Estimating evapotranspiration in a humid region

Prepared in cooperation with Ohio Agricultural Research and Development Center.

Nociceptive scores and endorphin-containing cells reduced by low-level laser therapy (LLLT) in inflamed paws of Wistar rat

Objective: This study aimed to investigate how local pain relief is mediated by laser therapy and how dose affects the relationship. Methods: Inflammation was induced in the hind-paws of Wistar rats. Two groups of rats received 780-nm laser therapy (Spectra-Medics Pty Ltd.) at one of two doses (2.5 and 1 J/cm(2)). One group acted as a control. Scores of nociceptive threshold were recorded using paw pressure and paw thermal threshold measures. Results: A dose of 1 J/cm(2) had no statistically significant effect on antinociceptive responses. A dose of 2.5 J/cm(2) demonstrated a statistically significant effect on paw pressure threshold (p < 0.029) compared to controls. There was no difference in paw thermal threshold responses and paw volumes at either dose. Immunohistochemistry in control animals demonstrated normal beta-endorphin containing lymphocytes in control inflamed paws but no beta-endorphin containing lymphocytes in rats that received laser at 2.5 J/cm(2). Conclusion: The results confirm previous findings that the effect of laser therapy is dose-related. The mechanism of effect may occur via a differentiated pressure-sensitive neural pathway rather than a thermal-sensitive neural pathway. The significance of the immunohistochemistry findings remains unknown.

Recent advances in alcohol-induced adduct formation

This article presents the proceedings of a symposium presented at the ISBRA 12th World Congress on Biomedical Alcohol Research, held in Heidelberg/Mannheim, Germany, September 29 through October 2, 2004. The organizers of the symposium were Simon Worrall and Victor Preedy, and the symposium was chaired by Onni Niemelä and Geoffrey Thiele. The presentations scheduled for this symposium were (1) Adduct chemistry and mechanisms of adduct formation, by Thomas L. Freeman; (2) Malondialdehyde- acetaldehyde adducts: the 2004 update, by Geoffrey Thiele; (3) Adduct formation in the liver, by Simon Worrall; (4) Protein adducts in alcoholic cardiomyopathy, by Onni Niemelä; and (5) Alcoholic skeletal muscle myopathy: a role for protein adducts, by Victor R. Preedy.

Cognitive Bias in Knowledge Engineering Course

The paper presents experience in teaching of knowledge and ontological engineering. The teaching framework is targeted on the development of cognitive skills that will allow facilitating the process of knowledge elicitation, structuring and ontology development for scaffolding students’ research. The structuring procedure is the kernel of ontological engineering. The 5-steps ontology designing process is described. Special stress is put on “beautification” principles of ontology creating. The academic curriculum includes interactive game-format training of lateral thinking, interpersonal cognitive intellect and visual mind mapping techniques.

Feature Extraction for Classification in the Data Mining Process

Dimensionality reduction is a very important step in the data mining process. In this paper, we consider feature extraction for classification tasks as a technique to overcome problems occurring because of “the curse of dimensionality”. Three different eigenvector-based feature extraction approaches are discussed and three different kinds of applications with respect to classification tasks are considered. The summary of obtained results concerning the accuracy of classification schemes is presented with the conclusion about the search for the most appropriate feature extraction method. The problem how to discover knowledge needed to integrate the feature extraction and classification processes is stated. A decision support system to aid in the integration of the feature extraction and classification processes is proposed. The goals and requirements set for the decision support system and its basic structure are defined. The means of knowledge acquisition needed to build up the proposed system are considered.

Crowdsourcing, citizen science or volunteered geographic information? The current state of crowdsourced geographic information

Citizens are increasingly becoming an important source of geographic information, sometimes entering domains that had until recently been the exclusive realm of authoritative agencies. This activity has a very diverse character as it can, amongst other things, be active or passive, involve spatial or aspatial data and the data provided can be variable in terms of key attributes such as format, description and quality. Unsurprisingly, therefore, there are a variety of terms used to describe data arising from citizens. In this article, the expressions used to describe citizen sensing of geographic information are reviewed and their use over time explored, prior to categorizing them and highlighting key issues in the current state of the subject. The latter involved a review of 100 Internet sites with particular focus on their thematic topic, the nature of the data and issues such as incentives for contributors. This review suggests that most sites involve active rather than passive contribution, with citizens typically motivated by the desire to aid a worthy cause, often receiving little training. As such, this article provides a snapshot of the role of citizens in crowdsourcing geographic information and a guide to the current status of this rapidly emerging and evolving subject.

