[Kirja-arvostelu]

Kirjallisuusarvostelu

Taistelevan tutkijan ja tutkimuksen monet kasvot

Kirjallisuusarvostelu

Tietoisella ohjauksella kohti laadukasta opetusta

Kirjallisuusarvostelu

VAIC-menetelmän soveltuvuus osaketuottojen ennustamiseen Nasdaq Helsinki -pörssissä

Aineeton pääoma on tärkeä osa yritysten kilpailukykyä ja sijoittajan näkökulmasta olisi mielenkiintoista pystyä vertailemaan yritysten aineettoman pääoman käytön tehokkuutta. Tutkimuksessa tarkasteltava VAIC-menetelmä tuottaa vertailuluvun tähän arviointiin tilinpäätöksestä saatavien tietojen avulla. Tutkimuksessa käsitellään kahden toimialakokonaisuuden (IT ja kulutustavarat ja -palvelut) yrityksiä Nasdaq Helsingin päälistalta tarkasteluperiodilla 2006¬-2013. Yrityksille laskettiin vuosittain VAIC-luvut, joiden perusteella muodostetaan ylä- ja alakvartiiliportfoliot. Näiden portfolioiden tuottoja verrattiin toisiinsa sekä kvartiiliportfolioiden ulkopuolelle jääneiden yritysten ja koko toimialan keskimääräiseen tuottoon. Tuottoja tarkasteltiin myös riskisuhteutetusti Sharpen ja vinous-ja huipukkuuskorjatun Sharpen (SKASR) luvulla. Lisäksi VAIC-arvon ja osaketuottojen välistä korrelaatiota tarkasteltiin sekä vuosittain että koko tarkasteluperiodin osalta. Ensimmäinen hypoteesi oletti korkeampien VAIC-arvojen johtavan korkeampiin portfoliotuottoihin, mutta hypoteesi jouduttiin hylkäämään molempien toimialojen osalta. Toinen hypoteesi tarkasteli korrelaatiota VAIC-arvojen ja osaketuottojen välillä, mutta saatujen tulosten mukaan se ei ollut tilastollisesti merkitsevää. VAIC-menetelmä edellyttäisikin jatkokehitystä tai sitä tulisi käyttää yhdessä muiden suorituskykymittareiden kanssa taloudellisesti hyödynnettävissä olevan tiedon tuottamiseksi sijoittajille.

”Kaikkialla tarvitaan humanisteja, kunhan vain oikea näkökulma löytyy!” Tutkielma Specia ry:n humanistijäsenten työhön sijoittumisesta ja työelämävahvuuksista

Humanistien työllistymistä on tutkittu aiemmin muun muassa erilaisten yliopiston seurantatutkimusten muodossa. Tämä käsillä oleva tutkielma on toteutettu tilaustyönä ammattiliitto Specia ry:lle. Tutkielmassa tarkastellaan Specia ry:n humanistisilta aloilta valmistuneiden FM-jäsenien työhönsijoittumista, jonka lisäksi kartoitetaan heidän käsityksiään tulevaisuudessa tarvittavista työelämävahvuuksista sekä FM-tutkinnon mukanaan tuomista työelämävahvuuksista. Aineisto kerättiin helmikuussa 2016 sähköisellä Webropol kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 666 Specia ry:n FM jäsentä. Koska tutkimuksen kohderyhmänä olivat generalisti-humanistit, rajattiin analyysin ulkopuolelle opettajien pedagogiset suorittaneet, luonnontieteitä pääaineinaan lukeneet sekä tohtorin tai lisensiaatin tutkinnon suorittaneet vastaajat. Rajausten jälkeen tarkasteluun jäi 507 vastaajaa, joka oli 22 prosenttia mahdollisesta vastaajajoukosta. Aineistoa analysoitiin sekä kvantitatiivisesti että laadullisella sisällönanalyysilla. Tulokset teemoiteltiin ja luokiteltiin aineistosta löytyneiden yhdenmukaisuuksien perusteella ja niitä peilattiin yleisiin työelämätaitoihin sekä 2000-luvun taitoihin. Pääosin naisista koostunut vastaajajoukko oli keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin. He olivat työllistyneet melko hyvin, useimmiten ylemmiksi toimihenkilöiksi yksityiselle sektorille. Tärkeimmät tulevaisuuden työelämävahvuuksina nähtiin joustavuus, halu ja kyky jatkuvaan oppimiseen sekä vuorovaikutustaidot. Tutkinnon tarjoamista vahvuuksista tärkeimmät olivat kyky kriittiseen ja laaja-alaiseen ajatteluun sekä kokonaisuuksien hallintaan, kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä kulttuurientuntemus. Humanistien laaja-alaisuutta ja moninaisuusosaamista tulisi hyödyntää uskaliaammin työelämässä ja humanistien tulisi myös itse oppia arvostamaan omaa monipuolisuuttaan.

