Vitamin B12 Deficiency in the aged: Laboratory Diagnosis, Prevalence and Clinical Profile

B₁₂-vitamiinin puute iäkkäillä: laboratoriodiagnostiikka, yleisyys ja yhteys sairastavuuteen Tausta: B12-vitamiinin puute on yleistä iäkkäillä ja se tulisi todeta riittävän varhaisessa vaiheessa palautumattomien vaurioiden estämiseksi. On epäselvää pitäisikö diagnostiikka kohdistaa tiettyihin riskiryhmiin vai mahdollisesti seuloa valikoimatonta vanhusväestöä. Myöskään yksimielisyyttä laboratoriotutkimusten valinnasta ei ole. Tavoitteet: Tutkimuksen tarkoituksena oli evaluoida uutta HoloTC RIA menetelmää ja tuottaa viitearvot sille, selvittää B12-vitamiinin puutteen yleisyys, yhteys sairastavuuteen ja mahdolliset riskitekijät suomalaisessa vanhusväestössä, arvioida munuaisfunktion vaikusta B12-vitamiinin puutteen laboratoriotutkimuksiin ja näiden perusteella ehdottaa suomalaiseen terveydenhuoltoon sopivaa laboratoriotutkimusstrategiaa. Aineisto ja menetelmät: Liedon iäkkäät -tutkimuksen vanhusaineisto on edustava otos yhden kunnan yli 65-vuotiaasta väestöstä, yhteensä 1260 henkilöä. Tutkittavat kävivät lääkärintarkastuksessa, ja heistä on käytettävissä runsaasti laboratoriotutkimuksia sekä tiedot sairauksista, ruokavaliosta, lääkkeiden ja vitamiinivalmisteiden käytöstä, dementiaseula ja depressiokysely. Viitearvoaineistoa varten kerättiin näytteet 84 vapaaehtoisesta terveestä aikuisesta ja menetelmäevaluaatiota varten 107 sairaalapotilaasta. Tulokset: HoloTC RIA menetelmän toistettavuus oli hyvä manuaalimenetelmäksi. 95%:n viiteväli holotranskobalamiinille oli 37-171 pmol/l. Kaikilla tutkittavilla, joilla oli muilla laboratoriotutkimuksilla osoitettu todennäköinen B12-vitamiinin puute, myös holotranskobalamiini oli viitealueen alarajaa pienempi. Suurentuneella kystatiini C-pitoisuudella osoitettu munuaisten vajaatoiminta korreloi voimakkaasti homokysteiinin (rs=0.53, p<0.001) ja metyylimalonihapon (rs=0.27, p<0.001) pitoisuuksiin, mutta ei kokonais-B12-vitamiinin (rs=- 0.04, p=0.227) tai holotranskobamiinin (rs=-0.01, p=0.817) pitoisuuksiin. Suomalaisessa vanhusväestössä B12-vitamiinin puutteen prevalenssi oli 12%. Kokonais- B12-vitamiinin pitoisuus oli matala (<150 pmol/l) 6%:lla. Miessukupuoli (OR 1.9, 95% CI 1.2-2.9), ikä ≥75 (OR 2.2, 95% CI 1.4-3.4) ja maitotuotteiden välttäminen (OR 2.3, 95% CI 1.2-4.4) lisäsivät B12-vitamiinin puutteen riskiä, mutta anemia (OR 1.3, 95% CI 0.7-2.3) tai makrosytoosi (OR 1.2, 95% CI 0.6-2.7) eivät. Päätelmät: Diagnosoimaton B12-vitamiinin puute on yleistä iäkkäillä, mutta kliinisesti merkityksellistä spesifistä riskiryhmää ei löydy. Koska anemian ja makrosytoosin puuttuminen ei poissulje B12-vitamiinin puutetta ja munuaisten vajaatoiminta heikentää metabolisten merkkiaineiden käyttökelpoisuutta, kokonais-B12-vitamiinia suositellaan ensisijaiseksi laboratoriotutkimukseksi epäiltäessä B12-vitamiinin puutetta ja tarvittaessa varmentavina tutkimuksina käytetään homokysteiiniä ja holotranskobalamiinia.

