Autosomal dominant dopa-responsive parkinsonism in a multigenerational Swiss family.

AIM: To describe a large family with autosomal dominant parkinsonism. BACKGROUND: Seven genes are directly implicated in autosomally inherited parkinsonism. However, there are several multigenerational large families known with no identifiable mutation. MATERIAL AND METHODS: Family members were evaluated clinically, by history and chart review. Genetic investigation included SCA2, SCA3, UCHL1, SNCA, LRRK2, PINK1, PRKN, PGRN, FMR1 premutation, and MAPT. The proband underwent brain fluorodopa PET (FD-PET) scan, and one autopsy was available. RESULTS: Eleven patients had a diagnosis of Parkinson's disease (PD), nine women. Mean age of onset was 52 with tremor-predominant dopa-responsive parkinsonism. Disease progression was slow but severe motor fluctuations occurred. One patient required subthalamic nucleus deep-brain stimulation with a good motor outcome. One patient had mental retardation, schizophrenia and became demented, and another patient was demented. Three patients and also two unaffected subjects had mild learning difficulties. All genetic tests yielded negative results. FD-PET showed marked asymmetric striatal tracer uptake deficiency, consistent with PD. Pathological examination demonstrated no Lewy bodies and immunostaining was negative for alpha-synuclein. CONCLUSION: Apart from a younger age of onset and a female predominance, the phenotype was indistinguishable from sporadic tremor-predominant PD, including FD-PET scan results. As known genetic causes of autosomal dominant PD were excluded, this family harbors a novel genetic defect.

Tilastotietojen graafinen esittäminen WWW-sivulla

World Wide Webin suosiolla on ollut merkittävä vaikutus yhteiskuntaan. WWW-sivut ovat helposti saatavilla ja sisällön tekeminen WWW:hen on helppoa. WWW-ympäristölle myös kehitetään paljon sovelluksia. WWW-sovellusten kehittämiselle ominaista on valinnanvapaus ja nopeuden tavoittelu. WWW-sovellusten ohjelmoinnin mahdollistavat useat toisilleen vaihtoehtoiset tekniikat. Ne eroavat toisistaan suoritusnopeudessa, ominaisuuksien määrässä ja joustavuudessa. Ohjelmoinnissa käytetään apuna useita erilaisia menetelmiä. Apumenetelmiä ovat muun muassa työkalut ja valmiiden komponenttien hyödyntäminen. Valmiit komponentit voivat olla joko ilmaisia, avointa lähdekoodia tai maksullisia. Tämän kandidaatintyön aikana valmistui sovellus, joka piirtää tilastotiedoista kaaviokuvia ja näyttää niitä dynaamisella WWW-sivulla. Sovellus pyrittiin toteuttamaan älykkäästi apumenetelmiä sopivasti hyödyntäen. Sovelluksen kehittämisessä käytettiin apuna sekä ohjelmointityökaluja että valmiita komponentteja. Kaaviokuvien tyypin ja ulkoasun haluttiin olevan käyttäjien muokattavissa. Toisaalta sovelluksen haluttiin olevan helposti laajennettavissa. Vaatimuksiin vastattiin tekemällä kaaviokuvien piirrosta osittain tietokannalla ohjelmoitava.

The Atherosclerosis Burden Score (ABS): a Convenient Ultrasound-Based Score of Peripheral Atherosclerosis for Coronary Artery Disease Prediction.

Ultrasonographic detection of subclinical atherosclerosis improves cardiovascular risk stratification, but uncertainty persists about the most discriminative method to apply. In this study, we found that the "atherosclerosis burden score (ABS)", a novel straightforward ultrasonographic score that sums the number of carotid and femoral arterial bifurcations with plaques, significantly outperformed common carotid intima-media thickness, carotid mean/maximal thickness, and carotid/femoral plaque scores for the detection of coronary artery disease (CAD) (receiver operating characteristic (ROC) curve area under the curve (AUC) = 0.79; P = 0.027 to <0.001 with the other five US endpoints) in 203 patients undergoing coronary angiography. ABS was also more correlated with CAD extension (R = 0.55; P < 0.001). Furthermore, in a second group of 1128 patients without cardiovascular disease, ABS was weakly correlated with the European Society of Cardiology chart risk categories (R (2) = 0.21), indicating that ABS provided information beyond usual cardiovascular risk factor-based risk stratification. Pending prospective studies on hard cardiovascular endpoints, ABS appears as a promising tool in primary prevention.

