Kiinnostavia kertomuksia kummittelusta

Kirjallisuusarvostelu

Arka paikka ja naisen intiimein raikkaus : suomalaisen hygieniamainonnan kulttuurihistoriaa

Teemanumero 1/2012: Arkisto.

Monesti syntynyt legenda

Kirjallisuusarvostelu

Matkalla menestykseen? : Biisilinna-koulutuksen merkitys suomalaisen populaarimusiikin teosviennissä 2007-2010

Teema: Rytmimaisteri-koulutuksen seminaari.

Suomalaisen elämänfilosofian uusia haasteita

Kirjallisuusarvostelu

Köyhän kansan kertomaa

Kirjallisuusarvostelu

Paikan ja tilan paradigmat osaksi suomalaista historiantutkimusta

Kirjallisuusarvostelu

Odotukset Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutuksista suomalaisten yritysten liiketoimintaan : Empiirinen tutkimus elintarvikesektorilla

Tutkielmassa tarkastellaan odotuksia Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutuksista suomalaisiin yrityksiin elintarvikesektorilla. Tutkielman pääkysymys on jaettu kolmeen osakysymykseen. Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutusta tarkastellaan Venäjän liiketoimintaympäristön haasteellisuuden näkökulmasta, sekä lyhyen ja pitkän aikavälin muutoksista suomalaisten elintarvikeyritysten liiketoiminnassa. Tutkielman empiirinen osio koostuu neljästä asiantuntijahaastattelusta, jotka on toteutettu vuosina 2012–2013. Haastateltavista kaksi oli elintarvikeyritysten asiantuntijoita ja kaksi oli venäjänkaupan asiantuntijoita. Venäjä haki Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsenyyttä pitkään. Neuvottelut kestivät yhteensä 18 vuotta välillä pysähtyen, välillä vauhdittuen. Venäjä hyväksyttiin WTO:n jäseneksi joulukuussa 2011 ja jäsenyys astui voimaan elokuussa 2012. Venäjän WTO-jäsenyys on suuri edistysaskel ja kansainvälisesti sen on arveltu lisäävän Venäjän kiinnostavuutta investointikohteena, nyt kun kaupankäyntiä pitkään häirinneet arvaamattomuustekijät on poistettu ja Venäjän ennakoitavuus kauppakumppanina on lisääntynyt. Yksi konkreettisimmista hyödyistä on Venäjän tullitasojen aleneminen ja säännösten yhtenäistäminen WTO:n määräyksiä vastaaviksi. Venäjän WTO-jäsenyys on erinomainen asia, sillä sen on arvioitu luovan lisää työpaikkoja ja kasvattavan kokonaistuotannon määrää. Venäjä on yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista ja elintarvikesektori on lisännyt merkitystään Venäjän WTO-jäsenyyden myötä. Tutkielmassa haastatellut elintarvikeyritysten ja venäjänkaupan asiantuntijat näkivät Venäjän liiketoimintaympäristön haasteellisena, mutta tuottavana. Massiivinen byrokratia ja tullikäytäntöihin liittyvät kysymykset ovat aiemmin rajoittaneet yritysten kiinnostusta ja mahdollisuuksia etabloitua Venäjälle, joten konkreettiset lyhyen aikavälin vaikutukset liittyvät erityisesti laskeviin tullitasoihin ja investointi-ilmapiirin yleiseen parantumiseen. Pidemmällä aikavälillä muutokset konkretisoituvat vasta, kun Venäjän tullien siirtymä- ja sopeutumisajat astuvat voimaan. Siihen asti Venäjän WTO-jäsenyyden pitkän aikavälin vaikutuksista voidaan esittää korkeintaan arvioita. Vaikka Venäjän WTO-jäsenyyden vaikutuksiin tulee suhtautua tietynlaisella varauksella ja lyhyen aikavälin muutokset ovat vielä pieniä, Venäjän WTO-jäsenyys on monella mittarilla mitattuna kuitenkin edistysaskel niin Venäjälle, WTO:lle kuin suomalaiselle elintarvikesektorille. Kaupan vapauttaminen ja kaupan esteiden väheneminen lisää Venäjän kilpailukykyä kansainvälisesti ja suomalaiset elintarvikeyritykset, joilla on vahva merkitys paitsi Suomen kansantaloudelle, myös Venäjän viennille, hyötyvät tästä pitkällä aikavälillä.

