Poverty and the Environment : Investment Poverty and the Role of Assets in Generating Welfare for Farmer Households in the Province of Herrera, Panama

Köyhiä maanviljelijöitä on usein syytetty kehitysmaiden ympäristöongelmista. On väitetty, että eloonjäämistaistelu pakottaa heidät käyttämään maata ja muita luonnonvaroja lyhytnäköisesti. Harva asiaa koskeva tutkimus on kuitenkaan tukenut tätä väitettä; perheiden köyhyyden astetta ja heidän aiheuttamaansa ympäristövaikutusta ei ole kyetty kytkemään toisiinsa. Selkeyttääkseen köyhyys-ympäristö –keskustelua, Thomas Reardon ja Steven Vosti kehittivät investointiköyhyyden käsitteen. Se tunnistaa sen kenties suuren joukon maanviljelijäperheitä, jotka eivät ole köyhiä perinteisten köyhyysmittareiden mukaan, mutta joiden hyvinvointi ei ole riittävästi köyhyysrajojen yläpuolella salliakseen perheen investoida kestävämpään maankäyttöön. Reardon ja Vosti korostivat myös omaisuuden vaikutusta perheiden hyvinvointiin, ja uskoivat sen vaikuttavan tuotanto- ja investointipäätöksiin. Tässä tutkimuksessa pyritään vastaamaan kahteen kysymykseen: Miten investointiköyhyyttä voidaan ymmärtää ja mitata? Ja, mikä on viljelijäperheiden omaisuuden hyvinvointia lisäävä vaikutus? Tätä tutkimusta varten haastateltiin 402 maanviljelijäperhettä Väli-Amerikassa, Panaman tasavallan Herreran läänissä. Näiden perheiden hyvinvointia mitattiin heidän kulutuksensa mukaan, ja paikalliset köyhyysrajat laskettiin paikallisen ruoan hinnan mukaan. Herrerassa ihminen tarvitsee keskimäärin 494 dollaria vuodessa saadakseen riittävän ravinnon, tai 876 dollaria vuodessa voidakseen ravinnon lisäksi kattaa muitakin välttämättömiä menoja. Ruoka- eli äärimmäisen köyhyyden rajan alle jäi 15,4% tutkituista perheistä, ja 33,6% oli jokseenkin köyhiä, eli saavutti kyllä riittävän ravitsemuksen, muttei kyennyt kustantamaan muita perustarpeitaan. Molempien köyhyysrajojen yläpuolelle ylsi siis 51% tutkituista perheistä. Näiden köyhyysryhmien välillä on merkittäviä eroavaisuuksia ei vain perheiden varallisuuden, tulojen ja investointistrategioiden välillä, mutta myös perheiden rakenteessa, elinympäristössä ja mahdollisuuksissa saada palveluja. Investointiköyhyyden mittaaminen osoittautui haastavaksi. Herrerassa viljelijät eivät tee investointeja puhtaasti ympäristönsuojeluun, eikä maankäytön kestävyyttä muutenkaan pystytty yhdistämään perheiden hyvinvoinnin tasoon. Siksi investointiköyhyyttä etsittiin sellaisena hyvinvoinnin tasona, jonka alapuolella elävien perheiden parissa tuottavat maanparannusinvestoinnit eivät enää ole suorassa suhteessa hyvinvointiin. Tällaisia investointeja ovat mm. istutetut aidat, lannoitus ja paranneltujen laiduntyyppien viljely. Havaittiin, että