist nteit ja suurin osa (n = 51) osasi nimet kirjaimia. Oman nimen kirjoittamisen taito ei tss tutkimuksessa osoittautunut luotettavaksi lukutaidon ennustajaksi, koska suurin osa lapsista (81 %) osasi kirjoittaa nimens kokonaan 5-vuotiaana.
Resumo:
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen porilaisissa sanomalehdiss kytyj keskusteluja suomen ja ruotsin kielestä ajanjaksolla 18631917. Kyseisell aikavlill suomen kielen asema vahvistui, mink vuoden 1863 kieliasetus laittoi alulle. Tutkielman rajaus on vuoteen 1917, jolloin Suomi itsenistyi ja kieliolot muuttuivat jlleen. Tutkimusaineistona kytn pasiassa Porissa ilmestyneit sanomalehti Bjrneborgs Tidningi ja Satakuntaa. Tutkin lhdeaineistoni kautta, miten lehdiss ksiteltiin suomen ja ruotsin kielten vlisi kielikiistoja ja millaisen kuvan paikallinen media vlitti yleislle kielen asemasta. Lisksi tutkin lehtikirjoituksista, miten suomen- ja ruotsinkieliset toimivat Venjn sortovuosien aikana ja miten he suhtautuvat venjn kieleen. Tutkimukseni on aatehistoriallinen, joten olen keskittynyt seuraamaan lehtikeskusteluiden ilmaisuja ja huomioinut lehtien suuntautumisen suomen- ja ruotsinmielisyyteen. Aatehistoriallinen tutkimus suo minulle mahdollisuuden pohtia asettamiani tutkimuskysymyksi ja kontekstoimaan keskustelut aikakauteen. Tavoitteeni on tuoda tietoa Porin kaupungin asukkaista ja aikalaismediasta, sill lehdiss saivat nens kuuluviin paitsi toimittajat mys lukijat. Tutkielma tuo oman nkkulmansa siihen, miten Porista on tullut kaupunki, jossa aiemmin hallinneet ruotsinkieliset ovat nyt sulautuneet valtavestn lhes nkymttmiin. Porissa kielitaistelut olivat rauhanomaisia, vaikka lehtien sivuilla vlill tunteet kuohuivat. Kielikiistoja kytiin 1900-luvun alkuvuosiin saakka. Vlill ne olivat tauolla, kun Venjn sortotoimenpiteit kytiin yhdess vastustamaan. Mys sosiaalidemokraattien tuleminen mukaan politiikkaan vhensi huomiota kielikiistoihin. Lehtiartikkelien perusteella ruotsinkieliset luottivat kielens silyvn, vaikka Porin hallinnon kielen siit luovuttiinkin vuonna 1905. Suomenkieliset pelksivt ensin ruotsin, myhemmin venjn, syrjyttvn oman kielens. Ennen Suomen itsenistymist Suomalainen puolue lheni perustuslaillisia niin, ett yhteisty oli mahdollista. Porissa on edelleen hyv henki suomen- ja ruotsinkielisten kesken. Ruotsinkielisyys ei tosin kaupungissa kovinkaan paljon ny valtavestlle. Varsinkin ruotsalaisen koulun ansiosta sek ruotsin- ett suomenkieliset pitvt huolen, ettei kieli pse kuihtumaan kaupungista.
