Product costing model for laser welded hollow core steel panels

The aim of the study was to create an easily upgradable product costing model for laser welded hollow core steel panels to help in pricing decisions. The theory section includes a literature review to identify traditional and modern cost accounting methodologies, which are used by manufacturing companies. The theory section also presents the basics of steel panel structures and their manufacturing methods and manufacturing costs based on previous research. Activity-Based costing turned out to be the most appropriate methodology for the costing model because of wide product variations. Activity analysis and the determination of cost drivers based on observations and interviews were the key steps in the creation of the model. The created model was used to test how panel parameters affect the costs caused by the main manufacturing stages and materials. By comparing cost structures, it was possible to find the panel types that are the most economic and uneconomic to manufacture. A sensitivity analysis proved that the model gives sufficiently reliable cost information to support pricing decisions. More reliable cost information could be achieved by determining the cost drivers more accurately. Alternative methods for manufacturing the cores were compared with the model. The comparison proved that roll forming can be more advantageous and flexible than press brake bending. However, more extensive research showed that roll forming is possible only when the cores are designed to be manufactured by roll forming. Due to that fact, when new panels are designed consideration should be given to the possibility of using roll forming.

Tuotantofilosofiat

Työssä esitellään käytetyimpiä tuotantofilosofioita. Tuotantofilosofia on hyvin laaja käsite ja sen vuoksi myös jotkin esiteltävistä menetelmistä ovat hyvin kaukana toisistaan. Työ koostuu teoriaosiosta, jossa on esitelty kukin tuotantofilosofia ja lopuksi johtopäätöksiä-osiossa käsitellään sitä, kuinka menetelmät liittyvät toisiinsa. Työssä esitellään JIT/JOT-tuotanto, Lean-tuotanto, Monozukuri, Modulointi, Standardointi, Strategiatyö, Six Sigma, TQM, TPM, QFD, MFD, Simulointi, Digitaalinen valmistus, DFX ja ns. uudet tuotantofilosofiat. Eri menetelmistä löytyvää lähdemateriaalia on tarjolla monipuolisesti, josta johtuen menetelmistä on voitu esitellä vain pääpiirteet. Tuotantofilosofioiden avulla voidaan saavuttaa monia eri asioita. Osa menetelmistä on luotu tuotannon tehostamiseksi ja yksinkertaistamiseksi, osa puolestaan lisää tuotannon tai koko yrityksen laatutasoa ja osa puolestaan helpottaa tuotteiden suunnittelu-työtä. Moni esiteltävistä filosofioista ei istu yksinomaan yhteen edellä mainituista kategorioista vaan kattaa laajempia alueita pitäen sisällään jopa kaikkia kolmea mainittua tulosta. Näiden lisäksi työssä on esitelty lyhyesti uusia tuotantofilosofioita, jotka ovat hieman irrallisia kokonaisuuksia verrattuna muihin työssä esiteltäviin filosofioihin. Työn tarkoituksena on auttaa hahmottamaan suurta kokonaisuutta jonka tuotantofilosofiat tuottavat. On tärkeää osata hahmottaa filosofioiden riippuvuus toisistaan ja se, että otettaessa käyttöön jotain tuotantofilosofiaa, tarkoittaa se myös mahdollisesti monen muunkin asian huomioonottamista. Tätä näkökantaa selvennetään johtopäätöksissä.

Hajautettujen asiakasverkkoyhteyksien valvonta

Tässä diplomityössä tutkitaan kuinka verkonvalvonta voidaan toteuttaa hajautetussa järjestelmässä. Työssä perehdytään tavallisten tietojärjestelmien ja hajautettujen järjestelmien eroihin, kyseisten järjestelmien ominaispiirteisiin sekä käsitellään mitä verkonvalvonta on yleisellä tasolla ja miten se on yleensä toteutettu tavallisissa tietojärjestelmissä. Tutkitaan tarkemmin kuinka verkonvalvonta voidaan toteuttaa tehokkaasti hajautetussa järjestelmässä sekä mitä vaatimuksia ja haasteita verkonvalvonnassa esiintyy. Tutkimukseen valittiin myös kaksi hajautetun järjestelmän verkonvalvontaan kehitettyä valvontaohjelmistoa sekä yksi laitteistopohjainen ratkaisu joita tutkitaan ja vertaillaan tarkemmin.Selvitetään onko yrityksen kannattavaa ja valvonnan kannalta tehokasta ottaa tämänkaltaista järjestelmää käyttöön. Lopputuloksena työssä on esiteltyinä kuinka verkonvalvonta voidaan toteuttaa hajautetussa järjestelmässä ja miten olemassa olevat haasteet voidaan ratkaista. Toteutusvaihtoehdot tutkittiin ja niistä valittiin paras vaihtoehto (perfSONAR) toteutustavaksi kohdeorganisaation asiakasverkkoyhteyksien valvontaan. Lopuksi esitellään toteutussuunnitelma yrityksen asiakasyhteyksien valvomiseen tarkoitetulle verkonvalvonnalle.