jos perheen hyvinvointi putoaa alle 1000 dollarin/henkilö/vuosi, tällaiset tuottavat maanparannusinvestoinnit muuttuvat erittäin harvinaisiksi. Investointiköyhyyden raja on siis noin kaksi kertaa riittävän ravitsemuksen hinta, ja sen ylitti 42,3% tutkituista perheistä. Heille on tyypillistä, että molemmat puolisot käyvät työssä, ovat korkeasti koulutettuja ja yhteisössään aktiivisia, maatila tuottaa paremmin, tilalla kasvatetaan vaativampia kasveja, ja että he ovat kerryttäneet enemmän omaisuutta kuin investointi-köyhyyden rajan alla elävät perheet. Tässä tutkimuksessa kyseenalaistettiin yleinen oletus, että omaisuudesta olisi poikkeuksetta hyötyä viljelijäperheelle. Niinpä omaisuuden vaikutusta perheiden hyvinvointiin tutkittiin selvittämällä, mitä reittejä pitkin perheiden omistama maa, karja, koulutus ja työikäiset perheenjäsenet voisivat lisätä perheen hyvinvointia. Näiden hyvinvointi-mekanismien ajateltiin myös riippuvan monista väliin tulevista tekijöistä. Esimerkiksi koulutus voisi lisätä hyvinvointia, jos sen avulla saataisiin paremmin palkattuja töitä tai perustettaisiin yritys; mutta näihin mekanismeihin saattaa vaikuttaa vaikkapa etäisyys kaupungeista tai se, omistaako perhe ajoneuvon. Köyhimpien perheiden parissa nimenomaan koulutus olikin ainoa tutkittu omaisuuden muoto, joka edisti perheen hyvinvointia, kun taas maasta, karjasta tai työvoimasta ei ollut apua köyhyydestä nousemiseen. Varakkaampien perheiden parissa sen sijaan korkeampaa hyvinvointia tuottivat koulutuksen lisäksi myös maa ja työvoima, joskin monesta väliin tulevasta muuttujasta, kuten tuotantopanoksista riippuen. Ei siis ole automaatiota, jolla omaisuus parantaisi perheiden hyvinvointia. Vaikka rikkailla onkin yleensä enemmän karjaa kuin köyhemmillä, ei tässä aineistossa löydetty yhtään mekanismia, jota kautta karjan määrä tuottaisi korkeampaa hyvinvointia viljelijäperheille. Omaisuuden keräämisen ja hyödyntämisen strategiat myös muuttuvat hyvinvoinnin kasvaessa ja niihin vaikuttavat monet ulkoiset tekijät. Ympäristön ja köyhyyden suhde on siis edelleen epäselvä. Köyhyyden voittaminen vaatii pitkällä tähtäimellä sitä, että viljelijäperheet nousisivat investointiköyhyyden rajan yläpuolelle. Näin heillä olisi varaa alkaa kartuttaa omaisuutta ja investoida kestävämpään maankäyttöön. Tällä hetkellä kuitenkin isolle osalle herreralaisia perheitä tuo raja on kaukana tavoittamattomissa. Miten päästä yli tuhannen dollarin kulutukseen perheenjäsentä kohden, mikäli elintaso ei yllä edes riittävään ravitsemukseen? Ja sittenkin, vaikka hyvinvointi kohenisi, ei ympäristön kannalta parannuksia ole välttämättä odotettavissa, mikäli karjalaumat kasvavat ja eroosioalttiit laitumet leviävät.