Resumo:
Tmn kandidaatintutkimuksen tarkoituksena on lyt vastaus siihen, miten vahva voi olla DRM-systeemi, ennen kuin kuluttajat eivt en hyvksy sit. DRM-systeemej on monen tasoisia, mutta ne eivt ole soveltuvia sellaisenaan kaikille eri alustoille. Peliteollisuuden digitaalisten kyttoikeuksien hallintajrjestelmill on omanlaisensa lainalaisuudet kuin esimerkiksi musiikkiteollisuudella. Lisksi on olemassa tietty tmn hetkinen hyvksytty DRM:n taso, josta voi olla vaarallista poiketa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Työssä on sovellettu sek diskurssi- ett sisllnanalyysin oppeja. Tutkimuksen aineistona on erilaisten viestiketjujen tekstit, joiden pohjalta pyritn lytmn vastaus tutkimuskysymykseen. Ketjut on jaettu eri vahvuisiksi sen perusteella, miten vahva on DRM: koskeva uutinen, jonka pohjalta viestiketju on syntynyt. Koska aineisto on puhuttua kielt ja sill on aina oma merkityksens kontekstissaan, ovat valitut menetelmt soveltuvia analysoimaan aineistoa. Eri ketjujen analyysien tuloksien pohjalta voidaan sanoa, ett DRM ei voi olla sit tasoa suurempi kuin mik on sen hetkinen vallitseva taso. Jos tst tasosta poiketaan pikkaisenkin, voi se aiheuttaa suurta nrstyst kuluttajien keskuudessa, jopa siihen saakka, ett yritys menett tuloja. Sen hetkiseen tasoon on psty erinisten kokeilujen kautta, joista kuluttajat ovat krsineet, joten he eivt suosiolla hyvksy yhtn sen suurempaa tasoa kuin mik vallitsee sill hetkell. Jos yritys nkee, ett tasoa on pakko tiukentaa, tytyy tiukennus tehd pikkuhiljaa ja naamioida se lisominaisuuksilla. Kuluttajat ovat tietoisia omista oikeuksistaan, eivtk he helpolla halua luopua niist yhtn sen enemp kuin on tarpeellista.
Resumo:
Este trabalho um breve percurso por alguma iconografia da Antigidade Clssica e Tardia, tendo como ponto de partida as figuraes patentes num mosaico de Pises. A comunicao oral do tema apoiou-se num pequeno corpus de imagens da Antigidade, recolhido no nosso territrio que, no presente trabalho, ser, na sua maioria, referido em notas. A uilla romana de Pises localiza-se a cerca de 10 Km a Sul de Beja, na freguesia de S. Tiago Maior. A sua par urbana ou residncia do proprietrio apresenta uma grandeza e complexidade arquitectnicas condizente com a riqueza decorativa dos seus pavimentos musivos, caractersdca das uillae do Baixo Imprio. A sua ocupao ter-se- prolongado at poca bastante avanada da Andguidade, de acordo com materiais nela recolhidos, datveis do sc. I ao VIII d.c
Resumo:
Ty aloitettiin perehtymll Metro Ethernet verkon eriosiin kuten Ethernet-verkkoon, MultiProtocol Label Switching verkkoon ja niden verkkojen eriosiin. Työssä siis tarkasteltiin lhemmin Ethernet verkon toimintaa sek sen tarjoamia standardeja kaistannopeuteen, kaapeli materiaaleihin ja kehysrakenteeseen. Tarkasteltiin mys MultiProtocol Label Swit-ching verkon rakennetta, pakettien reititys perusteita pohjautuen Ethernet verkon kehysrakenteeseen, Internet Protocol over MultiProtocol Label Switching tekniikkaa sek nihin liittyvi alaksitteit kuten palvelunlaatu, virtuaaliyhteys, MAC-osoite jne. Kun työssä oli selvitetty Metro Ethernet verkon taustat ja perusteet voitiin siirty tutkimaan Metro Area Network ja Metro Ethernet Networks verkkojen tarkempaa rakennetta ja niiden mahdollisuuksia. Koska tyn aiheena on Metro Ethernet-verkko, tulee mys tutkia Metro Ethernet Forum jrjest jossa ptetn kaikki Metro Ethernet-verkkoon liittyvt asiat ja mm. MEF standardit. MEF standardeja on 16 kappaletta ja ne mrittelevt mm. Metro Ethernet verkon palvelut ja verkon arkkitehtuurin. Viimeisen tutkimusalueena oli kolmen eri verkkolaitteen tutkiminen ja jo valmiina olevien verkkolaitteiden mahdollisuuksien kartoitus. Laitteiden tutkinnassa perehdyttiin Metro Et-hernet-verkko mahdollisuuksiin jokaisen laitevalmistajan tarjoamalla Internet Protocol over MultiProtocol Label Switching tekniikalla. Lopuksi tutkittiin viel verkkosuunnitelman poh-jan luomista sek itse suunnitelmaa, aikaisempien tutkimus tulosten pohjalle. Tutkimuksen tuloksena saatiin Metro Ethernet verkon ja kyttkelpoisten verkkolaitteiden tutkimusraportti ja kyttkelpoinen Metro Ethernet-verkkosuunnitelma jota voi kytt mahdollisesti suoraan pohjana tai ainakin vertailu pohjana kytnnn toteutuksessa.
