Point Of No Return: Dope Sick Love and Reindeerspotting as Documentaries of Addiction

In this postgraduate thesis the focus is on two documentary films, Renaud Brothers's Dope Sick Love (2005) and Joonas Neuvonen's Reindeerspotting (2010). In both of these films, addicts are on limelight. The directors of both films follow addicts and their everyday lives on streets with handheld cameras. This thesis will analyze and compare the narratives of these addicts. Do these documentaries affirm to the existing conventions, according to which representations of addicts and addiction are always either miraculous survival stories or stories, which always end up in utter decadence. The main questions this thesis proposes, are how addicts and their narratives are being handled in the two case study films, and how the drug cultures depicted in the films differ from each other. What changes between New York City and Rovaniemi, Northern Finland, and what remains the same. The academic and theoretical framework of this thesis consists of Susanna Helke's doctoral thesis Nanookin jälki, where the history of documentary films' methods and approaches are discussed. Additionally, the thinking is heavily informed by such poststructuralist writers as Roland Barthes, Michel Foucault, Louis Althusser, Stuart Hall and Chris Weedon.

Women or Girls in Reality Television? Translating References to Females in the Reality Dating Show Love Connection

Tässä sivuaineen tutkielmassa tarkastellaan, miten naisiin viittaavat sanat on käännetty suomalaisen, mutta pääosin englanniksi puhutun Love Connection -tosi-tvohjelman suomenkielisissä tekstityksissä. Tavoitteena on selvittää, millä tavoin suomen ja englannin puhekielen erot naispuolisiin henkilöihin viitattaessa näkyvät ruututeksteissä, ja millaisia käännösstrategioita ohjelman kääntäjä on sarjaa suomentaessaan käyttänyt. Lisäksi tv-ohjelmassa tehtyjä naisiin kohdistuvia viittauksia verrataan ohjelman englanninkielisessä mainoslehtisessä käytettyihin naisiin viittaaviin sanoihin. Tutkimuksen primäärimateriaali koostui Love Connection -tv-sarjan 12 osasta sekä niiden suomenkielisestä tekstityksestä, ohjelman Yhdysvaltoihin suunnatusta mainoslehtisestä sopivien osallistujien löytämiseksi sekä sarjan kääntäjän haastattelusta. Tutkimus toteutettiin sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin. Tv-ohjelman jaksoista litteroitiin englanninkielinen puhe ja suomenkielinen tekstitys niiltä osin kuin vähintään toisessa esiintyi viittaus naispuoliseen henkilöön, kuten woman/nainen tai girl/tyttö. Aineistosta poimitut viittaukset sijoitettiin lähdekirjallisuuden pohjalta luotuihin kategorioihin sen mukaan, millaista käännösstrategiaa niihin oli sovellettu. Lisäksi tarkasteltiin, millaisia eroja sovelletuissa käännösstrategioissa ilmeni ohjelman osallistujien tekemien viittausten välillä sekä toisaalta yksilöhaastattelujen ja keskustelutilanteiden välillä. Analyysi ja kääntäjän haastattelu osoittivat, että suurin osa viittauksista käännettiin suomeksi lähimmällä semanttisella vastineella, mutta myös poistoja ja korvauksia esimerkiksi pronominilla oli tekstityksen vaatimien tila- ja aikarajoitusten vuoksi käytetty runsaasti. Merkittävin tutkimushavainto oli, että joissakin yhteyksissä englannin kielen sana girl oli käännetty suomeksi sanalla nainen suoran käännösvastineen sijasta, koska suomen kielen sana tyttö ei kyseisissä konteksteissa olisi soveltunut käytettäväksi aikuisesta naisesta puhuttaessa. Suomalaisten tuottajien laatimassa englanninkielisessä mainoksessa esiintyi suurelta osin kuvaannollisia, sukupuolineutraaleja henkilöviittauksia, eikä girl-sanaa käytetty kertaakaan. Audiovisuaalisten käännösten kautta välittyvää naiskuvaa viihdegenren televisioohjelmissa on toistaiseksi tutkittu vähän, joten jatkotutkimusten kannalta vaihtoehtoja on runsaasti. Tulosten laajemman sovellettavuuden arvioimiseksi naisten puhuttelua voisi tutkia tarkemmin muissa, kansainvälisesti tunnetuissa tositv-formaateissa esimerkiksi vertailemalla eri maissa esitettäviä ohjelmaversioita.

Educating for love of wisdom : John Dewey and Simone Weil

The writings of John Dewey (1859-1952) and Simone Weil (1909-1943) were analyzed with a view to answering 3 main questions: What is wisdom? How is wisdom connected to experience? How does one educate for a love of wisdom? Using a dialectical method whereby Dewey (a pragmatist) was critiqued by Weil (a Christian Platonist) and vice versa, commonalities and differences were identified and clarified. For both, wisdom involved the application of thought to specific, concrete problems in order to secure a better way of life. For Weil, wisdom was centered on a love of truth that involved a certain way of applying one's attention to a concrete or theoretical problem. Weil believed that nature was subject to a divine wisdom and that a truly democratic society had supernatural roots. Dewey believed that any attempt to move beyond nature would stunt the growth of wisdom. For him, wisdom could be nourished only by natural streams-even if some ofthem were given a divine designation. For both, wisdom emerged through the discipline of work understood as intelligent activity, a coherent relationship between thinking and acting. Although Weil and Dewey differed on how they distinguished these 2 activities, they both advocated a type of education which involved practical experience and confronted concrete problems. Whereas Dewey viewed each problem optimistically with the hope of solving it, Weil saw wisdom in, contemplating insoluble contradictions. For both, educating for a love of wisdom meant cultivating a student's desire to keep thinking in line with acting-wanting to test ideas in action and striving to make sense of actions observed.

