Keskusteluja vuokratyöstä. Vuokratyön diskursiivinen rakentuminen Suomessa

1990-luvun alussa lainsäädäntö ja työmarkkinajärjestöt määrittelivät Suomessa, että vuokratyötä tuli käyttää vain tilapäiseen työvoimatarpeeseen, esimerkiksi sijaisuuksiin ja ruuhkahuippuihin. Joillakin aloilla vuokratyö oli työnantajien ja työntekijöiden yhteissopimuksella kielletty. Vaikka vuokratyösuhteet saivat jo 1980-luvulla niin Suomessa kuin kansainvälisestikin maineen työsuhdekeinotteluna, alkoi vuokratyön määrä Suomessa kasvaa 1990-luvun puolivälissä ja erityisesti tultaessa 2000-luvulle. Suomalaiset akateemiset tutkijat eivät ole juuri vuokratyöstä kiinnostuneet. Aiemmat, harvalukuiset tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä työyhteisöjen ja työntekijöiden kokemuksiin sekä vuokratyön työehtoihin. Vuokratyö ymmärretäänkin edelleen lähinnä työntekijän subjektiivisena kokemuksena. Vuokratyössä on kuitenkin kysymys paitsi kokemuksista, myös yhteiskunnallisesta valtakamppailusta, jossa diskursiivisin keinoin pyritään vaikuttamaan ilmiöön nimeltä vuokratyö, laajemmin ilmiöön nimeltä työmarkkinat, sekä toisaalta kansalaisten käsityksiin työelämän ”normaalista”. Käsillä oleva tutkimus laajentaa ymmärrystä vuokratyöstä tarkastelemalla ilmiötä lainsäädännön, uutisoinnin ja markkinoinnin rakentamien julkisten käsitysten ja merkityksenantojen kautta. Teoreettisena viitekehyksenä käytän hallinnan ja työprosessin säätelyn teoriaperinteitä. Se, miten työmarkkinoiden muutosta ja uusia työsuhdemuotoja politiikassa, mediassa, lainsäädännössä, tai työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa perustellaan ja tehdään ymmärrettäväksi, on samalla työelämään kiinnitettävien arvojen, merkitysten ja toimijuuksien luomista, rajaamista ja kuvailua. Työelämäpuheessa ei siis ole kyse vain talouden lainalaisuuksista, kansantalouden toimivuudesta, tai yritysten kilpailukyvystä, vaan myös ja erityisesti niiden toimijoiden luomisesta, määrittelemisestä ja legitimoimisesta, jotka työelämän kentällä saavat toimia ja tulevat palkituiksi. Säätelyn ja hallinnan näkökulmasta on relevanttia tarkastella millaisilla käsitteillä ja merkityksillä vuokratyötä ilmiönä rakennetaan . Tutkimuskysymyksinä esitän: 1) Miten ja millä perusteilla vuokratyöstä rakennettiin Suomessa legitiimi tapa työllistää ja työllistyä? 2) Millaisia työntekijäideaaleja vuokratyöhön liittyvissä keskusteluissa rakennetaan? Tutkimusaineistona tarkastelen lainsäädäntöön liittyviä dokumentteja, Helsingin Sanomien uutisointia, vuokratyöyritysten markkinointimateriaaleja, sekä vuokratyöyritysten edustajien haastatteluita. Analyysimenetelmänä käytän kriittistä diskurssianalyysia. Tämä menetelmä mahdollistaa puheen ja dokumenttien tarkastelun sosiaalisena toimintana, jolla eri toimijat pyrkivät osallistumaan yhteiskunnassa hyväksyttyjen ja tunnustettujen käsitysten ja toimintavaihtoehtojen rakentamis-, tulkinta- ja määrittelyprosesseihin. Tutkimukseni