Resumo:
Tutkimus liittyi osana Helsingin yliopistollisen sairaalan yhden toimialan kehittmishankkeeseen. Tavoitteena on, ett sairaanhoitajien osaaminen vastaa toimintaa. NCS- mittari (Nurse Competence Scale, Meretoja 2003) on kehitetty sairaanhoitajan ammattiptevyyden arviointiin ammattiuramallin mukaisesti. Osaamiskartoitukseen soveltuva 73 vittm sisltv NCS- mittari koostuu seitsemst ammattiptevyytt kuvaavasta summamuuttujasta ja sill voidaan arvioida hoitajien ammattiptevyyden tasoa erilaisissa toimintayksikiss. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa menetelm yksikkkohtaisen sairaanhoitajan osaamisen tavoitetason mrittelemiseksi sek laatia yksikkkohtaiset sairaanhoitajan tehtvn osaamisalueiden taso- odotukset NCS vittmien ja niiden trkeyden avulla. Menetelmn kytettiin delfitekniikkaa, jossa on ominaista asiantuntijaryhmn kytt ja tutkimuksen toistaminen. Asiantuntijaryhm (n=8) oli erityisasiantuntemusta omaava, monipuolinen ja tulevaisuusorientoitunut. Asiantuntija- arviointi toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensimmisess vaiheessa asiantuntijat vastasivat nimemll viisi keskeisint erikoisalan toimintaan vaikuttavaa muutostekij tulevan viiden vuoden aikana ja kuvasivat mit haasteita edell mainitut muutokset aiheuttivat sairaanhoitajien osaamiseen leikkaus- ja anestesiaosastolla. Toisessa vaiheessa asiantuntijat arvioivat yksikn potilaiden hoidon kannalta sairaanhoitajan tavoitellun osaamistason ja trkeyden NCS- mittarin (VAS= Visual Analogue Scale- jana 0- 100 ja trkeys 0-3) avulla. Kolmannessa vaiheessa asiantuntijapaneelissa mriteltiin edellisiss vaiheissa saadun tiedon pohjalta osaamisen tavoitetaso ja trkeys leikkaus- ja anestesiaosastolla. Tulokset analysoitiin sislln analyysilla ja tilastollisin menetelmin. Sairaanhoitajalta odotetaan monipuolisia tietoja ja taitoja kokonaisvaltaisesta potilaan hoitotyst, perehtymist ikkn ja monisairaan potilaan hoitamiseen. Mys tietotekniset taidot korostuvat entisestn sairaanhoitajan työssä leikkaus- ja anestesiaosastolla. Sairaanhoitajalta vaaditaan hyv kielitaitoa, positiivista asennetta ja sopeutumista muuttuvaan hoitoympristn. Leikkaus- ja anestesiaosastolla tavoitetasoiltaan korkeimmiksi sek trkeimmiksi osa- alueiksi nousivat auttaminen, tilannehallinta, hoitotoimien hallinta ja tyrooli. Tuloksia hydynnetn hoitohenkilstn osaamisen hallinnassa ja johtamisessa sek tydennyskoulutuksen suunnittelussa.
