Voiko ihmettä selittää? : Suomen PISA-menestyksen taustoitusta

Teema: akateeminen opettajankoulutus.

Uso de língua bovina na prática de técnicas de sutura

The authors present a method of teaching of suture techniques being used instrumental surgical and bovine tongue used in the evaluation of the graduation students' learning. The evaluation of the technique, used since January 2000, considering students' motivation, learning curve, practical applicability, quality of the biological material used and similarity to the human tegument. The acceptance for the students was very good and the bovine tongue was shown material of easy acquisition and extremely useful in the teaching of suture techniques. The presented method is simple, easily reproductible and interesting. The bovine tongue is similar to the skin and the subcutaneous tissue, providing more enlightening and stimulants practical lessons.

”Hei, mä opin tän asian enkuks!” Toimintatutkimus ympäristötiedon ainesisältöjen ja vieraan kielen oppimisesta sekä opettamisesta englanninkielissä oppituokioissa

Tämä kvalitatiivinen toimintatutkimus sai lähtökipinän opettajan tarpeesta kehittää englannin kielen opetustaan suuntaan, joka innostaisi oppijoita opiskelemaan ja tuottamaan vierasta kieltä rohkeasti. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä muutoksia oppijoissa ilmenee, kun perinteiseen vieraan kielen opetukseen sisällytetään kahden lukuvuoden ajan oppituokioita, joissa ympäristötiedon ainesisältöjä opetetaan vieraalla kielellä. Kiinnostuksen kohteena oli tutkia, ilmeneekö oppijoilla muutoksia ainesisältöjen hallinnassa, englanninkielisen ympäristötiedon sanavaraston karttumisessa, kielitaidon kehittymisessä sekä asenteessa oppituokioita ja englannin kieltä kohtaan yleensä. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös luoda toimivaa käytäntöä opettajalle toteuttaa ainesisältöjen opettamista vieraalla kielellä, josta kansainvälisesti käytetään termiä Content and language integrated learning (CLIL). Tutkimus oli kahden vuoden pitkittäistutkimus, joka toteutettiin lukuvuosina 2008–2010. Tutkimusjoukko koostui 18:sta (11 poikaa ja 7 tyttöä) neljättä luokkaa aloittavasta oppijasta. Vertailuryhmään kuului 22 musiikkiluokan oppijaa (6 poikaa ja 16 tyttöä). Tutkija opetti molemmille ryhmille englannin kieltä kaksi viikkotuntia. Englanninkieliset oppituokiot toteutettiin englannin tuntien yhteydessä noin kerran viikossa. Kerrallaan tuokio kesti 15–20 minuuttia. Tutkimusaineistoa, joka koostuu sekä kvalitatiivisesta että kvantitatiivisesta aineistosta, kerättiin eri tavoin: tutkija keräsi havaintomateriaalia päiväkirjaansa koko tutkimuksen ajan, oppijoita testattiin kuusi kertaa tutkimuksen aikana sekä itsearvio- ja asennekyselyjä toteutettiin kahdesti. Tutkimusaineiston pohjalta saatiin selviä tutkimustuloksia, joiden mukaan CLIL-opetus vaikutti oppijoihin positiivisesti: ympäristötiedon ainesisältöjä opittiin, englanninkielinen ympäristötiedon sanavarasto laajeni ja vierasta kieltä käytettiin rohkeammin kuin aiemmin. Kommunikoidessa huomio kiinnitettiin kielen tarkkailun sijasta asiasisältöön. Oppijat suhtautuivat englanninkielisiin oppituokioihin positiivisesti ja englannin osaaminen koettiin tärkeäksi. Tässäkin kokeilussa CLIL osoittautui joustavaksi metodiseksi lähestymistavaksi, joka taipuu käyttökelpoiseksi käytännön teoriaksi soveltuen monenlaisille oppijoille.

Päivystyshoitotyön osaaminen valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden arvioimana

