PK-yrityksen liiketoiminnan kehittäminen: Yritys A:n rakennusliike-toiminnan kehittäminen

Tämän diplomityön päämääränä on ratkaista Yritys A:n rakennusliiketoi-minnan kehittämistehtävä. Tehtävänä on analysoida kohteena oleva liike-toiminta, sen toimintaympäristö ja toimintaedellytykset. Analyysien tulok-sena muodostetaan johtopäätökset liiketoiminnan tilanteesta ja luodaan Yritys A:n rakennusliiketoiminnalle strategia ja toteutussuunnitelma. Työn teoreettisessa osassa esitellään analyysimallit ja strategiatyö vaiheittain. Empiirisessä osassa sovelletaan esiteltyjä työkaluja ja malleja sekä luo-daan niihin pohjautuen strategia ja sen toteuttamissuunnitelma. Työn totuloksina syntyvät tehtävänannon mukaiset suunnitelmat ovat suoraan Yritys A:n omistajien ja johdon hyödynnettävissä. Tulosten luotettavuus ja toimivuus pohjautuu taustaryhmän ja työn toteuttajan laajaan näköalaan ja pitkälliseen tunte-mukseen kohdeyrityksen liiketoiminnasta. Työssä on käytetty tutkimuksel-lisen kehittämisen, konstruktiivisen tapaustutkimuksen ja avoimen haastat-telun menetelmiä.

10 kV:n keskijänniteverkon kehittämissuunnitelma

Diplomityön tavoitteena on laatia LE-Sähköverkko Oy:lle 10 kV:n keskijänniteverkon kehittämissuunnitelma. LE-Sähköverkko Oy on Lahti Energian tytäryhtiö, joka vastaa sähkön siirrosta ja jakelusta Lahden alueella. LE-Sähköverkko Oy:n keskijänniteverkossa on käytössä sekä 10 kV:n että 20 kV:n jännitetasot. Tulevaisuudessa tarkoituksena on, että vanha 10 kV:n keskijänniteverkko saneerataan 20 kV:n jännitteelle. Nykyään vanhaa 10 kV:n keskijänniteverkkoa esiintyy vielä aivan kaupungin keskustassa. Työn pääasiallisena tarkoituksena on laatia malli tulevasta 20 kV:n verkkotopologiasta sekä tarkastella jännitevaihdon toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Työn alussa selvitetään mahdollisimman tarkasti ja luotettavasti käytössä olevan 10 kV:n keskijänniteverkon nykytila sekä selvitetään verkon tulevia kehittämisen suuntaviivoja. Lisäksi työssä tarkastellaan saneeraustoimenpiteitä, joita eri verkkomalleille tulisi tulevaisuudessa tehdä luotettavan sähkönjakelutoiminnan varmistamiseksi niin teknisestä, kuin myös taloudellisesta näkökulmasta.

Hankintajärjestelmän kehittäminen projektiliiketoiminnassa

Diplomityön tavoitteena oli tutkia millaisia vaatimuksia toimitusketjun yrityksen sisäisen osan toiminta ja tuotokset asettavat yrityksessä käytössä oleville tietojärjestelmille ja työprosesseille. Tarkoituksena oli myös rakentaa kehitysehdotus siitä, kuinka hankintatoimen osa-alueita järjestelmänäkökulmasta tulisi kehittää. Työn tutkimusote oli kvalitatiivinen ja konstruktiivinen. Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin projektiliiketoimintaa ja hankintatoimea, joiden avulla oli tarkoitus luoda pohja empiriaosuuden käsittelylle. Lisäksi teoriassa tarkasteltiin hankintajärjestelmien kehittymistä ja nykyisiä kehityssuuntauksia, sekä tuotetiedonhallintaa ja sen osa-alueita. Aluksi kartoitettiin yrityksen tämänhetkiset ongelmakohdat suunnittelu-hankinta-toimitusvalvonta -rajapinnoilla, jonka jälkeen kuvattiin tavoitetilanne. Rajapintojen katkokset vaikuttivat pitkälle seuraaviin työvaiheisiin, mikä saataisiin ratkaistua automatisoinnilla. Työssä esitettiin myös kehityssuunnitelma ja sen eri osa-alueet nykyiselle järjestelmälle. Lisäksi aiheesta esitettiin syventäviä jatkotutkimuskohteita.