Perinnebiotooppi, hoidettu maisema

Tutkimukseni kohteena ovat satakuntalaisen viiden tilallisen motiivit perinnebiotooppiensa hoitoon. Perinnebiotoopit ovat kasvi- ja eläinlajistoltaan monimuotoisimpia luontotyyppejämme ja maisemaltaan arvokasta maaseudun kulttuurimaisemaa. Tutkimusmetodina käytin teemahaastattelua. Haastattelut tehtiin haastateltavien kotona, jonka jälkeen käytiin maastossa heidän hoitokohteissaan. Vuonna 2006 tein Satakunnan perinnemaisemat – Ohjeita ja kokemuksia perinnemaisemien hoidosta Satakunnassa oppaan. Opasta varten haastattelin 12 tilaa, tarkoituksena oli kertoa satakuntalaisten viljelijöiden kokemuksista perinnebiotooppien sekä luonto - ja maisemakohteiden hoidossa sekä selventää perinnemaisemien käsitettä ja uutta ympäristötukijärjestelmää 2007 - 2013. Hoitokokemukset koottiin haastattelemalla viljelijöitä maastossa heidän hoitokohteissaan. Vuonna 2013 kävin samat kohteet lävitse ja haastattelin tilallisia seitsemän vuotta myöhemmin. 12 tilasta valitsen pienemmän otannan viisi tilaa. Näiden viiden tilan isännän tuntemuksia käyn lävitse. Selvitin tutkielmassani mm. millaisia merkityksiä ja arvoja perinnebiotoopilla on tilanpitäjälle. Onko kyse halusta jatkaa sukupolvien tekemää työtä vai jostain muusta. Miten EU:n tukipolitiikka on vaikuttanut perinnebiotooppien hoitoon. Monet haastatelluista tilallisista seurasivat mielenkiinnolla, kuinka entiset umpeutuneet kohteet avartuvat laiduntamisen myötä. Myös kasvien, perhosten ja lintujen runsautta seurattiin tarkasti. Viljelijöiden omat perinnebiotooppialueet ovat heille tärkeitä, niihin liittyy omakohtaisia kokemuksia lapsuuden maisemista tai niiden hoidolla on selkeä luonnonhoidollinen syy. Alueiden hoidosta maksettava tuki toimii kannustimena alueiden säilyttämisessä hoidettuina. Maatalouden tulisi tuoda viljelijälle riittävän toimeentulon, jotta maatilan toiminta olisi jatkuvaa.

Estudio ecofisiológico y técnicas de germinación de 9 especies nativas en Marín, Nuevo León

Tesis (Maestría en Ciencias con Especialidad en Botánica) UANL

Efectos de diferentes riegos, substratos y fertilizantes en la producción de: Celtis laevigata Willd. en viveros [por] Edwars Saul Sanzetenea Terceros

Tesis (Maestría en Ciencias Forestales) U.A.N.L.

