Jatkosodan ihmisluovutukset menneisyyden kipupisteenä – Elina Sanan Luovutetut-teoksen aiheuttama kohu

Tutkielmani käsittelee Elina Sanan Luovutetut-tietokirjaa ja sen aiheuttamaa laajaa julkista keskustelua. Graduni tarkoituksena on selvittää, miksi teos aiheutti poikkeuksellisen kiivaan kotimaisen ja osin kansainvälisenkin kohun. Keskustelu käynnistyi marraskuussa 2003. Teoksessa esitettiin, että Suomi luovutti jatkosodan aikana saksalaisille viranomaisille noin 3 000 sotavankia ja siviiliä. Näistä osa oli juutalaisia. Kirjan tietojen vuoksi Simon Wiesenthal -keskus lähetti tasavallan presidentti Haloselle selvityspyynnön. Tämän johdosta valtioneuvoston kanslia tilasi emeritusprofessori Heikki Ylikankaalta selvityksen jatkosodan ihmisluovutusten tutkimustilanteesta. Ylikankaan selvityksen pohjalta päätettiin käynnistää Kansallisarkiston hallinnoima tutkimusprojekti. Tutkielmani aineisto koostuu suomalaisista ja ulkomaisista sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistuista uutisista, kolumneista, kirja-arvosteluista ja artikkeleista. Lisäksi olen käyttänyt Internetissä julkaistua aineistoa. Olen rajannut tutkimani keskustelun välille 1.11.2003–31.3.2004. Olen syventynyt Luovutetut-kohuun kolmesta eri näkökulmasta. Jatkosodan ihmisluovutukset ovat osa vaikeaa ja ikävää menneisyyttä. Nimitän niitä menneisyyden kipupisteeksi. Olen eritellyt jatkosodan varjopuolien käsittelystä esitettyjä näkökulmia. Keskityn etenkin puheenvuoroihin oman pesän likaamisesta ja Suomen osallisuudesta holokaustiin. Toiseksi, olen tarkastellut kohua akateemisen historiantutkimuksen ja maallikoiden kohtaamisena. Keskustelussa nousi vahvasti esille historiantutkimuksen tehtävä menneisyyden työstämisessä. Keskeisiä näkökulmia olivat, kuka saa tutkia historiaa, ja olivatko Elinan Sanan esittämät tiedot uusia. Kolmanneksi, olen tarkastellut jatkosodan ihmisluovutuksia muiden sodan varjopuolien rinnalla. Jatkosodan historiakuva on monivivahteinen, jossa nämä pitkään vaietut varjopuolet näyttäytyvät säröinä. Tutkielmani perusteella voi sanoa, että jatkosodan ihmisluovutukset olivat 2000-luvun alussa menneisyyden kipupiste. Keskustelijoiden enemmistölle tiedot luovutuksista ja suomalaisten tiiviistä yhteistyöstä saksalaisten kanssa olivat uusia ja hämmentäviä. Elina Sanan kirja osoitti, että jatkosodan historiakuva oli puutteellinen. Keskustelun varsinaisena katalyyttinä toimi Wiesenthal-keskuksen lähettämä kirje. Juutalaisten osuus luovutetuista nosti esille kysymyksen suomalaisten osuudesta holokaustiin, mikä lisäsi kiinnostusta ulkomailla. Historiantutkijat joutuivat kohussa puolustuskannalle. Heitä syytettiin vaikeiden asioiden tutkimisen laiminlyömisestä. Puolustukseksi he pyrkivät osoittamaan heikkouksia Sanan teoksesta ja korostamaan aiemman tutkimuksen merkitystä.

Wood procurement in the pressure of change.