Syntyykö Suomeen puulaaksoja - Suomen puutuoteteollisuuden pk-yritysten tila ja tulevaisuus

Metsäteollisuus on tullut Suomeen ulkomaisen pääoman ja tietotaidon avulla vajaat kaksisataa vuotta sitten. Se on toiminut melkein koko jatkosodan jälkeisen ajan suojatussa ympäristössä ja ulkomaisesta kilpailusta riippumattomassa toimintaympäristössä. Kuten Porter ja muut ovat todistaneet, tällainen toimintaympäristö ei kehitä kansainvälisesti kilpailukykyistä teollisuutta globaaleilla markkinoilla. Liittyminen Euroopan unioniin ja sittemmin Euroopan rahaliittoon saattoi puunjalostusteollisuuden täysin uudenlaiseen kilpailutilanteeseen. Sama tapahtui myös alan pk-yrityksille, jotka olivat joutuneet toimimaan heikosti kilpailluilla raaka-ainemarkkinoilla. Tutkimus on tulevaisuudentutkimus, jossa tutkimusongelmia lähestytään kolmen teorian avulla. Porterin klusteriteoria tarjoaa mahdollisuuden arvioida metsäteollisuutta sekä kokonaisuutena että toimivana monimuotoisena organisaationa, jossa kustannukset ja hinta muodostuvat arvoketjun toimijoiden osakustannuksista. Bionomiateoria eli darvinistinen talousteoria testaa suomalaisen puunjalostusteollisuuden pk-yritysten kilpailukykyä ja paineita hakeutua edullisemmille toiminta- alueille. Evoluutioteoria tarkastelee sukupolvenvaihdoksen problematiikkaa. Sukupolvenvaihdoksen onnistuminen muodostuu puutoimialan elämän ja kuoleman kysymykseksi. Tämä on etenkin pk-yrityksiä kohtaava ongelma. Asiaa selvitettiin Mauno Rintalan suorittamalla kyselytutkimuksella Puuteollisuusyrittäjien jäsenistön keskuudessa. Ongelma johtuu suurista sodan jälkeen syntyneistä ikäluokista. Nämä vuosina 1945– 50 syntyneet ovat siirtymässä eläkkeelle vuosien 2005 ja 2015 välillä. Kyseisissä ikäluokissa yritystiheys on noin kaksi kertaa suurempi kuin sen jälkeisissä ikäluokissa. Suoritetun kyselyn sekä muiden suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten perusteella näyttää siltä, että eläkkeelle siirryttäessä vain noin 30 %:lla yrityksistä on jatkaja tiedossa suvusta tai lähipiiristä. Tämä merkitsee sitä, että 70 % eläköityvän ikäluokan omistamista yrityksistä poistuu pysyvästi markkinoilta. Suomessa poistuma merkitsee noin 40 % koko yritysvarannosta eli noin 80 000 yritystä. Tilastot toimivien yritysten määrästä ovat kuitenkin hyvin ristiriitaisia, joten todellista määrää on mahdoton arvioida. Noin suuren määrän poistuminen markkinoilta uhkaa jo hyvinvointivaltion perusrakenteita. Tutkimustulos edellyttää nopeita toimenpiteitä teollisten pkyritysten pelastamiseksi ja säilyttämiseksi Suomessa. Sukupolvenvaihdoksen onnistuminen on tässä prosessissa ensiarvoisessa asemassa. Kaikkien edellä mainittujen yritysten poistuminen markkinoilta edellyttäisi noin 400 000 uuden yrityksen perustamista, koska ainoastaan noin 20 % yrityksistä selviää ensimmäiset kolme vuotta. Tutkimukseen perustuen esitetään prosessimalli sukupolvenvaihdoksen suorittamiseksi. Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa valtioiden metsäomistus on määräävässä asemassa. Meillä metsät ovat yksityisessä omistuksessa ja vain pieni osa valtion omistuksessa. Puumarkkinat toimivat markkinatalouden ehdoilla ilman valtion ohjausta. Ongelmaksi on kehittymässä puun saanti. Metsänomistus on sukupolvien myötä hajaantunut hyvin pieniksi metsälöiksi. Nykyiset metsänomistajat asuvat kaupungeissa ja ovat pääosin palkkatyössä. He eivät ole samalla tavoin riippuvaisia puutuloista kuin heidän esi-isänsä. Metsäverotuksen uudistuminen lisää puun saannin epävarmuutta. Se on muuttumassa pinta-alaverotuksesta puun myynnin verotukseen. Puun myynti on vilkasta ennen järjestelmien vaihtumista ja vähäisempää sen jälkeen. Myös näitä ongelmia on pyritty ratkomaan uudenlaisen metsänomistusmallin avulla. Puuteollisuus on hyvin vanha teollisuudenala. Raaka-aine muodostaa määräävän osan kustannuksista. Muutokset ovat hitaita ja todelliset innovaatiot pitkäkestoisia. Uusia innovaatioita tapahtuu harvoin. Kannattavuutta parannetaan tuoteprosessien ja arvoketjujen kehittämisen kautta. Yhteiskunnan osuus alan kehittämisessä ja säilyttämisessä on ratkaiseva. Asioiden moninaisuus tekee tutkimuksen vaikeaksi, mutta sitäkin tärkeämmäksi kansantalouden kannalta. Tällaisissa suurissa murroksissa korostuu kaikkien päättävien tahojen henkinen valmius ja tahto tehdä oikeita ratkaisuja oikeaan aikaan.

