Kauppatiede muutoksen kourissa : kentän monimuotoistuminen ja Helsingin kauppakorkeakoulun rooli

Referee-artikkeli

Väsymisen kyseenalaisuus

Lektio 20.4.1996, Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos.

Helsingin seudun liikenteenhallinnan kärkihankkeiden päivitys 2011

Työn tavoitteena oli kokonaisnäkemyksen luominen Helsingin seudun liikenteenhallinnan tilasta ja kehitysnäkymistä sekä seuraavien tärkeimpien kehittämispolkujen tunnistaminen ja konkretisointi toimenpiteiksi. Työssä keskityttiin seuraaviin painopistealueisiin 1. Liityntäpysäköinnin informaation ja maksujärjestelmien kehittäminen 2. Liikenteenhallintakeskuksen toiminnan kehittäminen ja laajentaminen 3. Liikennejärjestelmän reaaliaikainen tilannekuva ja lyhyen aikavälin ennusteet 4. Pääkaupunkiseudun pääväylien ruuhkien ja häiriöiden hallinta 5. Joukkoliikenteen ajantasaisen matkustajainformaation kehittäminen. Työssä laadittiin katsaus kullakin painopistealueella jo tapahtuneeseen sekä käynnissä olevaan kehitystyöhön, kuvattiin esiin nousseita ongelmia ja laadittiin esitys vuoteen 2020 ulottuvasta toiminnallisesta tavoitetilasta sekä konkreettisista kehittämistoimista. Työssä järjestettiin myös tulevaisuustyöpaja, johon pyydettiin alustuksia valikoiduilta viranomaistahoilta, tutkijoilta ja palveluntuottajilta. Näiden keskustelujen kautta kirkastettiin seudun toimijoiden näkemystä älyliikenteen toimialan kehitysnäkymistä ja –tarpeista. Työn lopputuloksena syntyneeseen toimenpideohjelmaan kirjattiin yhteensä 30 hanketta. Näistä viisi hanketta valittiin työpajatyöskentelyn kautta varsinaisiksi kärkihankkeiksi, joiden toteutus on kriittistä liikkujien ja viranomaistyön palvelutason kannalta ja joka edellyttää usean toimijan yhteistyötä. Lisäksi tunnistettiin joukko seurattavia hankkeita. Valitut kärkihankkeet, käynnistämisen vastuutaho sekä tavoitteellinen käynnistysvuosi ovat seuraavat: 1. Liityntäpysäköinnin dynaamisen informaatiojärjestelmän pilotointi Hämeenlinnanväylän käytävässä Kehäradan asemilla (HSL 2012) 2. HSL:n alueen joukkoliikenteen häiriönhallinnan uudelleenorganisointi (HSL, Liikennevirasto 2012) 3. Seudullisen liikenteenhallintasuunnitelman laadinta verkollisen operoinnin kehittämiseksi häiriötilanteissa (ELY-keskus, Liikennevirasto 2013) 4. Reaaliaikaisen sujuvuustiedon tuottaminen ruuhkautuvalta pääkatu- ja alempiasteiselta maantieverkolta (Liikennevirasto, kunnat 2012) 5. Liikenteen vaihtuvan ohjauksen ja tiedottamisen hyödyntäminen pääväylien ruuhkautumisen ja häiriöiden hallinnassa. (ELY-keskus 2012) Kärkihankkeisiin ei liity sellaisia riippuvuuksia, että niitä ei voitaisi käynnistää ennen päätöksentekoa jostakin muusta investoinnista. Merkittävimmät riippuvuudet liittyvät LIJ2014-järjestelmän ajoneuvojen paikannuksen ja muiden työkalujen valmistumiseen. Johtoryhmän linjauksen mukaan kärkihankkeissa ja muissakin toimijoiden omissa hankkeissa syntyvien tietojärjestelmien rajapinnat avataan soveltuvasti kaupallisten toimijoiden käyttöön, jolloin syntyvien kaupallisten loppukäyttäjäpalveluiden kautta voidaan parantaa tietopalvelujen tavoittavuutta. Kärkihankkeiden valinta ja sisältö on rakennettu pitkälti sen lähtökohdan varaan, että liikenteen tietopalveluissa julkistoimijoiden roolina on pääasiassa lähtötietojen tuottaminen ja jakaminen varsinaisille palveluntuottajille. Vuoteen 2016 mennessä uusien rajapintojen kautta jaettavien tietojen määrä on nykyiseen verrattuna huomattavasti laajempi, ja odotukset uusien ja innovatiivisten palvelujen syntymiselle ovat korkeat. HLH-johtoryhmä nimeää jokaisen kärkihankkeen läpiviennistä vastaavan työryhmän, joiden työskentelyä ohjataan nykyisen kaltaisessa johtoryhmätyössä. Johtoryhmätyön organisointi on todettu toimivaksi, sillä ryhmä koostuu seudun 14 kunnan alueen keskeisistä julkisista toimijoista ja sen kautta on olemassa vahvat kytkennät sekä seudun liikennejärjestelmätyöhön (HLJ) että valtakunnalliseen älyliikenteen kehitystyöhön.

