Basel III - vakavaraisuussäännöksen kyky ylläpitää pankkien vakavaraisuutta

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida Basel III- säännöksen ominaisuuksien ja uudistusten riittävyyttä pankkien vakavaraisuuden ylläpitämiseksi. Lähtökohtana tarkasteltiin säännöksen ominaisuuksien parantavaa vaikutusta pankkien vakavaraisuuteen. Tutkimuksessa käsiteltiin myös ominaisuuksia, joilla on pieni tai heikentävä vaikutus pankkien vakavaraisuuteen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui kuudesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastateltavina oli pankkien asiantuntijoita sekä finanssialan asiantuntija. Tulokset osoittavat, että Basel III- säännös pitää sisällään hyviä uudistuksia vakavaraisuuden ylläpitämiseksi. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat pankeilta vaaditun oman pääoman merkittävä laadun ja määrän parantuminen, uusia riskejä huomioivat vaateet sekä pankin likviditeettiä tasapainottava pysyvän varainhankinnan vaatimus. Säännöksessä on myös osa-alueita, jotka vaativat kehittämistä. Säännös ei huomioi velkakriisin aiheuttamaa valtionlainoihin liittyvää riskiä ja syklien sääntely on ongelmallista. Säännöksen kokonaisvaikutus on positiivinen ja pankkikriisien todennäköisyys vähenee. Basel III- säännöksen muutokset eivät aikaansaa kuitenkaan kaikkia vaadittuja rakenteellisia muutoksia finanssisektorin koko-naisriskin vähentämiseksi, joten sääntelyn kehittäminen varmasti jatkuu.

Inkoon Ålkilaträskin perustila vuonna 2011 : Inkoon kuntakohtainen järvikunnostusohjelma

Inkoon kunnassa sijaitsevassa Ålkila träskissä esiintyy rehevöitymisen aiheuttamia haittoja. Vuonna 2011 jatkettiin Inkoon kunnan ja Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyöprojektina järvien kuntakohtaista kunnostusohjelmaa. Aiemmin ohjelmassa on tehty Linkullasjönille perustilan selvitys vuonna 2007, vuonna 2008 kuormitusselvitys ja yleisluontoinen kunnostussuunnitelma. Vuonna 2011 tehtiin Linkullasjönille hapetussuunnitelma ja uutena kohteena olevalle Ålkila träskille perustilan selvitys. Ålkila träsk on pieni, matala ja keskirehevä latvajärvi, jossa esiintyy umpeenkasvua ja hapettomuutta. Toisaalta veden pH-arvo on ollut alhainen, mikä kuvastaa enemmänkin karuutta. Järvessä ei ole ollut leväkukintoja. Kalasto koostuu ainoastaan ruutanoista, mikä on usein seurausta toistuvista happikadoista. Järveen pitäisi istuttaa petokaloja, mutta ennen toimenpidettä tulisi saada olosuhteet niille sopiviksi. Ålkila träskin veden laatua tulisi seurata tiiviimmin, tietoa tarvittaisiin niin lopputalven happitilanteesta kuin kesäaikaisesta rehevyydestä ja happamuudesta. Järveen tulevaa kuormitusta ei ole aiemmin arvioitu. Tässä työssä suositellaan laskennallisen kuormitusselvityksen tekemistä Ålkila träskille. Selvityksessä arvioidaan järveen tulevan ulkoisen kuormituksen määrä sekä järven kyky kestää sitä. Lisäksi arvioidaan syntyykö järvessä mahdollisesti sisäistä kuormitusta. Ålkila träskissä on selvää kunnostustarvetta. Järvelle ehdotetaan tehtäväksi laskennallinen kuormitusselvitys ja siihen sekä perustilan selvitykseen pohjautuva kunnostussuunnitelma. Jotta kunnostussuunnitelman tekeminen olisi varmemmalla pohjalla, tulisi järvestä ottaa lopputalvella ainakin yksi ja kesällä mahdollisesti useampi vesinäyte ennen työn aloittamista tai ainakin sen aikana. Ålkila träskin laskuuoma yhtyy Skvatterbäckeniin, joka on Ingarskilajoen sivuhaara. Ingarskilajoessa esiintyy nykyään luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Kunnostussuunnitelmassa tulee ottaa kantaa kaikkien toimenpiteiden vaikutuksista alapuoliseen vesistöön.

