Surface materials and aspects of care: A study in modes of being in a visual art practice

Through creative practice and written research, this thesis explores the peculiar qualities of surface materials, revealing a broader ethos of practice which I identify as care. I propose that care arises as a mode of being between artist and work, work and beholder, and between the parts of the work. The thesis situates the art practice within an ethical framework, premised on, but extending, Heidegger's ontological equation of care with being. The original contribution is in the claim that the particular qualities of worldly matter generate the terms for care as a particular mode of engagement that is reciprocal and intransitive.

Exploring university-community partnerships in arts-based service learning with Australian First Peoples and Arts Organizations

In this chapter we focus on the importance of partnerships in arts-based service learning with Australian First Peoples and community arts organizations. Drawing on six years of our own partnership and a wide body of literature, this chapter aims to act as a trigger for further reflection on ways to engage in meaningful partnerships with First Peoples and arts organizations. In particular, the continuum between transactional and transformational types of relationships provides a useful means for understanding our work and for positioning the various benefits and challenges associated with university-community partnerships more broadly.

Temporal acuity in developmental dyslexia across the life span : Tactile, auditory, visual, and crossmodal estimations

Taustaa Kehityksellinen dysleksia (lukivaikeus) on erityinen lukemaan oppimisen vaikeus, johon liittyy usein myös vaikeuksia kirjoittamaan oppimisessa. Lukivaikeuden oletetaan useissa tapauksissa johtuvan vaikeudesta käsitellä kielen äännerakenteita (fonologinen prosessointi). Tämä poikkeavuus voi olla joko lukivaikeuden perimmäinen syy tai vaihtoehtoisesti ongelmat äänteiden käsittelyssä voivat heijastaa jotain vielä perustavamman tason vaikeutta. Eräs tällainen ehdotettu perustavan tasoin syy on poikkeavuus aistien toiminnoissa, erityisesti aistien aikatarkkuudessa. Aikatarkkuudella tarkoitetaan kykyä ja rajoja siinä, kuinka nopeasti esitettyä aistitiedon virtaa henkilö kykenee vastaanottamaan ja käsittelemään. Monet arjen toiminnot lukemisen rinnalla edellyttävät aistien erittäin tarkkaa ajallista erottelukykyä (esimerkiksi kuulo puheen ymmärtämisessä, tunto pintamateriaalin tunnistamisessa). Aikatarkkuusvaikeuksien esiintyvyyttä lukivaikeudessa on tutkittu aiemminkin, mutta yksimielisyyteen ei ole päästy siitä, onko kaikilla lukivaikeuksisilla näitä ongelmia tai mihin aisteihin vaikeudet mahdollisesti rajoittuvat. Myöskään ei tiedetä, havaitaanko aikatarkkuuden ongelmia kaiken ikäisillä lukivaikeuksisilla vai vaihteleeko mahdollinen ongelmien kuva iän mukana. Lisäksi on epäselvää, kuinka aikatarkkuuden ongelmat itseasiassa ovat yhteydessä kielen käsittelyn ja varsinaisen lukemisen vaikeuksiin. Tutkimussarjan aihe Tässä tutkimussarjassa aikatarkkuutta tutkittiin kolmessa yksittäisessä aistissa, joita olivat tunto, näkö ja kuulo, sekä kolmessa aistien välisessä yhdistelmässä, joita olivat audiotaktiilinen (kuulo-tunto), visuotaktiilinen (näkö-tunto) ja audiovisuaalinen (näkö-kuulo). Aikatarkkuutta arvioitiin kahdella eri menetelmällä, jotta