”Erilaisuus… niin sen kohtaamisessa niin olis kyl sitten opeteltavaa” : tutkimus yksilön tasa-arvokokemuksista työpaikalla miesvaltaisella alalla

Tavoite tasa-arvoisesta työelämästä on Suomessa vielä saavuttamatta. Vaikka yrityksien velvoitteita tasa-arvon edistämiseksi on lisätty, ovat muun muassa työtehtävien eriytyminen ja palkkaerot edelleen hyvin yleisiä haasteita työpaikoilla. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista ja yksilön tasa-arvokokemuksia miesvaltaisella alalla toimivassa toimeksiantoyrityksessä. Tutkimusongelmiin pyrittiin vastaamaan menetelmien triangulaatiota käyttäen. Kyselyllä selvitettiin, missä määrin eri osa-alueisiin ollaan tyytyväisiä ja missä olisi kehitettävää. Lisäksi tarkasteltiin, miten näkemykset miesten ja naisten välillä erosivat. Kyselyllä saadun yleiskuvan jälkeen haastatteluilla pyrittiin lisäämään ymmärrystä tasa-arvon merkityksestä ja yksilön tasa-arvon kokemuksen rakentumisesta. Kyselyaineistoa analysoitiin ensin yleisesti, minkä jälkeen etsittiin eroja taustamuuttujien eri ryhmissä ristiin- ja keskiarvotaulukointia käyttämällä. Taustamuuttujista keskityttiin erityisesti sukupuoleen. Haastatteluaineistoa ja kyselyn avoimia vastauksia analysoitiin teema-analyysillä. Lisäksi huomiota kiinnitettiin käytettyihin ilmaisuihin ja kielikuviin. Toimeksiantoyrityksessä havaittiin suomalaisyrityksille tyypillisiä haasteita. Niitä olivat muun muassa kokemukset palkkauksen epäoikeudenmukaisuudesta, töiden eriytyminen sukupuolittain, etenemismahdollisuuksien vähäisyys ja eriarvoisuuden kokemukset tiedonsaannissa. Onnistumisen kokemukset työn ja perheen yhdistämisessä olivat toimeksiantoyrityksessä verrattain hyvin yleisiä. Naiset kokivat sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuvan miehiä heikommin lähes kaikilla osaalueilla. Tästä huolimatta iso osa naisista ei halunnut lisää naisia alalle. Tasa-arvosta avoimesti keskusteltaessa haastateltavat peilasivat näkemyksiään usein ympäröivään toimialaan ja yhteiskuntaan. Työpaikan tasa-arvoisuuteen liitettiin käsitteet oikeudenmukaisuudesta ja erilaisuuden kohtaamisesta. Haastatteluissa korostui selkeästi eri henkilöstöryhmien välinen tasa-arvo. Yksilön tasa-arvokokemuksen rakentumista tarkasteltaessa päädyttiin kolmeen pääteemaan: kulttuuri ja perinteet, johto ja lähin esimies sekä yksilön oma asenne ja vastuu. Toimialan ja työpaikan kulttuuriin ja perinteisiin suhtauduttiin ristiriitaisesti. Osaksi toivottiin vanhoista ajattelumalleista tiedostumista, toisaalta yksilöltä edellytettiin maskuliiniseen kulttuuriin sopeutumista. Johdon ja erityisesti lähimmän esimiehen asenteiden ja kyvyn objektiiviseen osaamisen arviointiin nähtiin vaikuttavan keskeisesti tasa-arvon toteutumiseen. Lisäksi yksilöllä itsellään nähtiin olevan vaikutusmahdollisuuksia omaan palkkaansa ja työtehtäviinsä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että myös naiset pitivät yllä maskuliinista kulttuuria. Vastuu tasa-arvon toteutumisesta onkin koko yrityksen henkilöstöllä.