Feministisen tutkimuksen monitieteisyys ja identiteetin kysymys : virkaanastujaisesitelmä Helsingin yliopiston naistutkimuksen professorin virkaan 2.12.2009

Virkaanastujaisesitelmä Helsingin yliopiston naistutkimuksen professorin virkaan 2.12.2009.

Yliopisto- ja tutkimussektori performatiivisten konfliktien kenttänä

Referee-artikkeli

Osingonirtoamispäiväilmiö Helsingin pörssissä 2000–2011

Osakkeiden kurssi putoaa osingonirtoamispäivänä keskimäärin osinkoa vähemmän, mutta tälle ilmiölle ei ole löytynyt laajasta monia markkinoita ja ajanjaksoja tarkastelevasta tutkimuksesta huolimatta universaalia selittävää teoriaa. Verotus, kaupankäyntikustannukset, markkinoiden mikrorakenne ja riski ovat eri teorioiden ja useiden tutkimusten mukaan keskeisiä selittäviä tekijöitä ilmiölle. Tässä tutkimuksessa on analysoitu osingonirtoamispäiväilmiötä Suomen osakemarkkinoi-den paljon vaihdetuilla osakkeilla vuosina 2000–2011. Tutkimuksessa selvitettiin putoaako osakkeen kurssi osingonirtoamispäivänä osingon verran, vaikuttiko verotus osingonirtoamispäivä-ilmiöön ja oliko osingonirtoamispäivän ympärillä kaytävällä lyhytaikaisella kaupankäynnillä mahdollista saada tuottoa. Tarkasteltaltavalla ajanjaksolla Suomessa toteutettiin vuonna 2005 osinkoverotusta kiristänyt uudistus, jonka vaikutuksia osingonirtoamispäiväilmiöön tutkittiin osana työtä. Osinkoverouudistuksen odotettiin pudottavan kurssilaskusuhdetta. Lyhytaikaisen kaupankäynnin kannattavuutta tarkasteltiin osingonirtoamispäivän yhteydessä eri sijoittajaryhmien kannalta. Osingonirtoamispäivän kurssipudotusta tutkittiin osakkeen hinnan pudotuksen ja osingon muodostamalla markkinakorjatulla kurssilaskusuhteella. Osinkotuoton vaikutusta osingon-irtoamispäiväilmiöön tarkasteltiin jaottelemalla havainnot osinkotuoton mukaan. Lyhytaikaisen kaupankäynnin kannattavuutta tutkittiin kaupankäyntikustannusten ja osinkotuoton mukaan lasketuilla arbitraasivapailla rajoilla. Keskimääräinen kurssilaskusuhde koko tutkimuksen ajanjaksolta oli 0,98. Vuosien 2000–2004 ja 2006–2011 kurssilaskusuhteet olivat vastaavasti 0,92 ja 0,99. Osakkeiden kurssit putosivat osinkoa vähemmän, mutta pudotus ei poikennut tilastollisesti merkitsevästi osingon määrästä. Osinkotuoton ja kurssilaskusuhteen välillä havaittiin positiivinen korrelaatio. Vuoden 2005 kotimaisten veronalaisten omistajien osinkoverotusta kiristänyt uudistus ei pudottanut koko aineiston kurssilaskusuhdetta odotetulla tavalla, mutta matalan ja korkean osinkotuoton ryhmissä pudotus havaittiin. Useimpien sijoittajaryhmien oli mahdollista hyötyä lyhytaikaisesta kaupankäynnistä molemmilla tutkituilla ajanjaksoilla. Alle yhden kurssilaskusuhde molemmilla tämän tutkimuksen ajanjaksolla ehdottaa marginaaliseksi sijoittajaksi Helsingin pörssissä ulkomaista tai verovapaata sijoittajaa. Tulokset viittaavat osingonirtoamispäivän ympärillä käytävällä lyhytaikaisella kaupankäynnillä esiintyviin tuottomahdollisuuksiin. Mahdolliset tuotot eivät kuitenkaan ole riskittömiä. Markkinoiden tehostuminen ja kaupankäyntikustannusten alentuminen ovat voineet vähentää näitä tuotonsaannin mahdollisuuksia.