Pk-yrityksen polku systemaattiseen tuote- ja elinkaaritiedon hallintaan

Tutkimus on tehty Tekesin DTP-ohjelman Sinfonet-tutkimusprojektin puitteissa aikavälillä 2009-2011. Työssä on laadittu kokonaisvaltainen tuote- ja elinkaaritiedon hallinnan (eng. Product Lifecycle Management, PLM) tiekartta ja kehityssuunnitelma pienelle engineering-yritykselle. Työ käsittelee asiakkaan erikoisvaatimusten mukaan räätälöitävän tuotteen tuote- ja elinkaaritiedon hallinnan systematisointia pk-yrityksessä. Vaikka PLM-tiekartta on laadittu yksittäiselle yritykselle, sitä voidaan tietyin edellytyksin soveltaa myös toisten pk-yritysten tai engineeringyritysten PLM:n kehittämiseen. Teoriassa tarkastellaan ensinnäkin kohdeyritykseen liittyviä erityispiirteitä, pyritään ymmärtämään engineering–yrityksen ja pk-yrityksen erikoispiirteitä sekä niiden vaikutusta PLM:n kehittämiseen. Toiseksi esitellään PLM:n viittä keskeistä osaaluetta, yksi- ja viisiulotteisten PLM-kypsyysmallien käyttöä yrityksen nykytilan arvioimiseksi sekä rakennetaan engineering-yrityksen kokonaisvaltainen PLM-malli ja kahdeksan askeleen PLM-kehityspolku. PLM-malli jäsentää tiedonhallintaa prosessien kautta ja se koostuu viidestä osaalueesta: strategia identifioi asiakastarpeet sekä määrittelee kuinka tuotteiden ja prosessien avulla asiakastarpeet tyydytetään; prosessit ovat yrityksen toiminnan ydin, joissa tuotemallit ja tuote- ja tietorakenteet kehitetään sekä tuoteyksilöt toimitetaan asiakkaalle; rakenteet pohjautuvat strategiassa valittuun tuote- ja tiedonhallinnan strategiaan ja niiden tehtävänä on tukea ja tehostaa toimintaprosesseja; kulttuuri ja ihmiset muodostavat aineettoman pääoman, jonka vaikutuksesta prosessit toimivat ja tuotteet pystytään toimittamaan asiakkaalle; informaatioteknologia on työkalu, jota käytetään prosesseissa ja tietorakenteiden ylläpidossa, pääosin dokumentoidun tiedon luomiseen, hankitaan, varastoimiseen, jakamiseen ja soveltamiseen. Tapaustutkimuksessa kuvataan kohdeyrityksen nykytilaa PLM:n viidellä keskeisellä osa-alueella, tehdään PLM kypsyysarvio kahdella menetelmällä, määritellään yrityksen tavoitetila ja laaditaan yritykselle ensin alustava PLM roadmap ja lopulta kokonaisvaltaiseen PLM-malliin perustuva PLM roadmap ja PLM:n jatkokehityssuunnitelma.

Ulkomaalaislupaprosessin läpäisyaikojen hallinta poliisilaitoksella

Tämä diplomityö käsittelee Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä- Karjalan poliisilaitoksen yhteistä kehitysprojektia, jonka tavoitteena oli tuottaa käytäntöön vietävissä oleva kehittämissuunnitelma ulkomaalaislupa-asioiden läpäisyaikojen hallintaan. Kehitysalueita on pyritty löytämään poliisilaitoksen henkilöstön haastatteluilla ja prosessianalyyseilla. Työ sisältää teoriaosion määräaikahallinnasta, yleiskatsauksen ulkomaalaislupa-asioista Suomessa sekä selvityksen ulkomaalaislupa-asioiden tilanteesta Etelä-Karjalan poliisilaitoksella. Työssä muodostettiin kolme kehittämisteemaa: seurannan kehittäminen, prosessien ja työtapojen kehittäminen ja yhteistyön kehittäminen. Tärkein kehittämistoimi oli Excel-pohjaisen seurantajärjestelmän suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönottaminen. Seurantajärjestelmää voidaan hyödyntää tehtävien päivittäisessä ohjauksessa, määräaikatavoitteiden toteutumisen seurannassa sekä tilannekuvan ylläpitämisessä. Tavoitetilanteessa seurantajärjestelmän avulla hallitaan tilannetta siten, että hallitsemattomia hakemusruuhkia ei synny. Hankkeesta saatuja kokemuksia tehtäväjonojen hallinnasta ja suorituskyvyn mittaamisesta voidaan ajatella hyödynnettävän myös muissa prosesseissa.