Hitsauksen tuottavuuden parantaminen kaasuvalinnoilla

1 JOHDANTO 1.1 Työn tausta Hitsauksen kokonaiskustannukset koostuvat monesta eri tekijästä, joista yksi on suojakaasu. Vaikka suojakaasujen kustannuserä on pieni verrattuna muihin kuluihin, on oikealla kaasuvalinnalla kuitenkin suuri merkitys hitsauksen tehokkuuteen ja tuottavuuteen sekä työympäristön viihtyvyyteen ja terveellisyyteen. Hitsausprosessilla on valmistustekniikassa suuri rooli, joten sen tehokkuutta ja taloudellisuutta on syytä tutkia myös suojakaasujen näkökulmasta. 1.2 Työn tavoite ja rajaus Työn tavoitteena on tarkastella hitsauskaasujen valinnan vaikutusta hitsauksen tuottavuuteen hitsausnopeuden, tunkeuman ja hitsin laadun näkökulmista. Tarkasteltavia hitsausmenetelmiä ovat MIG/MAG-, TIG-, plasma-, laser- sekä laser-MIG/MAG -hybridihitsaus. Hitsattavia materiaaleja ovat niukkaseosteiset teräkset, runsasseosteiset teräkset sekä alumiini. Työssä tarkastellaan myös hitsauskaasuihin liittyviä työturvallisuusnäkökohtia, joita on hitsaustöissä otettava huomioon. Selkeyden vuoksi tarkastelun kohteena ovat lähes yksinomaan AGAn valmistamat suojakaasut. Työ rajataan koskemaan ainoastaan hitsausprosesseja, vaikka osalla menetelmistä voidaankin suorittaa myös termistä leikkaamista. Hitsauskaasujen tarkastelu rajoittuu ainoastaan tavallisiin teollisuuskaasuihin.

Partiotiedusteluharjoituksen fyysinen kuormittavuus

Nykyaikaisen sotilaan on kyettävä säilyttämään toimintakykynsä nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Viime aikoina käydyt sodat ja tutkimukset ovat osoittaneet, että sotilailta edel-lytetään edelleen hyvää fyysistä suorituskykyä (David 1995). On myös esitetty väittämiä sotilaiden suorituskykyvaatimuksien lisääntymisestä nykyisissä operaatioissa (Maavoi-maesikunta 2004, 276). Sotilastehtävien kuormittavuudesta saadaan tietoa mittaamalla koehenkilöiden aktiivisuutta ja fysiologisia vasteita. Fyysiseen kuormittavuuteen kohdis-tuvia tutkimuksia voidaan käyttää arvioitaessa sotilaiden suorituskyvyn vaatimuksia tai kehitettäessä tehtäväkohtaista taktiikkaa ja koulutusta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kolme vuorokautta kestävän partiotiedusteluharjoituksen aiheuttamia fysiolo-gisia vasteita ja mielialan muutoksia, harjoituksen aikaista tiedustelijan energia- ja neste-tasapainoa sekä lepo- ja palautumisaikaa. Tutkimus toteutettiin Reserviupseerikoulun yhteistoimintaharjoituksessa, jossa tutkimus-otos harjoitteli pataljoonan hyökkäyksen tiedustelua jalan partioimalla. Koehenkilöt valit-tiin arpomalla ja heistä muodostettiin yksi tiedusteluryhmä (n=10). Koehenkilöiden fyysi-nen kunto määritettiin epäsuoralla polkupyöräergometritestillä (Milfit), jonka mukaan joukko todettiin hyväkuntoiseksi (VO2max = 55.9 ± 3.8 ml/kg-1/min-1). Harjoitusta edeltä-vänä vuorokautena ja harjoituksen aikana sotilaiden fysiologisia vasteita mitattiin ottamal-la veri- ja hormoninäytteitä, seuraamalla sydämen sykevaihtelua ja sykemuutoksia sekä mittaamalla kehon painoa. Sotilaiden toimintaa seurattiin liikkumisen osalta satelliittipai-kannuksella sekä energian- ja nesteensaannin osalta päiväkirjalla ja kyselyllä. Mielialan muutoksia seurattiin päivittäisellä POMS kyselyllä. Tutkimuksen mukaan partiotiedustelu tapahtui hengitys- ja verenkiertoelimistön osalta kohtuullisen matalalla intensiteetillä (HR = 44 ± 4 % maksimista; VO2 = 16 ± 3 % maksi-mista). Kuormitus oli merkitsevästi suurempi kuin kasarmipalveluksessa (p<0.01). Mitta-uksien perusteella tiedustelijat kärsivät harjoituksessa energia- ja nestevajeesta sekä unen-puutteesta. Harjoituksen aikaisen keskimääräisen energiankulutuksen (4646 ± 674 kcal/vrk) ja energiansaannin (2200 ± 326 kcal/vrk) perusteella sotilaiden energiavaje oli 2405 ± 890 kcal/vrk. Energia- ja nestevajeen seurauksena sotilaiden paino laski 2.2 ± 0.8 kg eli 2.8 %. Punasolujen tilavuus laski (-4.2 %, p<0.01) ja plasmatilavuus samoin (-4.3 %, p<0.01). Tämä oli luultavasti seurausta negatiivisesta nestetasapainosta, koska sotilaat joivat keskimäärin vain 2.9 ± 0.8 l/vrk. Energiankulutuksen mukaan laskettuna heidän olisi tullut nauttia nestettä vähintään 4.6 l/vrk. Sykevälivaihteluanalyysi osoitti, että fyysi-sesti raskaimpana vuorokautena (0. vs. 2.vrk) vagaalinen aktiivisuus väheni RMSSD:llä mitattuna (54 vs. 39 ms, p<0.05), joka saattaa olla merkki muutoksesta sympaattis- vagaa-lisessa tasapainossa (Otzenberger ym. 1998). Verinäytteistä saatujen kuormitusta kuvaavi-en muuttujien vaihtelut tukivat aiempia havaintoja sotilastehtävien kuormittavuudesta. Merkittävimmät muutokset alku ja loppumittauksen välillä olivat testosteronin 34 % (p<0.01) ja vapaan testosteronin 31 % (p<0.05) lasku sekä kreatiinikinaasin nousu 2.2 -kertaiseksi (p<0.001). Kortisolin ja kasvuhormonin osalta muutoksien suunta vaihteli eri harjoituspäivinä. Tyroksiinin pitoisuus oli lievässä nousussa koko harjoituksen ajan. Kolme vuorokautta kestäneen partiotiedusteluharjoituksen kuormittavuus hyväkuntoisilla sotilailla muodostui matalaintensiteettisestä pitkäkestoisesta rasituksesta. Harjoituksen aikainen RMSSD:n lasku osoitti sympaattis- vagaalisen säätelyn aktiivisuuden muutoksia laskien parasympaattista aktiivisuutta. Sotilaiden fysiologiset vasteet heijastivat harjoituk-sen aiheuttamaa sotilaallista fyysistä stressiä, joka muodostui huomattavan negatiivisesta energia- ja nestetasapainosta sekä univajeesta. Tästä huolimatta sotilaat säilyttivät korkean aktiivisuuden tason. Huomattavalla energiavajeella ei näyttänyt olevan suurta merkitystä hyväkuntoisien sotilaiden tehtävistä suoriutumiseen lyhyessä alle 4 vrk kestävässä harjoi-tuksessa. Sotilasjohtajien koulutuksessa ja koulutuksen suunnittelussa on korostettava energiatasapainon palauttamisen merkitystä sekä opetettava tehtävien tehokasta organi-sointia fyysisen palautumisen mahdollistamiseksi ja toimintakyvyn säilyttämiseksi.