päätuloksena esitän, että vuokratyöstä muodostui legitiimi tapa työllistää Suomessa 1990-luvulla, koska vuokratyö käsitteellistettiin sekä lainsäädännön että median diskursseissa ennen kaikkea ratkaisuksi työttömyyteen. Toisaalta vuokratyö käsitteellistettiin vain marginaalisten työntekijäryhmien (naiset ja opiskelijat) rooliksi, jolloin se ei liittynyt miesvaltaisten työpaikkojen arkeen. Ratkaisuna työttömyyteen vuokratyö myös samalla luonnollistettiin osaksi yleisempää työmarkkinakehitystä, jolle ”kukaan ei voi mitään”. 2000-luvulla vuokratyö jatkoi voittokulkuaan ja rakentui pysyväksi ilmiöksi, koska työlainsäädännön uudistus institutionalisoi vuokratyön työehtosopimusmenettelyyn, jolloin sen ”salonkikelpoisuus” ja normaalius vahvistettiin. Vaikka työehtosopimusasia oli ratkaisuna merkittävä, nousi vuokratyön osalta itse työehtosopimus tärkeämmäksi kuin sen sisältö. Työehtosopimuksilla ei kuitenkaan pystytty vaikuttamaan esimerkiksi vuokratyöntekijän olemattomaan työsuhdeturvaan. Lisäksi työnantajapuhe käsitteellistää vuokratyön 2000-luvulla ennen kaikkea työmarkkinavaihtoehdoksi, vapautta ja monipuolisia työkokemuksia tarjoavaksi työmarkkinoiden katalysaattoriksi. Vuokratyö on tässä merkitysavaruudessa työntekijöille ”vain” yksi tapa työllistyä ja löytää oma tiensä työmarkkinoille, ei suinkaan työnantajien sanelema pakko. Työntekijöihin kohdistuva hallintapuhe niin mediassa kuin työnantajien haastatteluissakin pyrkii puolestaan rakentamaan ideaalityöntekijäkuvaksi yrittäjämäisen oman elämänsä toimitusjohtajan. Työnantajien diskursseissa kaikuvatkin työntekijään kohdistuva vaatimus itse itsensä ohjaamisesta sekä työntekijäidentiteetin muotoilemisesta joustavuutta, sopeutuvuutta, vaihtelua ja jatkuvaa muutosta vähintäänkin sietäväksi, mutta mieluiten näitä ominaisuuksia jopa aktiivisesti hakevaksi ja arvostavaksi. Työmarkkinoiden toimijana on nimenomaisesti yksilö, jonka mahdollisuudet menestyä ovat vain ja ainoastaan hänen omissa käsissään. Työntekijän roolin korostaminen aktiivisena toimijana ja vuokratyöstä ”oikeita”, norminmukaisia sisältöjä löytävänä pärjääjänä on diskursiivisesti hallittua yritystä ohjata työntekijöitä näkemään sekä itsensä tietynlaisina toimijoina että työmarkkinat tietyllä tavalla toimivina. Vuokratyössä ei ole kyse vain työntekijöiden yksilöllisistä tai yksittäisistä kokemuksista. Vuokratyö on yhteiskunnallisen merkityskamppailun tulos, jossa käyttövoimana ovat toimineet hallinnalliset ja säätelyyn pyrkivät käsitteellistykset työllisyydestä, yksilön valinnasta ja koko yhteiskunnan edusta. Hallinnan ja säätelyn näkökulmasta katsottuna vuokratyö on myös merkinnyt säätelyn liukumista tasa-arvoa, yhdenmukaista kohtelua ja työntekijän suojelua korostavasta viranomaisten ja poliittisten toimijoiden suorittamasta työmarkkinoiden kollektiivisesta säätelystä työnantajien ylläpitämään työntekijän persoonan ja käyttäytymisen hegemoniseen, yksilölliseen säätelyyn.