Tuotantoyrityksen suorituskyvyn kehittämissuunnitelma lean perspektiivistä – Case Lindab Oy

Tutkimuksen päätavoitteena on luoda Lindab Oy:n Kyyjärven tuotantolaitokselle kehittämissuunnitelma nojautuen Lean filosofiaan, perinteiseen suorituskyvyn mittaamiseen ja sen osa-alueisiin. Lean teorian näkökulmasta tutkimustyössä tunnistetaan tärkeimmät kehityskohteet ja niihin vaikuttavimmat kehitystoimet. Työn alussa selvitetään eri tuotantomuotoja ja niiden kilpailukykyä, lisäksi perustellaan, miksi työn kehittämisen pohjalle valitaan Lean - filosofia. Raportin kuluessa Lean ajattelua avataan lukijalle enemmän ja kerrotaan mitä se sisältää. Lean filosofiasta valitaan elementtejä, joita voidaan käyttää jatkossa, kehitettävän toimintaympäristön kehitysmallin muodostamiseen. Lean filosofian tarkastelun jälkeen toimintaympäristöä tutkitaan ja muodostetaan käsitys suorituskyvyn alueista, joita on tarkoitus pyrkiä kehittämään. Tässä kohdassa etsitään myös soveltuvat Lean mittarit ja tarkistetaan syy-seuraussuhteet valittuihin suorituskyvyn osa-alueisiin. Lean mittarit toimivat myös itsearviointikysymysten taustalla, joilla kartoitetaan toimintaympäristön suorituskykyä. Suorituskyvyn mittauksen tulokset toimivat täten kehittämistehtävän lopullisina ajureina.

Mittakuvatoiminnan asiakaslähtöisyyden kehittäminen

Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää tämän päivän mittakuviin liittyviä asiakastarpeita Metso Automaation Virtauksensäätöratkaisut -liiketoimintalinjassa. Mittakuvat ovat tärkeä osa asiakkaalle tuotteen yhteydessä toimitettavaa dokumenttipakettia, joihin on kohdistettu yhä enemmän vaatimuksia viime vuosien aikana. Tutkimuksen keskeisenä tavoitteena oli ymmärtää 3D-mittakuvien merkitys Metson liiketoiminnassa, tunnistaa tämän päivän mittakuviin liittyvät asiakastarpeet, sekä luoda tunnistettujen asiakastarpeiden pohjalta kehittämissuunnitelma mittakuvatoiminnalle. Työssä toteutettiin teoreettinen kirjallisuusselvitys 3D-mallintamisesta sekä empiirinen tutkimusosuus asiakastarpeiden tunnistamisesta. Venttiiliyhdistelmä -mittakuviin liittyvät asiakastarpeet kerättiin haastatteluiden sekä verkkokyselyn avulla. Työssä haastateltiin Metson asiantuntijoita, Metson asiakkaita sekä CAD-järjestelmien toimittajia. Työn keskeisimpänä tuloksena esitettiin mittakuvatoiminnan kehittämissuunnitelma, jonka perustana oli mittakuviin liittyvä asiakastarvekartoitus, arvio Metson mittakuvatyökaluista sekä tulokset 3D-mittakuvien data- ja järjestelmävaatimuksista. Kehittämissuunnitelmassa kuvattiin, miten mittakuvatoimintaa tulee kehittää kokonaisvaltaisesti lähitulevaisuudessa. Tulokset antavat hyvän perustan laadukkaamman ja asiakaslähtöisemmän toiminnan kehittämiselle.

