Conducting Gestures : Institutional and Educational Construction of Conductorship in Finland, 1973-1993

Anu Konttinen: Conducting Gestures Institutional and Educational Construction of Conductorship in Finland, 1973-1993. This doctoral thesis concentrates on those Finnish conductors who have participated in Professor Jorma Panula s conducting class at the Sibelius Academy during the years 1973 1993. The starting point was conducting as a myth, and the goal has been to find its practical opposite the practical core of the profession. What has been studied is whether one can theorise and analyse this core, and how. The theoretical goal has been to find out what kind of social construction conductorship is as a historical, sociological and practical phenomenon. In practical terms, this means taking the historical and social concept of a great conductor apart to look for the practical core gestural communication. The most important theoretical tool is the concept of gesture. The idea has been to sketch a theoretical model based on gestural communication between a conductor and an orchestra, and to give one example of the many possible ways of studying the gestures of a conductor.

Anu Konttinen: Conducting Gestures Institutional and Educational Construction of Conductorship in Finland, 1973-1993. Anu Konttisen väitöstutkimus keskittyy professori Jorma Panulan kapellimestariluokalla Sibelius-Akatemiassa vuosina 1973-1993 opiskelleisiin suomalaisiin kapellimestareihin. Pääosin historiallisen ja sosiologisen tutkimuksen lähtökohtana on myytin käsite ja tarkoituksena määritellä sen käytännönläheinen vastakohta: ammatin praksis eli työn käytännöt ja niiden ydin, johtamisele. Tutkimuksessa tarkastellaan mahdollisuuksia teoretisoida ja analysoida työn praksista ja erilaisia eleitä, ja selvitetään, mitkä tieteelliset ja teoreettiset menetelmät tekevät sen mahdolliseksi. Työn teoreettinen päätavoite on ollut selvittää, millainen sosiologinen rakennelma kapellimestarius on historiallisena, sosiologisena ja praktisena ilmiönä. Käytännössä tämä tarkoittaa niin kutsutun suuren kapellimestarin käsitteen purkamista ja erilaisten käytännön työhön liittyvien eleiden määrittelyä ja analysoimista. Tärkein teoreettinen käsite on ele. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut hahmotella kapellimestarin ja orkesterin väliselle kommunikaatiolle perustuva teoreettinen malli ja esittää yksi mahdollinen tapa tutkia kapellimestarin eleitä ja työprosesseja.