Den stora hälsotrenden : En kvantitativ studie om hälsa och mat på sociala medier

Denna studie undersöker sociala mediers påverkan på människor med fokus på mat och hälsa. Med hjälp av en kvantitativ enkätstudie har vi undersökt hur och på vilket sätt de sociala medierna spelar in i hur människor äter. Fokus ligger på vilket medie människor i åldern 18 år och uppåt väljer för att få inspiration till hälsosam mat, i vilken grad sociala medier förändrat människors medvetenhet och intresse kring hälsa och mat samt huruvida den här påverkan upplevs som positiv (inspirerande) eller negativ (stress/förvirring). Resultatet visar att de sociala medierna inte tagit över som inspirationskälla då de traditionella medierna, så som tidskrifter, TV och böcker, visade sig vara vanligast för att inspireras och skaffa sig inspiration kring mat. De sociala medierna fungerar snarare som ett komplement och har större popularitet hos den yngre generationen. Vidare visar studien att sociala medier delvis bidragit till att öka medvetenhet och intresse kring mat och hälsa. Majoriteten angav att de snarare inspireras än känner stress/förvirring till de hälsobudskap kring mat som florerar på sociala medier och studien visade ett tydligt mönster att kvinnor är både mer negativt och positivt påverkade än männen.

Värdering av kriterier vid stora investeringar : En jämförelse mellan olika intressenters uppskattningar av kriterier

In what way does different stakeholders assess a decision and its consequences, and how do these assessments differ? When a company stands before a big decision, they need to consider aspects that are economic, ecologic and social. To make a good decision they need to consider the society and its different stakeholder groups. This study examined how different groups values and weights different criteria. The study has been done with the project Sundsvall logistics park as a case, with criteria related to that project. The goal of the study was to find a way to value and weight different criteria and then compare how the company and the stakeholders assesses these criteria. This has been done through interviews with relevant people that has got extra knowledge about the project Sundsvall logistics park, and through a survey that has been sent out to residents of Sundsvall. The informants and respondents got to assess values and weights to the criteria relative to an indirect alternative where the logistics park isn’t built. The data was then compiled using multi attribute utility theory as a tool to present the comparison. The result of the study suggests that the differences between the valuations and weightings of the criteria is partly due to an uncertainty in how the logistics park would affect the criteria, but that the biggest reason probably depends on what perspective the person is viewing the logistics park from. If the person is viewing the logistics park from an industrial perspective, the criteria related to industrial development is getting more important and is going to take up more room in the analysis. If the person is viewing the logistics park from an individual and social perspective, the criteria related to that is more important and takes up more room in the analysis.

De nya EU-direktiven om hållbarhetsrapportering : En fallstudie genomförd på Stora Enso

Bakgrund Denna uppsats behandlar de nya EU-kraven som föreslås träda i kraft från och med det räkenskapsår som inleds närmast efter den 31 december 2016. Uppsatsen har undersökt hur Stora Enso arbetar med hållbarhetsrapportering enligt Global Reporting Initiatives riktlinjer. Detta eftersom att Stora Enso var det första börsnoterade företaget i Sverige vars hållbarhetsrapportering granskats av en tredje part. Vidare siktar denna uppsats på att ge de företag som ej tidigare har erfarenhet från hållbarhetsrapportering en inspirationskälla, som stöd i upprättningen av egna hållbarhetsrapporter. Syfte Syftet med den här fallstudien är att beskriva hur ett företag som redan innan EU-kraven börjat tillämpats rapporterat i enlighet med dessa, och hur de aktivt arbetar med hållbarhetsrapportering. Metod Fallstudie: intervjuer och dokumentanalys. Slutsats Det är viktigt att hela tiden fortsätta förbättra företagets hållbara utveckling och dess mål. Stora Ensos hållbarhetsrapportering kopplades ihop med den hållbara utvecklingen i stort, och här sågs att rapporteringen har hjälpt Stora Enso att uppnå och utveckla sina hållbarhetsmål. Utan hållbarhetsrapporteringen skulle Stora Ensos positiva utveckling inte varit lika omfattande. Utifrån de intervjuer som genomfördes konstaterades det att GRI:s riktlinjer medför både en fördel och en nackdel: de är väldigt omfattande.

Recensioner av tre publikationer: 1. Utvandrarna och den stora depressionen av Ulf Beijbom. 2. Landsmän. De danska judarnas flykt i oktober 1943 av Bo Lidegaard. 3. Det städade folkhemmet. Tyskfödda hembiträden i efterkrigstidens Sverige av Emma Strollo.

Bokrecension

Nonquadratic gauge fixing and global gauge invariance in the effective action

The possibility of having a gauge fixing term in the effective Lagrangian that is not a quadratic expression has been explored in spin-two theories so as to have a propagator that is both traceless and transverse. We first show how this same approach can be used in spontaneously broken gauge theories as an alternate to the 't Hooft gauge fixing which avoids terms quadratic in the scalar fields. This ""nonquadratic"" gauge fixing in the effective action results in two complex fermionic and one real bosonic ghost field. A global gauge invariance involving a fermionic gauge parameter, analogous to the usual Becchi-Rouet-Stora-Tyutin invariance, is present in this effective action.