Mustfinnträsketin Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma : Mustfinnträsket, Gräggböleträsket, Lampisträsket

Mustfinnträsketin Natura-alue (FI0200108) sijaitsee Varsinais-Suomessa, Paraisten kaupungissa, Ålönsaaren länsiosassa, ja se koostuu kolmesta pienestä järvestä: Mustfinnträsket, Gräggböleträsket ja Lampisträsket. Alue kuuluu Euroopan yhteisön Natura 2000 -suojeluverkostoon sekä linnuston erityissuojelualueena eli SPA-alueena (Special Protection Area) että luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena (Sites of Community Importance). Natura-alueen pinta-ala on 113 hehtaaria, josta vesipinta-alaa on noin 77 hehtaaria. Järvien valuma-alue on pieni, noin 400 hehtaaria. Alueen luontoarvot liittyvät järvillä pesivään ja levähtävään linnustoon, alueella esiintyviin luontotyyppeihin ja muuhun arvolajistoon. Luontoarvojen säilymisen merkittävämpänä haasteena on valuma-alueelta tuleva kuormitus, järvien rehevöityminen ja umpeenkasvu. Aiemmin järvet olivat kirkasvetisiä luontaisesti runsasravinteisia vitajärviä. Järvien vedenpinnan laskeminen 1930–70-luvuilla kiihdytti järvien tilan huononemista yhdessä valuma-alueelta tulevan kuormituksen kanssa. Nykyisin järvillä esiintyy veden talviaikaista hapettomuutta. Osana Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) vastuualueen johtamaa ja Euroopan maatalouden kehittämisen maatalousrahaston tukemaa vesien ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla -hanketta (VELHO) alueelle laadittiin hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka tavoitteena on ohjata alueen hoitoa ja käyttöä luontoarvojen turvaamiseksi. Suunnitelma tehtiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ohjauksessa. Suunnittelua varten perustettiin suunnitteluryhmä, joka koottiin eri viranomaistahojen ja käyttäjäryhmien edustajista sekä maanomistajista. Suunnitteluryhmän tavoitteena oli tunnistaa alueen suojeluun ja käyttöön liittyvät mahdolliset ongelmat ja ristiriidat, ratkaista ja sovittaa niitä. Tämän hoito- ja käyttösuunnitelman aikajänne on 15 vuotta. Suunnitelman tavoitteena on ohjata alueen hoitoa ja käyttöä niin, että alueen luontoarvot turvataan.

Skötsel- och användningsplan för Mustfinnträskets Natura 2000 -område : Mustfinnträsket, Gräggböleträsket, Lampisträsket