Neoarchean sanukitoid series in the Karelian Province, Finland

Sanukitoid series intrusions can be found throughout the Archean Karelian Province of the Fennoscandian shield. All sanukitoids share the same controversial elemental characteristics: they have high content of incompatible elements such as K, Ba, and Sr as well as high content of the compatible elements Mg, Cr, and Ni, and high Mg#. This composition is explained by an enriched mantle wedge origin in a Neoarchean subduction setting. This study concentrates on sanukitoid intrusions and tonalite-trondhjemite-granodiorite series (TTGs) from Finnish part of the Karelian Province. The collected rock samples have been studied in the field and under microscope as well as for their whole-rock (including isotopes) and mineral compositions. The new data together with previously published analyses help us to better understand the petrogenesis, tectonic setting and reworking of the Archean rock units. TTGs from the Karelian Province form a voluminous series of granitoids and reworked migmatites. This study divides TTG series into two subgroups based on their elemental composition: low-HREE (heavy rare earth element) TTGs and high-HREE TTGs indicating pressure differences in their source. Sanukitoid series is a minor, divergent group of intrusions. These intrusions are variable sized, and the texture varies from even-grained to K-feldspar porphyritic. The elemental composition differentiates sanukitoids from more voluminous TTG groups, the SiO2 in sanukitoids varies to include series of gabbro, diorite, and granodiorite. U Pb age determinations from sanukitoid series show temporally limited emplacement between ~ 2745 2715 Ma after the main crust forming period in the area. Hafnium, neodymium, common lead, and oxygene isotopes indicate well homogenized characteristics. Recycled crust has made a variable, yet minor, contribution to sanukitoids, as evidenced by oxygene isotopes and inherited zircon cores. A proposed tectonic setting for the formation of the sanukitoid series is slab breakoff of oceanic lithosphere in subduction setting, with sanukitoids deriving from an enriched mantle wedge. The proposed setting explains some of the peculiar features of sanukitoids, such as their temporally limited occurrence and controversial elemental composition. Sanukitoids would occur after cessation of the regional growth of Archean crust, and they could be derived from mantle wedge previously enriched by melts and fluids from oceanic crust and sediments. A subsequent event during the Paleoproterozoic Svecofennian orogeny at ~1.9 Ga affected the appearance and microstructures of the rocks as well as caused redistribution of lead between minerals and whole rock. However, the deformation was not able to obliterate the original geochemical characteristics of these sanukitoids.

Alvará com força de Lei, por que Vossa Magestade he servido ordenar, que a liberdade, que havia concedido aos indios do Maranhão para as suas pessoas, bens, e commercio, pelos Alvarás de seis, e sete de junho de mil setecentos cincoenta e cinco, se estenda na mesma fórma aos indios, que habitão em todo o continente do Brasil, sem restricçaõ, interpretaçaõ, ou modificaçaõ alguma, na fórma, que nelle se declara : para Vossa Magestade ver

Coleção Marcio Moreira Alves.

Directorio, que se deve observar nas povoaçoens dos indios do Pará, e Maranhão : em quanto Sua Magestade naõ mandar o contrario

Coleção Marcio Moreira Alves.

Ley porque V. Magestade ha porbem restituir aos indios do Grão Pará, e Maranhão a liberdade das suas pessoas, bens, e comercio na fórma que nella se declara : para V. Magestade ver

Coleção Marcio Moreira Alves.

Recommendation domains for pond aquaculture: country case study: development and status of freshwater aquaculture in Henan Province, China

This monograph is the case study for China, with a particular focus on Henan Province, the project location. Written in three parts, it first describes the historical background, production levels and trends, economic and institutional environment, policy issues, and market situation in China in general. The main part of the study presents findings from two different surveys conducted in Henan Province. County-level information is used to analyze the current situation of aquaculture, providing a more disaggregated picture than what is generally available from national statistics. Data collected in a survey of fish farmers in two locations in Henan are then analyzed with regard to the prevailing aquaculture technology and production practices, economic performance of pond fish farming, and the key reasons for aquaculture adoption. In the final chapter, constraints and opportunities for the aquaculture sector in China in general are discussed. (pdf contains 68 pages.)

Histoire de la Province de Sancta-Cruz, que nous nommons ordinairement le Brésil

Dédié au très-illustre seigneur D. Lionis Pereira

A livelihoods study of farmers and fishers in Dang Kom Village - Kandal Province

The main objective of this study was to build the capacity of the CFDO and provincial staff to conduct livelihoods studies using a more participatory approach. The livelihoods study team comprised one person from the CFDO, four people from the Kandal Provincial Fisheries Office and two from the Kandal Department of Women's Affairs. Before conducting the field study, the team members participated in a three-day training workshop on how to use various PRA tools and techniques. The study team then spent five days in the village finding out about people’s livelihoods and the resources available to them. [PDF contains 37 pages]

A livelihoods study of farmers and fishers in Dang Tong Village Kampong Chhnang Province

This is the report of a livelihoods study team working together with villagers from Dang Tong Village in Kampong Chhnang Province, Cambodia. The study of the livelihoods of farmers and fishers is based on information provided by the villagers of Dang Tong, who shared their knowledge and raised real problems related to their livelihoods. [PDF contains 37 pages.]