Analysis of the process of translation of knowledge regarding early childhood at the undergraduate level

Objective To analyze innovative contents on Early Child Development Promotion. Method This action-research involves nine faculties from four Higher Education Institutions at inner-state of São Paulo, Brazil.Data were collected by syllabi analyses (2009-2011), interviews and focus group. We have adopted an ECDP underpinning from international consensus, thus evaluating KT Results We have found relevant incorporation between teaching and extension in Nursing (87,5%) and Psychology (75%) undergraduate courses, while Pedagogy was restricted to teaching. Conclusion This KT evaluation has evinced innovative potential of extension, regardless teaching and research, for a better Early Childhood.


Arterial hypertension after surgical closure of omphalocele and gastroschisis.

Arterial hypertension has been reported as a complication of surgical closure of an abdominal wall defect. No report studying the incidence, the characteristics and the clinical significance of hypertension after surgical correction of an omphalocele or gastroschisis has been published so far. The medical records of all newborns with surgically corrected gastroschisis or omphalocele identified in two centers were retrospectively evaluated. Arterial hypertension was defined as a mean daily systolic and/or diastolic blood pressure value higher than the 95 percentile for age and/or weight, according to literature data. The timing of surgery, weight gain, plasma creatinine and the use of diuretics or vasoactive drugs were compared between the groups with and without hypertension. Seventy-two patients were identified and included in the study, 29 with omphalocele and 43 with gastroschisis. Those with omphalocele were born at a mean age of 37.3+/-2.6 weeks with a mean birth weight of 2,971+/-715 g, and those with gastroschisis were born at 36.1+/-2.0 weeks with a mean birth weight of 2,527+/-498 g. Blood pressure values of 66 patients were available for analysis. Of the omphalocele patients, 46.2% (12/26) developed systolic hypertension, compared to 17.5% (7/40) of the patients with gastroschisis (P =0.024). Hypertension was always transient, lasting an average of 4 and 1 day in the omphalocele and gastroschisis groups, respectively. Two patients with omphalocele were given anti-hypertensive therapy. There was no difference between patients with or without hypertension regarding weight gain, use of vasoactive drugs or diuretics, mean weekly creatinine values or the timing of surgery. Newborns with an abdominal wall defect frequently present with transient arterial hypertension. Hypertension occurs significantly more often, is more severe and lasts longer in patients with omphalocele than in patients with gastroschisis. In both groups, hypertension is transient and rarely requires therapy. The cause of hypertension remains unclear.

The rate of recovery in renal function when patients with HIV infection discontinue treatment with tenofovir.

OBJECTIVES: Tenofovir is associated with reduced renal function. It is not clear whether patients can be expected to fully recover their renal function if tenofovir is discontinued. METHODS: We calculated the estimated glomerular filtration rate (eGFR) for patients in the Swiss HIV Cohort Study remaining on tenofovir for at least 1 year after starting a first antiretroviral therapy regimen with tenofovir and either efavirenz or the ritonavir-boosted protease inhibitor lopinavir, atazanavir or darunavir. We estimated the difference in eGFR slope between those who discontinued tenofovir after 1 year and those who remained on tenofovir. RESULTS: A total of 1049 patients on tenofovir for at least 1 year were then followed for a median of 26 months, during which time 259 patients (25%) discontinued tenofovir. After 1 year on tenofovir, the difference in eGFR between those starting with efavirenz and those starting with lopinavir, atazanavir and darunavir was - 0.7 [95% confidence interval (CI) -2.3 to 0.8], -1.4 (95% CI -3.2 to 0.3) and 0.0 (95% CI -1.7 to 1.7) mL/min/1.73 m(2) , respectively. The estimated linear rate of decline in eGFR on tenofovir was -1.1 (95% CI -1.5 to -0.8) mL/min/1.73 m(2) per year and its recovery after discontinuing tenofovir was 2.1 (95% CI 1.3 to 2.9) mL/min/1.73 m(2) per year. Patients starting tenofovir with either lopinavir or atazanavir appeared to have the same rates of decline and recovery as those starting tenofovir with efavirenz. CONCLUSIONS: If patients discontinue tenofovir, clinicians can expect renal function to recover more rapidly than it declined.