Mustfinnträskets Natura-område (FI0200108) ligger i västra delen av Ålön i Pargas stad i Egentliga Finland och består av tre små sjöar, eller träsk: Mustfinnträsket, Gräggböleträsket och Lampisträsket. Området hör till Europeiska gemenskapens skyddsnätverk Natura 2000 både som ett särskilt skyddsområde för fåglar, eller SPA (Special Protection Area), och som ett SCI-område (Sites of Community Importance, område av gemenskapsintresse) enligt habitatdirektivet. Av den totala arealen på 113 hektar i Mustfinnträskets Natura-område är omkring 77 hektar vatten. Sjöarnas tillrinningsområde är litet, ca 400 hektar. Områdets naturvärden är förknippade med den fågelfauna som häckar och vilar vid sjöarna samt de naturtyper och övriga värdefulla arter som förekommer där. Den största utmaningen när det gäller att bevara naturvärdena är den belastning som kommer från tillrinningsområdet, sjöarnas eutrofiering och igenväxning. Förr var sjöarna naturligt näringsrika natesjöar med klart vatten. Den sjunkande vattennivån under 1930–70-talen skyndade tillsammans med belastningen från tillrinningsområdet på försämringen av sjöarnas tillstånd. Numera förekommer det syrebrist i sjöarna under vintern. Som en del av det projekt för regional och lokal vatten- och naturvård i vattenområdena i sydvästra Finland (VELHO), som leds av ansvarsområdet miljö och naturresurser vid närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland (ELY-centralen) och stöds av Europeiska jordbruksfonden för landsbygdsutveckling, lades en skötsel- och användningsplan upp med syfte att styra skötseln och användningen av området så att naturvärdena tryggas. Planen gjordes under ledning av ELY-centralen i Egentliga Finland. För planeringen tillsattes en planeringsgrupp bestående av representanter för olika myndighetsinstanser och användargrupper samt av markägare. Planeringsgruppen hade som mål att identifiera eventuella problem och konflikter relaterade till områdets skydd och användning, lösa dessa och medla mellan parterna. Skötsel- och användningsplanens giltighet är 15 år. Syftet med planen är att styra skötseln och användningen av området så att områdets naturvärden tryggas.

Aasialaisten gadget -laitteiden historia ja tulevaisuuden näkymät

Tämä raportti perehtyy aasialaisten gadgettien historiaan ja tulevaisuuden näkymiin. Työn historiakatsauksessa perehdytään 1900- ja 2000-luvun gadget -laitteisiin. Gadget on pieni mekaaninen tai elektroninen laite, jolla on jokin käyttötarkoitus. Japani on viimeisen sadan vuoden aikana tuottanut lukuisia merkittäviä gadgetteja. Tunnetuimpina saavutuksina voidaan esimerkiksi pitää CD- ja DVD -levyjä sekä useita tunnettuja pelikonsoleita. Viime vuosina se on saanut kilpailijoita Itä-Aasiasta. Tulevaisuudessa voidaan mahdollisesti odottaa matkapuhelimiin liittyviä gadgetteja, entistä tarkempia ja taivuteltavia näyttöjä sekä tämänhetkisiä gadgetteja yhdisteleviä laitteita.

Kybertaistelu 2020

Verkkotaistelu 2020 (https://www.doria.fi/handle/10024/103676) kirjoitettiin vuonna 2002 ennakoimaan asioita, joita ei ollut tapahtunut. Vuonna 2012 kirja päätettiin kirjoittaa uudelleen lisäämällä ajankohtaista ja ennen muuta reflektoimalla edellisen kanssa. Kybertaistelu 2020 on 75-prosenttisesti uutta alkaen otsikosta, mutta vanha rakenne näkyy yhä. Idea on päivittää ja täydentää vuonna 2003 julkaistu Verkkotaistelu 2020 -kirja pääosin samalla joukolla. Tärkeä osa artikkeleissa on reflektio asiassa, jonka merkitys on muuttunut enemmän kuin osasimme kuvitella. Kirjalla ei pyritä määrittelemään kokonaisuutta tai järjestelemään nykykäsityksiä, vaan jatkumona jo aiemmin tehdylle osallistua keskusteluun kybertaisteluista. Esimerkiksi informaatio- operaatiot sisältöinä – propaganda – ei kuulunut alkuperäiseen, eikä sitä ole liitetty tähänkään. Alkuperäisteoksen tulevaisuusoletukset ovat monin osin toteutuneet, eikä yhteiskunnan tai maanpuolustuksen informaatioistumiselle ole vielä tullut raja vastaan. Muutamassa artikkelissa on täsmennetty näitä oletuksia. Luvut ovat kunkin kirjoittajan omia näkemyksiä. Kohteet ja skenaariot ovat esimerkkejä ja herätyksiä, koska varsinkin sotilaslukija on pragmaattinen. Niitä voinee yleistää, mutta niillä ei pyritä kattavuuteen. Vaikeaa tieteellistä tai kyberalan kieltä on vältetty tarkoituksella, eikä kirja edellytä ennakkotietoja asiasta. Näkökulma on puolustajan. Kirja on kirjoitettu maanpuolustuksen näkökannalta. Se ei pyri kokonaisvaltaisuuteen, eikä se ota kantaa muiden viranomaisten tai toimijoiden tehtäviin. Painopiste on operaatioissa ja taktiikassa, taisteluissa eli toiminnassa, ei motivaatioissa tai säädöksissä, jotka kuuluvat sodan ja siten valtion ja strategian piiriin. Maanpuolustusnäkökulma tarkoittaa, että asiaa katsotaan ikävimmän, valtion olemassaolon näkökannalta, ei arjen. Tarkastelu pysyy yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden puitteissa, arkea ja kansalaisia ei käsitellä. Kirja on osaltaan kannanotto Suomen tavoitteeseen olla johtava valtio kyberturvallisuudessa vuonna 2016. Uutena mukaan otettu yritysturvallisuus kuvaa, että tietoturvallisuuteen on panostettu Suomessa jo pitkään maailman kärkitasolla. Valtion turvallisuusstrategia ja menettelytavat sen toteuttamiseksi ovat Suomessa korkeaa luokkaa. Puolustushaaraosioissa kuvataan, että asiaan on panostettu ja panostetaan monin tavoin. On syytä pohtia, onko kyberkyvykkyys laadun lisäksi määrä- vai suhdekysymys. Isolla maalla on paljon vastustajia ja suojattavia kohteita. Pienellä maalla on pieni määrä vastustajia ja suojattavia kohteita. Mitataanko kyky osallistujien määrällä vai sillä, kuinka moni osallistuu ja kuinka vahva näin muodostunut verkosto on?