YLIOPISTON LAATUAKKREDITOINNIN KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI JA SELITTÄMINEN : Case Turun kauppakorkeakoulu

Yliopistojen välisen kilpailun kiristyminen ja tuloksellisuuden korostuminen on vaikuttanut 2000- luvulla suoritettavaan laatutyöhön. Tätä jatkuvasti haasteellisemman toimintaympäristön edellyttämää laatutyötä arvioidaan erilaisin menetelmin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tutkimuksessa tutkitaan koulutusorganisaatioiden akkreditointeja sosiaalis-institutionaalisesta näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, kuinka akkreditoinnin tyyppisen hankkeen edullisuutta arvioidaan ja kuinka siihen liittyvää arviointia voitaisiin kehittää. Lisäksi tutkimuksessa pyritään selittämään koulutusorganisaatioiden akkreditointeja. Tutkimus toteutettiin toiminta-analyyttisenä tapaustutkimuksena Turun kauppakorkeakoulussa. Aineiston keruu suoritettiin haastatellen EQUIS-akkreditointiprosessiin osallistuneita avainhenkilöitä ja tutustumalla kohdeorganisaation kirjallisiin dokumentteihin. Vertailuorganisaationa käytettiin Helsingin kauppakorkeakoulua. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kustannus-hyötyanalyysin teoriasta ja institutionaalisesta teoriasta. Tutkimuksessa havaittiin, että akkreditoinnin tyyppisen hankkeen kohdalla edullisuusarviointi suoritettiin melko suppeasti ja hanketta tarkasteltiin lähinnä strategisena tai välttämättömänä investointina. Akkreditoinnin viestinnälliset vaikutukset ja sen myötä avautuvat yhteistyömahdollisuudet nähtiin niin tärkeinä, että perinteisen rahamääräisen kustannus-hyötyanalyysin suorittamista ei pidetty mielekkäänä. Akkreditointeja käsittelevissä tutkimuksissa esitetyt väitteet akkreditoinnin negatiivisesta vaikutuksesta strategiseen päätöksentekoon eivät saa tukea suoritetulta tutkimukselta. Edullisuustarkastelun kehittämiseksi tutkimuksessa ehdotetaan mm. edullisuustarkastelun kohteena olevan ajanjakson pidentämistä kattamaan sekä akkreditointia edeltävää että sen jälkeistä ajanjaksoa, jotta esim. akkreditoinnin ylläpidon sitomat resurssit tulevat huomioiduksi. Yliopisto-organisaatioiden akkreditointien kustannus-hyötyanalyyttistä selittämistä täydennettiin soveltamalla institutionaalisen isomorfismin teoriaa. Rahamääräisen edullisuuden tarkastelun lisäksi osallistumista perusteltiin organisaatioiden halulla kopioida menestyneiden organisaatioiden toimintamalleja. Lisäksi havaittiin akkreditoitujen organisaatioiden muodostamien verkostojen luomat normatiiviset paineet.

