DTC-induktiomoottorikäytön soveltaminen keskitaajuusalueelle

Työssä tarkastellaan olemassa olevan suoraa vääntömomentin säätöä käyttävän taajuudenmuuttajan soveltamista keskitaajuusalueella toimiviin induktiomoottorikäyttöihin. Keskinopeusalueen sovellusten pyörimisnopeudet ovat tyypillisesti 6000…30000rpm. Tällöin invertterin lähtötaajuuden on nelinapaista moottoria ohjattaessa ulotuttava 1000Hz:iin. ABB:n ACS600 taajuudenmuuttajan nykyinen syöttötaajuus ulottuu noin 400Hz:iin ja sen keskimääräinen kytkentätaajuus on luokkaa 3kHz. Taajuudenmuuttajan keskimääräistä kytkentätaajuutta ei haluta tästä merkittävästi nostaa, koska tällöin pääteasteen mitoitusta ja rakennetta on muutettava. Tarkastelussa keskitytään täten jännitemodulointiin, joka määrittelee invertterin lähtöjännitteen käyrämuodon ja pääteasteen tehokytkimien kytkentätaajuuden. Työssä esitetään suoran käämivuon säädön periaatetta soveltava 30-kulmainen modulointimenetelmä (30-modulointi), jolla moottorin syöttövirrasta voidaan eliminoida 5. ja 7. yliharmoninen komponentti. Yliharmonisten komponenttien eliminointi mahdollistaa passiivisilla komponenteilla toteutetun alipäästösuodattimen asentamisen invertterin lähtöön, jolloin moottorissa tapahtuvat tehohäviöt saadaan pieniksi. 30-moduloinnin ohjaukseen ja säätöön esitetään menetelmät, jotka mahdollistavat sen toteuttamisen nykyiseen taajuudenmuuttajaan ohjelmallisesti ilman suuria laitteistomuutoksia. 30-moduloinnin ominaisuuksia tarkastellaan analyyttisin menetelmin ja sen toimintaa testataan esitettyjen teorioiden perusteella simuloimalla. 30-moduloinnin ohjelmallinen implementointi nykyiseen ACS600:een mahdollistaa periaatteessa noin 600Hz:n syöttötaajuuden saavuttamisen. Tällöin invertterin keskimääräinen kytkentätaajuus voidaan säätää koko pyörimisnopeusalueella alle 4kHz:n tasolle.

Teknologiayrityksen laajentuminen epävarmassa tilanteessa – reaalioptiolähtöinen kannattavuustarkastelu

Investoinnit ovat välttämättömiä, jotta yritys voi parantaa asemaansa toimintaympäristössään ja ylläpitää saavutettua kilpailuetua. Siksi investointien kannattavuuden tutkiminen on tärkeää. Reaalioptioiden avulla voidaan hyödyntää tulevaisuuden mahdollisuuksia ja vähentää uhkia, jolloin kannattavuuslaskentaan saadaan uusia näkökulmia. Reaalioptiot ovat strategisen suunnittelun työkaluja. Työssä tutkittiin reaalioptioiden mahdollisuuksia teknologiayrityksen päätöksenteon tukena. Tarkastelu tehtiin kohdeyrityksen näkökulmasta keskittyen informaation tuottamiseen ja reaalioptioiden soveltamiseen kerätyssä aineistossa. Reaalioptiot ovat tärkeitä riskienhallintavälineitä, joiden avulla tulevaisuuden muutokset voidaan ottaa muuttujiksi investointeja arvotettaessa. Reaalioptioiden soveltava käyttö on ollut vielä vähäistä niiden monimutkaisuudesta ja muuttujien hallinnan vaikeudesta johtuen. Reaalioptioita on tutkittu tieteellisessä kirjallisuudessa jo merkittävästi. Suomessa käytännön sovellukset ovat olleet vähäisiä. Reaalioptioiden strategisesta luonteesta johtuen tulokset ovat usein myös salaisia. Tässä työssä käytetään kohdeyrityksen pyynnöstä Case-osuudessa kohteista muutettuja nimiä ja arvoja.