Kaksifaasijäähdytysjärjestelmään liittyvien pumppujen vertailu ja kehittäminen sarjatuotannon tarpeisiin

Tehoelektroniikalta vaaditaan nykyään parempaa suorituskykyä entistä pienemmässä tilassa. Tämä luo haasteen riittävälle jäähdytykselle. Eräs ratkaisu on käyttää kaksifaasijäähdytystä, jolla aikaansaadaan tehokas lämmönsiirto komponenttien pinnalta. Lämmönsiirtonesteinä voidaan käyttää kylmäaineita tai muita alhaisessa lämpötilassa kiehuvia nesteitä. Tällaisille nesteille on tyypillistä alhainen höyrynpaine sekä matala viskositeetti. Nämä ominaisuudet tuovat haasteita nesteen pumppaukseen. Tässä työssä tarkastellaan R-134A:ta sekä Novec 7000:ta, perehdytään niiden fysikaalisiin ominaisuuksiin sekä materiaaliyhteensopivuuksiin ja näiden tietojen pohjalta etsitään sopivaa pumpputyyppiä kaksifaasijäähdytysjärjestelmään. Tehoelektroniikan jäähdytysjärjestelmän pumpun on oltava edullinen muuhun järjestelmään nähden. Tyypillinen kiertopumppu nestejäähdytysjärjestelmässä on pieni keskipakopumppu. Alhaisen kiehumispisteen vuoksi kavitointiriski kasvaa ja tämä voi vahingoittaa pumppua. Myös matala viskositeetti tuo haasteita vuotoherkkyyden kasvamisen myötä, joten mekaanisilla aksiaalitiivisteillä varustetut pumput eivät ole pitkäikäisiä. Kylmäainejärjestelmiin tarkoitetut pumput ovat arvokkaita, eikä näin ollen sovellu edullisiin jäähdytysjärjestelmiin. Tässä työssä käydään läpi erilaisia pumpputyyppejä, jotka voisivat soveltua pitkäikäiseen pumppaukseen ilman huoltotöitä. Näiden tietojen perusteella kehitetään edullista ja pitkäikäistä pumppua pieniin kaksifaasijäähdytysjärjestelmiin nesteiden fysikaaliset ominaisuudet huomioon ottaen. Kehitetyn pumpun ominaisuuksia ja kustannuksia vertaillaan kaupallisiin ratkaisuihin ottaen huomioon sarjavalmistus. Itse valmistettuna pienelle sisäryntöiselle hammaspyöräpumpulle jää hintaa alle kymmenesosa markkinoilta löytyviin kylmäaineille soveltuviin pumppuun.

Sähkön varastointi

Kiinnostus sähkön varastointia kohtaan on kasvussa. Nykypäivänä ja etenkin tulevaisuudessa sähkövarastoilla voidaan parantaa energiantuotannon resurssitehokkuutta ja tukea aurinko- ja tuulisähkön käytön lisäämistä. Sähkövarastoja on pieniä ja suuria. On olemassa mekaanisia, sähkökemiallisia, kemiallisia ja sähköisiä varastoteknologioita. Varastoitua energiaa voidaan käyttää eri tehtävissä. Tehtävät vaihtelevat varastoidun energian määrässä ja siinä, millä teholla energia voidaan purkaa varastosta. Suurilla sähkövarastoilla taataan sähköntoimitus ja pienillä parannetaan sähkön laatua jakeluverkossa. Sähkövarastoja ei ole vielä laajasti otettu käyttöön, koska ne ovat kalliita. Sähkövaraston investointikustannukset ovat tällä hetkellä vähintään yhtä suuret kuin samankokoisen perinteisen voimalaitoksen. Sähkövarastojen tutkimus ja kehitys pienentää investointikustannuksia ja nopeuttaa varastojen laajempaa käyttöönottoa.

