Sylvia Rivera (Cynthia) was one of Stonewall patrons arrested in the Stonewall Inn in June 1969. She has been a "Remember Stonewall" member since 1970

General note: Title and date provided by Bettye Lane.

El PCE y el movimiento comunista internacional (1969-1977)

El artículo se centra en la actividad internacional del Partido Comunista de España (PCE) desde las secuelas de la represión de la Primavera de Praga hasta 1977. Fue un período caracterizado por el principio del declive definitivo del movimiento comunista internacional. El análisis abarca múltiples cuestiones. Examina las crecientes críticas del PCE hacia el modelo soviético, y sus repercusiones en las relaciones entre el partido liderado por Santiago Carrillo y el movimiento comunista. Además, el artículo explora el intento del PCE de promover un nuevo tipo de internacionalismo en Europa occidental, auspiciando una renovada colaboración entre comunistas y socialistas y aprovechando las condiciones brindadas por la distensión. En este contexto tuvo lugar el surgimiento del eurocomunismo, que el ensayo analiza ilustrando los factores internos y externos que determinaron su crisis en la segunda mitad de los setenta.

How can entrepreneurial musicians use electronic social networks to diffuse their music

Principal Topic: ''In less than ten years music labels will not exist anymore.'' Michael Smelli, former Global COO Sony/BMG MCA/QUT IMP Business Lab Digital Music Think Thanks 9 May 2009, Brisbane Big music labels such as EMI, Sony BMG and UMG have been responsible for promoting and producing a myriad of stars in the music industry over the last decades. However, the industry structure is under enormous threat with the emergence of a new innovative era of digital music. Recent years have seen a dramatic shift in industry power with the emergence of Napster and other file sharing sites, iTunes and other online stores, iPod and the MP3 revolution. Myspace.com and other social networking sites are connecting entrepreneurial artists with fans and creating online music communities independent of music labels. In 2008 the digital music business internationally grew by around 25% to 3.7 Billion US-Dollar. Digital platforms now account for around 20% of recorded music sales, up from 15 % in 2007 (IFPI Digital music report 2009). CD sales have fallen by 40% since their peak levels. Global digital music sales totalled an estimated US$ 3 Billion in 2007, an increase of 40% on 2006 figures. Digital sales account for an estimated 15% of global market, up from 11% in 2006 and zero in 2003. The music industry is more advanced in terms of digital revenues than any other creative or entertainment industry (except games). Its digital share is more than twice that of newspapers (7%), films (35) or books (2%). All these shifts present new possibilities for music entrepreneurs to act entrepreneurially and promote their music independently of the major music labels. Diffusion of innovations has a long tradition in both sociology (e.g. Rogers 1962, 2003) and marketing (Bass 1969, Mahajan et al., 1990). The context of the current project is theoretically interesting in two respects. First, the role of online social networks replaces traditional face-to-face word of mouth communications. Second, as music is a hedonistic product, this strongly influences the nature of interpersonal communications and their diffusion patterns. Both of these have received very little attention in the diffusion literature to date, and no studies have investigated the influence of both simultaneously. This research project is concerned with the role of social networks in this new music industry landscape, and how this may be leveraged by musicians willing to act entrepreneurially. Our key research question we intend to address is: How do online social network communities impact the nature, pattern and speed that music diffuses? Methodology/Key Propositions : We expect the nature/ character of diffusion of popular, generic music genres to be different from specialized, niche music. To date, only Moe & Fader (2002) and Lee et al. (2003) investigated diffusion patterns of music and these focus on forecast weekly sales of music CDs based on the advance purchase orders before the launch, rather than taking a detailed look at diffusion patterns. Consequently, our first research questions are concerned with understanding the nature of online communications within the context of diffusion of music and artists. Hence, we have the following research questions: RQ1: What is the nature of fan-to-fan ''word of mouth'' online communications for music? Do these vary by type of artist and genre of music? RQ2: What is the nature of artist-to-fan online communications for music? Do these vary by type of artist and genre of music? What types of communication are effective? Two outcomes from research social network theory are particularly relevant to understanding how music might diffuse through social networks. Weak tie theory (Granovetter, 1973), argues that casual or infrequent contacts within a social network (or weak ties) act as a link to unique information which is not normally contained within an entrepreneurs inner circle (or strong tie) social network. A related argument, structural hole theory (Burt, 1992), posits that it is the absence of direct links (or structural holes) between members of a social network which offers similar informational benefits. Although these two theories argue for the information benefits of casual linkages, and diversity within a social network, others acknowledge that a balanced network which consists of a mix of strong ties, weak ties is perhaps more important overall (Uzzi, 1996). It is anticipated that the network structure of the fan base for different types of artists and genres of music will vary considerably. This leads to our third research question: RQ3: How does the network structure of online social network communities impact the pattern and speed that music diffuses? The current paper is best described as theory elaboration. It will report the first exploratory phase designed to develop and elaborate relevant theory (the second phase will be a quantitative study of network structure and diffusion). We intend to develop specific research propositions or hypotheses from the above research questions. To do so we will conduct three focus group discussions of independent musicians and three focus group discussions of fans active in online music communication on social network sites. We will also conduct five case studies of bands that have successfully built fan bases through social networking sites (e.g. myspace.com, facebook.com). The idea is to identify which communication channels they employ and the characteristics of the fan interactions for different genres of music. We intend to conduct interviews with each of the artists and analyse their online interaction with their fans. Results and Implications : At the current stage, we have just begun to conduct focus group discussions. An analysis of the themes from these focus groups will enable us to further refine our research questions into testable hypotheses. Ultimately, our research will provide a better understanding of how social networks promote the diffusion of music, and how this varies for different genres of music. Hence, some music entrepreneurs will be able to promote their music more effectively. The results may be further generalised to other industries where online peer-to-peer communication is common, such as other forms of entertainment and consumer technologies.