Tuotannonohjauksen kehittäminen sähkömoottoreiden huoltotoiminnassa

Diplomityön kohdeyrityksen liiketoiminta on kokenut viime aikoina merkittäviä muutoksia lisääntyneen volyymin, vaihtuneiden toimitilojen ja konsernin taloudellisesti haastavan tilanteen johdosta. Olosuhteiden muuttuessa ja taloudellisten vaikeuksien kasvaessa on tuotannonohjauksen kehittäminen jäänyt yksikössä takaa-alalle, mikä näkyy pitkittyneinä toimitusaikoina ja laskutusviiveenä, heikkona ohjattavuutena ja täten myös kannattavuuden huonontumisena. Työn tavoitteena onkin tutkia sähkömoottorihuoltotoiminnan nykytilaa ja löytää käytännönläheisiä ja nopeasti toteutettavissa olevia ratkaisuja tuotannonohjauksen kehittämiseksi. Työn teoreettisena viitekehyksenä käytettiin tuotannonohjauksen perusproblema-tiikkaa käsitteleviä teoksia, kuten myös tuotannonohjauksen kehityshankkeisiin liittyvää materiaalia. Tämän lisäksi työhön on pyritty saamaan lisänäkemystä suo-rittamalla benchmarking -vierailuja yhteistyöyrityksiin, jossa on hiljattain suoritettu vastaavan kaltaisia, onnistuneita tuotannonohjauksen kehityshankkeita. Työn empiirinen osuus jaoteltiin kahteen teemaan; nykytila-analyysiin ja toimenpide-ehdotuksiin. Nykytila-analyysi pyrittiin luomaan mahdollisimman kattavaksi sisällyttämällä siihen näkökulmia niin tuotannollisten lukujen kuin henkilöstön nä-kemysten perusteella. Analyysin pohjalta yritykselle laadittiin ehdotuksia käytän-nönläheisistä, nopeasti toteutettavissa olevista toimenpiteistä kuten myös ehdotuksia tuotannon jatkokehityksestä.

Teollisuuden palveluliiketoiminnan vaativien toimitusprosessien kehittäminen arvovirtakartoituksen avulla

Työssä kartoitettiin teollisuuden palveluliiketoiminnan vaativien toimitusprosessien kehittämistä Lean -ajattelu yritysympäristössä. Tavoitteena oli vaativien toimituspro-sessien ongelmien selvittäminen ja kehittämiskohteiden määrittäminen palveluliike-toiminnan tuottavuuden kehittämisen näkökulmasta. Lisäksi tutkittiin arvovirtakuvauksen soveltuvuutta teollisuuden palveluliiketoiminnan prosessien kehittämiseen. Kirjallisuusosuudessa selvitettiin teollisuuden palveluliiketoiminnan prosessien kehit-tämisen erityispiirteitä ja Lean -ajattelun periaatteita. Tavoitteena on löytää teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittämisen erityispiirteet tuottavuuden kannalta ja arvioida niiden soveltuvuutta Lean -ajatteluun. Työn empiirisessä osuudessa kartoitettiin yrityksen vaativat prosessit. Menetelminä työssä käytettiin puolistrukturoitua kyselyä, ryhmähaastattelua, ja osallistuvaa ha-vainnointia. Tutkimuksen tulosten perusteella laadittiin kehityssuunnitelma. Diplomityö käynnisti kohdeorganisaatiossa prosessien päivitysprosessin, ja loi puitteet vaativien toimitusten kehityssuunnitelman toteuttamiselle.

Palvelumallin kehittäminen sähköverkkoyhtiön kohtuullisen tuoton ja siirtohinnoittelun analysointiin

Uuden sähkömarkkinalain myötä sähkönjakeluverkonhaltijoille tuli velvoite parantaa verkkonsa toimitusvarmuutta tasolle, jossa verkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella asiakkaalle yli 6 tuntia kestävää keskeytystä eikä muilla alueilla yli 36 tuntia kestävää keskeytystä. 1.9.2013 voimaan astuneessa laissa toimitusvarmuuden parantamisen aikaraamiksi on määritetty 15 vuotta. Verkkoyhtiöt voivat päättää verkon saneerausstrategiasta itsenäisesti, mutta toimitusvarmuusvaatimuksiin vastaaminen vaatii monelta yhtiöltä laajamittaista verkon kaapelointia ja investointivolyymien kasvattamista. Verkon investoinneilla on vaikutuksensa verkkoyhtiöiden taloudellisessa valvonnassa, joka puolestaan on Energiaviraston vastuulla. Valvonnan kohteina ovat siirtohinnoittelun kohtuullisuus, toiminnan tehokkuus ja sähkön laatu. ElMil Oy:lle kehitetyn palvelumallin tarkoituksena on siten mallintaa investointien vaikutusta sähköverkkoliiketoiminnan valvontamallin näkökulmasta. Palvelumallissa laaditaan ennalta määritettyjen investointikohteiden ympärille optimaalinen investointiohjelma kohteiden kannattavuuden perusteella. Ohjelman perusteella voidaan puolestaan estimoida investointien vaikutusta verkosta saatavaan kohtuulliseen tuottoon ja mallintaa tämän pohjalta siirtohinnan korotuspotentiaalia. Muodostettaessa optimaalista investointiohjelmaa voidaan työssä kehitetyn laskentatyökalun avulla varioida erilaisia skenaarioita ja tehdä vaihtelevia painotuksia investointivolyymeissa vuositasolla. Laskenta seuraa myös tulorahoituksen riittävyyttä, joten investointiohjelman optimoinnilla voidaan hakea vähäisintä lisärahoitusta vaativa ratkaisu, jolloin voidaan minimoida toimitusvarmuusinvestointien aiheuttamaa vieraan pääoman kasvattamista. Osana palvelumallia päivitetään viranomaisraportointiin liittyvä toimitusvarmuuden kehittämissuunnitelma.