Methods for the analysis of two dimensional measurement data of paper web

This work is devoted to the problem of reconstructing the basis weight structure at paper web with black{box techniques. The data that is analyzed comes from a real paper machine and is collected by an o®-line scanner. The principal mathematical tool used in this work is Autoregressive Moving Average (ARMA) modelling. When coupled with the Discrete Fourier Transform (DFT), it gives a very flexible and interesting tool for analyzing properties of the paper web. Both ARMA and DFT are independently used to represent the given signal in a simplified version of our algorithm, but the final goal is to combine the two together. Ljung-Box Q-statistic lack-of-fit test combined with the Root Mean Squared Error coefficient gives a tool to separate significant signals from noise.

Measurement with an automated oscillometric wrist device with position sensor leads to lower values than measurements obtained with an automated oscillometric arm device from the same manufacturer in elderly persons.

OBJECTIVE: Home blood pressure (BP) monitoring is recommended by several clinical guidelines and has been shown to be feasible in elderly persons. Wrist manometers have recently been proposed for such home BP measurement, but their accuracy has not been previously assessed in elderly patients. METHODS: Forty-eight participants (33 women and 15 men, mean age 81.3±8.0 years) had their BP measured with a wrist device with position sensor and an arm device in random order in a sitting position. RESULTS: Average BP measurements were consistently lower with the wrist than arm device for systolic BP (120.1±2.2 vs. 130.5±2.2 mmHg, P<0.001, means±SD) and diastolic BP (66.0±1.3 vs. 69.7±1.3 mmHg, P<0.001). Moreover, a 10 mmHg or greater difference between the arm and wrist device was observed in 54.2 and 18.8% of systolic and diastolic measures, respectively. CONCLUSION: Compared with the arm device, the wrist device with position sensor systematically underestimated systolic as well as diastolic BP. The magnitude of the difference is clinically significant and questions the use of the wrist device to monitor BP in elderly persons. This study points to the need to validate BP measuring devices in all age groups, including in elderly persons.

Directives pratiques de la Société européenne d'hypertension sur la mesure de la pression artérielle à domicile [Practice guidelines of the European Society of Hypertension for home blood pressure measurement].

Self-measurement of blood pressure at home is increasingly used in the diagnostic and therapeutic approach of hypertension. This technique allows multiple measurements of blood pressure away from the clinical setting, making it possible to improve the evaluation of cardiovascular risk. Recently new guidelines on the use of self-measured blood pressure have been made available by the European Society of Hypertension, as summarized in the present paper.

Computer-aided volume measurement of posttraumatic orbits reconstructed with AO titanium mesh plates: accuracy and reliability

PURPOSE: To prospectively evaluate the accuracy and reliability of "freehand" posttraumatic orbital wall reconstruction with AO (Arbeitsgemeinschaft Osteosynthese) titanium mesh plates by using computer-aided volumetric measurement of the bony orbits. METHODS: Bony orbital volume was measured in 12 patients from coronal CT scan slices using OsiriX Medical Image software. After defining the volumetric limits of the orbit, the segmentation of the bony orbital region of interest of each single slice was performed. At the end of the segmentation process, all regions of interest were grouped and the volume was computed. The same procedure was performed on both orbits, and thereafter the volume of the contralateral uninjured orbit was used as a control for comparison. RESULTS: In all patients, the volume data of the reconstructed orbit fitted that of the contralateral uninjured orbit with accuracy to within 1.85 cm3 (7%). CONCLUSIONS: This preliminary study has demonstrated that posttraumatic orbital wall reconstruction using "freehand" bending and placement of AO titanium mesh plates results in a high success rate in re-establishing preoperative bony volume, which closely approximates that of the contralateral uninjured orbit.

Simultaneous measurement of regional cerebral blood flow by perfusion CT and stable xenon CT: a validation study.

BACKGROUND AND PURPOSE: Knowledge of cerebral blood flow (CBF) alterations in cases of acute stroke could be valuable in the early management of these cases. Among imaging techniques affording evaluation of cerebral perfusion, perfusion CT studies involve sequential acquisition of cerebral CT sections obtained in an axial mode during the IV administration of iodinated contrast material. They are thus very easy to perform in emergency settings. Perfusion CT values of CBF have proved to be accurate in animals, and perfusion CT affords plausible values in humans. The purpose of this study was to validate perfusion CT studies of CBF by comparison with the results provided by stable xenon CT, which have been reported to be accurate, and to evaluate acquisition and processing modalities of CT data, notably the possible deconvolution methods and the selection of the reference artery. METHODS: Twelve stable xenon CT and perfusion CT cerebral examinations were performed within an interval of a few minutes in patients with various cerebrovascular diseases. CBF maps were obtained from perfusion CT data by deconvolution using singular value decomposition and least mean square methods. The CBF were compared with the stable xenon CT results in multiple regions of interest through linear regression analysis and bilateral t tests for matched variables. RESULTS: Linear regression analysis showed good correlation between perfusion CT and stable xenon CT CBF values (singular value decomposition method: R(2) = 0.79, slope = 0.87; least mean square method: R(2) = 0.67, slope = 0.83). Bilateral t tests for matched variables did not identify a significant difference between the two imaging methods (P >.1). Both deconvolution methods were equivalent (P >.1). The choice of the reference artery is a major concern and has a strong influence on the final perfusion CT CBF map. CONCLUSION: Perfusion CT studies of CBF achieved with adequate acquisition parameters and processing lead to accurate and reliable results.