Resumo:
Osa 1: Tmn opinnytetyn tarkoituksena oli kartoittaa ne tutkimukset, jotka ksittelevt terveyden edistmisen tausta-ajattelua lastenneuvolan terveydenhoitajan työssä. Kirjastojen tietokannasta etsittiin keskeiset tutkimukset ja ne analysoitiin sislln analyysin periaatteiden mukaisesti. Tuloksista nostettiin esille keskeiset kehittmishaasteet terveydenhoitajan lastenneuvolatyhn, joita voidaan hydynt terveydenhoitajan tyt ja terveydenhoitajakoulutusta kehitettess. Tavoittena oli mys tuottaa tutkimuksista luettelo, jota voidaan kytt hydyksi kytnnn työssä tai tmn aiheen opiskelussa. Terveyden edistmisen tausta-ajattelua koskevia tutkimuksia valikoitui kirjallisuuskatsaukseen 12 kappaletta. Tutkimukset kohdistuivat nkkulmien mukaan kahteen luokkaan, koulutuksen (4) ja lastenneuvolan terveydenhoitajan ja/tai asiakkaan (8) nkkulmasta tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimusten mukaisesti koulutuksen ja terveydenhoitajien ja/tai asiakkaiden nkkulmasta tehdyiss tutkimuksissa keskeisiksi kehittmishaasteiksi lastenneuvolan terveyden edistmistyössä nousivat arvoperustan kirkastaminen, ksitteiden ja sisltjen tsmentminen, tavoitteiden selkiyttminen, teorioiden ja kytnnn yhdistminen ja terveydenhoitajan taitojen kasvattaminen. Tss trke on erityisesti moniammatillisen yhteisty- ja vuorovaikutustaitojen kehittminen sek asiakaslhtinen ja voimavarakeskeinen tyote. Lisksi terveydenhoitajan terveyden edistmisen tyn kehittminen on keskeinen haaste yhteistyn, yhteisllisyyden ja henkilstn mitoituksen alueilla sek vuorovaikutuksen lismisess eri toimijoiden kanssa ja vlill. Esiin nousi mys tymenetelmien kehittminen nyttn perustuvaksi, hiljaisen tiedon nkyvksi tekeminen sek ennaltaehkisevn tyn ja sen arvon esiin nostaminen ja asiakaspalautteen hydyntminen kytnnn työssä. Terveyden edistmisen haasteet ovat nykypivn hyvin suuret ja resurssien kyttn joudutaan kiinnittmn huomiota ja sen jrkeistmiseksi kymn mys laaja-alaista arvokeskustelua. Lastenneuvoloissa on trke kehitt toimintaa paremmin kohderyhmn tarpeita tukevaksi. Tulevaisuudessa terveydenhoitajan tyn sislln kehittmiseksi voisi tutkia auttaisiko yhteninen terveyden edistmisen arvoperusta vhentmn kuiluja eriosaisten perheiden, tarpeiden ja tarjonnan, asiakkaiden ja terveydenhoitajien ja terveyden edistmisen eri toimijoiden vlilt eli mik loisi yhteisllisen yhteishengen terveyden edistmiseen tukemaan sen tavoitteita. Osa 2 : Tm opinnytetyn toinen osa koostuu terveyden edistmisen teoriaosuudesta ja posterista. Posterin pohjana on kevll 2007 valmistunut opinnytetyni - Terveyden edistmisen tausta-ajattelu terveydenhoitajan työssä lastenneuvolassa - kirjallisuuskatsaus, joka kuvaa terveyden edistmisen tausta-ajattelua ja sen merkityst terveydenhoitajan työssä lastenneuvolassa. Posterin tarkoituksena on kuvata terveydenhoitajan haasteita terveyden edistmisess. Suunnittelin ja toteutin posterin ensimmisen opinnytetyni kehittmishaasteiden pohjalta. Posterille annoin nimeksi Terveydenhoitajan haasteet terveyden edistmisess. Posterini tiivist ja esittelee keskeiset lastenneuvolan terveyden edistmisen kehittmishaasteet eli arvoperustan kirkastamisen, ksitteiden ja sisltjen tsmentmisen, tavoitteiden selkiyttmisen, teorioiden ja kytnnn yhdistmisen, terveydenhoitajan taitojen kasvattamisen sek terveydenhoitajan tyn kehittmisen. Posteri on tarkoitus esitell Terveydenhoitotyn kehittmispivss toukokuussa 2007. Toivon posterini herttvn huomiota niin ett se tiiviiss muodossa terveyden edistmisen haasteita esittessn aktivoi selkeyttmn terveyden edistmist ja mahdollisesti kynnistisi arvokeskustelua lastenneuvolassa.