Molecular characterization of 39 de novo sSMC: contribution to prognosis and genetic counselling, a prospective study.

Small supernumerary marker chromosomes (sSMCs) are structurally abnormal chromosomes that cannot be characterized by karyotype. In many prenatal cases of de novo sSMC, the outcome of pregnancy is difficult to predict because the euchromatin content is unclear. This study aimed to determine the presence or absence of euchromatin material of 39 de novo prenatally ascertained sSMC by array-comparative genomic hybridization (array-CGH) or single nucleotide polymorphism (SNP) array. Cases were prospectively ascertained from the study of 65,000 prenatal samples [0.060%; 95% confidence interval (CI), 0.042-0.082]. Array-CGH showed that 22 markers were derived from non-acrocentric markers (56.4%) and 7 from acrocentic markers (18%). The 10 additional cases remained unidentified (25.6%), but 7 of 10 could be further identified using fluorescence in situ hybridization; 69% of de novo sSMC contained euchromatin material, 95.4% of which for non-acrocentric markers. Some sSMC containing euchromatin had a normal phenotype (31% for non-acrocentric and 75% for acrocentric markers). Statistical differences between normal and abnormal phenotypes were shown for the size of the euchromatin material (more or less than 1 Mb, p = 0.0006) and number of genes (more or less than 10, p = 0.0009). This study is the largest to date and shows the utility of array-CGH or SNP array in the detection and characterization of de novo sSMC in a prenatal context.

Lagrangian and Hamiltonian BRST structures of the antysimmetric tensor gauge theory

We study the Becchi-Rouet-Stora-Tyutin (BRST) structure of a self-interacting antisymmetric tensor gauge field, which has an on-shell null-vector gauge transformation. The Batalin-Vilkovisky covariant general formalism is briefly reviewed, and the issue of on-shell nilpotency of the BRST transformation is elucidated. We establish the connection between the covariant and the canonical BRST formalisms for our particular theory. Finally, we point out the similarities and differences with Wittens string field theory.

BRST-invariant path integral for a spinning relativistic particle

The propagator of a relativistic spinning particle is calculated using the Becchi-Rouet-Stora-Tyutin-(BRST)-invariant path-integral formalism of Fradkin and Vilkovisky. The spinless case is considered as an introduction to the formalism.

Some aspects of N=2 superstring

The string model with N=2 world-sheet supersymmetry is approached via ghosts, Becchi-Rouet-Stora-Tyutin cohomology, and bosonization. Some amplitudes involving massless scalars and vectors are computed at the tree level. The constraints of locality on the spectrum are analyzed. An attempt is made to "decompactify" the model into a four-dimensional theory.

Joitakin havaintoja suuren Pohjan sodan jälkeen Suomeen siiretyistä ruotsalaisrykmenttien sotilaista

Referat: Några iakttageselser beträffande soldaterna i de svenska regementen som överfördes till Finland efter stora nordiska kriget

The complex SNP and CNV genetic architecture of the increased risk of congenital heart defects in Down syndrome.

Congenital heart defect (CHD) occurs in 40% of Down syndrome (DS) cases. While carrying three copies of chromosome 21 increases the risk for CHD, trisomy 21 itself is not sufficient to cause CHD. Thus, additional genetic variation and/or environmental factors could contribute to the CHD risk. Here we report genomic variations that in concert with trisomy 21, determine the risk for CHD in DS. This case-control GWAS includes 187 DS with CHD (AVSD = 69, ASD = 53, VSD = 65) as cases, and 151 DS without CHD as controls. Chromosome 21-specific association studies revealed rs2832616 and rs1943950 as CHD risk alleles (adjusted genotypic P-values <0.05). These signals were confirmed in a replication cohort of 92 DS-CHD cases and 80 DS-without CHD (nominal P-value 0.0022). Furthermore, CNV analyses using a customized chromosome 21 aCGH of 135K probes in 55 DS-AVSD and 53 DS-without CHD revealed three CNV regions associated with AVSD risk (FDR ≤ 0.05). Two of these regions that are located within the previously identified CHD region on chromosome 21 were further confirmed in a replication study of 49 DS-AVSD and 45 DS- without CHD (FDR ≤ 0.05). One of these CNVs maps near the RIPK4 gene, and the second includes the ZBTB21 (previously ZNF295) gene, highlighting the potential role of these genes in the pathogenesis of CHD in DS. We propose that the genetic architecture of the CHD risk of DS is complex and includes trisomy 21, and SNP and CNV variations in chromosome 21. In addition, a yet-unidentified genetic variation in the rest of the genome may contribute to this complex genetic architecture.