Potilaan hoitamisessa korostuvat mm. triagen tekeminen, potilaan voinnin seuranta ja hoitoa koskevien päätösten tekeminen nopeasti potilaan voinnin mukaan sekä potilaan jatkohoidon turvaaminen. Tämä kaksivaiheinen koulutustutkimus kohdistui päivystyshoitotyön osaamiseen. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa määriteltiin päivystyshoitotyön osaaminen ja toisessa vaiheessa arvioitiin valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden päivystyshoitotyön osaamista ja osaamiseen yhteydessä olevia tekijöitä. Osaamisen arvioinnin suorittivat opiskelijat itse ja vertailuperustana opiskelijoiden päivystyshoitotyön osaamiselle käytettiin ammatissa toimivien sairaanhoitajien päivystyshoitotyön osaamista. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioinnin perusteella määrittää päivystyshoitotyön osaamisen nykytaso ja tehdä tarvittavat ehdotukset päivystyshoitotyön osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa (2006–2012) tiedonkeruumenetelminä oli kirjallisuuskatsaus ja asiantuntija-arviointi hyödyntäen delphi-menetelmää. Kirjallisuuskatsauksen perusteella muodostettiin päivystyshoitotyön osaamista kuvaavat pääkategoriat, yläkategoriat ja alakategoriat.Alakategoriat (n=61) annettiin asiantuntijoille (sairaanhoitajat, opettajat, ylihoitajat) arvioitavaksi.Kaksivaiheisen asiantuntija-arvioinnin perusteella muodostui 92 päivystyshoitotyön osaamista kuvaavaa alakategoriaa. Tutkimuksen toisessa vaiheessa (2007–2012) valmistuvien suomalaisten sairaanhoitaja-opiskelijoiden (N=382, n=208, vastausprosentti 55 %) päivystyshoitotyön osaamista arvioitiin tätä tutkimusta varten kehitetyllä mittarilla (Päivystyshoitotyön osaaminen -mittari). Mittari perustui tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa muodostettuun määrittelyyn päivystyshoitotyön osaamisesta. Osaamista mitattiin VAS-janalla (asteikko 0–100) arvon 100 ollessa optimaalinen taso, johon pyrittiin. Sairaanhoitajaopiskelijoiden tavoiteltavaksi osaamisen tasoksi asetettiin 80 olettaen opiskelijoiden osaamisen vielä kehittyvän työkokemuksen myötä. Ammatissa toimivien sairaanhoitajien (N=586, n=280, vastausprosentti 48 %) itsearvioitua osaamista käytettiin vertailuperustana opiskelijoiden osaamiselle. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearvioitu päivystyshoitotyön osaaminen oli alle tavoiteltavan osaamisen tason. Opiskelijoilla oli mielestään eniten eettistä osaamista sekä vuorovaikutus- ja yhteistyöosaamista ja vähiten päätöksenteko-osaamista ja kliinistä osaamista. Myös ammatissa toimivilla sairaanhoitajilla oli mielestään eniten vuorovaikutus- ja yhteistyöosaamista. Vähiten heillä oli ohjausosaamista ja päätöksenteko-osaamista. Sairaanhoitajilla oli tilastollisesti merkitsevästi enemmän päivystyshoitotyön osaamista kuin opiskelijoilla. Opiskelijoiden päivystyshoitotyön osaamista selitti eniten aikaisempi terveysalan tutkinto. Päivystyshoitotyön osaamisen kehittämisehdotukset kohdistuvat ammatillisen peruskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen opetuksen sisältöihin ja määrään, opetus- ja opiskelumenetelmiin, osaamisen arviointiin sekä urasuunnitteluun. Jatkotutkimusehdotukset kohdistuvat päivystyshoitotyön osaamisen määrittelyn ja osaamista arvioivan mittarin edelleen kehittämiseen, erilaisten arviointimenetelmien kehittämiseen sekä osaamiseen yhteydessä olevien tekijöiden edelleen tutkimiseen.

Organisatorinen oppiminen ja sen merkitys opetuksen laadulle Lahden diakonian instituutissa

Organisatorista oppimista tapahtuu kaikissa organisaatioissa. Muuttuvassa toimintaympäristössä ja kovenevassa kilpailussa sellaiset organisaatiot pärjäävät parhaiten, jotka pystyvät oppimaan ja kehittämään toimintaa muita nopeammin. Tämän työn tavoitteena on tunnistaa, miten ja millaista organisatorista oppimista Lahden diakonian instituutissa tapahtuu ja miten se vaikuttaa opetuksen laatuun. Laatua lähestytään kahdesta eri näkökulmasta. Näitä ovat opetusministeriön laatusuositukset ja rahoitukseen vaikuttavat mittarit sekä opettajien itse laadukkaalle työlle määrittelemät kriteerit. Empiirinen osuus toteutetaan puolistrukturoiduin haastatteluin ja tutkimusmenetelmänä käytetään tapaustutkimusta. Haastateltavana on kuusi Lahden diakonian instituutin opettajaa. Tutkimuksen mukaan Lahden diakonian instituutissa tapahtuu organisatorista oppimista, mutta se ei ole riittävää, systemaattista tai tavoitteellista. Suurimmat esteet ovat sille varattujen resurssien puuttuminen, opettajien työn itsenäinen luonne ja yhteistyön vähyys, kiire sekä päätösvallan puuttuminen. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että organisatorisella oppimisella voidaan vaikuttaa parantavasti myös opetuksen laatuun esimerkiksi uusien toimintamallien ja resurssien paremman kohdentamisen kautta.

