Acta Societatis pro fauna et flora Fennica

Kielet saksa ja ruotsi. Nimiösivulla teksti Helsingforsiae 1924-27.

Acta Societatis pro fauna et flora Fennica

Kielet saksa ja ruotsi. Nimiösivulla teksti Helsingforsiae 1924-29.

Acta Societatis pro fauna et flora Fennica

Kielet suomi ja saksa. Nimiösivulla teksti Helsingforsiae 1935-36.

Acta Societatis pro fauna et flora Fennica

Kielet saksa ja ruotsi.

Acta Societatis pro fauna et flora Fennica

Kielet saksa ja ruotsi.

Search for WW and WZ Resonances Decaying to Electron, Missing ET, and Two Jets in pp̅ Collisions at √s=1.96 TeV.

Using data from 2.9  fb-1 of integrated luminosity collected with the CDF II detector at the Tevatron, we search for resonances decaying into a pair of on-shell gauge bosons, WW or WZ, where one W decays into an electron and a neutrino, and the other boson decays into two jets. We observed no statistically significant excess above the expected standard model background, and we set cross section limits at 95% confidence level on G* (Randall-Sundrum graviton), Z′, and W′ bosons. By comparing these limits to theoretical cross sections, mass exclusion regions for the three particles are derived. The mass exclusion regions for Z′ and W′ are further evaluated as a function of their gauge coupling strength.

Search for WW and WZ Resonances Decaying to Electron, Missing ET, and Two Jets in pp̅ Collisions at √s=1.96 TeV.

Using data from 2.9/fb of integrated luminosity collected with the CDF II detector at the Tevatron, we search for resonances decaying into a pair of on-shell gauge bosons, WW or WZ, where one W decays into an electron and a neutrino, and the other boson decays into two jets. We observed no statistically significant excess above the expected standard model background, and we set cross section limits at 95% confidence level on G*(Randall-Sundrum graviton), Z', and W' bosons. By comparing these limits to theoretical cross sections, mass exclusion regions for the three particles are derived. The mass exclusion regions for Z' and W' are further evaluated as a function of their gauge coupling strength.

Fra jungledyr og cykelmyg til frysepunkt og længsel efter kærlighed Et strejftog gennem dansk litteratur på finsk efter 1945

Abstract (A journey through Danish literature translated into Finnish after 1945): Nearly 80 per cent of all literary translations from Danish into Finnish are done after the Second World War. These translations are obviously only a small selection of the Danish national literature, but nevertheless capture important trends and currents in it. Based on a selection of translated works, the article allows a broad introduction to Danish literature available in Finnish. It focuses on children's and youth literature, feminist literature and realistic, magic and civilization critical novels.

Search for New Physics with a Dijet Plus Missing ET Signature in pp̅ Collisions at √s=1.96 TeV

We present results of a signature-based search for new physics using a dijet plus missing transverse energy data sample collected in 2 fb-1 of p-pbar collisions at sqrt(s) = 1.96 TeV with the CDF II detector at the Fermilab Tevatron. We observe no significant event excess with respect to the standard model prediction and extract a 95% C.L. upper limit on the cross section times acceptance for a potential contribution from a non-standard model process. Based on this limit the mass of a first or second generation scalar leptoquark is constrained to be above 187 GeV/c^2.

Participes présents et gérondifs en traduction finnoise : perte ou changement de valeur ?

Les participes présents apparaissent, entre autres, dans des constructions à prédication seconde détachées : (1) Intervenant hier soir à Ankara, […], Vladimir Poutine s’est risqué à […]. (Le Figaro 7.12.2004 : 4) Même si les gérondifs, formes adverbiales du verbe (« converbes », cf. Haspelmath & König 1995), n’ont pas d’incidence nominale, contrairement aux participes présents, formes adjectivales du verbe, et ne sont donc pas toujours comptés parmi les constructions à prédication seconde (p.ex. Neveu 1998), les deux ont des emplois assez proches : dans des énoncés du type (2a-b), le participe adjoint peut être paraphrasé par un gérondif, même si son statut fonctionnel n’est pas le même (Halmøy, 2003 : 156-157) : (2a) Arrivant à Paris, Emile a proposé à Léa de [...]. (2b) En arrivant à Paris, Emile a proposé à Léa de[...]. (Halmøy, 2003 : 157) Le finnois ne connaît ni ce genre de constructions détachés ni de forme appelée ‘gérondif’, et les deux participes présents finnois (actif et passif) ne correspondent jamais à un participe présent détaché français : en plus de subordonnées, on trouve à leur place le deuxième infinitif, soit à l’inessif, soit à l’instructif, formes nominales qu’on trouve également dans la traduction des gérondifs : (3a) […] ? me demanda-t-elle sèchement en me montrant l’une des lignes incriminées. (Nothomb, p. 62) […] : hän kysyi minulta kuivakkaasti näyttäen erästä Unajin moittimaa riviä. (Suni, p. 4) (3b) L’espace d’un instant, il sourit, croyant que […] je m’étais trompée de commodités. (Nothomb, p. 138-139) Hetken hän hymyili luullen, että minä […] olin erehtynyt mukavuuslaitoksesta. (Suni, p. 94) : Dans cette communication, nous examinerons quatre traductions littéraires en nous demandant dans quels cas et de quelle manière la différence entre le participe et le gérondif a éventuellement été prise en considération.