Painopaperin valinta painotuotteen ostossa, case Kesko.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten yrityksen sisäiset ja ulkoiset vuorovaikutussuhteet vaikuttavat tuotteen ostoprosessissa. Sisäiset vuorovaikutussuhteet esiintyvät yrityksissä organisaatio-, ryhmä- ja individuaalisella tasolla. Nämä vaikuttavat lähinnä siihen, missä ja kenen toimesta ostopäätökset tehdään. Ulkoisia vuorovaikutussuhteita yrityksillä on usein esimerkiksi myyjään, toimitusketjun väliportaaseen ja yrityksen omaan asiakkaaseen. Nämä vuorovaikutussuhteet voivat vaikuttaa ostovalintoihin joko suoraan tai välillisesti. Tutkimusmenetelmänä on soveltava case-tutkimus, johon case-yritykseksi on valittu Kesko. Tavoitteena on selvittää ensinnäkin, mitä erilaisia sisäisiä ja ulkoisia vuorovaikutussuhteita Keskon painotuotteen ostoprosessissa esiintyy, ja toiseksi, miten nämä vuorovaikutussuhteet vaikuttavat Keskon painopaperin valintaan. Tutkimuksen tarkoituksena on tukea markkinointistrategian suunnittelua UPM-Kymmenen kotimaan myyntiosastolla antamalla kuva painopaperimarkkinoiden rakenteesta ja Keskon painopaperin valinnan muodostumisesta.

Puutuotteen markkinapotentiaalin arvioiminen kansainvälisillä markkinoilla, case Havesa

Tutkielman tavoitteena oli arvioida puutuotteen markkinapotentiaalia Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa sekä tuottaa markkinainformaatiota case-yrityksen investointipäätösten pohjaksi. Teoreettista tietoa markkinapotentiaalin arvioimisesta ja kilpailun analysoimisesta sovellettiin tutkittavan tuotteen markkinoiden kartoittamiseksi. Työssä tutkittiin rakentamisessa käytettävien puutuotteiden markkinoihin vaikuttavia trendejä niiden markkinoiden tulevaisuuden kehityksen arvioimiseksi. Kyseessä oli soveltava case-tutkimus, joka toteutettiin kirjoituspöytä- ja haastattelututkimuksen yhdistelmänä. Primaaritutkimus suoritettiin puhelimitse ja henkilökohtaisella haastattelulla. Tutkimusaineistoa arvioitiin kvalitatiivisesti. Tutkimuksen avulla saatiin käsitys kyseisen puutuotteen markkinoiden koosta ja sen markkinoiden kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksessa arvioitiin myös korkean jalostusasteen puutuotteen markkinoijalta vaadittavia ominaisuuksia ja menestystekijöitä.

Teollisuustuotteen markkinointisuunnitelma. Case: Omni Weight Control Oy

Tutkielman tavoitteena on markkinointisuunnitelman laatiminen teollisuustuotteelle, jota business-to-business -markkinoilla toimiva case-yritys valmistaa. Aihetta tarkastellaan ensin teoreettisesti lähdekirjallisuuden avulla ja sen jälkeen empiirisesti case-yrityksen näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä on normatiivinen eli soveltava case-tutkimus. Tutkimusote on kvalitatiivinen. Markkinointisuunnitelma laaditaan analysoimalla yrityksen ulkoista ja sisäistä toimintaympäristöä, asettamalla markkinoinnin tavoitteet, määrittelemällä markkinointistrategiat ja yksilöimällä toimintaohjeet. Markkinointisuunnitelman laatiminen kannattaa, sillä se tehostaa yrityksen ulkoista markkinointia. Tutkielman tuloksena voidaan todeta, että case-yrityksellä on hyvät mahdollisuudet menestyä hihnavaakamarkkinoilla uudella tuotteellaan, kunhan se saa nimeään tunnetuksi.