Contraceptive changes after reproductive events among Australian women born in 1973 to 1978: A longitudinal study from 1996 to 2009

Background Women change contraception as they try to conceive, space births, and limit family size. This longitudinal analysis examines contraception changes after reproductive events such as birth, miscarriage or termination among Australian women born from 1973 to 1978 to identify potential opportunities to increase the effectiveness of contraceptive information and service provision. Methods Between 1996 and 2009, 5,631 Australian women randomly sampled from the Australian universal health insurance (Medicare) database completed five self-report postal surveys. Three longitudinal logistic regression models were used to assess the associations between reproductive events (birth only, birth and miscarriage, miscarriage only, termination only, other multiple events, and no new event) and subsequent changes in contraceptive use (start using, stop using, switch method) compared with women who continued to use the same method. Results After women experienced only a birth, or a birth and a miscarriage, they were more likely to start using contraception. Women who experienced miscarriages were more likely to stop using contraception. Women who experienced terminations were more likely to switch methods. There was a significant interaction between reproductive events and time indicating more changes in contraceptive use as women reach their mid-30s. Conclusion Contraceptive use increases after the birth of a child, but decreases after miscarriage indicating the intention for family formation and spacing between children. Switching contraceptive methods after termination suggests these pregnancies were unintended and possibly due to contraceptive failure. Women’s contact with health professionals around the time of reproductive events provides an opportunity to provide contraceptive services.

The gender wage gap: what has happened between 1973 and 1990 in Australia?

The current study examines the change in the gender wage gap in Australia over the period 1973 to 1990. The Juhn, Murphy and Pierce (1991) decomposition is used in order to evaluate the role and relative contribution of changes in observed and unobserved skills and their prices. The sensitivity of conclusions to the measure of labour market experience and industry and occupation structure are also examined. The analysis concludes that gender-specific effects are dominant in male-female wage convergence although wage-structure effects also play a minor role.

Submission on NSW Attorney-General's Discussion Paper on Amendment of Limitation of Actions Act 1969 to remove time limit for civil claims for child abuse

The New South Wales Attorney-General and Justice Policy Division released a Discussion Paper about reform of the Limitation of Actions Act 1969. The key question was whether and how to amend the statute to better provide access to justice for civil claimants in child abuse cases. This submission draws on published literature and multidisciplinary research to support the Discussion Paper's Option A, namely, to abolish the time limit for civil claims for injuries in criminal child abuse cases, and for this to be made retrospective.

Conducting Gestures : Institutional and Educational Construction of Conductorship in Finland, 1973-1993

Anu Konttinen: Conducting Gestures Institutional and Educational Construction of Conductorship in Finland, 1973-1993. This doctoral thesis concentrates on those Finnish conductors who have participated in Professor Jorma Panula s conducting class at the Sibelius Academy during the years 1973 1993. The starting point was conducting as a myth, and the goal has been to find its practical opposite the practical core of the profession. What has been studied is whether one can theorise and analyse this core, and how. The theoretical goal has been to find out what kind of social construction conductorship is as a historical, sociological and practical phenomenon. In practical terms, this means taking the historical and social concept of a great conductor apart to look for the practical core gestural communication. The most important theoretical tool is the concept of gesture. The idea has been to sketch a theoretical model based on gestural communication between a conductor and an orchestra, and to give one example of the many possible ways of studying the gestures of a conductor.