When physician-expressed uncertainty leads to patient dissatisfaction: a gender study.

CONTEXT: Communication guidelines often advise physicians to disclose to their patients medical uncertainty regarding the diagnosis, origin of the problem, and treatment. However, the effect of the expression of such uncertainty on patient outcomes (e.g. satisfaction) has produced conflicting results in the literature that indicate either no effect or a negative effect. The differences in the results of past studies may be explained by the fact that potential gender effects on the link between physician-expressed uncertainty and patient outcomes have not been investigated systematically. OBJECTIVES: On the basis of previous research documenting indications that patients may judge female physicians by more severe criteria than they do male physicians, and that men are more prejudiced than women towards women, we predicted that physician-expressed uncertainty would have more of a negative impact on patient satisfaction when the physician in question was female rather than male, and especially when the patient was a man. METHODS: We conducted two studies with complementary designs. Study 1 was a randomised controlled trial conducted in a simulated setting (120 analogue patients Analogue patients are healthy participants asked to put themselves in the shoes of real medical patients by imagining being the patients of physicians shown on videos); Study 2 was a field study conducted in real medical interviews (36 physicians, 69 patients). In Study 1, participants were presented with vignettes that varied in terms of the physician's gender and physician-expressed uncertainty (high versus low). In Study 2, physicians were filmed during real medical consultations and the level of uncertainty they expressed was coded by an independent rater according to the videos. In both studies, patient satisfaction was assessed using a questionnaire. RESULTS: The results confirmed that expressed uncertainty was negatively related to patient satisfaction only when the physician was a woman (Studies 1 and 2) and when the patient was a man (Study 2). CONCLUSIONS: We believe that patients have the right to be fully informed of any medical uncertainties. If our results are confirmed in further research, the question of import will refer not to whether female physicians should communicate uncertainty, but to how they should communicate it. For instance, if it proves true that uncertainty negatively impacts on (male) patients' satisfaction, female physicians might want to counterbalance this impact by emphasizing other communication skills.

Comparison of central macular thickness (CMT) measurement between time domain and spectral domain (SD) optical coherence tomography (OCT) and reproducibility of SD OCT in active neovascular AMD

Purpose: To evaluate the reproducibility of Cirrus-SD OCT measurements and to compare central macular thickness (CMT) measurements between TD-Stratus and SD-Cirrus OCT in patients with active exudative AMD. Methods: Consecutive case series of patients with active exudative AMD seen in the Medical Retina Department. Patients underwent 1 scan with Stratus (macular thickness map protocol) and 5 scans with Cirrus (Macular Cube protocol) at the same visit by the same experienced examiner. To be included, patients best-corrected visual acuity (BCVA) had to be >20/200 while all scans had to be of sufficient quality, well-centered and at least one Cirrus scan with CMT >300 microns. The repeatability of the SD Cirrus was estimated by using all 5 CMT measurements and the mean of the Cirrus measurements was compared with the CMT obtained by TD Stratus. Results: Cirrus OCT demonstrated high intraobserver repeatability at the central foveal region (ICC 96%). The mean of the CMT measurements was 321microns for Stratus and 387 microns for Cirrus. The average difference was 65m (SD=30). The coefficient of concordance between Stratus and Cirrus CMT measurements was rho=0,749 with a high precision and a moderate accuracy. The equation of the line of regression between Stratus and meanCirrus is given by the following: M_stratus = 0,848 x m_cirrus - 4,496 (1).Conclusions: The Cirrus macular cube protocol allows reproducible CMT measurements in patients with active exudative AMD. In cases of upgrading from TD to SD use and vice versa, there is the possibility to predict the measurements by using the equation (1). These real life data and conclusions can help in improving our clinical management of patients with neovascular AMD.