Verkostoyrittäjyys - Kouvolan pilottiprojekti

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia miten menestyvä yritysverkosto luodaan. Tarkoituksena on perehtyä yritysten perustamisen ja verkostoitumisen teoriaan, joiden perusteella työn empiirisessä osassa analysoidaan Kouvolan seudun kuntayhtymän yrityshautomoyrityshautomon Pandoram-projektia. tutkimuksen tuloksena on tarkoitus antaa kehitysideoita kuntayhtymän yrityshautomon seuraavien vuosien projekteille. Tämä tutkimus on normatiivinen eli soveltava tutkimus, jossa käytetään survey- ja case-menetelmiä. Käytännössä se tarkoittaa Kouvolan pilottiprojektin käsittelyä haastattelemalla osallisia yrittäjiä ja työntekijöitä. Vertailuryhmänä Kouvolan verkostolle on lappeenrantalaisen teknologiakeskus Kareltekin Verkonmerkki-yritysverkosto, jonka syntytapa on ollut edellistä hitaampi luonnollinen prosessi. Lisäperspektiiviä aiheelle antaa Kymen läänin pienyrittäjille postitse tehty kysely yrittäjyydestä ja suhtautumisesta verkostoihin. Tulosten analysointi on suoritettu manuaalisesti sekä SPSS-tietokoneohjelman avulla. Yritys- ja teknologiakeskuskset stimuloivat paikallistasaon yrittäjyyttä. Kouvolan Pandoram-projekti on saanut yrittäjiksi perinteisestä yrittäjämallista poikkeavia yksilöitä ja rohkaissut verkostoitumista, vaikka itse Pandoram ei tavoitteidensa vastaisesti koskaan toimivaksi verkostoksi kehittynytkään. Mukana olleet yrittäjät saivat hautomossa alan koulutusta, loivat suhteista, saivat itseluottamusta yritystensä jatkokehitystä varten ja olivat projektiin kokonaisuudessaan tyytyväisiä, vaikka taloudelliset hyödytn Pandoramista olivatkin useimmille minimaaliset. Tutkimus osoitti, että verkostot ovat vaikeita johdettavia. Verkostoprosessia on myös vaikea kontrolloida, vaikka sitä voikin hautomon avulla nopeuttaa, sillä kaikista tärkeintä verkoston luomisessa on yrittäjien keskinäiset suhteet ja luottamus toisiinsa.

Omat rummut tutuiksi: tutkimus rumpukalvojen ja virittämisen vaikutuksesta rumpusoundiin

Tämän työn tavoite oli selvittää miten rumpukalvoilla ja virittämisellä voidaan vaikuttaa rumpujen soundiin. Voiko samasta rumpusetistä saada hyvän soundin niin rockin kuin jazzinkin soittoon? Miten kannattaa menetellä jos konsertissa soitetaan tyyliltään hyvin erilaisia kappaleita? Lähtökohtana oli yksi rumpusetti jolla testattiin neljäkymmentäyksi uutta rumpukalvoa erilaisin virein. Kaikki kokeilut tehtiin studiossa ja niistä äänitettiin näytteet. Miri Miettinen toimi yhteistyökumppanina käytännön studiotyössä toimien äänittäjänä sekä toi pidemmän kokemuksen tuomaa osaamista virittämiseen. Kirjoitin aiheesta tiivistetyn artikkelin Riffi-lehteen. Artikkeli on julkaistu numerossa 4/2006. Lehti on liitteenä työssä. Tämä soveltava tutkimus voi olla myös esimerkki muille kuinka perehtyä omiin rumpuihinsa. Empiirinen kokemus tällaisesta työsta helpottaa toimintaa rumpalina. Rummut saa nopeammin ja helpommin kuulostamaan siltä kuin pitäisi. Tulos-osiossa käsitellään rumpujen virittämistä. Tutkimuksen myötä tulin tulokseen että käytettävä rumpukalvo antaa soundille ominaisen sävynsä, virityksellä se saadaan kuulostamaan musiikkityyliin sopivalta. Jotkut kalvot soveltuvat ominaisuuksiensa puolesta tiettyyn tyylin paremmin kuin toiset. Rumpujen virittämisen lisäksi tulos-osion kolme tärkeintä pääryhmää ovat pop/rock -soundi, jazz-soundi ja all-around -soundi. Niissä pohditaan soundia historian merkittävien rumpalien kautta. Jokaiseen pääryhmään kuuluu näyte-osio jossa esitellään tutkimuksessa saatuja tuloksia. Kahta saman kuuloista kalvoa ei tullut vastaan, toisin sanoen kalvot vaikuttaa merkittävästi rumpujen soundiin. Työn mukana on näyte-cd jolta voi kuunnella kaikki ääninäytteet. Raitalistan avulla jokainen voi vertailla kalvoja mieleisessään järjestyksessä. Kuuntelemalla samalla viretasolla tehtyjä eri kalvojen näytteitä peräkkäin, kuulee selkeästi niiden soundien eron.