For the love of a barking lady: an exploration of mental illness in the light of Max Scheler's "Invisible person"

N/A

From being ill in time to love of eternity

N/A

Entering Youthwork Through Love's Many Pathways: A Poetic Rendition

Entering Youth work Through Love's Many Pathways is a text that wanders and digresses to places where, through poetic inquiry and a Spinozist and Sufi framework, the concepts of immanence, love and becoming can be explored. This thesis is framed as a walk through which the researcher / youth worker along with the reader, traverses through five pathways that she considers necessary in cultivating a meaningful relationship with the youth: opening, strength, listening, trust and unconditional compassion. By means of engaging the “self”, this thesis approaches youth work as a field that is relational and socially interconnected. In this sense, this poetic inquiry seeks to rupture predictable patterns of behaviour. One of the ways I do this is through found poetry. Through this specific form of poetic inquiry, I bring together various voices, an assemblage – Rumi, Rilke, Whitman, Lalla, Mirabai and Song of Songs – in order to find my voice and by extension, to help the youth find their voice through a human connection that goes beyond colour, race, gender etc. In other words, my aim is to actualize the experiences of becoming youth worker while being in a field of immanence where similarities are understood and differences respected. My hope is that this project may offer an example of understanding, celebration, and engagement of our mutual differences, while still being able to relate to one another through the many pathways of love.

Canadianness is Wilderness? Violent Love Relationships with ‘Wild’ Bodies

This thesis reveals contradictions that Canadians experience with groups attached to western construction of wilderness namely Indigenous people and wildlife. My study analyzes how the discourse of Canadian wilderness identity is played out in Algonquin Provincial Park and Bruce Peninsula National Park in comparison to non-nature/urban spaces (Greater Toronto Area). My investigation employs a critical discourse analysis and participant observation. I undertake three main tasks: 1) I describe how violent love is a dominant discourse at the Parks, 2) I examine evidence of animals and Indigenous people being produced relationally in the Parks, and 3) I analyze how relationships are spatially organized. My research reveals that the Parks conceal practices of violence that are central to the intersections of speciesism and colonialism. I demonstrate how violent love operates across a continuum that is influenced by spatial belonging and distance. This research is a contribution to the production of non-speciesist knowledge.

Evaluación de la condición de salud del transformador mediante análisis de vibraciones usando la transformada hilbert-huang.

Tesis (Maestro en Ingeniería Eléctrica con Orientación en Potencia) UANL, 2011.

Generación de alarma ante oscilaciones mediante la transformada digital Taylor-Fourier.

Tesis (Maestro en Ciencias de la Ingeniería Eléctrica con Orientación en Sistemas Eléctricos de Potencia) UANL, 2011.

Una extensión a la transformada de fourier, transformada Taylor-Fourier.

Tesis (Doctor en Ingeniería Eléctrica) UANL, 2011.

Luther on love and law : a historical investigation of Martin Luther's application of scriptural authority to Church and State

Cette thèse s’ouvre avec des commentaires du siècle dernier sur les opinions de Luther à propos de l’autorité du gouvernement et de l’Église, ainsi que sur la nature humaine et la fonction de la loi. Je présente ensuite où ces critiques situent Luther par rapport à la tradition scholastique et par rapport à la tradition romaine au sein de l’Église. Puis, j’explore les œuvres de Luther pour mettre en lumière ses arguments concernant l’Église, la source de son autorité, ainsi que la relation de celle-ci avec les gouvernements, autrement dit les autorités temporelles. De là, je m’intéresse à la comparaison que le réformateur fait entre la place de l’Église dans la société et celle de l’autorité temporelle. Enfin, j’analyse les écrits de Luther à propos de deux évènements concernant la construction du Royaume de Dieu et plus précisément, dans quelle mesure l’Église dépend, ou non, des autorités temporelles pour construire ce Royaume. Nous allons trouver une réponse surprenante à la question de comment l’église est indépendante de l’autorité temporelle dans l’ouvrage spécifique au royaume de Dieu. Le but de ma thèse est de répondre à certains critiques qui reprochent à Luther de s’appuyer sur l’autorité temporelle pour établir l’Église, et par conséquent de donner au temporel le contrôle sur le spirituel. Nous découvrirons que Luther tire son autorité des Écritures. Nous découvrirons aussi les conséquences que cette autorité a sur sa philosophie politique, c'est-à-dire l’importance de la soumission aux autorités gouvernantes en même temps que la libération des individus de la tyrannie d’une fausse doctrine.