Kokoomus, Kekkonen ja NKP:n luottamus : Kansallisen Kokoomuksen toiminta hallitusaseman saavuttamiseksi 1969-1981

Tutkielmani käsittelee Kokoomuksen suhdetta presidentti Urho Kekkoseen ja Neuvostoliiton Kommunistiseen puolueeseen NKP:hen. Tutkielmassa selvitetään, mitä kokoomuslaiset poliitikot tekivät näiden suhteiden kehittämiseksi ja puolueensa hallitusaseman saavuttamiseksi vuosina 1969-1981. Suomi solmi toisen maailmansodan jälkeen yya-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa ja sitoutui noudattamaan ystävällismielistä politiikkaa Neuvostoliittoa kohtaan. Presidentti J. K. Paasikiven kaudella (1946-56) aloitettu ystävyyspolitiikka oli kehittynyt varsin pitkälle 1960-luvun loppuun mennessä. Vuonna 1956 presidentiksi valitun Urho Kekkosen johdolla hyvistä neuvostosuhteista muodostui Suomessa huipputason politiikan teon edellytys. Kekkonen vaati ehdotonta kuuliaisuutta Paasikivi-Kekkosen ulkopoliittiselle linjalle, niin puolueilta kuin yksittäisiltä poliitikoiltakin. Tämän linjan noudattaminen merkitsi Neuvostoliiton arvostelusta pidättäytymistä ja sitä kautta luottamusta Kekkosen ja NKP:n piirissä. Suomettumisen kaudeksi kutsuttuna aikana 1960-70-luvuilla Kokoomuksen asema oli erityisen vaikea, sillä tietyt puolueen poliitikot jatkoivat Kekkosen ja NL:n arvostelua. Muut keskeiset puolueet olivat päässeet Kekkosen ja Neuvostoliiton suosioon, mutta Kokoomusta ei näiden taholta hyväksytty hallituspuolueeksi vuoden 1966 jälkeen. Suurista puolueista SDP lunasti ulkopoliittisen luottamuksen Kekkoselta ja NKP:ltä 1966, eikä Kokoomusta enää välttämättä tarvittu enemmistöhallituksiin Keskustapuolueen pariksi. Kokoomuksen nuorempi polvi ymmärsi, että vaalimenestyksestä riippumatta hallitusasemaa ei enää saavuteta ilman Kekkosen ja NKP:n luottamusta. Vanhempi polvi puolestaan vastusti Urho Kekkosta ja hänen johdollaan kehittynyttä poliittista kulttuuria. Kokoomuksessa alkoi vuonna 1969 taistelu suhtautumisesta Kekkosen presidenttiyteen ja toiminta puolueen neuvostosuhteiden parantamiseksi. Tutkielma perustuu Porvarillisen Työn Arkiston lähdemateriaaliin, aiheesta julkaistuun kirjallisuuteen, Urho Kekkosen päiväkirjoihin ja arkistomateriaaliin sekä henkilöhaastatteluihin.

Kaksi perspektiiviä Etykiin: Viro suomalaisten ja ruotsinvirolaisten lehtien silmin 1973-1975