Verkostoskenaarioiden arviointi sähkön jakeluverkkotoiminnan valvontamenetelmien kannalta

Tämän työn tavoitteena oli selvittää sähkön jakeluverkkotoiminnan valvontamenetelmien muutoksien vaikutuksia Loiste Sähköverkko Oy:n talouteen neljännellä ja viidennellä valvontajaksolla. Tarkastelua varten tehtiin talousmalli, joka mallintaa verkkoyhtiön taloutta vuoteen 2040 asti. Talousmallissa mallinnettiin kaikkien kannustimien vaikutus paitsi innovaatio- ja toimitusvarmuuskannustimien vaikutus. Talousmallinnuksen perusperiaate oli, että mitä ei pystytä kattamaan siirtotuloilla, rahoitetaan vieraalla pääomalla, kun kassavirran minimitaso ja investointitaso ovat valittu. Talousmallilla tarkasteltiin neljää erilaista verkostoskenaariota. Tarkasteltavat verkostoskenaariot olivat kehittämissuunnitelman mukainen skenaario, nopeutettu kehittämissuunnitelman mukainen skenaario, kaapelointipainotteinen skenaario ja kunnossapitopainotteinen skenaario. Verkon arvon kehittyminen verkostoskenaarioissa mallinnettiin Loiste Sähköverkko Oy:n investointimallilla ja kuvattiin talousmallinnusta varten jälleenhankinta-arvon, nykykäyttöarvon, investointien ja tasapoistojen kehittymisellä vuoteen 2029 asti. Työn tulosten perusteella kehittämissuunnitelman mukaisessa skenaariossa vieraan pääoman määrä pysyy kohtuullisena ja mahdollistaa kohtuullisen kassavirran tarkastelujakson lopussa. Nopeutetussa kehittämissuunnitelman mukaisessa skenaariossa ja kaapelointipainotteisissa skenaariossa vieraan pääoman määrä kasvaa merkittävästi, mikä voi lisätä liiketaloudellisia riskejä, mutta toisaalta mahdollistavat korkeamman kassavirran tarkastelujakson lopussa. Kunnossapitopainotteisessa skenaariossa vieraan pääoman määrä on matala, mutta kassavirta myös pysyy matalana tarkastelujakson loppuun asti.

Osaamisen johtaminen ja kehittäminen asiantuntijaorganisaatiossa

Tämän pro gradu –tutkielman tavoitteena on tutkia osaamisen johtamista asiantuntijaorganisaatiossa. Kohdeyrityksenä tässä tutkimuksessa on Nordea Pankki Suomi Oyj:n pääkaupunkiseudun Private Banking yksikön sijoitusjohtajat ja heidän lähiesimiehet. Tutkimuksessa selvitetään miten osaaminen ymmärretään organisaatiossa ja kenellä on vastuu asiantuntijan osaamisesta ja sen kehittämisestä. Teoreettinen tarkastelu pohjautuu kolmeen keskeiseen käsitteeseen: osaamiseen, osaamisen johtamiseen ja osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Empiirinen aineisto kerättiin henkilöhaastatteluiden avulla. Asiantuntijan osaaminen on laajojen kokonaisuuksien hallintaa ja kykyä sopeutua vallitseviin tilanteisiin. Osaaminen voidaan määritelmällisesti jakaa substanssi-osaamiseen ja asiakasosaamiseen sekä kykyyn hallita suhdeverkostoa. Osaamisen johtaminen nähdään keskeisenä osana esimiehen työtä. Esimiesten pitäisi pystyä kartoittamaan asiantuntijoidensa osaamistaso ja mahdolliset puutteet sekä luomaan kehityssuunnitelma yhdessä asiantuntijan kanssa. Vastuu osaamista on asiantuntijalla itsellään. Osaamista ja oppimista tuetaan yrityksessä monin eri tavoin. Kursseja ja koulutusta järjestetään riittävästi. Organisaation ulkopuolisia koulutusmahdollisuuksia toivottiin enemmän. Organisaation kilpailukyvyn kannalta on oleellista ymmärtää millaista osaamista organisaatioissa tarvitaan tulevaisuudessa. Osaamiskartoituksen ja kehityskeskusteluiden jälkeen yrityksen johdon ja muiden esimiesten tulisi pohtia millaista koulutusta organisaation työntekijöille tulisi tarjota, että tulevaisuuden osaamisvaateet saadaan täytettyä.