Laitekunnossapidon palvelutuotteiden nykytila ja kehitysalueet

Tämän kandidaatintyön aiheena on Abb Service Laitekunnossapidon palvelutuotteet, niiden käytön ja suunnittelun nykytila sekä kehityskohteet. Tarkoitus on selvittää, kuinka paljon palvelutuotteita käytetään määritellyllä aikavälillä ja kuinka paljon tuotteille suunnitellaan kustannuksia. Työssä käsitellään myös parannusehdotuksia ja selkeitä kehitysalueita, jotta palvelutuotteiden käytettävyyttä ja suunnittelun astetta olisi mahdollista nostaa. Tutkimusta tehtiin haastatteluin eri toimipisteissä sekä SAP-toiminnanohjausjärjestelmästä saaduilla historiatiedoilla. Tiedot ajettiin Excel-listoiksi, joista oli mahdollista tarkastella tietyllä aikavälillä käytettyjä palvelutuotteita sekä niille liitettyjä suunniteltuja ja toteutuneita kustannuksia. Haastattelujen tarkoitus oli selventää ja vahvistaa omia ennalta syntyneitä johtopäätöksiä sekä kerätä kehitystoimenpiteitä ja –ideoita käytettäväksi tulevaisuudessa. Palvelutuotteita käytetään eri yksiköissä vaihtelevasti, mutta kaikille yksiköille yhteinen asia on tuotteiden suunnittelun epätarkkuus. Yleisesti ottaen tuotteita suunnitellaan, mutta hyvin usein suunnitellut kustannukset jäävät kauas toteutuneista kustannuksista. Usein suurimmat suunnittelun puutteet löytyvät kokoluokaltaan keskikokoisista töistä. Suurimpiin projekteihin on panostettu ja niiden suunnitteluunkin on täten myös uhrattu enemmän aikaa. Rahalliselta arvoltaan pienimmät työt puolestaan jätetään lähes täysin suunnittelematta. Suurimmat ongelmat liittyvät asenteisiin uutta järjestelmää kohtaan, selkeän yhteisen toimintatavan puutteeseen ja olemassa olevan palvelutuoterakenteen käytettävyyteen. Kaikkia kiinteähintaisiakaan palvelutuotteita ei ole mahdollista suunnitella täysin. Tuotteet tulisi täten jaotella eri suunnittelun tasoille, joista jokaisella tasolla suunnitteluvaatimukset olisivat hieman erilaiset. Asiakkaalle on annettava parempi mahdollisuus vaikuttaa ostamansa tuotteen sisältöön.