Bensiinin valmistus Naantalin jalostamolla

Työn tarkoituksena oli kartoittaa ja dokumentoida nykyinen bensiininvalmistusprosessi Fortumin Naantalin erikoistuotejalostamolla. Tavoitteena oli löytää nykyisestä prosessista pullonkauloja logistiikkasimulaattorilla sekä hakea ratkaisuja, joilla niitä voitaisiin poistaa. Bensiiniä voidaan valmistaa joko panosprosessina tai linjasekoituksella. Panosprosessissa bensiinikomponentit siirtolinjataan yksitellen valmistussäiliöön, jossa ne sen jälkeen sekoitetaan valmiiksi tuotteeksi. Tällä tavoin valmistetaan bensiiniä Fortumin Naantalin jalostamolla. Linjasekoitusmenetelmässä bensiinikomponentit syötetään kaikki yhtäaikaa linjaan, jossa ne sekoittuvat. Sekoituksen apuna voidaan käyttää linjassa staattisia sekoittimia. Linjasekoitusmenetelmällä saadaan suoraan säiliöön valmista tuotetta. Tällaista menetelmää käytetään Fortumin Porvoon jalostamolla. Bensiinin valmistuksen kaksi tärkeintä muuttujaa ovat höyrynpaine ja oktaaniluku. Esimerkeissä on esitetty panosprosessi- ja linjasekoitusmalleja eri jalostamoilla eripuolilla maailmaa. Naantalin jalostamon bensiininvalmistuksen logistiikkaa kuvaava malli valmistettiin kokeellisessa osassa Tecnomatix Technologiesin kehittämällä eMPlant-simulointiohjelmistolla. Bensiininvalmistuksen logistisiin ongelmakohtiin keskityttiin simulointimallia laadittaessa. Naantalin jalostamoa kuvaavan simulointimallin lisäksi rakennettiin kaksi vaihtoehtoista mallia parantamaan jalostamon bensiinivalmistuksen logistiikkaa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa suurennettiin kahta bensiininvalmistuslinjaa, ja toisessa otettiin käyttöön uusi säiliö BE98 valmistusta varten. Vaihtoehtoisten mallien rakentamisen tavoitteena oli saada tietoa mahdollisia investointipäätöksiä varten. Tulosten perusteella uuden valmistussäiliön käyttöönottoa voidaan pitää teknisesti kannattavana. Taloudellisesti hanke on kannattava, jos uuden säiliön rakentamisen sijaan on mahdollisuus vapauttaa jokin olemassa oleva säiliö tähän käyttöön. Yksi simulointimallin kehityskohde on sen käyttöliittymän muuntaminen käyttäjäystävällisempään muotoon. Tällöin tuotannonsuunnittelija voisi käyttää mallia tuotannonsuunnittelun apuna. Mallin tarkentaminen vastaamaan paremmin nykyistä valmistusprosessia on myös yksi kehityskohde.

Menestysmittariston kehittäminen Osuuspankkiryhmässä

Työn tavoitteena oli syy-seuraussuhteiden selvittäminen osuuspankkien uudessa tasapainotetussa menestysmittaristossa sekä mittaristokokonaisuuden arvioiminen ja mahdollisten kehitysehdotusten esittäminen. Lisäksi tavoitteena oli pankkitasoa alemmille seurantatasoille sopivien menestysmittareiden kehittäminen. Taustaksi soveltavalle osalle työssä tarkastellaan suorituskykymittaristojen roolia osana toiminnan ohjausta ja strategista johtamista. Suorituskykymittaristoista nostetaan esille tasapainotettu mittaristo, muut toiminnan ohjauksen välineet jätetään tutkimuksen ulkopuolelle. Syy-seuraussuhteet esitetään vuokaaviona. Suurin osa esitetyistä syy-seuraussuhteista perustuu rationaaliseen päättelyyn, minkä lisäksi joidenkin mittareiden välisiä yhteyksiä on tutkittu yksinkertaisen regressioanalyysin avulla. Mittaristokokonaisuuden arvioinnin yhteydessä esille nostettuihin kehittämistarpeisiin pyritään vastaamaan määrittelemällä uusi tunnusluku - asiakkuuden kokonaisarvo - joka yhdistää talous- ja asiakasnäkökulman mittaamisen osuuspankkien menestysmittaristossa. Alempien organisaatiotasojen menestysmittareiden kehittämisen osalta rajoitutaan mittareihin, jotka voisivat toimia menestysmittareina kaikissa osuuspankeissa. Niiden muodostamiseen otetaankin kantaa lähinnä periaatteellisella tasolla.