SISÄPIIRIN KAUPANKÄYNTI OMIA OSAKKEITAAN OSTAVISSA PÖRSSIYHTIÖISSÄ - Toiminta-analyyttinen tarkastelu Helsingin Pörssin markkina-arvoltaan pienistä yhtiöistä

Tässä tutkielmassa tarkastellaan sisäpiirin kaupankäyntiä suomalaisten, markkina-arvoltaan pienten, pörssiyritysten omien osakkeiden ostojen ympärillä. Huolimatta aiheen herättämistä mielenkiintoisista kysymyksistä, sisäpiirin kaupankäynnistä omien osakkeiden ympärillä on verraten vähän akateemista tutkimusta. Suomessa aihepiiriä ei ole tiettävästi tutkittu lainkaan. Tätä tutkielmaa innoittivat erityisesti havainnot reaalimaailmasta, jotka antoivat impulssin induktiiviselle lähestymistavalle ja uusien teorioiden kehittämiselle. Kriitikot ovat esittäneet kysymyksen, pitäisikö takaisinostoja toteuttavien yritysten johdon ostaa osakkeita myös omaan lukuunsa. Mutta entä jos sisäpiiri myykin omia omistuksiaan samaan aikaan, kun yhtiö suorittaa omien osakkeiden takaisinostoja? Lainsäädäntö ei aseta rajoitteita tällaiselle toiminnalle. Takaisinostoja on siis mahdollista yrittää käyttää myös opportunistiseen osakekurssin tai likviditeetin nostamiseen, mutta mikäli takaisinostot suoritetaan Euroopan unionin komission asetuksen (N:o 2273/2003) mukaisesti, saavuttaa yritys nykylainsäädännön mukaisen turvasataman (safe harbor) syytteiltä osakekurssin manipulointia vastaan. Tilanteissa, jossa takaisinostoja toteutetaan samanaikaisesti kun sisäpiiri myy omia omistuksiaan, on kiistatta päämiehen ja agentin välinen eturistiriita. Tutkielmassa analysoitiin 992 sisäpiirikauppaa aikavälillä 11.7.2006–31.7.2009. Aineistosta havaittiin kolmen suomalaisen pörssiyrityksen sisäpiirin myyneen omistuksiaan merkittävästi takaisinostojen aikana. Kun analyysi tarkennettiin kaupankäyntipäiville, havaittiin, että sekä sisäpiirimyynnit että takaisinostot voivat olla jopa 100% osakkeen päivävaihdosta. Tämä antaa vahvan signaalin siitä, että sisäpiiri pyrkii hyödyntämään takaisinostojen kasvattamaa likviditeettiä ajoittaessaan henkilökohtaisten osakkeidensa myyntiä.

Jytky. Eduskuntavaalien 2011 mediajulkisuus

Jytkyillä viitattiin 1900-luvun alussa hurjiin maalaistansseihin. Vuosisataa myöhemmin Timo Soini risti jytkyksi perussuomalaisten vaalivoiton. Käsissäsi oleva Jytky on tutkimus, joka läpivalaisee kevään 2011 eduskuntavaalien mediajulkisuuden. Oliko vaalijulkisuus samanlaista Eirasta Inariin? Mikä merkitys oli television vaalitenteillä? Millaisen jännitteen EU:n talouskriisin syveneminen vaalikamppailuun toi? Ketkä puoluejohtajista olivat valokeilassa, ketkä jäivät varjoon? Miten Timo Soini isännöi puoluettaan kampanjoinnin kiihtyessä? Teoksessa osoitetaan, että populistisen haastajan viesti välittyi. Perussuomalaisten mediakuva oli kuitenkin ristiriitainen: Soinin joukkojen gallup-menestystä rummuttaneet jutut saivat rinnalleen uhkakuvien sävyttämän tulkinnan impivaaralaisesta perus-Suomesta. Vaalijulkisuutta hallinneen agendan loi yhtenäistä uutisvirtaa tuottanut etelän media – Helsingissä sijaitsevat yhteistoimitukset ja suuret mediatalot. Sosiaalisessa mediassa uutiset kuitenkin elivät omaa elämäänsä ja tiedotusvälineiden tuottama kuva tuli haastetuksi. Kirjan kirjoittajat ovat Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen tutkijoita. Teos on Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman tutkimushankkeen loppuraportti.