Muuttuva lapsen maailma. Minttu-kuvakirjat viidellä vuosikymmenellä 1978–2015.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kuvaa lapsuudesta rakennetaan verbaalisilla ja visuaalisilla elementeillä kuvakirjan tarjoamien mahdollisuuksien ja rajoitusten puitteissa. Tutkimuskohteinani toimivat Maikki Harjanteen Minttu-kuvakirjoista löytämäni kirjaparit. Samasta aiheesta kirjoitettuja kirjapareja ovat joulusta kertovat kirjat mintun joulu (1979) ja Mintun joulukirja (1989), lemmikin liittymistä Mintun perheeseen käsittelevät kirjat minttu saa koiran (1982) ja Minttu saa oman koiran (2007), mummon nimikkoteokset minttu mummolassa (1978) ja Minttu ja mummo (2010) sekä syntymäpäivistä kertovat kirjat mintun kiva päivä (1979) ja Mintun syntymäpäivät (2014). Tutkin siis, miten kuvaa lemmikeistä, koirista, mummoista, jouluista ja syntymäpäivistä rakennetaan näissä kuvakirjapareissa. Tutkin tutkimuskohteitani ikonoteksteinä eli teoksina, jotka muodostuvat sanan ja kuvan vuorovaikutuksessa. Kuvan ja sanan suhteessa tapahtuneen muutoksen määrittelyn apuna käytän Ulla Rhedinin kolmea kuvakirjakategoriaa sekä Maria Nikolajevan ja Carole Scottin kertovuuden aspektin varaan perustuvaa kuvakirjajaottelua. Representaation ymmärrän Mikko Lehtosen ja Stuart Hallin tapaan kaksisuuntaiseksi ilmiöksi, toisinnoksi, jolla on kuitenkin maailmaa muokkaava voima. Mintut ovat muuttuneet 70-luvun ensimmäisistä kuvakirjoista 2010-luvulle paljon niin visuaalisesti kuin verbaalisesti, mikä on vaikuttanut kirjojen tuottamaan lemmikki-, mummo-, joulu- ja syntymäpäiväkuvaan. Alkutuotannossa painottui kerronnan visuaalinen puoli ja lopputuotannossa tekstin osuus kerronnassa on kasvanut suureksi. Alkutuotannon Mintut pyrkivät mimeettiseen ja realistiseen kuvaukseen kun taas lopputuotanto saa karnevalismin ja nonsensen piirteitä. Samalla Minttujen arvot ovat säilyneet jokseenkin samoina: Vaikka Minttu-kirjoissa representoidaankin melko idyllisesti boheemia lapsiperheen arkea, löytyy niistä säröjä, joilla Mintut kyseenalaistavat valtakulttuuria. Mintut puhuvat vihreiden arvojen puolesta kulutuskulttuuria vastaan ja tekevät selväksi, ettei lapsi tarvitse leluja ja kalliita harrastuksia, vaan oman tärkeän aikuisen aikaa. Minttu-kuvakirjat tuottavat tietynlaista kuvaa lapsuudesta eri vuosikymmenillä. Kuvakirjat luovat omaa todellisuuttaan representoidessaan asioita, eikä niitä voida pitää vallan käytön suhteen neutraalina mediana. Niillä on agenda muuttaa maailmaa.

COACHES, CLIMATES, “FIELD” GOALS, AND EFFICACY: A “DE-CONSTRUCTION” OF THE MASTERY-APPROACH TO COACHING AND EXAMINATION OF RELATIONSHIPS TO PSYCHOSOCIAL OUTCOMES IN A YOUTH FOOTBALL PLAYER DEVELOPMENT PROGRAM.