Closure of the Monte Carlo dynamical equation in the spherical Sherrington-Kirkpatrick model

We study the analytical solution of the Monte Carlo dynamics in the spherical Sherrington-Kirkpatrick model using the technique of the generating function. Explicit solutions for one-time observables (like the energy) and two-time observables (like the correlation and response function) are obtained. We show that the crucial quantity which governs the dynamics is the acceptance rate. At zero temperature, an adiabatic approximation reveals that the relaxational behavior of the model corresponds to that of a single harmonic oscillator with an effective renormalized mass.

Genetic Association of Recovery from Eating Disorders: The Role of GABA Receptor SNPs.

Follow-up studies of eating disorders (EDs) suggest outcomes ranging from recovery to chronic illness or death, but predictors of outcome have not been consistently identified. We tested 5151 single-nucleotide polymorphisms (SNPs) in approximately 350 candidate genes for association with recovery from ED in 1878 women. Initial analyses focused on a strictly defined discovery cohort of women who were over age 25 years, carried a lifetime diagnosis of an ED, and for whom data were available regarding the presence (n=361 ongoing symptoms in the past year, ie, 'ill') or absence (n=115 no symptoms in the past year, ie, 'recovered') of ED symptoms. An intronic SNP (rs17536211) in GABRG1 showed the strongest statistical evidence of association (p=4.63 × 10(-6), false discovery rate (FDR)=0.021, odds ratio (OR)=0.46). We replicated these findings in a more liberally defined cohort of women age 25 years or younger (n=464 ill, n=107 recovered; p=0.0336, OR=0.68; combined sample p=4.57 × 10(-6), FDR=0.0049, OR=0.55). Enrichment analyses revealed that GABA (γ-aminobutyric acid) SNPs were over-represented among SNPs associated at p<0.05 in both the discovery (Z=3.64, p=0.0003) and combined cohorts (Z=2.07, p=0.0388). In follow-up phenomic association analyses with a third independent cohort (n=154 ED cases, n=677 controls), rs17536211 was associated with trait anxiety (p=0.049), suggesting a possible mechanism through which this variant may influence ED outcome. These findings could provide new insights into the development of more effective interventions for the most treatment-resistant patients.

Fermeture percutanée de l'auricule gauche: un nouvel espoir pour le patient en fibrillation auriculaire [Percutaneous closure of left atrial appendage: a new hope for patients with atrial fibrillation?].

Atrial fibrillation (AF) is the most common cardiac arrhythmia. The risk of thromboembolic events is important, and at that time, there is no definite treatment for AF. Oral anticoagulation also represents a hemorrhagic risk factor. Ninety percent of atrial thrombi are located within the left atrial appendage. The percutaneous closure of this left atrial appendage with a device has been shown to decrease thromboembolic events even after interruption of oral anticoagulation as compared to warfarin in a recent randomized study. Recent data support this innovative technique as a reasonable alternative to long term anticoagulation in patients at high risk of bleeding.

Systematic surgical closure of patent foramen ovale in selected patients with cerebrovascular events due to paradoxical embolism. Early results of a preliminary study.