Teollisuuden ja yhdyskuntien energiatehokkuusselvitykset, auditoinnit 2008–2010

Nykypäivänä energiansäästötavoitteet ovat haasteena yhä useammalle energiankuluttajalle. Tavoitteisiin päästäkseen yritykset ja kunnalliset energiankuluttajat kaipaavat usein apua kannattavien energiansäätökeinojen löytämiseksi. Erilaiset energiakatselmukset vastaavat tähän tarpeeseen ja ovat esimerkki tuloksellisesta energiansäästöstä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on tutkinut energiatehokkuutta pitkään erilaisissa projekteissa teollisuuden kanssa yhteistyössä. Osa LUT:n energiatehokkuustutkimusta ovat energia-auditoinnit yrityksille ja kunnille, joita LUT Energian projektin puitteissa alettiin kehittää vuoden 2008 syksyllä. Energia-auditointien fokuksena on pyritty pitämään pumppausprosessien energiatehokkuuden optimointia, sillä aihetta on tutkittu yliopistolla laajasti. Pumppausprosesseissa on todettu olevan merkittävä energiansäästöpotentiaali: pumppauksen kuluttamasta energiasta voi olla mahdollista säästää jopa 50 % erilaisilla laite- ja säästötaparatkaisuilla. Pumppausprosessien energia-auditointeja on tehty teollisuuden pumppauskohteisiin kuin myös kunnallisiin vesi-huoltolaitoksiin. Lisäksi energia-auditointien puitteissa on tutkittu energiansäästömahdollisuuksia rakennuksissa. Energiansäästökohteita etsitään sekä lämpö- että sähköenergian osalta. Energia-auditoinneissa pumppausten osalta energiansäästöpotentiaalia on todettu olevan etenkin suuren kokoluokan pumpuissa, joilla on pitkä vuosittainen käyttöaika. Myös pumppujen säätötavalla on suuri merkitys energiankulutukseen. Rakennusten osalta on pyritty selvittämään, kuinka energiankulutus jakautuu eri kulutusryhmien kesken. Säästökohteita on löydetty muun muassa rakennusten tiiviydestä, ilmanvaihdosta kuin valaistuksestakin. Monia auditointien asiakkaita on kiinnostanut etenkin led-teknologian hyödyntäminen yleisvalaistuksessa sekä muut keinot säästää valaistuksen energiankulutuksessa. Pyrkimyksenä on kehittää energia-auditointeja projektin aikana saavutettujen kokemusten avulla sekä myös liiketaloudellisessa mielessä opinnäytetutkielmien avulla. Menestyksekäs palveluliiketoiminta edellyttää määriteltyjä toimintatapoja, riittävän tarkkaa palvelujen rajausta ja koko energia-auditointiprosessin kehittämistä aina asiakassuhteen luomisesta sen jatko-hoitoon saakka.

Yritysten ympäristöraportointi: Tapaustutkimus suomalaisista paperiteollisuusyhtiöistä

Yritysten vastuullisuudesta on tullut yhä tärkeämpi aihe sekä länsimaalaisille kuluttajille että yrityksille itselleen. Tämän tutkielman aiheeksi valikoituikin yritysten ympäristövastuu ja -raportointi sekä ympäristöraportoinnin laatu. Tutkielman teoriaosuudessa tarkastellaan lähemmin yritysten ympäristöraportointia sekä hieman sen taustalla vaikuttavaa ympäristövastuuta. Ympäristöraportoinnin kohdalla tutkitaan, kuinka ympäristöraportointia on säädelty. Lähemmän tarkastelun kohteena ovat lakisääteinen ympäristöraportointi, GRI -raportointiohjeisto sekä Global Compact toimintaperiaate. Tutkielman empiriaosuudessa puolestaan tutkitaan, kuinka suuret suomalaiset paperiteollisuusyhtiöt ovat noudattaneet teoriaosuudessa tarkasteltuja ympäristöraportoinnin säätelyjä. Empirian tavoitteena onkin saada vastaus tutkielman tutkimusongelmaan: ”Kuinka laadukkaasti suuret suomalaiset paperiteollisuusyritykset raportoivat ympäristöasioistaan?”.

Tuottavuuden mittaaminen ja johtaminen Etelä-Karjalan keskussairaalassa

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, miten tuottavuustietoa voidaan hyödyntää johtamisen tukena ja kuinka tuottavuustietoa tällä hetkellä hyödynnetään Etelä-Karjalan keskussairaalassa (EKKS). Tuottavuuden mittaamisessa hyödynnetään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuosittain julkaisemassa Hoito-toiminnan tuottavuus -tilastossa käytettävää tuottavuuden mittaamismenetelmää, jossa panoksina ovat sairaalan tai erikoisalan hoitotoiminnasta aiheutuneet kustannukset ja tuotoksina NordDRG-ryhmittelijän avulla painotetut hoitojaksot ja käynnit. Tutkimuksessa arvioitiin tuottavuuden mittaamiseen liittyvien mahdollisten virhetekijöiden vaikutusta sairaalan tuottavuuteen EKKS:n tapauksessa ja tämän perusteella tunnistettiin, miten THL:n julkaisemaa tuottavuustilastoa ja sisäistä tuottavuustietoa voidaan hyödyntää sairaalan johtamisen tukena. Pääasiallisena aineistona työssä käytettiin EKKS:n henkilöstön haastatteluja ja sairaalan taloudellisia raportteja sekä THL:n julkista ja julkaisematonta aineistoa. THL:n kehittämän hoitotoiminnan tuottavuuden mittaamismenetelmän havaittiin soveltuvan yksittäisen sairaalan käyttöön tietyin muutoksin. Vaadittavien muutosten lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin taustatekijät, jotka THL:n tuottavuustilaston ja sisäisen tuottavuustiedon tulkitsijan tulee ottaa huomioon. EKKS:n tuottavuustietojen keruussa havaittiin kehittämiskohteita, joita paran-tamalla tuottavuustiedon luotettavuutta ja hyödynnettävyyttä voidaan edelleen kehittää. Tuottavuustiedon hyödyntämistä voidaan niin ikään edelleen kehittää EKKS:ssa.