Avalon Media System demonstration

Poster at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Opiskelumotivaation selvitystyö sähkötekniikan opinnoissa Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa

Opiskelumotivaatio on monimutkainen käsite, johon vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Motivaatiota voidaan tarkastella useasta eri näkökulmasta. Työn tarkoituksena on selvittää sähkötekniikan opiskelijoiden motivaation tilanne. Myös opetuksen käytännön tekijöiden vaikutus opiskeluun selvitetään. Työ toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena; kysely lähetettiin sähkötekniikan opiskelijoille syksyllä 2014. Tuloksia verrattiin lisäksi muihin aihetta käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkimuksessa havaittiin sähkötekniikan opiskelijoiden motivaation olevan hyvää tasoa. Sähkötekniikan opetus on yhteisöllistä ja opetushenkilökunta helposti lähestyttävää. Kyselyn vastauksista löytyi joitakin kursseja, joiden suorittaminen on opiskelijoille epämieluisaa. Vastaavasti tietyt kurssit ovat suosittuja suoritustapansa ja arvostelunsa takia. Opiskelumotivaation kannalta havaittiin palautteen ja opintojen tärkeyden kokemisen olevan merkittäviä tekijöitä. Sähkötekniikan opetus vaikuttaisi olevan hieman erilaista kuin muu opetus Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Käytännön asioiden ja työelämän taitojen opetusta olisi lisättävä.

Man måste tänka själv : klasslärares uppfattningar av undervisning i de naturvetenskapliga läroämnena

A teacher´s perception of a school subject affects a teacher´s teaching and by extension pupils´ learning. The main purpose of this thesis is to describe the variation in the ways class-teachers perceive teaching within science subjects and to illustrate how these teachers choose to work and why they choose as they do. This purpose is operationalized into three central research questions concerning a teacher´s perception of teaching, teachers´ experiences of working methods in the subject and different aspects that are consciously present when the teacher makes his or her choice of working methods. These aspects are viewed from two different perspectives: a subject educational perspective and a teacher perspective. The theoretical background of the study is interdisciplinary. The thesis is a qualitative study where the research approach is phenomenographic. The empirical investigation was made as two separate studies: a semistructured interview study (N = 15) followed by a stimulated recall study (N = 3), a combined interview and video-observation. Results from the empirical investigation indicate that regarding aims for science education teachers wish to awaken or maintain the pupils´ interest in nature and science and that the pupils within the science subjects shall build a base for fundamental general knowledge. As motives for teaching the science subjects teachers view the subjects as a foundation for everyday life, planning and democracy but also for pupils´ further studies and a possible career in the field. The interdisciplinary key competences and the care for the pupils´ well being are aspects that are consciously present when teachers make their choice of working methods. A great variation can be found in the teachers´ perceptions of the science subjects as subjects and of the working methods within these subjects. Teachers describe lack of time on their own part as well as for the pupil´s learning. Results from the empirical investigation also indicate that teachers modestly focus on aims for the teaching and communication regarding these aims. There seems to be an existing need for increased and qualitatively improved inservice education within these subjects.

Hurry up and slow down : education to close the ingenuity gap /

To explore the idea of education to close the ingenuity gap I use Thomas Homer-Dixon's work to define ingenuity. The notion that the supply of ingenuity to solve our technical and social problems is not keeping pace with the ingenuity required to solve those problems is called the ingenuity gap. Man-made technological developments are increasing the density, intensity, and pace of globalisation. People must reorganise decision-making organisations and problem-solving methods to pragmatically combat the growing ingenuity gap. John Dewey's work illustrates the fundamental attitudes for the thinking and judgment associated with educating for ingenuity. Howard Gardner's idea that truth, beauty, and morality ought to form the core values and tenets of the philosophy of educating for ingenuity is integral to this thesis. The act of teaching facilitates the invitation to the communication necessary to foster ingenuity. John Novak-discusses the five relationships of educational leadership that enhance an environment of ingenuity. The International Baccalaureate (IB) is an existing model of global education, one that defines some of the school experiences and academic development of core values of educating for ingenuity. Expanding upon the structure of the IB and other research within this thesis, I speculate upon what my school, where educating for ingenuity so as to close the ingenuity gap is the goal, would be like.

Changes in education and student-centred learning as related to senior secondary school English

The main purpose of this thesis is to t r ace broadly the educational changes in the past two decades showing a shift of emphasis from a teacher-directed, content-centred philosophy of teaching to a self-directed, student-centred mode of learning. The major justification for an Independent or an Individualized Learning programme with emphasis on "the response to literature approach" is 2 to produce the independent learner. Comprehensive r eading and t he use of t he ERIC system reveal widespread educational thought and practice related t o Individualization and Independent Study as a really democratic way of learning with freedom, independence and responsibility.