Factors associated with durable response to infliximab in Crohn's disease 5 years and beyond : a multicenter international cohort

BACKGROUND: Infliximab (IFX) has been used for over a decade worldwide. Less is known about the natural history of IFX use beyond a few years and which patients are more likely to sustain benefits. METHODS: Patients with Crohn's disease (CD) exposed to IFX from Massachusetts General Hospital, Boston, Saint-Antoine Hospital, Paris, and the Swiss IBD Cohort Study were identified through retrospective and prospective data collection, complemented by chart abstraction of electronic medical records. We compared long-term users of IFX (>5 yr of treatment, long-term users of infliximab [LTUI]), with non-LTUI patients to identify prognostic factors. RESULTS: We pooled data on 1014 patients with CD from 3 different databases, of whom 250 were defined as LTUI. The comparison group comprised 290 patients with CD who discontinued IFX: 48 primary nonresponses, 95 loss of responses, and 147 adverse events. Factors associated with LTUI were colonic involvements and an earlier age at the start of IFX. The prevalence of active smokers and obese patients differed markedly, but inversely, between American and European centers but did not impact outcome. The discontinuation rate was stable around 3% to 6%, each year from years 3 to 10. CONCLUSIONS: Young age at start of IFX and colonic CD are factors associated with a beneficial long-term use of IFX. After 5 years of IFX, there is still a 3% to 5% discontinuation rate annually. Several factors associated with a good initial response such as nonsmoker and shorter disease duration at IFX initiation do not seem associated with a longer term response.

Titanyylisulfaatin elektrolyyttisen pelkistyslaitoksen esisuunnitelma

Työssä esisuunniteltiin Kemira Pigments Oy:lle uusi titanyylisulfaatin elektrolyyttinen pelkistyslaitos. Suurin syy uuden laitoksen suunnitteluun oli nykyisen laitoksen aiheuttamat korkeat H2SO4-pitoisuudet pelkistyslaitoksen läheisyydessä. Työn kirjallisuusosassa käsitellään elektrolyysilaitteiston suunnitteluun liittyviä seikkoja ja esitellään titanyylisulfaatin elektrolyyttiseen pelkistykseen liittyvää tutkimustietoa. Ennen uuden laitoksen suunnittelua suoritettiin nykyisellä pelkistyslaitoksella koeajoja, joiden tarkoituksena oli antaa lähtötiedot uuden laitoksen suunnittelulle. Koeajot osoittivat mm., että pelkistys on edullisinta suorittaa alhaisella virrantiheydellä n. 300…400 A/m2 ja vesilaimennuksen avulla anolyytin H2SO4-pitoisuus saadaan säädettyä tasolle, jossa titaani ei saostu. Kärynpoistoyhteisiin asennettujen pesuvesisuuttimien avulla saatiin titaanin saostuminen kärynpoistokanaviin estettyä. Uudesta titanyylisulfaatin elektrolyyttisestä pelkistyslaitoksesta laadittiin mm. seuraavat dokumentit: prosessin virtauskaavio ja ainevirtakenttä, PI-kaavio, layout-kuvat laitoksesta ja sen sijoituksesta sekä rakennepiirros elektrolyysialtaasta. Hankkeelle tehtiin kustannusarvio tarkkuudella ±20 %, jonka loppusummaksi saatiin 1 489 000 €. Laitoksen vuotuisten käyttökustannuksien arvioitiin olevan n. 105 000 €. Investoinnista aiheutuvien vuotuisten annuiteettikustannusten arvioitiin olevan n. 237 000 € 16,3 % korolla.