Between Memory and Strategy: Media Discourse Analysis of an Industrial Shutdown

In 2006 UPM was able to gain a level of social legitimacy that allowed it to carry out one of the largest industrial restructuring programmes in Finnish industrial history, shut down major operations in Finland and still appear to be functioning in the interests of the nation as well as itself. This study considers and examines various contexts of this shutdown with the aim of demonstrating how profoundly mediated such organizational events are though they appear to be produced primarily through strategic company decisions. The study aims to examine the processes of mediation at two levels. At one level, through close analysis of press releases and newspaper reports in local and national newspapers, the study presents a discursive analysis of the Voikkaa case. The discursive analysis focuses on providing historical contexts for understanding why this organizational event was also an occasion for reimagining the past and future of the Finnish nation; spatial contexts for understanding the differing struggles over the meaning of the event nationally and regionally; and the temporal dynamics of the media reports. At another level, the study considers and refines methods for reading and analyzing mediation in organization studies. Bringing together recent research of media text–based legitimation studies, emerging research on organizational memory and organizational death and a Foucaultian analytics of power, this work suggests that organizational research needs to be less concerned with particular typologies and narratives of shutdowns, and more curious about the processes of mediation through which organizational events are imagined and remembered.

Impact of social constructs on administrator understanding of social justice

Educational administrators are expected to relate social justice considerations to their actions and to the theoretical foundations of their practice. At the same time, social constructs-including those related to administrative practice, social justice, and societal norms-are important in helping administrators understand, frame, and describe administrative issues. Furthermore, as part of socially constructed language, these constructs represent discursive practices and accepted ways of knowing, valuing, and experiencing the world. Drawing on the multidimensional methods of critical discourse analysis as articulated in the writings of Michel Foucault, Norman Fairclough, and Allan Luke, and using deconstruction as a strategic device for reading and interpreting texts, this exploratory qualitative study examined how administrator knowledge, values, and experiences impact their understanding of social justice within the context of delivering social justice for students who experience bullying. Study findings reveal that school administrators interpreted social justice as equitable distribution, action, and results; fairness; and equity. Constructs embedded in these interpretations assumed common things such as universal acceptance of norms of social relations and conveyed administrator intent to secure the kind of social relations that enabled individuals to enjoy greater equality within existing social arrangements.

Finding the Open Spaces in Closed Systems: An Exploration of Critical Pedagogy with a Social Justice Directive in an Ontario Secondary School Classroom

This study examines the first experience of students, teachers, and an administrator in implementing a teacher-designed Leadership in Social Justice Program at a large urban Ontario secondary school. The program aimed to infuse a Freirean concept of critical pedagogical praxis (Freire, 1970/1993) in a grade 12 integrated educational experience with a social justice directive. Data were collected through two questionnaires and eight in-depth interviews. The data identified three areas of awareness that described ways in which student participants were impacted most profoundly (a) developing self-awareness, (b) understanding a new educational paradigm, and (c) finding a place in the world. The study found that the program was successful in highlighting the possibility for more meaningful education and engaged many students deeply; however, its success was limited by the lead teacher’s failure to fully grasp and implement tenets of Freirean critical pedagogy that involved the role of the teacher in pedagogical processes.

Youth, Global Citizenship and Help: A Critical Rhetorical Analysis of Free The Children

Since 1995 Free The Children (FTC) has grown to be one of the largest and most recognized youth-focused and youth-led non-governmental organizations (NGOs) in Canada. FTC has distinguished itself by developing slick marketing campaigns, promising youth that they will become agents of change who can make a significant contribution towards eradicating poverty and promoting global social justice. The organization has utilized the Internet, creating an engaging and dynamic web page used to promote its development initiatives and celebrate the altruistic actions of its young participants. FTC uses a variety of strategies including text, video and images to persuade the viewer to engage with and elicit support for the organization. FTC attracts viewers by highlighting the successes of its overseas initiatives and the contributions made by young Northern volunteers in the global South. The organization also uses celebrity ambassadors, and cultural events such as We Day to raise its profile. Using a critical rhetorical analysis, this thesis interrogates FTC’s online promotional materials, exploring how the organization uses rhetorical strategies to persuade young people to take an interest in social justice activities. More specifically, an examination of FTC web-based promotional materials identifies and problematizes the organization’s rhetorical emphasis on youth empowerment, global citizenship and direct forms of helping the global South. This thesis argues that FTC does not direct adequate attention to fostering critical awareness among it participants. Further, the organization fails to provide its online participants with the appropriate tools or opportunities to critically engage with the structural issues related to global inequities. This thesis also examines how the organization uses rhetoric that promotes simplistic, feel-good projects that avoid exposing young people to an analysis of global social injustices.