Todellisuuden tasot: Luonnon supervenienssi ja tieteenalojen väliset suhteet

Tämä tutkielma käsittelee kysymystä siitä, miten superveniensin käsitettä voidaan soveltaa selitettäessä, miten eri tieteenalojen tutkimat ilmiöt voivat näyttäytyä luonteeltaan erilaisina ja toisiinsa palautumattomina siinäkin tapauksessa, että kaikki ilmiöt nousisivat yhdeltä perustavan fysiikan tasolta. Supervenienssi on tunnettu filosofisena käsitteenä ja sitä on esitetty selitykseksi moniin tämänkaltaisiin kysymyksiin, mutta pelkkänä teoreettisena käsitteenä se on vain osittainen esitys siitä, millainen eri tasojen suhde voisi teoriassa olla. Tässä työssä tutkin, miten empiirisiin tieteisiin pohjautuvat käsitteet suhtautuvat supervenienssin käsitteeseen ja antavat sille tarkemmin määritellyn sisällön sekä todisteita sen olemassaolosta. Ajatus siitä, että kaikki totuudet maailmassa olisivat johdettavissa jollekin yhdelle tasolle, kaipaa tarkennusta. David Chalmers on kirjassaan Constructing the World osoittanut yksityiskohtaisesti, miten tämä ajatus voidaan ymmärtää. On kuitenkin mahdollista väittää myös, että sekä käytännön tieteen että filosofian näkökulmasta on olemassa perusteita uskoa, että maailmassa ei ole yhtä perustasoa vaan useita toisiinsa palautumattomia tasoja. Tällaisen näkemyksen on yksityiskohtaisesti esittänyt ja perustellut John Dupré kirjassaan The Disorder of Things. Duprén esittämien kaltaisiin argumentteihin on mahdollista vastata käyttämällä supervenienssin käsitettä, kunhan sitä käytetään oikein. Supervenienssin ja siihen liittyvän emergenssin käsitteet voidaan ymmärtää eri tavoilla, joista toiset ovat järkevämpiä ja luonnon ymmärrettävyyden kannalta lupaavampia kuin toiset. Olennaista käsitteelle on moninainen toteutuvuus, jossa samat supervenientit ominaisuudet voivat toteutua monella tavalla alemmalla tasolla. Kun tarkastellaan luonnossa esiintyviä supervenienssin kaltaisia ilmiöitä, voidaan huomata fysiikan karkeistuksen käsitteen, jossa systeemiä koskevaa informaatiota katoaa, johtavan supervenienssisuhteeseen. Jack Cohenin ja Ian Stewartin emergenssiin liittyvät argumentit osoittavat, että luonnon supervenienssi johtaa myös siihen, että korkeamman tason ilmiöt voivat toteutua samanlaisina riippumatta siitä, mikä alemman tason pohja toteuttaa ne, ja liikkuminen selityksissä alemman ja ylemmän tason ilmiöiden välillä on usein ongelmallista. Tästä päästään havaintoon, että Duprén esittämä eri tasojen epäyhtenäisyys on käytännön tasolla varsin todellista, eikä tieteessä pitäisikään aina olettaa reduktionistista lähestymistapaa, mutta tämä ei toisaalta tarkoita, että tasojen erot olisivat jyrkkiä ja metafyysisiä. Tietoinen kokemus on ehkä ainoa ilmiö, jonka paikan löytäminen kokonaiskuvassa näyttäytyy periaattessakin hyvin ongelmallisena.

Vakkelta Pikkuperliiniin –Turun epävirallisen paikannimistön muodostustavat

Tutkielman aiheena on Turun epävirallisen paikannimistön muodostustavat. Tutkielma on kaupunkinimistön tutkimusta .Koko aineistossa on 452 epävirallista paikannimeä. Aineistossa on Sari Pennasen vuonna 2002 keräämiä nimiä 58. Olen kerännyt kyselyin ja haastatteluin loput 394 nimeä. Tutkielma on perustietojen hankkimista Turun epävirallisesta kaupunkinimistöstä eli kaupungin epävirallisen nimistön kokoamista, sen rakenteellista ja nimeämisperusteisiin perustuvaa luokittelua ja analysointia. Tutkimus on luonteeltaan empiirinen. Käytän tässä tutkimuksessa lingvistisiä ja sosio-‐onomastisia menetelmiä. Tutkimusmetodini ovat kvalitatiivinen. Käytän lisäksi kvantitatiivisia metodeja. Tutkielmassa paikannimet on luokiteltu primaareihin ja sekundaareihin nimiin. Sekundaarit nimet ovat virallisen nimen pohjalta johdettuja nimiä ja primaarit nimet eivät ole johdettu virallisen nimen pohjalta. Sekundaarit nimet on luokiteltu muodostamistavan perusteella slangijohdoksiin, muihin slangimuodosteisiin, elliptisesti lyhennettyihin nimiin, kooste- ja kirjainnimiin ja äänteellisesti mukailtuihin nimiin. Primaarit nimet on ensin luokiteltu nimeämisperusteen mukaan paikan lajin ilmaiseviin tai erityispiirrettä ilmaiseviin nimiin. Erityispiirrettä ilmaisevat nimet on vielä luokiteltu nimeämisperusteen mukaan. Näitä nimeämisperusteita ovat paikan sijainti, paikalla oleva tai esiintyvä, paikan ominaisuus ja paikan suhde ihmiseen. Sekundaarien ja primaarien lisäksi on pieni ryhmä vaille selitystä jääneitä nimiä. Paikannimien luokittelun ohella tarkastellaan nimettyjen paikkojen paikanlajeja ja vertaillaan er nimiryhmien koostumusta paikanlajien perusteella. Turun epävirallinen paikannimistö jakautuu aineistossa lähes puoliksi sekundaareihin ja primaareihin nimiin. Tavallisesti sekundaareja on kaupunkinimistössä enemmän. Sekundaarien nimien tyypillisin muodostustapa on slangi. Primaarien nimien erityispiirrettä ilmaisevien nimien nimeämisperusteryhmät ovat melko samankokoisia. Puolet aineiston nimistä on julkisten rakennusten ja liikerakennusten nimiä ja viidennes erilaisten alueiden nimiä.