"Ni sit mä tajusin, et on muitakin kuin minä" : Suomenuskoisten sosiaalinen identiteetti

Työ on uskontososiologian tutkimusalaan lukeutuva laadullinen tapaustutkimus, joka perustuu argumentatiiviseen haastatteluaineistoon ja sosiaalisen identiteetin teoriaan. Tutkimuskysymys liittyy sosiaalisen identiteettiin. Miten suomenuskoinen hahmottaa oman yhteisönsä ja sen jäsenyyden? Mitä merkitystä yhteisöllä on suomenuskoiselle? Tutkimuksen aihepiiri on suomalainen uuspakanuus ja sen eräs suuntaus, suomenusko. Työn eräänä tarkoituksena on määritellä suomenuskon käsitettä ja sijoittaa suomenuskoinen suuntaus nykyajan suomalaisen uuspakanuuden kentälle. Hypoteesin mukaan suomenusko on uusiin uskontoihin lukeutuva uuspakanallinen liike. Se kuuluu ásatrún tavoin etnopakanuuden luokkaan, eli kansallisista muinaisperinteistä inspiraationsa ammentaviin suuntauksiin. Suomenuskolle on omalaatuista esikristillisten suomalaisten uskontoperinteiden sekä suomalaisen kansanuskon korostaminen lähteinä. Suomenuskon muut ominaispiirteet vastaavat tyypillistä uuspakanuutta: Luonnon ja perinteiden kunnioitus sekä epädogmaattisuus ja tasavertaisuus ovat keskeisiä arvoja. Työ tehtiin puolistrukturoituna haastattelututkimuksena. Seitsemää suomenuskoista haastateltiin laadullisen asennetutkimuksen menetelmän mukaisesti. Menetelmä on uudehko ja kiinnostava. Se perustuu argumentatiivisen haastatteluaineiston tuottamiseen väittämäkorttien avulla. Analyysissä haastatteluaineistosta paikannetaan asenteita, eli subjektin ilmaisemaa jonkin kohteen arvottamista. Asenteista pyrittiin löytämään ulkoryhmiin kohdistuvia vertailuja ja retorisia erottautumisia. Työn teoreettisena tukirankana on Henri Tajfelin ja John C. Turnerin kehittämä sosiaalisen identiteetin teoria. Teorian mukaan sosiaalista identiteettiä on mahdollista tutkia ainoastaan sosiaalisten ryhmien keskinäisen vertailun asetelmassa. Omia sisäryhmiä vertaillaan aina ulkoryhmiin siten, että oma ryhmä näyttäytyy voittajana. Tämä takaa yksilölle myönteisen omanarvontunnon. Karmela Liebkindin mukaan vähemmistöryhmät vertailevat itseään valtakulttuurin enemmistöryhmiin. Heikki Pesosen ja Elina Huhdan mukaan vähemmistöuskonnot pyrkivät oikeuttamaan omaa uskontoaan tekemällä omalle ryhmälle suotuisia vertailuja. Tutkimuksessa havaittiin haastateltavien tekemiä retorisia erottautumisia ulkoryhmistä sekä heidän ilmaisemiaan asenteita, jotka liittyvät suomenuskoisten sisäryhmän dynamiikkaan. Tulosten perusteella haastatellut suomenuskoiset erottautuvat ryhmänä muusta uuspakanuudesta ja vielä selvemmin New Agesta ja satanismista, jotka eivät ole uuspakanuutta. Lisäksi haastateltavat korostavat eroa dogmaattisiin valtauskontoihin, varsinkin evankelis-luterilaisen valtionkirkon enemmistöryhmään. Suomenuskoisten yhteisöön liittymisen prosessin havaittiin muistuttavan sosiaalista itsekategorisointia yhteisön jäsenyydessä ratkaiseva tekijä on oman jäsenyyden tajuaminen itse. Teorian mukaan tämä johtaa sosiaalisen identiteetin muodostumiseen ja siten ryhmäkäyttäytymiseen. Haastateltavilla oli havaittavissa vahva sosiaalinen identiteetti. Uuspakanuuden kenttään suhteutettuna se oli poikkeuksellisen yhtenäinen. Lisäksi selvisi, että suomenuskoiset suunnittelevat uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröitymistä.

Le Grand Tour Du reste de l’Europe jusqu’à la Laponie – et retour

Rencontre entre le Sud et le Nord Depuis des siècles, les pays méditerranéens ont entretenu des relations actives avec le Nord de l’Europe. Les regions du Nord ont été conquises et converties, manipulées et colonisées, mais aussi intégrées dans les réseaux commerciaux, scientifi ques, culturels et touristiques. Les voyageurs du Sud de l’Europe ont peu à peu découvert les regions plurielles du Nord de la Finlande, de la Suède, de la Norvège et de la presqu’île de Kola. L’attraction focntionnait aussi dans l’autre sens. Pour les gens du Nord, scientifi ques ou artistes, le Sud de l’Europe constituait une destination aussi exotique aue la Laponie pour ceux du Sud. Dans ce recueil, nous proposons dix points de vue sur ces échanges et réseaux entre la Sud et le Nord. Le premier chapitre présente Tornio, connue très tôt comme la porte de la Laponie, les premières relations scientifi ques entre le Nord et le Sud, ainsi que les exhibitions de Samis dans les métropoles européennes. Le deuxième chapitre propose une analyse des experiences et des impressions de voyageurs italiens, espagnols et français. Le dernier chapitre est consacré aux voyages d’artistes et écrivains fi nlandais en France, principalement à Paris. Ces rencontres entre le Sud et le Nord qui participèrent à la remise en cause, la relativisation et la construction des identities nationals et ethniques, permirent aussi de créer une conscience européenne commune.