Critical incident analysis through narrative reflective practice: A case study

Teachers can reflect on their practices by articulating and exploring incidents they consider critical to themselves or others. By talking about these critical incidents, teachers can make better sense of seemingly random experiences that occur in their teaching because they hold the real inside knowledge, especially personal intuitive knowledge, expertise and experience that is based on their accumulated years as language educators teaching in schools and classrooms. This paper is about one such critical incident analysis that an ESL teacher in Canada revealed to her critical friend and how both used McCabe’s (2002) narrative framework for analyzing an important critical incident that occurred in the teacher’s class.

Difference and equality: A critical theorist analysis of post-modern philosophy

The following paper is a critical theorist analysis of post-structuralist philosophy. It examines the omission of an economic critique in post-structuralism and describes this omission as the result of a particular flaw in Nietzsche's epistemological work, an error which has persisted all the way down through deconstruction, post-colonialism, and cultural studies. The paper seeks to reintroduce an economic critique of capitalism back into the social critique of post-structuralism, with the promise that the combination of the two will prove stronger than either critical theory or post-structuralism alone. To achieve this it reinterprets Marx' concept of metabolism as a critical economic category that mirrors post-structuralism's concept of differance.

‘Green Consumption’ beyond mainstream economy: A discourse analysis

In contemporary society, green consumption is a popular concept. The life styles of people and consumption behaviors are moderated in accordance to the ‘green ideology’. The process of green consumption can be observed through social behaviors such as preference of bio foods, recycling, reusing, limiting the over consumption and using environmentally friendly transport systems. However, mainstream economic analyses on green consumption argued that consumer behaviors are due to the rational choice of individuality based on utility and self-preferences. The hypothesis of this paper on consumer behavior in green consumption is configured by discourses according to the discourse analysis.

La ambigüedad, las creencias y los estereotipos que rodean a lo que hoy en día se conoce como terrorismo: Una revisión de literatura

El terrorismo en la actualidad es considerado como uno de los conceptos más controversiales en los campos social, académico y político. El término se empieza a utilizar después de la Revolución Francesa, pero recientemente, a raíz de los atentados del 11 de septiembre de 2001, ha tomado suma relevancia y ha motivado numerosas investigaciones para tratar de entender qué es terrorismo. Aunque a la fecha existen varias revisiones sistemáticas, este trabajo tiene como propósito revisar, agrupar y concretar diferentes teorías y conceptos formulados por los autores que han trabajado sobre el concepto de “terrorismo” con el fin de entender las implicaciones de su utilización en el discurso, y cómo esto afecta la dinámica interna de las sociedades en relación con la violencia, las creencias, los estereotipos entre otros elementos. Para lograrlo, se revisaron 56 artículos, publicados entre los años 1985 y 2013; 10 fuentes secundarias entre noticias y artículos de periódicos correspondientes a los años 1995-2013 y 10 estudios estadísticos cuyos resultados nos aportan a la comprensión del tema en cuestión. La búsqueda se limitó al desarrollo histórico del terrorismo, sus diferentes dimensiones y el concepto social de la realidad de terrorismo. Los hallazgos demuestran que la palabra “terrorismo” constituye un concepto que como tal es un vehículo lingüístico que puede ser utilizado con fines, estratégicos movilizando al público conforme a través del discurso e intereses políticos, destacando la necesidad de estudiar las implicaciones psicológicas y sociales de su uso.