Draaman ja teatterin sovelluksia nuorten työpajaympäristössä : kuvaus Dynamo-hankkeen draamapajan toiminnan muotoutumisesta

Opinnäytetyö on kuvaus Lahden kaupungin nuorisopalveluiden Dynamo-hankkeen draamapajan toiminnasta. Kirjoittaja on työskennellyt draamapajan työvalmentajana Dynamon ensimmäisellä projektikaudella vuosina 2006-2008. Nuorten seudullinen työllisyyshanke Dynamo on Lahden nuorisopalveluiden hallinnoima ESR-rahoitteinen projekti. Dynamo tarjoaa tuettua työharjoittelua Lahden kaupunkiseudun 17-24-vuotiaille työttömille nuorille. Työharjoittelu kestää viisi kuukautta draama-, media-, sisustus- tai remonttipajassa. Opinnäytetyö on hankkeistettu Lahden kaupungin nuorisopalveluille. Draamapajassa nuoret tutustuvat taiteen ja kulttuurin tekemiseen. Opinnäytetyössä avataan ja tutkitaan draamapajan tavoitteita ja toiminnan muotoja. Draamapajan toimintaa lähestytään kolmesta teoreettisesta näkökulmasta, jotka ovat sosiokulttuurinen innostaminen, draamakasvatus ja soveltava teatteri. Draamapajan työskentely on luonteeltaan prosessinomaista. Opinnäytetyössä esitellään tapausesimerkkinä yksi draamapajan loppuprojekteista; devising-esitys Delirium tremensis eli kuinka jokerit sinä meiltä pimität. Esityksen syntyprosessin kuvauksessa havainnoillistetaan työtapoja käytännössä. Opinnäytetyön luvussa seitsemän tarkastellaan, millaisia välineitä teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutus tarjoaa työvalmentajana toimimiseen. Kirjoituksessa pohditaan työvalmennuksen pedagogisia haasteita esittävän taiteen koulutuksen näkökulmasta. Loppupäätelmissä draamapaja nähdään soveltavan teatterin, draamakasvatuksen ja sosiokulttuurisen innostamisen sulatusuunina, jossa draaman eri lajityyppien väliset rajat ovat häilyviä. Toiminnassa sovelletaan erilaisia draamallisia ja toiminnallisia menetelmiä. Työskentelyn tavoitteena on mahdollistaa taiteeseen ja kulttuuriin tutustuminen sekä työharjoittelijan omien tavoitteiden saavuttaminen. Työvalmentajan tehtävä työskentelyssä on luoda tilaa osallistujien omalle merkityksenannolle. Parhaimmillaan merkityksenanto draamatyöskentelyssä voi saada aikaan uudelleenrakentumista nuoren ajattelussa ja toiminnassa.