Machine vision measurement system for paper printability assessments

This work had two primary objectives: 1) to produce a working prototype for automated printability assessment and 2) to perform a study of available machine vision and other necessary hardware solutions. The three printability testing methods, IGT Picking,He¬liotest, and mottling, considered in this work have several different requirements and the task was to produce a single automated testing system suitable for all methods. A system was designed and built and its performance was tested using the Heliotest. Working proto¬types are important tools for implementing theoretical methods into practical systems and testing and demonstrating the methodsin real life conditions. The system was found to be sufficient for the Heliotest method. Further testing and possible modifications related to other two test methods were left for future works. A short study of available systems and solutions concerning image acquisition of machine vision was performed. The theoretical part of this study includes lighting systems, optical systems and image acquisition tools, mainly cameras and the underlying physical aspects for each portion.

Visual measurement of laser-arc hybrid welding

Tässä työssä raportoidaan hybridihitsauksesta otettujen suurnopeuskuvasarjojen automaattisen analyysijärjestelmän kehittäminen.Järjestelmän tarkoitus oli tuottaa tietoa, joka avustaisi analysoijaa arvioimaan kuvatun hitsausprosessin laatua. Tutkimus keskittyi valokaaren taajuuden säännöllisyyden ja lisäainepisaroiden lentosuuntien mittaamiseen. Valokaaria havaittiin kuvasarjoista sumean c-means-klusterointimenetelmän avullaja perättäisten valokaarien välistä aikaväliä käytettiin valokaaren taajuuden säännöllisyyden mittarina. Pisaroita paikannettiin menetelmällä, jossa yhdistyi pääkomponenttianalyysi ja tukivektoriluokitin. Kalman-suodinta käytettiin tuottamaan arvioita pisaroiden lentosuunnista ja nopeuksista. Lentosuunnanmääritysmenetelmä luokitteli pisarat niiden arvioitujen lentosuuntien perusteella. Järjestelmän kehittämiseen käytettävissä olleet kuvasarjat poikkesivat merkittävästi toisistaan kuvanlaadun ja pisaroiden ulkomuodon osalta, johtuen eroista kuvaus- ja hitsausprosesseissa. Analyysijärjestelmä kehitettiin toimimaan pienellä osajoukolla kuvasarjoja, joissa oli tietynlainen kuvaus- ja hitsausprosessi ja joiden kuvanlaatu ja pisaroiden ulkomuoto olivat samankaltaisia, mutta järjestelmää testattiin myös osajoukon ulkopuolisilla kuvasarjoilla. Testitulokset osoittivat, että lentosuunnanmääritystarkkuus oli kohtuullisen suuri osajoukonsisällä ja pieni muissa kuvasarjoissa. Valokaaren taajuuden säännöllisyyden määritys oli tarkka useammassa kuvasarjassa.

Fast gas chromatography and negative-ion chemical ionization tandem mass spectrometry for forensic analysis of cannabinoids in whole blood.

The present work describes a fast gas chromatography/negative-ion chemical ionization tandem mass spectrometric assay (Fast GC/NICI-MS/MS) for analysis of tetrahydrocannabinol (THC), 11-hydroxy-tetrahydrocannabinol (THC-OH) and 11-nor-9-carboxy-tetrahydrocannabinol (THC-COOH) in whole blood. The cannabinoids were extracted from 500 microL of whole blood by a simple liquid-liquid extraction (LLE) and then derivatized by using trifluoroacetic anhydride (TFAA) and hexafluoro-2-propanol (HFIP) as fluorinated agents. Mass spectrometric detection of the analytes was performed in the selected reaction-monitoring mode on a triple quadrupole instrument after negative-ion chemical ionization. The assay was found to be linear in the concentration range of 0.5-20 ng/mL for THC and THC-OH, and of 2.5-100 ng/mL for THC-COOH. Repeatability and intermediate precision were found less than 12% for all concentrations tested. Under standard chromatographic conditions, the run cycle time would have been 15 min. By using fast conditions of separation, the assay analysis time has been reduced to 5 min, without compromising the chromatographic resolution. Finally, a simple approach for estimating the uncertainty measurement is presented.

