Entry Mode Choice in a Hard Service Company

Pro gradun tavoitteena oli löytää tärkeimmät seikat, jotka vaikuttavat kansainvälisen operaatiomuodon valintaan. Tutkimuskohteena olivat suomalaiset pienet tai keskisuuret tuotteistetut ohjelmistopalveluyritykset. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta sekä case-tutkimusta. Tutkimus koostui kahdesta osasta: teoreettinen osa sekä empiirinen kahden case yrityksen analyysi. Operaatiomuodon valintaan vaikuttavat tekijät jaettiin sisäisiin (yritys, tuote ja päätöksentekijä), ulkoisiin (ala ja maa) ja operaatiomuodon (kontrolli, riski, resurssit, joustavuus, tuotot ja kulut) tekijöihin. Teoreettisesti operaatiomuodon valinta on erittäin monimutkainen päätös ja sitä on tutkittu monelta kannalta. Tämä empiirinen tutkimus osoittaa, että yrityksen resurssit olivat tärkein vaikuttava tekijä molemmissa yrityksissä.

International cash management and how to optimize it in China, Case: Stora Enso Oyj School of Business

The aim of this study was to analyze and give proposals for the case-company how to optimize cash management in China. The purpose of the theoretical part was to enlighten the liquidity and cash management practices in an international environment and apply these into the different, regulated environment of China. In the theoretical part both domestic and international literature, articles and journals were used. The results of the empirical part are based on the in-formation from the case-company and its associates. Information was gathered mainly via internal questionnaire which was sent to the case com¬pany's subsidiaries involved with the study. Mainly company-internal factors were studied. The main result of the study implies that China is a challenging environment to optimize cash management, as the structures used elsewhere can not be applied to China as such. The study clarified the picture of the current cash management situation within the case company's China units. Can be seen, that by optimizing their cash management it is possible to especially increase control, and interest earnings and utilize internal liquidity more efficiently.

Predictors of trabecular bone score in school children.

UNLABELLED: Trabecular bone score (TBS) is a DXA-based tool that assesses bone texture and reflects microarchitecture. It has been shown to independently predict the risk of osteoporotic fracture in the elderly. In this study, we investigated the determinants of TBS in adolescents. INTRODUCTION: TBS is a gray-level textural measurement derived from lumbar spine DXA images. It appears to be an index of bone microarchitecture that provides skeletal information additional to the standard BMD measurement and clinical risk factors. Our objectives were to characterize the relationship between TBS and both age and pubertal stages and identify other predictors in adolescents. METHODS: We assessed TBS by reanalyzing spine DXA scan images obtained from 170 boys and 168 girls, age range 10-17 years, gathered at study entry and at 1 year, using TBS software. The results are from post hoc analyses obtained using data gathered from a prospective randomized vitamin D trial. Predictors of TBS were assessed using t test or Pearson's correlation and adjusted using regression analyses, as applicable. RESULTS: The mean age of the study population was 13.2 ± 2.1 years, similar between boys and girls. Age, height, weight, sun exposure, spine BMC and BMD, body BMC and BMD, and lean and fat mass are all significantly correlated with TBS at baseline (r = 0.20-0.75, p < 0.035). Correlations mostly noted in late-pubertal stages. However, after adjustment for BMC, age remained an independent predictor only in girls. CONCLUSIONS: In univariate exploratory analyses, age and pubertal stages were determinants of TBS in adolescents. Studies to investigate predictors of TBS and to investigate its value as a prognostic tool of bone fragility in the pediatric population are needed.

Expanding to institutionally different countries. Reasons, Firm International Experience, and Entry Mode Choice

We examine entry mode choice and its consequences when a multinational enterprise (MNE) expands into an institutionally different country. We argue that discussions of entry mode should distinguish between informal (e.g., culture) and formal (e.g., laws) institutions, and should take into account not just the home country of the MNE and its distance to the focal host country, but the MNE's overall footprint and experience across the world in general, especially in countries with an institutional structure that is similar to that of the focal host country. Specifically, we argue that firms with experience in countries with different informal institutions will be more likely to enter via acquisitions than firms without such experience, that such experience will not matter as much in the case of formal institutions, and that such firms will exit more quickly when they enter via equity alliances than through full acquisitions. We also distinguish between balanced and unbalanced alliances and argue that balanced alliances will be more enduring, but only when the host country is culturally (not legally) different from the other countries where the MNE has experience. Our arguments suggest that entry mode should be conditioned on a firm's experience in other markets, and that intercountry differences in formal versus informal institutions have distinct influences on entry mode.

Ergonomics and musculoskeletal pain among postgraduate students and faculty members of the School of Dentistry of the University of Barcelona (Spain). A cross-sectional study

Objectives: To evaluate the intensity and location of musculoskeletal pain suffered by students and professors from different postgraduate programs of the School of Dentistry of the University of Barcelona (Spain), to identify the variables related to the occurrence of musculoskeletal symptoms and signs, and to establish possible preventive measures for such disorders. Materials and Methods: A cross-sectional study was made among students and faculty members from different postgraduate courses of the School of Dentistry at the University of Barcelona between May and June 2007. A total of 74 dentists (54 postgraduate students and 20 faculty members) completed an anonymous questionnaire containing 19 questions. The variables were divided into three main groups: sociodemographic information, ergonomic features and musculoskeletal pain arising from professional practice. Results: Most of the dentists (79.8%) had experienced some kind of musculoskeletal pain in the last 6 months. On comparing the different locations of pain (lumbar, cervical, dorsal, wrist, shoulder and others), the neck was found to be the most commonly affected location (58% of all subjects), and only 34% of the respondents took some preventive measures against musculoskeletal disorders. Women showed a higher frequency of intense pain involving the cervical, lumbar, dorsal and wrist areas (p<0.05). A higher incidence of wrist pain was recorded in professionals exclusively dedicated to oral surgery (p<0.05). No statistically significant correlation was found between the workload (hours) and pain in the different anatomical locations (p>0.05). Conclusions: An important incidence of pain symptoms secondary to musculoskeletal disorders was observed, particularly in the cervical region. Females and younger dentists showed a higher frequency of such symptoms. The implementation of preventive measures is necessary, in view of the high incidence of these disorders