Avoimen lähdekoodin musiikkiteknologia

Musiikkiteknologia on laaja soveltava tieteenala, jota voidaan hyödyntää kasvatustieteissä, psykologiassa ja kognitiivisissa tieteissä. Musiikkilaitteet ja ohjelmistot hyödyntävät tietotekniikkaa. Musiikkiteknologian ohjelmat ovat joko kaupallisia tai pohjautuvat avoimen lähdekoodin ajatteluun. Tässä työssä kartoitin Linuxin avoimen lähdekoodin virtuaaliinstrumentit sekä toteutin rumpukoneen, kosketinsoittimen ja yksinkertaisen karaokeohjelman mobiilille laitteelle. Tehty työ osoittaa, että tietoteknisin keinoin voidaan toteuttaa tutkimushankkeissa hyödynnettäviä musiikkiteknologian ohjelmia.

Productivity of Business Services - Towards A New Taxonomy

Statistics show that the expanding service sector accounts already for three quarters of GDP in the developed economies. Moreover, there is abundant evidence on high variation in productive performance across the service industries. This suggests divergent technological and institutional trajectories within the tertiary sector. While conceptual knowledge on services and their performance has accumulated substantially, the overall landscape on productivity and competitiveness is still inconclusive. As noted by number of authors the research on service productivity is still in its infancy. The purpose of this paper is to develop further the analytical framework of service productivity. The approach is based on the notion that service definitions, classifications and performance measurement are strongly interdependent. Given the ongoing restructuring of businesses activities with higher information content, it is argued that the dichotomy between manufacturing and services should not be taken too far. Industrial evolution also suggests that the official industry classifications are increasingly outdated and new taxonomies for empirical research are therefore needed. Based on the previous analyses and new insights the paper clarifies the debated concept of service productivity and identifies the critical dimensions by which the service industries cluster. It is also demonstrated that the dimensions enable to construct new service taxonomies which bear essentially on productivity opportunities at the business level. Needles to say the key determinant explaining the development and potential of productivity growth is innovation activity. As an extensive topic of research, however, service innovation is tackled here only in a cursory way. The paper is constructed as follows: the first section focuses on the conceptual issues and evolving nature of service activities. A workable definition of service should capture the diversity of service activities, as well as the aspects of service processes, comprehensively. The distinctions and similarities between services and manufacturing are discussed, too. Section 2 deals with the service productivity, a persistent and controversial issue in academic literature and policy. With the assessments of strengths and weaknesses of the main schools new insights based on value creation will be brought in. Industry classifications and taxonomies are discussed in Section 3. It begins with a short analysis of the official classifications and their evaluation from the perspective of empirical research. Using well-known examples it is shown that the taxonomies on the manufacturing industries have a clear analogy with the business services. As there is a growing interest to regroup services too, the work to date, has been less systematic and inherently qualitative. Based on the earlier contributions threedimensional service taxonomy is constructed which highlight the key dimensions of productive performance. The main findings and implications are summed up in Section 4.

Nalle-kerhossa opitaan lukuja ja lukumääriä. Matemaattinen kehittämisohjelma varhaiskasvatuksessa