El debate sobre las leyes de medios en Ecuador y Argentina: un análisis a dos periódicos colombianos 2009-2013

Este trabajo de grado estudia el modo como dos diarios colombianos, El Tiempo y El Espectador, presentaron la información sobre el debate de “Leyes de medios” en Ecuador y Argentina, desarrollado en los años recientes. El estudio analizó las noticias, columnas, editoriales, reportajes y entrevistas publicados desde el año 2009 (cuando se generalizó el debate) hasta 2013. La metodología facilitó el análisis comparativo de los dos periódicos y de sus posturas frente al debate de las leyes de medios. Se argumenta que los medios, como actores principales del debate, han tomado partido, en sus páginas editoriales e informativas, en contra de las políticas que buscan regular su actividad. Así, existe una persistencia en la prensa para imponer discursos con una ideología específica a través de los actores que son presentados en la construcción de los relatos, en este caso, dispuestos a contrariar la aprobación de las leyes de medios propuestas por el gobierno argentino y ecuatoriano. Se evidencia en el marco interpretativo de los textos periodísticos analizados, la guerra de poderes en países de la región latinoamericana que persiste entre los medios y los gobiernos.

An examination of actors that impact technology introduction to FM

Developing and implementing a technology for Facilities Management (FM) can be a complex process. This is particularly the case when a technology impacts on an organisation as a whole. There are often a number of relevant actors, internal and external to FM, who should be engaged. This engagement is guided by the strategy of the organisation which is led by top management decisions. Indeed, it is top management who have the final decision to implement a technology. Actors of top management and other relevant actors will have their own discourses toward the implementation of the technology based on how they foresee the technology befittingly benefitting the organisation. This paper examines actors who play a relevant and necessary part in supporting and implementing a technology to FM. It examines how an actor’s discourse toward the project inhibits or speeds up the implementation of a technology. The methods used for this paper are based on a two year case study in a FM department where a technology development was observed and interviews with key participants were conducted. Critical discourse analysis is used to analyse the data. Prominent discourses that emerge from the data are emphasised during the process of introducing the technology. This research moves beyond focusing purely on project successes but examines the difficulties and the hurdles that must be overcome to reach a successful technology implementation.

Discourse in Action: Introducing Mediated Discourse Analysis

From emails relating to adoption over the Internet to discussions in the airline cockpit, the spoken or written texts we produce can have significant social consequences. The area of Mediated Discourse Analysis considers texts in their social and cultural contexts to explore the actions individuals take with texts - and the consequences of those actions. Discourse in Action: brings together leading scholars from around the world in the area of Mediated Discourse Analysis reveals ways in which its theory and methodology can be used in research into contemporary social situations explores real situations and draws on real data in each chapter shows how analysis of texts in their social contexts broadens our understanding of the real world. Taken together, the chapters provide a comprehensive overview to the field and present a range of current studies that address some of the most important questions facing students and researchers in linguistics, education, communication studies and other fields.

Manipulation in Newspaper Articles : A Political Discourse Analysis of Lexical Choice and Manipulation in Japanese Newspaper Crisis Reporting in the case of North Korea

This paper analyzes some forms of linguistic manipulation in Japanese in newspapers when reporting on North Korea and its nuclear tests. The focus lies on lexical ambiguity in headlines and journalist’s voices in the body of the articles, that results in manipulation of the minds of the readers. The study is based on a corpus of nine articles from two of Japan’s largest newspapers Yomiuri Online and Asahi Shimbun Digital. The linguistic phenomenon that contribute to create manipulation are divided into Short Term Memory impact or Long Term Memory impact and examples will be discussed under each of the categories.The main results of the study are that headlines in Japanese newspapers do not make use of an ambiguous, double grounded structure. However, the articles are filled with explicit and implied attitudes as well as attributed material from people of a high social status, which suggests that manipulation of the long term memory is a tool used in Japanese media.

A abordagem de questões sociocientíficas na formação continuada de professores de ciências: contribuições e dificuldades

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)

Linguistic gender identity construction in political discourse : a corpus-assisted analysis of the primary speeches of Barack Obama and Hillary Clinton

The present study is concerned with exploring the linguistic identity construction of Barack Obama and Hillary Clinton in the context of USA 2008 Democratic Party primaries. Thus, their speeches are examined in order to detect the aspects of identity that each politician resorted to in the process of projecting a political identity. The study, however, takes a special interest in the ways in which gender identity is projected by Obama and Clinton. Moreover, the notions of gender bias as well as gender representations are also investigated.