Kävijätietojen kerääminen ja hyödyntäminen osana verkkopalveluita

Kävijätietojen keräys ja tiedon hyödyntäminen ovat monelle yritykselle yksi lisäkeino saavuttaa kohdeasiakkaansa sekä tarjota heille uusia lisäpalveluita. Kävijätietojen seuraamiselle sekä näiden tietojen hyödyntämiselle löytyy lukuisia käyttökohteita aina hakukoneoptimoinnista uusien asiakkaiden etsimiseen. Moni yritys onkin löytänyt tästä itselleen uuden toimialan. Työn tavoitteena on toteuttaa IP-pohjainen kävijätietojen keräämiseen soveltuva ohjelma, jonka tietoja pystytään hyödyntämään yrityksessä, jonka tuotekonseptiin kuuluu tarjota loppukäyttäjälle maksuttomia hakemisto- ja yhteystietopalveluita. Työssä keskitytään erityisesti ylläpidettävän kävijätietorekisterin luomiseen, mutta esitellään myös, kuinka esimerkiksi yrityksen hakutuloksia voidaan kerätyillä kävijätiedoilla tehostaa sekä tarjota palveluja käyttäville asiakkaille uusia lisäpalveluita. Työssä pyritään hyödyntämään tarjolla olevia avoimiin lisensseihin pohjautuvia ratkaisuja. Tiedonkeruuta toteutettaessa on jo alussa otettava huomioon, että tiedosta ei saada täysin eksaktia, vaan suuntaa-antavaa. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, ettei tietoa voisi hyväksikäyttää.

Yhtenäisyyden pyhä ideologia. Yhteisön rakentuminen 1600-luvun ruotsalaisessa kirkollisessa kansankasvatuksessa

Tarkastelen tutkielmassani yhteisön ja sen yhtenäisyyden vaatimusten rakentumista 1600-luvun ruotsalaisen kirkollisen kansankasvatuksen teksteissä. Pääosan tutkielman lähteistä muodostavat Turun ja Viipurin hiippakunnissa pidetyt saarnat. 1600-luku oli Ruotsissa puhdasoppisuuden ja valtion keskittymisen aikaa, minkä myötä yhteisöjen rajat ja sisäinen yhtenäisyys korostuivat myös kirkollisessa kansankasvatuksessa. Saarnoilla ja muulla kirkossa tapahtuneella kasvatuksella oli 1600-luvulla tärkeä asema esivallan edustaman ideologian esittämisessä ja yleisessä tiedonvälityksessä. Tarkastelen yhteisön rakentumista sosiaalisena konstruktiona erityisesti diskursiivisella tasolla. Tutkin, kuinka yhteisöä käsitteenä ja muita yhteisöön viittaavia merkityksiä kuten kollektiivisuutta tuotettiin saarnoissa. Kiinnitän erityisesti huomiota diskurssin uskonnollisuuteen ja ideologisuuteen tarkastelemalla saarnojen sanoman legitimointia ja sen ylläpitämiä valtasuhteita. Johtoajatukseni on ollut arvioida “yhtenäisyyden pyhän ideologian” mahdollisuutta. Kontekstualisoin kirkollisen kansankasvatuksen historiallisesti. Saarnoissa jatkettiin luterilaisuuden rakentamista 1500-luvun reformaation jäljiltä ja taisteltiin symbolisesti muita uskontunnustuksia vastaan. Ajalle tyypillinen yhteiskunnallisen hierarkian korostus ja kuuliaisuuden hyve näkyivät myös yhteisöopetuksessa. Saarnat voi tulkita myös omanlaisekseen sivilisointiprosessiksi, jossa koko kansan tavat haluttiin puhdistaa. Kirkollinen kansankasvatuksen opetus yhteisöstä perustui syvän kollektiivisuuden tunteeseen. Koko luterilainen seurakunta muodosti Raamatun ajoista periytyvän yhteisön, jonka oli yhteisesti valvottava synnittömyyttään ja toisaalta itse kunkin oli pidettävä huolta omasta hurskaudestaan. Synnin teeman vuoksi kollektiivisuuteen liittyi ehdoton elämäntavallinen yhtenäisyys. Saarnoissa pyrittiin estämään kaikkinainen erilaisuus maailmankuvaan ja tärkeisiin rituaaleihin ja pyhäpäiviin liittyen. Kaikkein tärkeimmäksi yhteisön perustaksi nähtiin luterilainen usko, josta poikkeamista ei sallittu juuri missään tapauksessa. Uskontunnustusta vasten rakentui myös vahva toiseuskuvasto vääräuskoisista ja vaarallisista luterilaisten vastustajista, mikä vahvisti käsitystä ruotsalaisista oikeaoppisena ja pelastuvana yhteisönä. Ihanteellinen yhteisö nähtiin hierarkkisena ja harmonisen muuttumattomana. Tässä mielessä yhtenäisyys tarkoitti kuuliaisuutta ja yhteiskuntajärjestyksen kyseenalaistamattomuutta. Kirkollisen esivallan sanoma vahvisti sen omaa asemaa pyhäksi ymmärretyn tiedon haltijoina ja jakajina. Uskonnollisuus oli läsnä yhteisöä ja yhtenäisyyttä koskevassa opetuksessa alati ja ihanteet esitettiin poikkeuksetta joko Jumalan ilmoittamina tai muuten Jumalan vihalta säästävinä tai synnin välttämisessä edesauttavina.