saataisiin lisää tietoa siitä, missä tietyssä aikatarkkuuden osa-alueessa lukivaikeuksisilla mahdollisesti on vaikeuksia. Ensimmäisessä tehtävässä tutkittavan tuli arvioida, ovatko esitetyt ei-kielelliset ärsykkeet samanaikaisia vai eriaikaisia. Toisessa tehtävässä koehenkilön tuli arvioida esitettyjen ei-kielellisten ärsykkeiden esitysjärjestys. Molemmissa tehtävissä määriteltiin millisekuntitasolla (sekunnin tuhannesosa) se esitysnopeus, jolla koehenkilö kykeni arvioimaan ärsykkeiden ajalliset suhteet oikein. Englanninkielinen demonstraatio aikatarkkuustehtävistä löytyy internetistä (http://www.helsinki.fi/hum/ylpsy/neuropsy). Itse aikatarkkuustehtävien lisäksi tutkimussarjassa arvioitiin tutkimushenkilöiden päättelykykyä, kielellisiä toimintoja ja lukemista. Tutkimushenkilöt Tutkimuksiin osallistui 53 lukivaikeuksista ja 66 sujuvaa lukijaa, jotka oli jaettu kolmeen pääikäryhmään: lapset (8-12 vuotta), nuoret aikuiset (20-36 vuotta) ja ikääntyneemmät aikuiset (20-59 vuotta). Ikääntyneempien aikuisten ryhmä oli edelleen jaettu ikävuosikymmenluokkiin, mikä mahdollisti sen tutkimisen, vaikuttaako lisääntyvä aikuisikä lukivaikeuksisten aikatarkkuuteen (20-29, 30-39, 40-49 ja 50-59 -vuotiaat). Tutkimussarjan tulokset Aikatarkkuuden ongelmat lukivaikeuksisilla olivat yleistyneitä yli iän, aistien ja tehtävien Lukivaikeuksiset kaikissa pääikäryhmissä (lapset, nuoret aikuiset, ikääntyneemmän aikuiset) tarvitsivat samanikäisiä sujuvia lukijoita hitaamman esitystahdin, jotta he kykenivät arvioimaan ei-kielellisten ärsykkeiden ajallisen esitystavan oikein. Tämä aikatarkkuuden ongelma havaittiin lukivaikeuksisilla kaikissa aisteissa (tunto, kuulo, näkö) ja niiden yhdistelmissä (audiotaktiilinen, visuotaktiilinen, audiovisuaalinen). Lukivaikeuksisten aikatarkkuusongelmat ilmenivät edelleen molemmissa tehtävätyypeissä (samanaikaisuuden ja järjestyksen arvioinnissa). Aikatarkkuus ja sen ongelmat olivat yhteydessä äänteiden käsittelyyn Aikatarkkuus oli yhteydessä äänteiden käsittelykykyyn (fonologiseen prosessointiin), niin lapsilla kuin aikuisillakin, kaikissa aisteissa, niiden yhdistelmissä ja tehtävätyypeissä. Yhteys ei-kielellisen aikatarkkuuden ja kielellisten toimintojen välillä oli kuitenkin selkeämpi lukivaikeuksisilla kuin sujuvilla lukijoilla. Tämä tarkoittaa, että etenkin lukivaikeuksisilla ryhmätason huono aikatarkkuus oli yhteydessä huonoon äänteiden käsittelyyn (fonologiseen prosessointiin) ja päinvastoin. Suoraa yhteyttä lukemisen ja aikatarkkuuden välillä ei kuitenkaan havaittu. Lisääntyvä aikuisikä heikensi lukivaikeuksisten aikatarkkuutta suhteettoman paljon Tiedonkäsittelyn nopeuden on toistuvasti osoitettu hidastuvan normaalissa ikääntymisessä. Lisääntyvä aikuisikä (20-59 -vuotiailla) heikensikin sekä sujuvien että lukivaikeuksisten aikatarkkuutta. Toisin sanoen, mitä iäkkäämmästä aikuisesta oli kysymys, sitä hitaammin hänelle tuli esittää ärsykkeet, jotta hän kykeni arvioimaan niiden ajalliset suhteet oikein. Tämä ikään liittyvä tavanomainen hidastuminen oli kuitenkin yllättäen suhteettoman nopeaa lukivaikeuksisilla. Toisin sanoen, jo nuorilla lukivaikeuksisilla havaittu aikatarkkuuden vaikeus (ryhmäero verrattuna sujuviin lukijoihin) ei pysynyt saman suuruisena, vaan ryhmien ero kasvoi aikuisiän lisääntyessä. Tulosten merkitys Lukivaikeuden osoitettiin tässä tutkimussarjassa olevan yhteydessä yleistyneeseen vaikeuteen