OBJECTIVE: To define therapeutic strategy for management of patients with ischemic stroke due to a high probability of paradoxical embolism through a Patent Foramen Ovale (PFO). METHODS: Since 1988 all consecutive patients with cerebrovascular events and PFO from the Stroke Registry of our population-based primary-care center are prospectively studied and followed. Since 1992, among 118 patients with cryptogenic embolic brain infarct or transient ischemic attack (TIA) and PFO, 32 consecutive patients younger than 60 years who presented at least two of the following criteria were admitted for surgery: history of Valsalva strain before stroke (11); multiple clinical events (13); multiple infarcts on brain Magnetic Resonance Imaging (MRI) (15); atrial septal aneurysm (ASA) (16); large right-to-left shunt (> 50 microbubbles) (12). RESULTS: Operative time 135' +/- 33'. CPB time 34' +/- 14'. Aortic crossclamping time 16' +/- 6'. Post-operative bleeding 485 +/- 170 ml. No homologous blood transfusion required. No neurological, cardiac or renal complications. All patients were followed-up corresponding to a cumulative time of 601 patient-months. This revealed no recurrent vascular events nor silent new brain lesions on brain MRI. Systematic simultaneous contrast Trans Esophageal Echocardiography (TEE)-Trans Cranial Doppler showed a small residual interatrial shunt in two patients. CONCLUSION: Surgical closure of a patent foramen ovale can be accomplished with very low morbidity and reduce efficiently the risk of stroke recurrence. It seems to be the option of choice in selected patients with a higher (> 1.5%/year) risk of stroke recurrence.

In-line Monitoring of Precipitation Process using Raman Spectroscopy and ATR-FTIR

Polymorfian jatkuva seuranta saostuksessa on hyödyllistä suunnittelun ja kidetuotteen ominaisuuksien sekä kiteytystä seuraavan jatkoprosessoinnin kannalta. Tässä diplomityössä on tutkittu L-glutamiinihapon kahden (- ja ß) polymorfimuodon liukoisuuden riippuvuutta pH:sta ja lämpötilasta.Tulokseksi saatiin, että kummankin polymorfin liukoisuus kasvoi sekä pH:ta ettälämpötilaa kasvatettaessa. ¿¿muodon liukoisuus oli korkeampi kuin ß-muodon liukoisuus valituilla pH-arvoilla eri lämpötiloissa. Lisäksi seurattiin puolipanostoimisen saostuksen aikana 1-litraisella laboratoriokiteyttimellä muodostuvan kiteisen polymorfiseoksen koostumusta hyödyntäen in-line Raman-spektroskopiaa. Myös liuoksen pH-muutosta seurattiin sekä liuoksen koostumusta ATR FTIR-spektroskopian (Attenuated Total Reflection Fourier Transform Infrared Spectrometer) avulla. Tutkittavina muuttujina olivat mm. sekoitusintensiteetti, sekoitintyyppi, reaktanttien (natriumglutamaatti ja rikkihappo) konsentraatiot sekä syötetyn rikkihapon syöttökohta kiteyttimessä. Työhön sisältyi 36 koetta ja osa kokeista toistettiin tulosten oikeellisuuden tarkistamiseksi. Inline-mittaustulosten verifioimiseksi kidenäytteet analysoitiin myös käyttämällä konfokaali Raman-mikroskooppia. Kidemorfologiaa tutkittiin SEM-kuvien (Scanning Eletronic Microscope) avulla. Työ osoitti, että Raman-spektroskopia on joustava ja luotettava menetelmä saostusprosessin jatkuvaan seurantaan L-glutamiinihapolla. Alhaiset lähtöainepitoisuudet tuottivat pääasiassa ¿¿muotoa, kun taas alhainen sekoitusteho edisti ß-muodon muodostumista. Syöttökohta vaikutti merkittävästi polymorfiaan. Kun rikkihapon syöttökohta oli epäideaalisesti sekoitetulla vyöhykkeellä, nousi ylikylläisyystaso korkeaksi ja päätuote oli tällöin ß-muotoa. 6-lapainen vinolapaturbiini (nousukulma 45o) ja 6-lapainen levyturbiini eivät merkittävästi poikenneet toisistaan muodostuvien polymorfien osalta.