Osingonjakopäätökset pienissä osakeyhtiöissä. Empiirinen tutkimus osakeyhtiölain varojenjakosäännösten toteutumisesta

Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan Suomen osakeyhtiölain pakottavien varojenjakosäännösten vaikutusta osingonjakopaatoksiin. Lain vaikutuksen seuraamisen lisäksi pyritään muodostamaan kokonaiskuva tekijöistä, jotka vaikuttavat pienissä yhtiöissä tehtäviin osingonjakopäätöksiin. Väitöskirja koostuu kahdesta eri osasta. Ensimmäisessä osassa osoitetaan, kuinka toisen osan artikkelit muodostavat kokonaisuuden ja esitellään tutkimustulokset. Väitöskirjan toinen osa koostuu neljästä toisiaan täydentävästä artikkelista. Tutkimus etenee julkaisujen myötä ensin maksukykytestin määrittelystä maksukykytestiin liittyviin oikeudellisiin ongelmiin sekä tilinpaatoksen merkitykseen osingonjakopäätöksissä, siirtyen sitten omistaja johtajan tarpeisiin ja tavoitteisiin, päättyen lopuksi velkojan näkökulmaan. Tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin kokonaiskuvan muodostaminen niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat osingonjakopäätöksen tekemiseen pienissä osakeyhtiöissä. Tavoitteena oli myös selvittää kuinka osakeyhtiölain 13 luvun varojenjakosäännökset otetaan huomioon osingonjakopäätöstä tehtäessä. Tutkimusaineistona käytettiin sekä kyselytutkimusaineistoa että tilinpäätöstietoja. Aineistoa analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimusaineistosta löydettiin kolme erilaista varallisuuden siirtämisen strategiaa. Ne nimettiin seuraavasti: tulojen maksimointi, verosuunnittelu, palkan jousto. Tutkimuksesta nousee esiin kolme keskeistä tulosta. Ensinnäkin, liiketaloustieteellinen maksukyvyn merkitys poikkeaa oikeustieteessä käsitetystä maksukyvystä. Toiseksi, osakeyhtiölain 13 luvun varojenjakosäännökset tulee ottaa huomioon sekä osingonjakopäätöstä tehtäessä että varojen tosiasiallisesti siirtyessä pois yhtiön vaikutuspiiristä. Kolmanneksi, pääomatuloverotuksen kiristyessä omistaja johtaja saattaa siirtää varallisuutta yhtiöstä yksityistalouteen osingon sijasta palkkana. Tämän seurauksena maksukykytestin merkitys vähenee erityisesti pienissä yhtiöissä. Tulosten perusteella tasetesti näyttää olevan pienissä yhtiöissä maksukykytestiä merkityksellisempi.