O Estado e suas razões: o II PND

The State and its reasons: the 2nd PND. This paper intends to contribute to the debate on the reasons why the Geisel administration (1974-78) chose - as it faced an adverse conjuncture - an accelerated growth agenda which was materialized in the 2nd PND (National Development Plan). In order to do so, it resorts to a methodological definition which is based upon an institutionalist approach and favors the interaction between the political and the economic variables. Contradicting the literature that interprets the strong presence of the State and the regional decentralization of the 2nd PND as signs of neopatrimonialism, it is advocated that this category of analysis is inadequate to explain the government’s choice, although this aspect is embedded in the Brazilian social-historical formation. The political rationality of the plan must be investigated in the conjuncture itself, marked by the liberalization project, which does not clash with the plan’s economic rationality - on the contrary, it is complemented by it.

Datasta toimintaan! Liiketoimintatiedon hallinta organisaation päätöksenteossa

Digitalisoituminen on lisännyt datan ja tiedon määrää huomattavasti viime vuosien aikana. Organisaatioiden on pystyttävä muuttamaan tämä tieto toiminnaksi. Tässä tutkimuksessa tutkittiin, miten tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi päätöksenteossa. Tutkimuksen tarkoitus oli myös selvittää tapausorganisaation osalta sen liiketoimintatiedon hallinnan nykytilanne ja kypsyysaste, jotta sille voidaan asettaa tavoitetila ja luoda kehityssuunnitelma. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Empiirisen tutkimuksen kohteena oli globaali teollisuuden alan organisaation Suomessa sijaitseva yksikkö. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, joita tehtiin tapausorganisaation edustajille. Tutkimus osoitti, että uusien tietolähteiden syntyminen on tuonut haasteita tiedonhallinnan osalta. Liiketoimintatiedon hallintaa tulee tarkastella kokonaisuudessaan sekä liiketoiminnan että teknologian näkökulmasta. Organisaation on hyvä tietää oma asemoitumisensa, jotta se pystyy kehittämään

Ajoneuvokatsastuksen valvontamalli

Tutkimuksessa kehitettiin ajoneuvokatsastuksen suorituskykymittari sekä suorituskyvyn johtamiseen perustuva ajoneuvokatsastuksen valvontamalli. Suorituskykymittarin avulla voidaan mitata ajoneuvokatsastuksen suorituskykyä, seurata suorituskyvyn kehitystä, suunnitella ja päättää mitä pitäisi parantaa sekä seurata tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia eli johtaa toimintaa. Tutkimuksessa kehitetty suorituskykymittari perustuu Liikenteen turvallisuusviraston ylläpitämään ajoneuvoliikennerekisteriin tallennettujen katsastustietojen analysointiin sekä tilastollisten prosessin ohjausmenetelmien (SPC) hyödyntämiseen. Tutkimuksessa kehitetyssä ajoneuvokatsastuksen valvontamallissa Liikenteen turvallisuusviraston valvontatoimintoja sekä katsastusyritysten omaa laadunhallintaa johdetaan suorituskykymittarin avulla. Tutkimuksessa kehitetyn suorituskykymittarin ja valvontamallin avulla Liikenteen turvallisuusvirastolla ja katsastusyrityksillä on aiempaa paremmat edellytykset valvoa ja johtaa ajoneuvokatsastuksen suorituskykyä katsastustoiminnalle asetettujen tavoitteiden kannalta vaikuttavasti ja oikein. Tutkimus toteutettiin konstruktiivista tutkimusotetta käyttäen ja tutkimuksessa kehitetty ajoneuvokatsastuksen valvontamalli implementoitiin osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä Liikenteen turvallisuusviraston ja katsastusyritysten johtamistoimintoja.