In support of the achievement goal theory (AGT), empirical research has demonstrated psychosocial benefits of the mastery-oriented learning climate. In this study, we examined the effects of perceived coaching behaviors on various indicators of psychosocial well-being (competitive anxiety, self-esteem, perceived competence, enjoyment, and future intentions for participation), as mediated by perceptions of the coach-initiated motivational climate, achievement goal orientations and perceptions of sport-specific skills efficacy. Using a pre-post test design, 1,464 boys, ages 10-15 (M = 12.84 years, SD = 1.44), who participated in a series of 12 football skills clinics were surveyed from various locations across the United States. Using structural equation modeling (SEM) path analysis and hierarchical regression analysis, the cumulative direct and indirect effects of the perceived coaching behaviors on the psychosocial variables at post-test were parsed out to determine what types of coaching behaviors are more conducive to the positive psychosocial development of youth athletes. The study demonstrated that how coaching behaviors are perceived impacts the athletes’ perceptions of the motivational climate and achievement goal orientations, as well as self-efficacy beliefs. These effects in turn affect the athletes’ self-esteem, general competence, sport-specific competence, competitive anxiety, enjoyment, and intentions to remain involved in the sport. The findings also clarify how young boys internalize and interpret coaches’ messages through modification of achievement goal orientations and sport-specific efficacy beliefs.

Työriitalain mukaisen ennakkoilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ja oikeus vahingonkorvaukseen

Tutkielman tarkoituksena on selvittää työriitalaissa säänneltävään ennakkoilmoitusvelvollisuuteen liittyviä ongelmakohtia. Aluksi selvennetään, mistä ennakkoilmoitus on ylipäänsä tehtävä, sillä velvollisuus ei liity kaikkiin työtaistelutoimenpiteisiin tai niiden laajentamiseen. Tämän lisäksi tarkastellaan, kenelle ennakkoilmoitus on osoitettava ja kenen on kyseinen velvollisuus täytettävä. Käsittelen ennakkoilmoitusvelvollisuutta niin työntekijä- kuin työnantajapuolen näkökulmasta. Ennakkoilmoitusvelvollisuus koskee molempia työmarkkinaosapuolia, vaikka työtaisteluoikeus yhdistetäänkin helpommin palkansaajapuolen oikeudeksi. Tutkimuksessa kuitenkin tarkastellaan työriitalakiin liittyviä ongelmakohtia enenevissä määrin työntekijäpuolen näkökulmasta. Käsittelen ennakkoilmoitusvelvollisuutta ensisijaisesti yksityisen sektorin näkökulmasta. Keskeisimpinä tutkimuskysymyksinäni on selvittää, mitä oikeusvaikutuksia ennakkoilmoituksen tekemisellä on ja mitä ennakkoilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voi ilmoitusvelvolliselle työmarkkinaosapuolelle seurata. Samalla arvioin nykysääntelylle asetettujen tavoitteiden legimiteettiä. Laiminlyönnin seuraamusten osalta keskityn erityisesti arvioimaan vahingonkorvausvelvollisuuden mahdollisuutta. Merkittävänä lähdeaineistona tutkielmassa on käytetty erityisesti kotimaista oikeuskirjallisuutta ja jossain määrin myös ulkomaalaista oikeuskirjallisuutta on hyödynnetty tarkasteltaessa vahingonkorvausvastuun mahdollisuutta muualla Euroopassa. Käytetystä oikeuskirjallisuudesta mainittakoon erityisesti Kari-Pekka Tiitisen ja Ilkka Ruposen teos Työriitojen sovittelu, joka on ainut laajempi kirjoitus työriitalaista sekä Seppo Koskisen artikkelit Työriitalain rikkominen ja vahingonkorvaus ja Työriitalain 7 §:n rikkomisesta: kuka rikkoo ja mitä? Vahingonkorvausvastuu soveltumisen osalta tarkastellaan tuoretta käräjäoikeuden ratkaisua, joka on tähän asti ainoa aihetta käsittelevä tuomioistuinratkaisu. Vahingonkorvausvastuun poissulkemiselle ei ole löydettävissä hyväksyttäviä perusteita. Rikkomalla työriitalain ennakkoilmoitusvelvollisuutta laiminlyödään työnseisaukselle asetettu ennakkoedellytys, minkä johdosta laiminlyöjä syyllistyy kriminalisoituun tekoon. Korvausvastuu tulee tällöin arvioitavaksi vahingonkorvauslain nojalla, koska sen soveltumista ei ole työriitalaissa suljettu pois. Korvausvastuun soveltuminen on omiaan vahventamaan työriitalain mukaista sovittelua ja antaa laittoman työnseisauksen kohteeksi joutuneelle tehokkaan oikeussuojakeinon.