Examining experiences that develop responsivity in practitioners

This thesis has been produced to meet the requirements of Brock University's Masters of Education program. It is the result of many peoples' reflections on and beliefs about the act of teaching in today's world. This manuscript is intended to provide the reader with an engaged interpretation of the dynamic field of teaching. In recognizing the ever-changing demands of the profession, this paper serves to provide the reader with a gathering of strategies or paradigm of action which an educator may employ to respond to the demands of his/her complex vocation. This gathering of strategies represents the phenomenon I have examined throughout this study: responsivity. What is it? Is it important for a practitioner to develop? If so, how can it be developed? In no way is this an "answer book" for teachers to adhere to. It is a collection of thoughts and ideas from an array of "insiders" who have experienced the phenomenon of responsivity. It will not provide the reader with immediate answers. What it will offer the reader is a deeper understanding of the related issues and concerns surrounding responsivity.

Explicit versus implicit spelling strategy instruction and its effects on grade one children's invented spellings

The intent of this study was to investigate .the effectiveness of teaching thirty-five Grade One children a variety of effective spelling strategies in comparison to tradit~onal spelling instruction. Strategy instruction included training in phonology, imagery and analogy. In addition, the type of instruction pro~ided (implicit versus explicit) was also examined. Children were seen in small groups of four or five, for four, twenty-five minute sessions. All children were tested prior and immediately following the training sessions, as well as at 14-day follow-ups. Pretest and posttest measures included a dictated spelling test (based on words used in training), a developmental spelling test and a sample of each child's writing. In addition, children completed a metacognitive spelling test as a measure of their strategy awareness. Performance scores on the pretest and posttest measures were compared to determine if any differences existed between the three spelling instruction groups using the Dunn-Bonferroni and Dunnett procedures. Findings revealed that explicit strategy instruction was the most effective spelling program for improving Grade One children's invented spellings. Children who received this instruction were able to spell targeted words more accurately, even after a 14-day follow-up, and were able to recall more effective spelling strategies than children who received either implicit strategy instruction or traditional strategy instruction.

Teachers' likes and dislikes as factors in educational change

Teachers at local elementary and secondary schools were invited to participate in a survey research study by completing a questionnaire containing 26 statements regarding educational issues (e.g., "I am satisfied with the quality of my interactions with students."). Teachers were asked to indicate whether they agreed, were neutral, or disagreed with each statement; and further, to make a suggestions for appropriate change; to indicate a level at which the change could be implemented (classroom, school, board, ministry, society); and to indicate to what extent they perceive they have influence on change in the area represented in the statement. The responses of 50 elementary and 50 secondary teachers were randomly chosen from among the completed questionnaires and the information was recorded for analysis. Results of frequency counts of responses showed teachers were generally satisfied with their experiences of the areas referred to in the statements. Seventy-two percent of the responses agreed with the statements; 15% of the responses indicated disagreement, and 13% of the responses were neutral. Cross-tabulations of the survey data with demographic information showed differences among the responses of female and male teachers; elementary and secondary teachers; and teachers grouped according to their total years of teaching experience.

Worldview awareness and adult education /

This research derived data from two sets of interviews with 18 participants who were involved in adult education in either a community college or a university. The purpose was to explore their worldview awareness. Through the interviews, the participants shared their understanding of worldview as a term and concept and as something that might be seen to apply in their practice of teaching. The responses indicated that there are three kinds of awareness (noetic, experiential, and integrative) which appeared to develop upon a landscape of constraints and opportunities. Constraints were seen to fall into the 5 broad categories of institutional, circumstantial, self-imposed, other-imposed, and discipline-related constraints. Opportunities for developing awareness were linked to individual experiences and could occur to different extents in many directions, on different occasions, and in different phases of life. Through this research, and in spite of the prevalence of worldview in the human experience, it was foimd that the term and concept have remained on the margins of educational discourse. Consequently, theory, research, and practice have been deprived of a useful and usable concept.

Spreading my wings : how can I improve my practice and contribute to the professional knowledge base through narrative-autobiographical self-study?

"How can I improve my practice and contribute to the professional knowledge base through narrative-autobiographical self-study?" Through the use of Whitehead's (1989) living educational theory and examination of my stories, I identify the values and critical events that have helped me come to know my own learning and shape my professional self. Building on the premise that educational knowledge/theory is created, recreated, and lived through educational inquiry; I strive to make meaning of this data archive, collected over 7 years of teaching. I chart my journey to reexamine my beliefs and practices, to find a balance between traditional and progressive practices and to align my theory and practice. I retell, and, thus, in some way relive, my own "living contradictions." A reconceptualization of the KNOW, DO, BE model (Drake & Burns, 2004) is used to develop strategies to align my practice, including a six-step model of curriculum design that combines the backwards design process of Wiggins and McTighe (1998), the KNOW, DO, BE model (Drake & Burns) and Curry and Samara's (1995) differentiation planner.