Viestintää ja vuorovaikutusta Jukolan Osuuskaupassa

Aktiivinen ja kehittyvä viestintä on välttämätöntä kaikille organisaatioille. Osuustoiminnassa sillä on erityinen merkitys, koska asiakas, omistaja ja jopa työntekijä on sama henkilö. Tämän pro gradu-tutkielman tarkoitukse-na oli selvittää, kuinka viestintää ja vuorovaikutusta voisi kehittää Jukolan Osuuskaupassa. Osuuskaupan eri ryhmät eli asiakasomistajat, työntekijät, esimiehet, toimi-tusjohtaja, hallinto, asiakastoimikunta ja osuuskunnan kokous ovat tärkeitä viestintään ja vuorovaikutukseen osallistujia. Työssä tarkasteltiin sisäistä viestintää sekä viestintää osuuskaupan ja asiakasomistajien välillä. Empi-riaosuutta varten haastateltiin seitsemää työntekijää ja viittä esimiestä. Hallinnon jäsenille kysymykset lähetettiin sähköpostilla ja asiakastoimi-kunnan jäsenille postitse. Tutkimus osoitti, että asiakasomistajien suorissa ja epäsuorissa vaikutta-mismahdollisuuksissa on kehitettävää. Myös palveluun ja emotionaaliseen viestintään vaikuttaisi olevan tarvetta panostaa. Lisäksi S-Pankin tehtäviä pidettiin monimutkaisina. Sisäisen viestinnän onnistumiseen näyttää suu-resti vaikuttavan esimiesten taidot. Henkilökunnan keskuudessa näyttäisi olevan tarvetta myös yleisille tilaisuuksille sekä paremmin kohdennetulle viestinnälle.

Consumers’ brand experiences of magazine brands

Tässä kvalitatiivisessa pro gradu -työssä tutkittiin kuluttajien brändikokemuksia aikakauslehtien brändeistä. Päätutkimusongelmana oli kuinka kuluttaja kokee aikakauslehden brändin. Alaongelmia olivat seuraavat: mitä ovat brändikokemukset, mitkä ovat brändikokemuksen ulottuvuudet, mitkä konseptit liittyvät brändikokemukseen, kuka on vastuussa brändikokemusten luomisesta ja miten brändikokemuksia luodaan. Tässä tutkimuksessa on analysoitu yhtä avointa kysymystä: kerro meille kokemuksiasi X lehden brändistä. Vastausten perusteella vastaajista muodostettiin kahdeksan ryhmää: Uloskasvaneet, Internet-sivujen käyttäjät, Toistoon kyllästyneet, Vertaistukijat, Nostalgiset, Uskolliset, Tyytyväiset ja Luottavaiset.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n yhteiskuntavastuuraportoinnin kehittäminen

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n tavoitteena on julkaista yhtiön ensimmäinen yhteiskuntavastuuraportti vuonna 2011. Vastuuraportin tavoitteena on täyttää GRI (Global Reporting Initiative) -ohjeiston C-tason raportointivaatimukset. Diplomityö liittyy olennaisena osana Talvivaaran yhteiskuntavastuuraportoinnin kehittämiseen. Diplomityön tavoitteena oli määrittää Talvivaaran ensimmäiseen raporttiin soveltuvat GRI-ohjeiston mukaiset mittarit. Työssä tarkastellaan Talvivaaran vuosikertomusta 2009. Työssä selvitettiin kuinka raporttia tulisi täydentää, jotta se täyttäisi GRI:n perussisällön C-tason vaatimukset. Näiden lisäksi työssä tehtiin sidosryhmäkartoitus, jossa selvitettiin yhtiön näkemys sidosryhmien odotuksista. Tulevaan vastuuraporttiin suunniteltujen mittareiden valintaan vaikutti sidosryhmien kiinnostuksen lisäksi se, kuinka olennaisia mittarit ovat Talvivaaran toiminnan kannalta. Valittujen mittareiden osalta yhtiön tuleva vastuuraportti täyttää selvästi C-tason raportointivaatimukset. Työssä annetaan ehdotus jatkotoimenpiteistä, joilla viestintää voidaan edelleen kehittää.

Suomalaisia kansanlauluja

Osa 1.