käsitellä ajassa nopeasti muuttuvaa ei-kielellistä aistitietoa (yli aistien ja niiden yhdistelmien, tehtävätyyppien, tutkittavien iän). Tämä osoittaa, että lukivaikeus ei ole ongelma, joka rajoittuu vain kielellisen materiaalin käsittelyn vaikeuksiin (äänteiden käsittely, lukeminen, kirjoittaminen). Nyt havaitut vaikeudet eivät myöskään rajoittuneet vain niihin aisteihin, jotka selkeimmin liittyvät lukemiseen (näkö) ja puhuttuun kieleen (kuulo); Ongelmia esiintyi myös muissa aisteissa (tunto). Lukivaikeuksisten lukijoiden ryhmätasolla havaittu aikatarkkuuden ongelma ei kuitenkaan heijastunut yksilötasolle; Jokainen lukivaikeuksinen ei ollut huono aikatarkkuustehtävissä. Näin ollen ei siis voida väittää, että kaikkien lukivaikeuksisten äänteiden käsittelyn tai lukemaan oppimisen vaikeudet voisivat selittyä aistien toimintojen poikkeavuudella. Aikatarkkuuden ongelmat eivät olleet yhteydessä varsinaiseen lukemiseen. Sekä lukivaikeuksisilla lapsilla että aikuisilla todettiin kuitenkin selkeä yhteys aikatarkkuuden ongelmien ja lukemaan oppimisen keskeisen ennakkoehdon, fonologisen prosessoinnin, välillä. Saattaa siis olla, että synnynnäinen aistien toimintojen poikkeavuus vaikuttaa yksilön suoriutumiseen jo ennen varsinaista lukemaan oppimista, kun ne taidot kehittyvät (fonologinen prosessointi), joille myöhempi lukemaan oppiminen perustuu. Ikäännyttäessä havaittu lukivaikeuksisten suhteettoman nopea aikatarkkuuden heikkeneminen osoittaa, että lukivaikeus ei voi olla ongelma, joka koskee vain lapsuusikää, tai vaikeus, joka johtuu vain kehityksen viivästymästä joka kurottaisiin iän myötä umpeen. Tulosten ymmärtämiseksi onkin muistettava kaksi seikkaa. Lukivaikeus on ensinnäkin yhdistetty synnynnäisiin, pieniin, poikkeavuuksiin aivojen rakenteissa ja toiminnoissa. Toisaalta tavanomaiseen ikääntymiseen liittyy se, että aivot kykenevät yhä huonommin korjaamaan ja kiertämään (kompensoimaan) pieniä vaurioita. Tämän perusteella tutkimussarjan tuloksista voidaan päätellä, että lukivaikeuksisten jo synnynnäisesti heikentyneet aivojen kompensointimahdollisuudet eivät ole yhtä tehokkaita puskuroimaan ikääntymisen tavanomaisia vaikutuksia kuin sujuvilla lukijoilla. Yllättävää kuitenkin on, että tämä korostunut heikkeneminen havaittiin jo suhteellisen nuorilla, työikäisillä, lukivaikeuksisilla, ennen 60 ikävuotta. Samanlaista ikäännyttäessä korostuvaa vaikeutta ei lukivaikeuksilla kuitenkaan havaittu päättelyssä, kielellisissä toiminnoissa tai itse lukemisessa. Vaikuttaakin siis siltä, että ne toiminnot, joita on harjaannutettu aktiivisesti, eivät heikkene kasvavan aikuisiän myötä yhtä suhteettomasti. Alkuperäiset artikkelit Laasonen M, Tomma-Halme J, Lahti-Nuuttila P, Service E, and Virsu V (2000) Rate of information segregation in developmentally dyslexic children, Brain and Language, 75(1), 66-81. Laasonen M, Service E, and Virsu V (2001) Temporal order and processing acuity of visual, auditory, and tactile perception in developmentally dyslexic young adults, Cognitive, Affective, and Behavioral Neuroscience, 1(4), 394-410. Laasonen M, Service E, and Virsu V (2002) Crossmodal temporal order and processing acuity in developmentally dyslexic young adults, Brain and Language, 80(3), 340-354. Laasonen M, Lahti-Nuuttila P, and Virsu V (2002) Developmentally impaired processing speed decreases more than normally with age, NeuroReport, 13(9), 1111-1113.