Modeling Energy Futures Returns With Markov Regime Switching Model

Financial time series have a tendency of abruptly changing their behavior and maintain this behavior for several consecutive periods, and commodity futures returns are not an exception. This quality proposes that nonlinear models, as opposed to linear models, can more accurately describe returns and volatility. Markov regime switching models are able to match this behavior and have become a popular way to model financial time series. This study uses Markov regime switching model to describe the behavior of energy futures returns on a commodity level, because studies show that commodity futures are a heterogeneous asset class. The purpose of this thesis is twofold. First, determine how many regimes characterize individual energy commodities’ returns in different return frequencies. Second, study the characteristics of these regimes. We extent the previous studies on the subject in two ways: We allow for the possibility that the number of regimes may exceed two, as well as conduct the research on individual commodities rather than on commodity indices or subgroups of these indices. We use daily, weekly and monthly time series of Brent crude oil, WTI crude oil, natural gas, heating oil and gasoil futures returns over 1994–2014, where available, to carry out the study. We apply the likelihood ratio test to determine the sufficient number of regimes for each commodity and data frequency. Then the time series are modeled with Markov regime switching model to obtain the return distribution characteristics of each regime, as well as the transition probabilities of moving between regimes. The results for the number of regimes suggest that daily energy futures return series consist of three to six regimes, whereas weekly and monthly returns for all energy commodities display only two regimes. When the number of regimes exceeds two, there is a tendency for the time series of energy commodities to form groups of regimes. These groups are usually quite persistent as a whole because probability of a regime switch inside the group is high. However, individual regimes in these groups are not persistent and the process oscillates between these regimes frequently. Regimes that are not part of any group are generally persistent, but show low ergodic probability, i.e. rarely prevail in the market. This study also suggests that energy futures return series characterized with two regimes do not necessarily display persistent bull and bear regimes. In fact, for the majority of time series, bearish regime is considerably less persistent. Rahoituksen aikasarjoilla on taipumus arvaamattomasti muuttaa käyttäytymistään ja jatkaa tätä uutta käyttäytymistä useiden periodien ajan, eivätkä hyödykefutuurien tuotot tee tähän poikkeusta. Tämän ominaisuuden johdosta lineaaristen mallien sijasta epälineaariset mallit pystyvät tarkemmin kuvailemaan esimerkiksi tuottojen jakauman parametreja. Markov regiiminvaihtomallit pystyvät vangitsemaan tämän ominaisuuden ja siksi niistä on tullut suosittuja rahoituksen aikasarjojen mallintamisessa. Tämä tutkimus käyttää Markov regiiminvaihtomallia kuvaamaan yksittäisten energiafutuurien tuottojen käyttäytymistä, sillä tutkimukset osoittavat hyödykefutuurien olevan hyvin heterogeeninen omaisuusluokka. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, kuinka monta regiimiä tarvitaan kuvaamaan energiafutuurien tuottoja eri tuottofrekvensseillä ja mitkä ovat näiden regiimien ominaisuudet. Aiempaa tutkimusta aiheesta laajennetaan määrittämällä regiimien lukumäärä tilastotieteellisen testauksen menetelmin sekä tutkimalla energiafutuureja yksittäin; ei indeksi- tai alaindeksitasolla. Tutkimuksessa käytetään päivä-, viikko- ja kuukausiaikasarjoja Brent-raakaöljyn, WTI-raakaöljyn, maakaasun, lämmitysöljyn ja polttoöljyn tuotoista aikaväliltä 1994–2014, siltä osin kuin aineistoa on saatavilla. Likelihood ratio -testin avulla estimoidaan kaikille aikasarjoille regiimien määrä,jonka jälkeen Markov regiiminvaihtomallia hyödyntäen määritetään yksittäisten regiimientuottojakaumien ominaisuudet sekä regiimien välinen transitiomatriisi. Tulokset regiimien lukumäärän osalta osoittavat, että energiafutuurien päiväkohtaisten tuottojen aikasarjoissa regiimien lukumäärä vaihtelee kolmen ja kuuden välillä. Viikko- ja kuukausituottojen kohdalla kaikkien energiafutuurien prosesseissa regiimien lukumäärä on kaksi. Kun regiimejä on enemmän kuin kaksi, on prosessilla taipumus muodostaa regiimeistä koostuvia ryhmiä. Prosessi pysyy ryhmän sisällä yleensä pitkään, koska todennäköisyys siirtyä ryhmään kuuluvien regiimien välillä on suuri. Yksittäiset regiimit ryhmän sisällä eivät kuitenkaan ole kovin pysyviä. Näin ollen prosessi vaihtelee ryhmän sisäisten regiimien välillä tiuhaan. Regiimit, jotka eivät kuulu ryhmään, ovat yleensä pysyviä, mutta prosessi ajautuu niihin vain harvoin, sillä todennäköisyys siirtyä muista regiimeistä niihin on pieni. Tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että prosesseissa, joita ohjaa kaksi regiimiä, nämä regiimit eivät välttämättä ole pysyvät bull- ja bear-markkinatilanteet. Tulokset osoittavat sen sijaan, että bear-markkinatilanne on energiafutuureissa selvästi vähemmän pysyvä.