Toiminnanohjauksen kehittäminen toteutusaikataulun avulla

Tässä työssä tarkastellaan projektiin liittyvää toiminnanohjausta. Tutkimusongelmana on, kuinka toiminnanohjausta voitaisiin kehittää aikataulutuksen avulla. Työn yhtenä tavoitteena on luoda kokonaiskuva aikataulutuksen nykytilanteesta. Toisena tavoitteena on kartoittaa ajankohtaiset ongelmat. Kolmantena tavoitteena on luoda malli aikataulun laatimiselle kalanterin valmistuksessa.Kirjallisuustutkimuksen perusteella luotiin kuva projektiliiketoiminnasta ja projektinhallintaan sisältyvästä aikataulunhallinnasta. Haastattelututkimuksen perusteella luotiin kokonaiskuva projektin aikataulutuksesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Tutkimusta täydennettiin analysoimalla erään projektin suunniteltua aikataulua ja toteutunutta aikataulua. Toiminnanohjauksen aikataulutustehtävä on muuttumassa yhä tarkeämmäksi toimittaessa resurssien äärirajoilla. Ajankohtaisia kysymyksiä ovat: toteutusaikataulun laatimistekniikka, projektin osittaminen, optimi suunnittelujärjestys ja kriittinen polku.Tutkimuksen perusteella kehitettiin toteutusaikataulun suunnittelun malli ja malliaikataulu. Mallin keskeiset osat ovat: projektin osittaminen tehtäviin, tärkeimpien tehtävien määrittäminen tarkempaa ohjausta varten, tehtävien välisten riippuvuuksien määrittäminen, tehtävien limitysmahdollisuuksien ja ajallisen keston arviointi, aikataulun esittäminen janakaaviona ja ulkoisten tekijöiden, kuten hankinnan asettamien vaatimusten huomioiminen malliaikataulussa. Malliaikataulua tullaan soveltamaan seuraavaan sopivaan toimitusprojektiin.

Comment on reversal of hypogonadotropic hypogonadism in a Chinese cohort.

The reversal of congenital hypogonadotropic hypogonadism (CHH) is a relatively recent phenomenon that has gained increasing attention over the past 10 years. Yet to date, only one prospective study has been conducted estimating that 10% (95% confidence interval [CI]: 2%-18%) of cases undergo reversal. [1] Other retrospective studies have reported rates in the range of 5%-8% [2],[3] and a recent study showed 44/308 (14%, 95% CI: 11%-19%) CHH patients underwent reversal. [4] Moreover, a time-to-event analysis in this large cohort revealed a lifetime reversal incidence of 22%. The article by Mao and colleagues presented in this issue is a meaningful contribution to our understanding of reversal as it examines the largest retrospective cohort to date. [5] Interestingly, they report the rate of reversal as 5% (95% CI: 3%-8%) in this Chinese cohort. It is difficult to reconcile the discrepancies in rates of reversibility and direct comparisons are hampered by the variable definitions employed. Using a novel definition for reversal (i.e, either endogenous testosterone (T) >270 ng dl−1 , serum T gradually increasing above 150 ng dl−1 with increased testicular volume, or normal spontaneous sperm production/normal erectile function/ejaculation), Mao and colleagues posit that testicular size and triptorelin-stimulated LH levels are reliable predictive factors for reversal. However, these cannot be considered as hard and fast rules for predicting reversal as the groups intersect - akin to the overlap observed between CHH patients and those with delayed puberty. Indeed, the fact that approximately half (44%, 95% CI: 25%-66%) of the reversal patients in the study by Mao et al.[5] were diagnosed between 17 and 19 years of age, underscores the challenge in differentiating CHH from extreme normal variants of puberty. This study further lends credence the recently reported observations that reversals may relapse. [4],[6] The notion that reversal may not be lasting highlights the vulnerability of the reproductive axis among CHH patients. While the mechanism(s) for relapse are unclear, it seems plausible that environmental, metabolic or psychiatric stressors could contribute. The factors that Mao and colleagues identify as significantly different in cases of reversal, were not informative for identifying those cases that relapsed back to a hypogonadal state. Notably, reversal has been reported in probands harboring mutations in genes underlying CHH. [1],[3],[4],[6] Unfortunately, comprehensive genetic screening on the Chinese cohort is not available. The reversal phenomenon is fascinating for its glimpse into the plasticity of the neuroendocrine control of reproduction. Future directions will almost certainly include investigation of specific genetic signatures and novel biomarkers for predicting reversal (and relapse). Yet CHH is a rare condition and to fully elucidate the biology of reversible CHH, it will be important to harmonize definitions of what constitutes a reversal, carefully phenotype patients and chart the natural history of their CHH. In this way, this unique human disease model may offer further insights into the control of human reproduction and provide opportunities to translate discoveries into enhanced approaches to improve the care and quality of life for these patients.