Linear optimization model was used to calculate seven wood procurement scenarios for years 1990, 2000 and 2010. Productivity and cost functions for seven cutting, five terrain transport, three long distance transport and various work supervision and scaling methods were calculated from available work study reports. All method's base on Nordic cut to length system. Finland was divided in three parts for description of harvesting conditions. Twenty imaginary wood processing points and their wood procurement areas were created for these areas. The procurement systems, which consist of the harvesting conditions and work productivity functions, were described as a simulation model. In the LP-model the wood procurement system has to fulfil the volume and wood assortment requirements of processing points by minimizing the procurement cost. The model consists of 862 variables and 560 restrictions. Results show that it is economical to increase the mechanical work in harvesting. Cost increment alternatives effect only little on profitability of manual work. The areas of later thinnings and seed tree- and shelter wood cuttings increase on cost of first thinnings. In mechanized work one method, 10-tonne one grip harvester and forwarder, is gaining advantage among other methods. Working hours of forwarder are decreasing opposite to the harvester. There is only little need to increase the number of harvesters and trucks or their drivers from today's level. Quite large fluctuations in level of procurement and cost can be handled by constant number of machines, by alternating the number of season workers and by driving machines in two shifts. It is possible, if some environmental problems of large scale summer time harvesting can be solved.

Jätevesilammikoiden toiminnan tehostaminen

Engl. summary: Improving the efficiency of sewage lagoons

Eutrophication of the Finnish coastal waters : origin, fate and effects of riverine nutrient fluxes

Suomen rannikkovesien rehevöityminen: jokivesien tuomien ravinteiden alkuperä, käyttäytyminen ja vaikutukset.

Dual-trap optical tweezers with real-time force clamp control

Single molecule force clamp experiments are widely used to investigate how enzymes, molecular motors, and other molecular mechanisms work. We developed a dual-trap optical tweezers instrument with real-time (200 kHz update rate) force clamp control that can exert 0–100 pN forces on trapped beads. A model for force clamp experiments in the dumbbell-geometry is presented. We observe good agreement between predicted and observed power spectra of bead position and force fluctuations. The model can be used to predict and optimize the dynamics of real-time force clamp optical tweezers instruments. The results from a proof-of-principle experiment in which lambda exonuclease converts a double-stranded DNA tether, held at constant tension, into its single-stranded form, show that the developed instrument is suitable for experiments in single molecule biology.

Peeking through the Iron Curtain: Memories of Watching Finnish Television in Estonia during Soviet Occupation

The present study analyses the memories of watching Finnish television in Estonia during the last decades of the Soviet occupation from the late 1960s until the beginning of 1990s. The study stems from a culturalist approach, perceiving television as a relevant aspect in the audiences’ everyday lives. It explores the significance of Finnish television on the society of occupied Estonia from the point of view of its historical audiences. The literature review concentrates on concepts such as the power of television, transnational media, historical audience reception and memory as an object of research. It also explains the concept of spillover, which refers to the unintentional bilateral flow of television signals from one country to another. Despite the numerous efforts of the Soviet authorities to prevent the viewing of the "bourgeois television", there still remained a small gap in the Iron Curtain. The study describes the phenomenon of watching Finnish television in Estonia. It provides understanding about the significance of watching Finnish television in Soviet Estonia through the experiences of its former audience. In addition, it explores what do people remember about watching Finnish television, and why. The empirical data was acquired from peoples’ personal memories through the analysis of private interviews and written responses during the period from February 2010 to February 2011. A total of 85 responses (5 interviews and 83 written responses) were analysed. The research employed the methods of oral history and memory studies. The main theoretical sources of the study include the works of Mati Graf and Heikki Roiko-Jokela, Hagi Šein, Sonia Livingstone, Janet Staiger and Emily Keightley. The study concludes that besides fulfilling the role of an entertainer and an informer, Finnish television enabled its Estonian audiences to gain entry into the imaginary world. Access to this imaginary world was so important, that the viewers engaged in illegal activities and gained special skills, whereby a phenomenon of "television tourism" developed. Most of the memories about Finnish television are vivid and similar. The latter indicates both the reliability and the collectiveness of such memories, which in return give shape to collective identities. Thus, for the Estonian viewers, the experience of watching Finnish television during the Soviet occupation has became part of their identity.