Rekombinanttitekniikalla tuotettujen vasta-aineiden käyttö immunodiagnostiikassa ; rekombinantti-DNA-tekniikalla tuotetun Fab-fragmentin käyttö sydänperäisen troponiini I:n immunomäärityksessä

Rekombinanttivasta-aineet ovat synteettisesti valmistettuja vasta-aineita, jolloin niiden tuottamiseen ei tarvita eläintä. Rekombinantti-DNA-tekniikalla pystytään valmistamaan eri vasta-aineluokkia tai pelkästään niiden fragmentteja lähes mitä tahansa antigeeniä vastaan. Vasta-aineita voidaan etsiä eri antigeenejä vastaan ilmentämällä niitä esimerkiksi bakteriofagien tai solujen pinnalla, ja niiden sitomiskykyä kohteeseensa voidaan parantaa erilaisten mutaatioiden avulla. Rekombinanttivasta-aineita voidaan hyödyntää laajasti erilaisissa immunodiagnostisissa menetelmissä lääketieteessä, ympäristö- sekä elintarviketutkimuksissa. Tänä päivänä rekombinanttivasta-aineita käytetään myös terapiahoidossa. Immunomääritysten ongelmana voivat olla erilaiset häiriötekijät, jotka saattavat aiheuttaa väärän positiivisen tai negatiivisen tuloksen. Rekombinanttivasta-aineilla, erityisesti vasta-ainefragmenteilla voidaan vähentää määritysten häiriötä ja parantaa tulosten luotettavuutta. Rekombinanttivasta-aineiden hyötyjä ovat myös niiden nopea tuottaminen, helppo muokkaaminen sekä monipuolisuus erilaisia antigeenejä vastaan. Tutkimuksen kokeellisen työn tarkoitus oli kehittää uudelle rekombinantti-DNA-teknii-kalla tuotetulle osittain humanisoidulle Fab-fragmentille troponiini I -immunomääritys. Sydänperäinen troponiini I on sydäninfarktille spesifinen merkkiaine, jota voidaan mitata verestä. Työssä käytettävässä immunomäärityksessä sitojavasta-aineina käytettiin kahta biotinyloitua vasta-ainetta, joista toinen oli hiiren monoklonaalinen vasta-aine ja toinen oli kimeerinen Fab-fragmentti. Määrityksen leimana käytettiin uutta Fab-fragmenttia, joka kiinnitettiin kovalenttisesti europiumkelaatteja sisältävään nanopartikkeliin. Työssä pystyttiin kehittämään uudelle Fab-fragmentille partikkelipäällystysmenetelmä ja sitä hyödyntävä cTnI-immunomääritys. Määrityksen korkeaa taustaa saatiin merkittävästi vähennettyä käyttämällä määrityksessä polyetyleeniglykolilinkkeriä, joka esti leimavasta-aineen epäspesifistä sitoutumista. Immunomäärityksen herkkyyden parantamiseksi optimointeja tarvitaan lisää, mutta määritykselle on mahdollista kuitenkin saavuttaa tulevaisuudessa herkkä immunomääritys, jonka alttius häiriötekijöille on pieni.

Ikärajat, peliväkivalta ja väkivalta peleissä

Tässä pro gradu –tutkielmassa esitellään laaja kirjo väkivaltaisiin digitaalisiin peleihin olennaisesti liittyviä aiheita. Ensimmäisenä aiheena useiden ikärajajärjestelmien esittely ja rooli kussakin valtiossa, sekä ikärajojen määräämisen perusteet kyseisissä järjestelmissä. Ikärajaluokitukset ovat lopulta kovin subjektiivisia, vaikka luokitteluohjeiden teoria ja lähtökohdat ovatkin hyvin samankaltaisia järjestelmästä toiseen. Toisen osuuden pääpaino on väkivaltaisten pelien pelaamisen haitoista tehdyssä tutkimuksessa ja tutkimusmenetelmissä. Väitteeseen pelien aiheuttamasta aggressiivisuuden lisääntymisestä ei oteta kantaa, koska selkeää tieteellistä konsensusta ei yksinkertaisesti ole. Osuus perustuu tieteellisiin julkaisuihin. Kolmannessa osuudessa tarkastellaan itse pelejä. Pelien kuvaukset ja analyysi perustuu enimmäkseen puhtaaseen empiriaan. Vaikka otos on pieni, 13, sen perusteella voi jo todeta, ettei väkivalta sinänsä määrittele itse peliä. ”Väkivaltapeli”-ilmaisua tulisi pitää negatiivisesti latautuneena stereotypioita sisältävänä terminä.