Suomen ja Viron välillä on ollut kontakteja tuhansien vuosien ajan. Vilkkaammiksi yhteydet muuttuivat kansallisen heräämisen ajalla ja sotien välisenä aikana. Toinen maailmansota katkaisi suomalais-virolaiset suhteet lähes 20 vuodeksi Neuvostoliiton miehitettyä Viron. Yhteydet Viroon palasivat jossakin muodossa 1960-luvulla, mutta olivat silloin ja tutkimusajankohtana 1970-luvulla tiukasti säädeltyjä. Kaikki virallisen tason yhteydenpito tapahtui Moskovan kautta ja valvonnassa, ja kansalaisyhteiskunnan tasolla tapahtuvaa toimintaa maiden välillä ei ollut. Myös lehtikirjoittelu oli Moskovan seurannassa ja Neuvostoliitto puuttui usein, mikäli Suomessa kirjoitettiin Virosta jotakin mikä ei ollut sille mieleen. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millainen maa Viro oli 1970-luvun alkupuolella ja millainen kuva siitä oli Suomessa sekä Ruotsissa eläneen pakolaisvirolaisen yhteisön keskuudessa. Aineistona on sanomalehtiartikkeleita vuosilta 1973–1975 neljästä suomalaisesta ja kahdesta ruotsinvirolaisesta sanomalehdestä. Erityinen painopistealue on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous eli Etyk, jonka järjestelyihin Suomi otti aktiivisesti osaa. Länsivaltiot ajoivat Ety-asiakirjaan periaatteita mm. vapaammasta tiedonvälityksestä ja ihmisten liikkumisesta, Neuvostoliitto taas tavoitteli rauhansopimuksen korviketta, jolla Euroopan toisen maailmansodan jälkeiset rajat vahvistettaisiin. Etyk oli siis virolaisille monella tavalla merkittävä: he saattoivat toivoa kokouksen tuovan mahdollisuuksia ottaa Baltian asia esille ja saada Baltian maille itsenäisyys, tai ainakin suurempi itsemääräämisoikeus. Toisaalta he pelkäsivät Neuvostoliiton vain vahvistavan otettaan Virosta Etykin avulla. Etykiin liittyvässä kirjoittelussa suomalaislehtien haluttomuus ottaa Viron asiaa esille näkyy erityisen selvästi.Virosta ei muutenkaan 1970-luvulla uutisoitu usein ja Etykin yhteydessä virolaisten toiveita ja tavoitteita ei juuri julkistettu. Baltian maista paenneet pyrkivät kyllä tuomaan asiaansa julkisuuteen Helsingin 1973 ja 1975 kokousten aikaan, mutta suomalaislehdissä se ei näkynyt. Virosta myös annettiin siloiteltu kuva sanomalehdissä ja epäkohtia kuten venäläistämistoimenpiteitä, pidätyksiä tai elintarvikepulaa ei julkistettu. Samaan aikaan Ruotsissa pakolaisvirolaisten toimesta ilmestyneiden lehtien maailma oli aivan toisenlainen. Niiden Etyk-aiheiset kirjoitukset käsittelivät lähes pelkästään Viron asiaa ja Etykin kolmannen korin asioita eli ihmisoikeuskysymyksiä. Ne myös toivat esille aivan toisenlaisen kuvan Neuvosto-Viron oloista kuin suomalaislehdet. Muissa kuin Etykiin liittyvissä artikkeleissa suomalaislehtien välillä on kuitenkin eroja. Yhdenkään tutkituista suomalaislehdistä (Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Kansan Uutiset ja Uusi Suomi) ei voi sanoa noudattaneen täysin horjumatta mitään tiettyä linjaa Viro-kirjoittelussa. Yhdenmukaisimmin suhtautui Kansan Uutiset, joka harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ei tuonut esiin kritiikkiä Neuvostoliittoa kohtaan. Vaihtelevin suhtautuminen oli Helsingin Sanomilla, jonka tapauksessa ei oikeastaan voi puhua minkäänlaisesta linjasta. Hufvudstadsbladet oli melko neutraali joskin etäinen ja maltillinen. Eniten neuvostokritiikkiä viljeli Uusi Suomi. Kuitenkin myös siinä ilmestyi esimerkiksi kaunistelevia kuvauksia elämästä Neuvosto-Virossa, eikä sekään Ety-kokousten aikaan asettunut balttipakolaisten puolelle. Yhdessäkään lehdessä ei ilmestynyt Viro-aiheisia kirjoituksia usein; kaikkiaan artikkeleita aineistossani oli 4 lehdestä 3 vuodelta 247. Monissa niistäkään Viro ei ollut pääasia vaan sitä vain sivuttiin. Ruotsinvirolaisia lehtikirjoituksia aineistossani oli 318. Lehtien (Eesti Päevaleht ja Teataja) välillä ei ollut merkittäviä sisällöllisiä eroja. Suomalaislehdistä ne taas erosivat täysin. Viron kuulumisten ja maailmanpolitiikan lisäksi ne seurasivat myös Suomen asioita ja etenkin niitä tapauksia, joissa Viro ylitti uutiskynnyksen suomalaislehdissä. Suomen lehdissä taas ei paria lähinnä Uuden Suomen poikkeusta lukuun ottamatta kirjoitettu pakolaisvirolaisista mitään, eikä etenkään heidän toiminnastaan Viron asian eteen. Pakolaisvirolaisten lisäksi myös Neuvosto-Viro oli 1970-luvulla suurimmalle osalle suomalaisista varsin tuntematon, sillä julkisessa keskustelussa se esiintyi erittäin harvoin ja oli poistettu jopa oppikirjoista. Suomalaisten yleisen käsityksen mukaan Virossa kaikki oli hyvin ja siellä asui tyytyväisiä ihmisiä. Myös Etyk nähtiin Suomessa täysin toisenlaisessa valossa kuin Pohjanlahden toisella puolella, jossa kirjoittelua leimasi pettymys Etykiin toisen maailmansodan jälkeisten rajojen vahvistajana.