Deregulation of Railroads and Future Development Scenarios in Europe - Literature Analysis of Privatization Process Taken Place in US, UK and Sweden

Euroopan unionissa päätettiin jo yli vuosikymmen sitten, että rautatieliiketoiminta vapautetaan kilpailulle. Iso-Britanniasta olimäärä tulla esimerkkivaltio tämän prosessin käyttöönotossa. Pääideana oli säännöstelyn keventäminen, jolloin omistuspohja toimialalla laajenee ja rautateiden infrastruktuuri sekä toiminta parantuvat. Infrastruktuuri on määrä olla yhden organisaation hallinnassa ja raiteiden käyttöoikeus on kaikilla lupaehdot täyttävillä operaattoreilla, jotka kilpailevat keskenään matkustajista ja tavararahdeista. Kuitenkin Yhdysvalloissa ja eräissä Latinalaisen Amerikan maissa kilpailu on vapautettu siten, että rautatieyritys omistaa raideinfrastruktuurin, junat, tavarankuljetus- sekä matkustajavaunut. Iso-Britannian yksityistämistä pidettiin aluksi isonaepäonnistumisena: nopealla aikataululla sovellettiin jäykkiä transaktioperusteisia ulkoistamisstrategioita infrastruktuurin kunnossapitoon, jotka lopulta johtivat junien jatkuviin myöhästymisiin ja muutamaan tuhoisaan onnettomuuteen. Liiketoiminnallisessa mielessäkään ei oikein onnistuttu: infrastruktuurista vastaava yritys jouduttiin listaamaan pois Lontoon pörssistä, ja hallituksen oli pakko luoda tukipaketti pahasti velkaantuneen, vain marginaalisien investointien kohteena olleen yrityksen toimintaa varten (vaikka kapasiteettitarvetta oli markkinoilla). Myös rautatieoperaattorit olivat taloudellisessa ahdingossa ja vain määrätietoisten hallituksen laatimien pelastuspakettien avulla ala nousi syvimmästä kriisistään. Tästä huolimatta näiden negatiivisten sivuvaikutusten ohella koko ala pystyi kasvattamaan kysyntää, niin matkustaja- kuin rahtiliikenteenkin osalta. Vähenevän kysynnän trendi, joka alkoi 1970-luvulla, otti käännöksen parempaan. Toinen eurooppalaismaa, jolla on pitkät kokemukset yksityistämisestä, on Ruotsi. Tämä maatapaus on melko konservatiivinen verrattuna tilanteeseen edellisessä; vain rajattu määrä reittejä on avattu kilpailulle ja sopimukset tehdään kerralla pitkäksi aikaa eteenpäin. Ruotsin säännöstelyn purku osoittautui menestykseksi, koska tuottavuus onollut vakaassa kasvussa ja rautateiden markkinaosuus erityisesti matkustajapuolella on noussut merkittävästi, verrattuna muihin kuljetusmuotoihin. Kuitenkin kilpailua on käytännössä vähän tässä maassa ja parempiatuloksia on lupa odottaa, kun vain säännöstelyn purkaminen jatkuu. Viimeinen tutkimuksemme kohteena oleva maa on Yhdysvallat, joka alistutti rautatiet kilpailulle jo 1980-luvun alussa, käyttäen jo edellä mainittua vertikaalista integraatiota; tämä valinta on taas johtanut hyvin erilaisiin tuloksiin. Vaihtoehtoinen rakenteellinen uudistustapa on suosinut rahtivirtoja matkustajiin nähden, ja lopputuloksena tämä tapaus synnytti yrityksiä huolehtimaan toista näistä kahdesta pääasiakasryhmästä. Viimeaikaiset tulokset tästä yksityistämisprosessista ovat olleet hyviä: jäljellejääneiden yritysten voitot ovat kasvaneet, osinkoja ollaan kyetty jakamaan ja osakkeiden arvostus on noussut. Tässä tutkimusraportissa yritämme kolmen maatapauksen kautta esittää, miten yksityistämisprosessi tulee vaikuttamaan Euroopassa, kun kilpailu rautateillä vapautuu. Me käymmeläpi, mikä näistä kolmesta maaesimerkistä on kaikkein todennäköisin jaesitämme ehdotuksia siihen, miten valtiot voisivat välttää ei-haluttuja sivuvaikutuksia. Kolme maaesimerkkiä, ja lopuksi esitetty lyhyt tilastollinen analyysi osoittavat, että rautateillä on tulevaisuuden potentiaalia Euroopassa, ja kilpailun vapauttaminen on avain tämän potentiaalin realisointiin.