Aerosolien vaikutus säteilynkulkuun ilmakehässä

Aerosolien vaikutusta säteilynkulkuun ilmakehässä tutkitaan muun muassa niiden ilmastonmuutokseen vaikuttavien ominaisuuksien sekä erilaisten maanpuolustukseen liittyvien sovellusten vuoksi. Tässä työssä keskityttiin aerosolien aiheuttamaan infrapunasäteilyn vaimenemiseen horisontaalisella polulla. Mitattuja vaimennuksen arvoja verrattiin mallinnettuihin ja etsittiin syitä niiden välisiin eroihin. Työn alussa tutustuttiin aerosolien tyypillisiin ominaisuuksiin sekä säteilyn ja aerosolien väliseen vuorovaikutukseen. Tämän jälkeen esiteltiin mittauksissa käytetyt laitteet sekä mallinnuksessa käytetty ohjelmisto ja tiedonkäsittely. Työssä tutkittiin mitattujen ja mallinnettujen aerosolivaimennuskertoimien käyttäytymistä eri sääpametrien (näkyvyys, suhteellinen kosteus ja lämpötila) suhteen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös mitattuja kokojakaumia ja niitä verrattiin mallinnuksessa käytettyihin. Mittalaitteiden epävarmuuksien ja käyttökelpoisten mittaustulosten vähyyden johdosta täyttä varmuutta mittauksien tarkkuudesta ei saavutettu. Mittausten epävarmuudesta huolimatta kävi ilmi, että mitatut kokojakaumat eivät täysin vastaa mallin käyttämiä kokojakaumia. Tulevaisuudessa mittauksia pitää jatkaa, jotta tiedon analysointiin saadaan tarpeeksi kelvollisia mittaustuloksia ja mittalaitteiden luotettavuus selviää.

Methods for Region Based Paper Surface Roughness Measurement

Paperin pinnan karheus on yksi paperin laatukriteereistä. Sitä mitataan fyysisestipaperin pintaa mittaavien laitteiden ja optisten laitteiden avulla. Mittaukset vaativat laboratorioolosuhteita, mutta nopeammille, suoraan linjalla tapahtuville mittauksilla olisi tarvetta paperiteollisuudessa. Paperin pinnan karheus voidaan ilmaista yhtenä näytteelle kohdistuvana karheusarvona. Tässä työssä näyte on jaettu merkitseviin alueisiin, ja jokaiselle alueelle on laskettu erillinen karheusarvo. Karheuden mittaukseen on käytetty useita menetelmiä. Yleisesti hyväksyttyä tilastollista menetelmää on käytetty tässä työssä etäisyysmuunnoksen lisäksi. Paperin pinnan karheudenmittauksessa on ollut tarvetta jakaa analysoitava näyte karheuden perusteella alueisiin. Aluejaon avulla voidaan rajata näytteestä selvästi karheampana esiintyvät alueet. Etäisyysmuunnos tuottaa alueita, joita on analysoitu. Näistä alueista on muodostettu yhtenäisiä alueita erilaisilla segmentointimenetelmillä. PNN -menetelmään (Pairwise Nearest Neighbor) ja naapurialueiden yhdistämiseen perustuvia algoritmeja on käytetty.Alueiden jakamiseen ja yhdistämiseen perustuvaa lähestymistapaa on myös tarkasteltu. Segmentoitujen kuvien validointi on yleensä tapahtunut ihmisen tarkastelemana. Tämän työn lähestymistapa on verrata yleisesti hyväksyttyä tilastollista menetelmää segmentoinnin tuloksiin. Korkea korrelaatio näiden tulosten välillä osoittaa onnistunutta segmentointia. Eri kokeiden tuloksia on verrattu keskenään hypoteesin testauksella. Työssä on analysoitu kahta näytesarjaa, joidenmittaukset on suoritettu OptiTopolla ja profilometrillä. Etäisyysmuunnoksen aloitusparametrit, joita muutettiin kokeiden aikana, olivat aloituspisteiden määrä ja sijainti. Samat parametrimuutokset tehtiin kaikille algoritmeille, joita käytettiin alueiden yhdistämiseen. Etäisyysmuunnoksen jälkeen korrelaatio oli voimakkaampaa profilometrillä mitatuille näytteille kuin OptiTopolla mitatuille näytteille. Segmentoiduilla OptiTopo -näytteillä korrelaatio parantui voimakkaammin kuin profilometrinäytteillä. PNN -menetelmän tuottamilla tuloksilla korrelaatio oli paras.