La monarquía hebrea

UANL

Psychothérapie et émancipation sociale : une exploration éthique et sociologique

Cette thèse théorique porte sur la psychothérapie et en particulier sur deux formes - la psychanalyse et la thérapie brève de l'école de Palo Alto - qu'elle entend examiner dans le cadre de débats portant principalement sur les efforts métathéoriques pour penser la modernité, la postmodernité et les phénomènes qui les accompagnent: rationalisation, individualisation, scepticisme ou relativisme cognitif et moral. Il est proposé que la psychothérapie puisse être considérée, au-delà de ce qui a été dit sur le caractère essentiellement narcissique de cette pratique, comme une contribution à l’émancipation sociale en favorisant le développement moral des personnes. Il s’agit ici de montrer que l’on peut faire une autre lecture de cette réalité, et ce à l’aide de ressources fournies par la tradition sociologique. Ce développement moral des personnes serait favorisé par un fonctionnement autoréflexif et des compétences communicationnelles, ces dernières traduisant, dans la pensée d’Habermas, la conscience morale. Mais pour qu’il y ait fonctionnement autoréflexif, il faut pouvoir accepter une capacité à connaître, à se connaître, ce que n’admettent pas d’emblée les thérapies influencées par le postmodernisme. Or l’examen des discours tenus par les praticiens eux-mêmes sur leurs pratiques révèle une influence du postmodernisme, que ce soit sous la forme du constructivisme, du constructionnisme social ou plus généralement d’un certain scepticisme et d’un refus concomitant de l'expertise et de l'autorité, une situation paradoxale pour une pratique professionnelle. Les deux formes de thérapies retenues censées représenter les deux pôles de l'intervention thérapeutique - le pôle technique, stratégique et le pôle expressiviste, communicationnel – sont examinées à la lumière de propositions mises de l’avant par Habermas, notamment sur les rationalités stratégique et communicationnelle ainsi que la situation idéale de parole. La psychothérapie apparait ici comme une contribution inestimable à une rationalisation du monde vécu. Forte d’un approfondissement des notions de modernité et de postmodernisme, l’exploration se poursuit avec une critique détaillée d’ouvrages de Foucault portant sur les pratiques disciplinaires, la grande objection à concevoir les psychothérapies comme émancipatrices. La thèse tend à démontrer que ces analyses ne reflètent plus une situation contemporaine. Enfin, la thèse examine le débat entre Habermas et Foucault sous l'angle des rapports critique-pouvoir : si le savoir est toujours le produit de rapports de pouvoir et s’il a toujours des effets de pouvoir, comment peut-il prétendre être critique ? Il en ressort que l'œuvre d’Habermas, en plus de posséder beaucoup plus d'attributs susceptibles d'appuyer la problématique, offre une théorisation plus équilibrée, plus nuancée des gains liés à la modernité, tandis que Foucault, outre qu'il n'offre aucun espoir de progrès ou gains en rationalité, nous lègue une conception du pouvoir à la fois plus réaliste (il est imbriqué dans toute communication et toute interaction), mais plus fataliste, sans possibilité de rédemption par le savoir. La thèse se conclut par un retour sur la notion d’individualisme avec L. Dumont, Lipovetsky, Taylor, ainsi que Bellah et al. pour discuter des phénomènes sociaux liés, pour certains critiques, à l’existence des psychothérapies, notamment l’instrumentalité des relations.

Aplicaci??n de las nuevas tecnolog??as en el curr??culum para una ense??anza personalizada del ??rea de ciencias

Elaboraci??n de unidades did??cticas que permitan una ense??anza personalizada, para que cada alumno aprenda a su ritmo, con actividades que permitan una adecuaci??n a cada uno de ellos y utilizando lo m??s posible el uso de las nuevas tecnolog??as.

Leo y me divierto : taller de lectura.

Pretende crear hábitos lectores partiendo de diferentes estrategias de animación artística y de los textos elaborados por los propios alumnos. La implicación de los padres en la actividad es también un aspecto que puede incidir de forma provechosa en la consecución de los objetivos propuestos.