Refractory intraretinal or subretinal fluid in neovascular age-related macular degeneration treated with intravitreal ranizubimab: Functional and Structural Outcome.

PURPOSE: To investigate the visual acuity results of eyes with neovascular age-related macular degeneration and refractory fluid despite monthly treatment with ranibizumab, and to investigate differences between refractory subretinal fluid and intraretinal cystic changes. METHODS: Retrospective chart review of consecutive treatment-refractory neovascular age-related macular degeneration, defined as persistent intraretinal or subretinal fluid despite monthly ranibizumab injections during 12 months or more. Data were evaluated for baseline characteristics, type and location of the refractory fluid, mean visual acuity change, number of injections, and the time point of first complete disappearance of all fluid on spectral domain optical coherence tomography. RESULTS: Seventy-six eyes (74 patients, mean age, 76.8 years) were identified. The mean follow-up was 33.6 months (range, 12-73 months). The mean number of injections was 11.4 in the first year and 27.7 over follow-up. The refractory fluid was located subfoveally in 61.8%. In 27 eyes (35.5%), the fluid resolved after a mean of 21.8 months (range, 13-49 months). Mean visual acuity increased by 9.0, 7.9, and 7.9 letters by Month 12, Month 24, and Month 36, respectively. Subgroup analysis revealed a higher risk for fibrosis (odds ratio, 3.30) or atrophy (odds ratio, 3.34) in patients with refractory cysts as compared with refractory subretinal fluid. Furthermore, refractory cysts showed a higher risk for a 10-letter visual acuity loss (P = 0.018). CONCLUSION: Fluid refractory to monthly treatment with ranibizumab for neovascular age-related macular degeneration still allowed for well-maintained visual improvement, even in subfoveal location. Late fluid resolution may occur. However, refractory cysts were associated with poorer anatomical and functional outcome than subretinal fluid.

Dokumenttien hallinta voimalaitosliiketoiminnassa

Diplomityön tavoitteena oli löytää voimalaitosprojektin dokumenttien hallinnan epäjatkuvuuskohdat, mikä ne aiheuttaa ja millä toimenpiteillä dokumenttien hallintaa voidaan parantaa. Tietojärjestelmien, tiedon ja dokumenttien hallinnan merkitys kasvaa yhä enenevässä määrin globaalissa verkostoliiketoiminnassa. Tieto on varastoituna voimalaitoksen suunnittelu-, rakentamis- sekä käyttö- ja ylläpitodokumenteissa. Dokumentit pitää pystyä jäljittämään tietojärjestelmistä ajasta ja paikasta riippumatta laitoksen koko elinkaaren ajan. Laitosdokumentaatiota hyödynnetään laitoksen käyttö- ja ylläpitotoimintojen, tuotekehityksen sekä uusien projektien lähtötietona. Haastatteluilla selvitettiin dokumentoinnin tilaa eräässä laajassa hajautetussa voimalaitosprojektissa. Haastattelujen tuloksia ja yrityksen sisäistä dokumentoinnin ohjeistusta vertaamalla havaittiin, että tiedon siirtoa myynniltä projektille tulee kehittää, samoin kuin dokumenttien tarkastus- ja hyväksymiskäytäntöjä. Dokumenttien käytettävyys edellyttää tietojärjestelmien integrointia ja metatietojen määrittelyä. Työn tuloksena on syntynyt karkean tason tietovirtakaavio sekä dokumentoinnin prosessikuvaukset parantamaan yrityksen ja sen alihankkijoiden välistä kommunikaatiota.