Supernova 2013fc in a circumnuclear ring of a luminous infrared galaxy: The big brother of SN 1998S

We present photometric and spectroscopic observations of SN 2013fc, a bright type II supernova (SN) in a circumnuclear star-forming ring in the luminous infrared galaxy ESO 154-G010, observed as part of the Public ESO Spectroscopic Survey of Transient Objects. SN 2013fc is both photometrically and spectroscopically similar to the well-studied type IIn SN 1998S and to the bright type II-L SN 1979C. It exhibits an initial linear decline, followed by a short plateau phase and a tail phase with a decline too fast for ⁵⁶Co decay with full γ -ray trapping. Initially, the spectrum was blue and featureless. Later on, a strong broad (~8000 km s^-1) H α emission profile became prominent. We apply a STARLIGHT stellar population model fit to the SN location (observed when the SN had faded) to estimate a high extinction of A<sub>V = 2.9 ± 0.2 mag and an age of 10⁺³ _-2 Myr for the underlying cluster.We compare the SN to SNe 1998S and 1979C and discuss its possible progenitor star considering the similarities to these events. With a peak brightness of B = -20.46 ± 0.21 mag, SN 2013fc is 0.9 mag brighter than SN 1998S and of comparable brightness to SN 1979C.We suggest that SN 2013fc was consistent with a massive red supergiant (RSG) progenitor. Recent mass loss probably due to a strong RSG wind created the circumstellar matter illuminated through its interaction with the SN ejecta. We also observe a near-infrared excess, possibly due to newly condensed dust.

SN 2005at - A neglected type Ic supernova at 10 Mpc

We present a photometric and spectroscopic study of a reddened type Ic supernova (SN) 2005at. We report our results based on the available data of SN 2005at, including late-time observations from the Spitzer Space Telescope and the Hubble Space Telescope. In particular, late-time mid-infrared observations are something rare for type Ib/c SNe. In our study we find SN 2005at to be very similar photometrically and spectroscopically to another nearby type Ic SN 2007gr, underlining the prototypical nature of this well-followed type Ic event. The spectroscopy of both events shows similar narrow spectral line features. The radio observations of SN 2005at are consistent with fast evolution and low luminosity at radio wavelengths. The late-time Spitzer data suggest the presence of an unresolved light echo from interstellar dust and dust formation in the ejecta, both of which are unique observations for a type Ic SN. The late-time Hubble observations reveal a faint point source coincident with SN 2005at, which is very likely either a declining light echo of the SN or a compact cluster. For completeness we study ground-based pre-explosion archival images of the explosion site of SN 2005at, however this only yielded very shallow upper limits for the SN progenitor star. We derive a host galaxy extinction of A<sub>V ∼ 1.9 mag for SN 2005at, which is relatively high for a SN in a normal spiral galaxy not viewed edge-on.

Älykäs ja Ketterä palveluyritys

Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa palvelumarkkinoinnin, tietojohtamisen, Ketterien ja Lean menetelmien kirjallisuutta. Tutkimus vastaa kysymyksiin: Miten yritys voi tuottaa lisäarvoa asiakkaalle? Mikä vaikutus tietojohtamisella on palveluiden luomisessa ja myynnissä, sekä miten Ketterät ja Lean menetelmät tukevat palveluyrityksen tavoitteita? Tutkimuksessa tarkastellaan asiakkaalle lisäarvoa tuovien palveluiden luontia, sekä palvelustrategian omaksumista osaksi koko organisaation toimintaa ja strategiaa. Palveluyrityksellä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan organisaatiota, jonka liiketoiminta perustuu henkilökohtaisten paveluiden tai osana tuottetta myytävien palveluiden tuottamisee.

Harrastajat lainsäädännön harmaalla alueella: fanikääntäminen ja tekijänoikeudet

Käännösala on muutoksen kynnyksellä. Uusia kääntämisen muotoja syntyy uuden teknologian, erityisesti internetin tarjoaman uuden, entistä vuorovaikutteisemman kommunikaatiotavan ansiosta. Ammattikääntäjien lisäksi nykyään käännöksiä tekevät myös vapaaehtoiset harrastajat, ja tässä tutkimuksessa tarkemmin rajattu aihe on fanikääntäminen, jota voidaan pitää omana kääntämisen lajina omine konventioineen ja sääntöineen. Fanikääntäminen on lisäksi asettanut käännösalan uudenlaisten kysymysten eteen niin käännösstrategioiden kuin kääntämisen eettisyyden suhteen. Tutkimuksessa selvitetään kyselylomakkeen avulla fanikääntämistä japanilaisen sarjakuvan eli mangan piirissä. Tämä scanlation-käsitteellä tunnettu, jo muutaman vuosikymmenen ajan jatkunut toiminta on pohjimmiltaan laitonta, joten sen voisi kuvitella olevan ongelmallista. Yllättävän usein oikeudenhaltijat kuitenkin katsovat toimintaa läpi sormiensa, sillä se voidaan nähdä myös mainoksena, jonka myötä manga-sarjat saavat uusia yleisöjä. Tässä tutkimuksessa keskitytään ennen kaikkea scanlation-toiminnan eettisten ulottuvuuksien tarkasteluun tekijänoikeuksien näkökulmasta. Perinteisten kansallisten lakien lisäksi entistä globaalimmassa maailmassa vaaditaan myös kansainvälistä lainsäädäntöä, jonka yhdenmukaistamiseen ja tehokkuuteen on tekijänoikeuksienkin osalta paneuduttu monin kansainvälisin sopimuksin. Vaikka tekijänoikeudet perinteisesti kuuluvat myös kääntäjille, on tilanne laittomalta pohjalta tapahtuvassa fanikääntämisessä monimutkaisempi. Tutkimuksen kvalitatiivinen kyselytutkimus on suunnattu kahdelle kohderyhmälle, scanlation-toimintaa harjoittaville harrastelijaryhmille sekä toisaalta scanlation-julkaisujen lukijoille. Kyselylomake rakentui kahden hypoteesin ympärille. Ensimmäisen hypoteesin mukaisesti pyrittiin selvittämään, vaikuttaako vastaajan ikä, maantieteellinen sijainti tai luettujen sarjojen genre siihen, koetaanko scanlation tekijänoikeuksia loukkaavana toimintana. Toinen hypoteesi oli, että scanlation-ryhmässä tai muussa yhteydessä kääntäjänä toimiminen vaikuttaa siihen, miten vahvasti vastaaja on tietoinen paitsi lähdeteoksen oikeudenhaltijan oikeuksista, myös omista tekijänoikeuksistaan scanlation-julkaisun kääntäjänä. Hypoteesien tarkastelun lisäksi tutkimuksessa pyrittiin saamaan mahdollisimman paljon uutta tietoa scanlation-toiminnasta ilman ennakko-oletuksia. Hypoteesien paikkansapitävyys ei selvinnyt tutkimuksessa, mutta ne eivät myöskään yksiselitteisesti kumoutuneet: suppean vastaajajoukon seurauksena tuloksista ei voi tehdä yleistyksiä. Suppeasta vastaajajoukosta huolimatta tuloksissa näkyy piirteitä siitä, että Aasiassa scanlation-toimijat ovat tietoisempia tekijänoikeuksistaan kuin länsimaissa, mutta tämänkin tuloksen varmistamiseksi lisätutkimukset ovat tarpeen. Jatkotutkimuksia ajatellen havainnointiin perustuvat menetelmät saattaisivat antaa syvällisempää tietoa scanlationin kaltaisesta suhteellisen tutkimattomasta ilmiöstä.