Tutkimus oli osa Varhaisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelmaa (VarhOVa) ja koski kehittämisohjelman pilottiosaa. Tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tietoa kehittämisohjelman varsinaista loppututkimusta varten. Tutkimus soveltuu myös varhaiskasvatuksen matemaattisista kuntoutusohjelmista kiinnostuneille ja niitä suunnitteleville henkilöille. Tutkimus oli laadullinen tapaustutkimus, johon sovellettiin fenomenografista tutkimusotetta. Tutkimuksen kohteena olivat kolmessa eri päiväkodissa pienryhmiä vetävät neljä lastentarhanopettajaa ja heidän pienryhmistään valitut lapset. Haastattelin lastentarhanopettajat, lasten äidit sekä yhden lapsen isän. Lasten matemaattiset tutkimustulokset sain ennen pienryhmää tehdystä alkumittauksesta, pienryhmän jälkeen tehdystä loppumittauksesta ja puoli vuotta loppumittauksen jälkeen tehdystä viivästetystä loppumittauksesta. Tutkimuksen lopputuloksena voidaan pitää kehittämisohjelmasta esiin nouseva ajatus kehittävästä ja innostavasta toimintamallista, millä oli vaikutus jokaiseen osapuoleen. Tutkija ohjasi tutkimuksen ajan ohjaajia, ohjaajat ohjasivat lapsia ja vanhemmat saivat opetusta Karhukirjeiden välityksellä. Osa lapsista opetteli Karhukirjeiden leikkejä vanhempien kanssa. Tutkija sai kaikista osapuolista tutkimustuloksia, jotka ohjasivat häntä suunnitteluprosessissa. Osa vanhemmista kiinnostui Nalle-matematiikasta, jota lisäsi lasten innostus ja oppiminen 1-vaiheen toimintamallin aikana. Osa vanhemmista koki ongelmana sen, että he eivät tienneet, miten ohjata lasta kotona. Vanhemmille ei pidetty ohjaus- ja keskustelutilaisuutta toimintamallista, joten osa heistä koki itsensä ulkopuoliseksi. Tutkimuksen lapsille kymmenen viikkoa kestävä Nalle-matematiikka mahdollisti osallistumisen uuteen tulevaisuuden oppimisvalmiuksia tukevaan pedagogiseen toimintamalliin. Lapset saivat yksilöllisempää pienryhmissä tapahtuvaa oppimisen ohjausta. Kahden lapsen matemaattiset tulokset kehittyivät pilottitutkimuksen aikana ja yhden lapsen tuloksista osa laski jopa alkumittausta heikommiksi. Tutkimuksessa tarkasteltiin kehittämisohjelman soveltuvuutta päiväkotikontekstiin. Kehittämisohjelman vaikeutena olivat käytännön järjestelyt, jotka vaativat henkilökunnalta joustavuutta. Nalle-matematiikkaa ohjattiin kolmella eri tavalla ja jokainen ohjaaja toteutti ohjaamista persoonallisesti. Havainnoimalla lapsia eri tilanteissa aikuiset huomasivat mitä lapset osasivat ja millaisia valmiuksia heillä oli. Näiden pohjalta aikuiset pystyivät ohjaamaan lasten oppimista. Varhaisten oppimisvalmiuksien kehittämisohjelman pilottitutkimuksen vastuullisena tutkijana toimi KT Aino Mattinen Niilo Mäki Instituutista. Hän vastasi käytännön järjestelyistä, koulutuksesta ja päivähoidon henkilökunnan ohjauksesta. Pilottitutkimuksen rahoittaja oli Raha-automaattiyhdistys ja toteuttaja Niilo Mäki Instituutti yhteistyössä Turun yliopiston kanssa.

Aaltovoimalaitteen toimintaperiaatteen analysointi

Diplomityö tehtiin Wello Oy:n toimeksiannosta. Wello Oy on vesi- ja tuulivoimaratkaisuihin keskittynyt yritys, joka kehittää aaltovoimalaitekonseptia. Työssä selvitettiin aaltovoimaan liittyviä ilmiöitä ja aaltovoimalaitteen mekaanista konseptia ja tehtiin arvio niiden tehokkuudesta. Työssä käytettiin kaupallisia simulointityökaluja kuten monikappaledynamiikan simulointiohjelmaa MSC.ADAMS R3:a ja yleistä matematiikka ohjelmaa Matlab Simulink:ia. Simulointimallia käytettiin arvioimaan laitteen yleistä käyttäytymistä. Lisäksi laitteen analyyttisiä malleja käytettiin laitteen toimintaperiaatteen selvitykseen. Simulointia käytettiin kelluvan laitteen mekanismin tutkimukseen. Tuloksiin pohjautuen laitteelle määriteltiin teoreettiset maksimiteho rajat ja rajoitteet, jotka vaikuttavat laitteen tehokkuuteen.

Filosofiaa liiketaloustieteilijöille ja muillekin

Kirjallisuusarvostelu