Seasonal Greeting token-1973

Obverse: Stylized Desing of an Israeli Navy ship with rocket coming out of the canon. Reverse: Emblem of the Israel Government coins and Medals Corporation.

Spectroscopic and Coordination Behavior of α-Cyanothioacetamide

α-Cyanothioacetamide (CTAM) complexes of cuprous chloride CuCl–2CTAM and cuprous bromide CuBr–2CTAM have been prepared. The infrared spectra of CTAM and its complexes, and the laser Raman spectrum of CTAM have been recorded. Assignment of the frequencies of the ligand has been made on the basis of a normal coordinate analysis using the Urey-Bradley force field. The copper (I) complexes are inferred to have thiocarbonyl sulfur and amide nitrogen bonded CTAM as evidenced from infrared and electronic spectra.

Memoirs : Heida Hermanns Holde /

The author's mother Alice Goldschmidt was a gifted piano player, who studied with Carl Maria Breithaupt and became his most talented student. Childhood recollections. Early musical awakening. Outbreak of World War One. Recollections of air raids and scarceness of food. Inflation and political instability in post-war Germany. Piano lessons by her mother from an early age. Heida made her debut at age fourteen with the Wiesbaden Symphony under the conductor Carl Schuricht, who became a close mentor and friend. Close relationship to her mother, who had a great influence on her professional career. Heida had a number of outstanding teachers, among them Artur Schnabel, Karl Leimer and Egon Petri. Heida was accepted as a student of Petri at the "Hochschule fuer Musik" in Berlin, where she studied between 1922-1925. Salon at her aunt's house with guests such as the playwright Georg Kaiser and Siegfried Wagner. Her sister Elsie received her Ph.D. in economics and moved to Berlin as well. Heida graduated from the "Hochschule" in 1925. Soon after she won an international piano competition in Berlin. Engagements with various conductors such as Max Fiedler and Otto Klemperer. Private lessons with Arthur Schnabel and Carl Friedberg, the co-founder of Juilliard. Due to occasional experiences of antisemitism during her music career Heida decided to change her name from Goldschmidt to Hermanns. Position at the "Hoch Conservatory" in Frankfurt. Encounter with the music critic Artur Holde, Heida's future-husband. Engagement and wedding in 1932. Move to Berlin.

The Book of Job 1969

Manuscript: "The Book of Job". Short analysis of or an introduction to a publication on the Book of Job, concerned with the meaning of the ordeals of Job.

Manuel F. Lisan papers 1902-1969

Contains a typescript of memoirs (some sections in several drafts) covering the period until 1907 and describing Lisan's youth in Russia, his journey to America, his early years in Philadelphia, and his travels throughout Pennsylvania. The memoirs also relate in some detail Lisan's Zionist activities in Russia and America and his reaction to world Jewish events. Includes also correspondence covering the years 1902-1969 dealing with Lisan's Zionist activities, as well as announcements (1909-1910) of the Maccabean Zionist Society in Philadelphia and receipts and a Land Certificate from the American Zion Commonwealth and a share certificate from the Jewish Colonial Trust.

Philip Slomovitz South End collection 1969-1974

Contains 1969 and 1971-73 issues of The South End, Wayne State University student paper, as well as correspondence, public statements, petitions and a tape-recording relating to controversies generated by the printing of alleged anti-Zionist/anti-Semitic articles in the newspaper. The correspondence consists for the most part of an exchange of letters between university officials, Jewish community leaders and Leonard N. Simons, a Detroit advertising executive, during the 1969 controversy, and correspondence with Philip Slomovitz, editor of the Detroit Jewish news, in 1972-73. The tape recording is of a February 2, 1969 interview with John Watson, editor of the South end.