Uuden riskien arviointityökalun käyttöönotto metsäteollisuusyrityksessä

Vuonna 2003 uudistunut työturvallisuuslaki lisäsi yritysten vastuuta oman työympäristön riskien tunnistamisessa. Laki velvoittaa yritykset tunnistamaan, selvittämään ja arvioimaan työstä ja työolosuhteista johtuvat vaara- ja haittatekijät. Perinteisesti yritykset ovat suorittaneet riskien arviointia erilaisten tarkistuslistojen avulla, mutta nykyään tietotekniikan käytön lisääntyminen on tuonut tietotekniikan myös yhdeksi riskienhallinnan työvälineeksi. Tämän työn tavoitteena oli tutkia If Vahinkovakuutusyhtiön uuden riskien arviointiohjelman käyttöönottoa metsäteollisuuden yrityksessä, ja selvittää sen vaikutuksia turvallisuustoimenpiteiden hallintaan ja vastaavuutta sille ennakkoon asetettuihin käytettävyysvaatimuksiin. Riskien arviointiohjelmaa tutkittiin pilottikohteessa Stora Enson Anjalankoskentehtailla. Tietoa kerättiin mm. käyttäjäkoulutustilaisuuksien palautekyselyillä, haastattelemalla arvioijia ja osallistumalla riskien arviointikierroksille. Tutkimuksessa seurattiin mm. ohjelman avulla syntyneiden toimenpide-ehdotuksien määrää ja laatua, ja sitä kuinka hyvin ohjelmalle suunniteltu sisältö sopii käyttöön. Tämän tutkimuksen perusteella havaittiin, että riskien arviointiin tarkoitettu tietokoneohjelma voidaan suunnitella helppokäyttöiseksi ja toimivaksi. Myös ohjelman sisältö, joka oli tarkoitettu kattamaan työturvallisuuden eri osa-alueet, havaittiin tarkoitukseen sopivaksi. Riskien arvioinnin ongelmallisin alue, eli turvallisuustoimenpiteiden suunnittelu ja seuranta, havaittiin haasteelliseksi toteutettavaksi ohjelman avulla. Yritysten erilaisiin riskien arviointikäytäntöihinsopivan raportointijärjestelmän ja toimenpideseurannan kehittäminen tulee olemaan tulevaisuudessakin tärkeä osa-alue riskien arviointiohjelmien kehittämisessä.

Monipolttoainekattilan päästöjen tarkkailu ja raportointi

Suurten polttolaitosten päästöjen tarkkailu- ja raportointivaatimukset ovat uudistuneet viime vuosina paljon. Suurimpia muutosten aiheuttajia ovat Valtioneuvoston asetus 1017/2002 ja standardi EN-14181. Tässä työssä kuvataan uudet vaatimukset täyttävän päästöjen tarkkailu- ja raportointijärjestelmän rakentaminen monipolttoainekattilalle. Aluksi esitellään mitä uusia vaatimuksia päästöjen tarkkailulle ja raportoinnille on tullut viime aikoina. Lisäksi selvitetään vaatimusten mahdolliset ristiriidat ja ristiriitatilanteiden ratkaisutavat. Seuraavaksi esitellään vaatimukset täyttävän järjestelmän määritelmät. Erityisestiselvitetään kattilan erityispiirteiden vaatimia ratkaisuja. Lopuksi esitellään päästöjen tarkkailu- ja raportointijärjestelmän käyttökokemuksia ja parantamismahdollisuuksia. Kaikki tarkastelut tehdään ensisijaisesti toiminnanharjoittajan näkökulmasta. Järjestelmä toteutettiin Stora Enso Oyj:n Heinolan Flutingtehtaan voimalaitoksen pääkattilalle, jossa käytetään laajaa polttoainevalikoimaa. Toteutuspaikan valinta tehtiin sillä perusteella, että uudet päästöjen tarkkailu- ja raportointivaatimukset ovat erityisen haasteellisia monipolttoainekattiloiden tapauksessa. Työssä selvitetään järjestelmän soveltamismahdollisuuksia myös kahdella muulla Stora Enson tehtaalla. Käyttöönottovaiheen johtopäätöksenä todettiin päästöjen tarkkailu- ja raportointijärjestelmän täyttävän sille asetetut vaatimukset. Lisäksi havaittiin, että toiminnanharjoittajan kannattaa panostaa erityisesti järjestelmän joustavuuteen, luotettavuuteen, helppokäyttöisyyteen ja vikasietoisuuteen. Toiminnanharjoittaja pystyy määrittelyvaiheessa vaikuttamaan järjestelmän ominaisuuksiin helpommin ja edullisemmin kuin käyttöönoton jälkeen. Toiminnanharjoittajalta vaadittu työtuntimäärä arvioitiin Heinolan Flutingtehtaan tapauksen perusteella. Lopuksi selvitettiin mahdollisia tulevaisuuden kehityskohteita vastaavissa järjestelmissä.