Crossing Thresholds and Expanding Conceptual Spaces: Using Arts-Based Methods to Extend Teachers’ Perceptions of Literacy

The context for this paper is a teacher education program for adult literacy practitioners at Queen’s University Belfast in Northern Ireland. This paper describes and reflects on the use of arts-based approaches to enhance these practitioners’ conceptualizations of literacy, presenting their arts-based responses and their evaluations of the methods and their contrasting definitions of literacy at the start and the end of the course. The discussion raises questions about the inclusion of visual literacy in adult literacy teacher education programmes.

Mixed Messages: American Correspondences in Visual and Verbal Practices

Mixed Messages presents and interrogates ten distinct moments from the arts of nineteenth, twentieth and twenty-first century America where visual and verbal forms blend and clash. Charting correspondences concerned with the expression and meaning of human experience, this volume moves beyond standard interdisciplinary theoretical approaches to consider the written and visual artwork in embodied, cognitive, and contextual terms.

Offering a genuinely interdisciplinary contribution to the intersecting fields of art history, avant-garde studies, word-image relations, and literary studies, Mixed Messages takes in architecture, notebooks, poetry, painting, conceptual art, contemporary art, comic books, photographs and installations, ending with a speculative conclusion on the role of the body in the experience of digital mixed media. Each of the ten case studies explores the juxtaposition of visual and verbal forms in a manner that moves away from treating verbal and visual symbols as operating in binary or oppositional systems, and towards a consideration of mixed media, multi-media and intermedia work as brought together in acts of creation, exhibition, reading, viewing, and immersion. The collection advances research into embodiment theory, affect, pragmatist aesthetics, as well as into the continuing legacy of romanticism and of dada, conceptual art and surrealism in an American context.

Toward a pedagogy of advanced studies in the University : the production of an inventive academic writing in the Social Sciences, Arts and Humanities

Resumen basado en el de la publicaci??n

Undergraduate Scholarship at Winthrop University 2012 Book of Abstracts

Winthrop University proudly presents the first Undergraduate Scholarship at Winthrop University Book of Abstracts. Building off the nine-year tradition of producing abstract books for students in the College of Arts and Sciences, University College is now creating this book to present the scholarship occurring throughout all five academic colleges in the university: College of Arts and Sciences (CAS), College of Business Administration (CBA), College of Education (COE), the College of Visual and Performing Arts (CVPA) and University College (UC). In addition to the research abstracts, we are using the book to document the students who have completed Honors Theses, applied for Nationally Competitive Awards, and were selected as McNair Scholars.

Undergraduate Scholarship at Winthrop University 2013 Book of Abstracts

University College created this book to present the scholarship occurring throughout all ive academic colleges in the university: College of Arts and Sciences (CAS), College of Business Administration (CBA), College of Education (COE), the College of Visual and Performing Arts (CVPA) and University College (UC). In addition to the research abstracts, we are using the book to document the students who have completed Honors heses, applied for Nationally Competitive Awards, and were selected as McNair or WISE Scholars.

O desenho de expressão no processo de projetos em comunicação visual

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)

Undergraduate Scholarship at Winthrop University 2014 Book of Abstracts

University College proudly presents the third Undergraduate Scholarship at Winthrop University Book of Abstracts, which chronicles the scholarly accomplishments of students throughout all five academic colleges in the university: College of Arts and Sciences (CAS), College of Business Administration (CBA), College of Education (COE), the College of Visual and Performing Arts (CVPA) and University College (UC). The book also highlights the students who have completed Honors Theses, applied for Nationally Competitive Awards, and were selected as McNair or WISE Scholars.

Undergraduate Scholarship in the College of Arts and Sciences Book of Abstracts 2009 Book of Abstracts

The College of Arts and Sciences proudly presents the seventh Book of Abstracts, highlighting the undergraduate scholarship conducted by students in collaboration with faculty mentors. This collection of abstracts represents many hours of scholarly activity in which students further developed their research, critical thinking, and writing skills and engaged in learning well beyond the classroom. We congratulate the students and their faculty mentors for the quality of their work and their willingness to share it with the academic community through publications in refereed journals and presentations at regional, national, and international meetings. We also thank Evan Adams for editing the abstracts and Chris Richter, a visual communication design major, for designing the cover and producing the book.

Integrating Visual and Verbal Literacies in the Early Childhood Classroom

Young children have the strong desire to use all of the communicative tools their cultures and families offer them. They want to be able to do all of the things that the powerful people they admire can do, including talking, writing, drawing, using the computer, and otherwise creating and sharing ideas, memories, solutions, even jokes and feelings. Today, we live in a time when the communicative tools are changing rapidly, practically exploding before our eyes in terms of the formats and media available to us in complex combinations not seen before. What do these technological changes mean for how we can support children's development toward literacy? An integrated arts curriculum has long been favored by many educators, but today there are more reasons than ever to implement such a philosophy. From communications theory comes a new understanding of how modern technologies demand that children learn to "read" and "write" messages involving complex combinations and integrations of visual and verbal formats. From psychology come insights about intelligence being multiple not unitary, as well as ecological perception theory offering a well-accepted framework for analyzing the affordances and expressive possibilities of different media. From education come fresh approaches to integrated curriculum, including a philosophy and pedagogy from Reggio Emilia, Italy, that combines well with current thinking by North Americans. Altogether, we have many rationales and exciting strategies at hand for launching young children toward an integrated visual and verbal literacy that involves substance, challenge, and discipline, as well as innovation, creativity, and freedom.