Resumo:
Tytyytyvisyys syntyy siit, ett tyntekij kokee tyns vastaavan niit vaatimuksia, joita hn on asettanut sen suhteen, eli se on onnistuneen toiminnan tulos (Pyhnen 1987: 127-128). Tyntekijiden tyytyvisyys tyhn vaikuttaa terveydenhuollossa mys asiakkaan kohtaamiseen ja palvelun laatuun, puhumattakaan tyntekijn tymotivaatiosta ja siit, onko tiss mukava olla. Tytyytyvisyyden tutkiminen onkin erityisen trke, jotta mahdolliset ongelmat tyyhteisn sisll tiedostettaisiin ja niihin voitaisiin puuttua ja etsi ratkaisuja. Yhden kuvantamisyksikn henkilst osallistui henkilstkyselyyn, joka liittyy tyn organisointi ja tynjako rntgenosastoilla -hankkeeseen. Tyn tarkoituksena oli analysoida kuvantamisyksikn henkilstn tytyytyvisyytt sek työssä vaikuttamisen mahdollisuuksia ksitelleet kyselyn osat sek kuvata, miten ik ja tykokemus terveysalalla ovat yhteydess niihin. Kyselyn aineisto kerttiin kevll 2005 webbikyselyn (Grnroos 2006). Kuvantamisyksikn henkilst oli erittin tyytyvinen tyns sisltn. Tyntekijt kokivat, ett he olivat kehittyneet ja kasvaneet työssän ja he olivat saavuttaneet jotakin merkittv. He kokivat mys, ett heill oli mahdollisuuksia ajatella ja toimia haasteellisessa tyympristss. He olivat erittin tyytyvisi tyhns, eik moni ollut harkinnut eroavansa tystn. Nuoremmat tyntekijt tuntuivat suhtautuvan hieman kriittisemmin tyhns kuin vanhemmat tyntekijt, jotka olivat tyytyvisempi tyhns. Tyntekijt tunsivat, ett heill on vain vhn mahdollisuuksia vaikuttaa typaikkansa asioihin. Niukka enemmist henkilstst uskoi voivansa vaikuttaa paljon ainoastaan tymenetelmiins. Tyntekijt tunsivat, ett he voivat vaikuttaa tytehtviins tai niiden tekojrjestykseen, tytahtiinsa, tynjakoon ja tytovereihin liittyviin asioihin vain vhn. Tyntekijt tunsivat voivansa vaikuttaa vain vhn laitehankintoihin, henkilstkoulutuksen sisltn ja siihen, kuka koulutukseen osallistuu. Vanhemmat tyntekijt tunsivat voivansa vaikuttaa jonkin verran enemmn asioihin typaikalla kuin nuoremmat. Kuvantamisyksikss tulisi list työssä vaikuttamisen mahdollisuuksia. Vaihtoehtoisten tyskentelytapojen etsimiseen ja lytmiseen tulisi rohkaista. Uusia tyntekijit tulisi mahdollisuuksien mukaan palkata.
