Fritz Mauthner

Max Adler

Fritz Mauthner [Illustration] : (Porträt)

Scan von Monochrom-Mikroform

Georg Hirschfeld und Fritz Mauthner

Robert Jaffé

Fritz Mauthner : Zu seinem einjährigen Todestage

Wilhelm Löwinger

Fritz Mauthner [Illustration] : (Porträtfoto)

Scan von Monochrom-Mikroform

III. Research materials used in William C. Lane's article, "Early Silver Belonging to Harvard College," [1923]

This folder contains transcriptions of archival materials used in Lane's research for the article, published by the Colonial Society of Massachusetts in 1923. Included are two letters from the papers of Harvard President Jared Sparks (1849-1853) regarding the christening basin and the role of the College steward in the care of the silver collection; and a 1781 inventory (see also in folder 7) and 1829 Corporation vote excerpted from College records. There are also two notes containing citations.

Vital records of Gloucester, Massachusetts, to the end of the year 1849.

Vol. II-III published by the Essex institute, Salem, Mass., 1923-24.

The dawn of Italian independence: Italy from the Congress of Vienna, 1914, to the fall of Venice, 1849.

Mode of access: Internet.

Lumometsän syli : Anni Swanin satusymbolismi 1896-1923

Lumometsän syli, Anni Swanin satusymbolismi 1896-1923 on suomenkielisen satukirjallisuuden poetiikkaa ja 1900-luvun alun modernia naiseutta selvittävä feministiseen tutkimustraditioon liittyvä tutkimus. Sen kohteena ovat lasten- ja nuortenkirjailija Anni Swanin (1875-1958) satukokoelmat vuosilta 1901-1923 ja Uusi Suometar -lehden sadunomaiset novellit vuosilta 1896-1904. Tutkimus tuo uutta tietoa lastenkirjallisuuden osalta 1900-luvun alun modernin ihmisen problematiikasta. Se sisältää naissubjektin kehityskaaren ja sisäisen kasvun kohti naistaiteilijuutta. Yksityiskohtaisen tarkastelun kohteina ovat sadut Veli ja sisar (1917), Ihmekukka (1905), Marjaanan helmikruunu (1912), Aaltojen salaisuus (1901), Jääkukka (1905), Tyttö ja kuolema (1917), Merenkuningatar ja hänen poikansa (1905), Lumolinna (1905) ja Tarina Kultasirkasta (1901). Tutkimuksessa tarkastellaan Swanin satujen poeettista kieltä ja naiseuden tematiikkaa ranskalaisen postmodernin ajan feministisen viitekehyksen valossa. Siinä keskeisiä ovat Julia Kristevan psykoanalyyttispohjaiset näkemykset ja Hélène Cixous´n sekä Luce Irigarayn ajatukset feminiinisestä kirjoituksesta. Sadut kontekstualisoidaan ajankohdan symbolistiseen taidevirtaukseen ja Suomen taiteen kultakauteen. Satuja tulkitaan naiskirjailijan lajina ja erityisenä naisen metaforisen ilmaisun muotona. Satujen feministinen lukutapa purkaa perinteisiä lukemiskonventioita ja merkitsee satutekstin lukemista "toisin". Se avaa varhaista modernia naiseutta ja sille ominaista naisen ilmaisukielen erityisyyttä sekä mykkää ei-kielellistä, melankolian ilmaisua. Tutkimus tuo esiin uudenlaisen naiskirjailijan aistimusvoimaisen kielen. Swanin satusymbolismi on luonnon kauneuden synesteettista ja aistimusvoimaista kerrontaa, jolle on luonteenomaista aistiestetiikka, metaforisuus, metonymisyys ja metamorfoosit. Swan vahvistaa osaltaan naisen sankaruutta, omaa ilmaisukieltä ja ääntä. Tuloksena paljastuu satuperinteeseen verrattuna uudenlaisia tyttöyden, äitiyden, naistaiteilijuuden ja perheen malleja ja niiden representaatioita. Satumallit osoittautuvat aikanaan moderneiksi tyttösankareiksi, osin ambivalenteiksi uudenlaista naiseutta ja suhteessa oloa heijastaviksi ja ovat siten varhaisia feministisen sadun tunnusmerkkejä. Tutkimus selvittää, miten Swan rakentaa omaperäisen satusymboliikan. Satumetsä on luonnonkauniin suomalaismetsän symbolinen mielenmaisema ja samanaikaisesti sadun myyttis-symbolinen topos. Swanin luontokäsitys sisältää luonnonsuojelun ja varhaisen ekokriittisen näkemyksen. Tutkimus osoittaa Swanin satujen kytkeytyvän 1900-luvun alun modernismiin ja Suomen taiteen kultakauteen. Swan on suomenkielisen symbolistisen taidesadun kehittäjä ja feministisen sadun aloittaja.

Karl Gottschalk and Elisbeth nee Steinfeld with their son Rudolf Gottschalk (later Grahame) and son Fritz Gottschalk (Levy) of Lisbeth's first marriage.

Rudolf Gottschalk (later Grahame) on right; Fritz Gottschalk (Levy) on left

Karl Gottschalk and Elisbeth nee Steinfeld with their son Rudolf Gottschalk (later Grahame) and son Fritz Gottschalk (Levy) of Lisbeth's first marriage.

Rudolf Gottschalk (later Grahame) on right; Fritz Gottschalk (Levy) on left

Studio portrait of Fritz Gottschalk. Portraits Men

Digital Image

Portrait of Fritz Gottschalk after his release from Buchenwald. Portraits Men

Fritz was taken to Buchenwald on Kristallnacht and was released later in November 1938