Social competence and loneliness during the school years - Issues in assessment, interrelations and intergenerational transmission

Väitöskirjassa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten sosiaalisen kompetenssin ja yksinäisyyden mittaamista, yhteyksiä ja periytyvyyttä vanhemmilta heidän lapsilleen. Alakouluikäisten lasten tutkimusaineisto (n=985) koostuu lapsilta itseltään, heidän luokkatovereiltaan, opettajiltaan ja vanhemmiltaan vuosina 2000 - 2004 osana Merkitystä etsimässä – tutkimusprojektia (M. Vauras) kerätystä aineistosta. Mukana on itse-, toveri-, opettaja- ja vanhempien arviot lasten sosiaalisesta kompetenssista, seuranta-aineisto lasten yksinäisyydestä, opettajien arviot lasten motivationaalisesta orientaatiosta, standardoiduin testisarjoin arvioidut akateemiset taidot sekä lasten äitien ja isien arviot omasta yksinäisyydestään ja koetusta kyvykkyydestään toimia vanhempana. Yläkouluikäisten nuorten (n=386) aineisto koostuu vuosina 2006 – 2007 osana Sosioemotionaalinen oppiminen ja hyvinvointi yläkouluyhteisössä (P. M. Niemi) kerätystä nuorten yksinäisyyden, sosiaalisen ahdistuneisuuden ja sosiaalisen fobian seuranta-aineistosta. Mitattavuutta (päätavoite 1) tutkittiin erityisesti monitahoarviointien rakenteiden yhtenäisyyksiä, subjektiivisten arvioiden ajallista pysyvyyttä sekä mittareiden validiteettia ja reliabiliteettia testaamalla. Sosiaalisen kompetenssin ja yksinäisyyden keskinäisten yhteyksien lisäksi tarkasteltiin näiden yhteyttä alakoululaisten oppimiseen sekä yläkou¬lulaisten psykososiaaliseen hyvinvointiin (päätavoite 2). Kolmantena päätavoitteena oli selvittää yksinäisyyden mahdollista periytymistä vanhemmilta lapsille. Osana ensimmäistä päätavoitetta kehitettiin Monitahoarviointi sosiaalisesta kompetenssista (MASK) -arviointimenetelmä (artikkeli 1). Konfirmatorisen faktorianalyysin tulosten perusteella nelifaktorinen rakenne (prososiaalisuus sisältäen yhteistyötaidot ja empatiakyvyn sekä antisosiaalisuus sisältäen impulsiivisuuden ja häiritsevyyden) sopi sekä lasten itsensä, heidän luokkatovereidensa, opettajiensa että vanhempiensa tekemiin arviointeihin. Eri tahojen arviointien väliset korrelaatiot olivat tilastollisesti merkitseviä, joskin suhteellisen matalia, ts. eri tahojen näkökulmat lapsen sosiaalisesta kompetenssista ovat toisistaan eriäviä. Täten eri arvioitsijatahojen käyttäminen on kokonaisuuden tutkimisen kannalta tärkeää. Toisena mittaamiseen liittyvänä tavoitteena oli validoida Hozan, Bukowskin ja Beeryn (2000) sosiaalisen ja emotionaalisen yksinäisyyden mittari suomalaisille lapsille (artikkeli 3) ja nuorille (artikkeli 4) soveltuvaksi sekä tutkia, ovatko lasten ja nuorten arviot omasta yksinäisyydestään ajallisesti pysyviä. Alakoululaisten lasten osalta yksinäisyys, erityisesti sosiaalinen yksinäisyys osoittautui suhteellisen pysyväksi, mutta vahvistui entisestään yläkouluikäisten nuorten aineistoa tarkasteltaessa. Huomionarvoista sekä ala- että yläkoululaisten aineistoissa oli poikien kokema vahva emotionaalinen yksinäisyys. Molempien mittareiden osalta sekä validiteetti että reliabiliteetti todettiin hyväksyttäväksi ja niitä voidaan suositella lasten ja nuorten sosiaalisen kompetenssin ja yksinäisyyden arviointimenetelmiksi. Toisena päätavoitteena oli rakenneyhtälömallinnuksen keinoin tarkastella sosiaalisen kompetenssin ja yksinäisyyden yhteyksiä sekä keskenään (artikkelit 2 ja 3) että suhteessa lasten oppimiseen (artikkeli 2) ja nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin (artikkeli 4). Alakouluikäisten lasten osalta sosiaalinen kompetenssi oli yhteydessä pait¬si yksinäisyyteen myös opettajien oppilaistaan tekemiin motivationaalisen orientaation arvioihin sekä standardoiduin testien arvioituihin akateemisiin taitoihin. Yläkouluikäisten nuorten osalta yksinäisyys oli yhteydessä sosiaaliseen ahdistuneisuuteen ja sosiaaliseen fobiaan. Täten sosiaalisen kompetenssin voidaan katsoa olevan koululaisten hyvinvointia ja oppimista vahvistava, ja toisaalta yksinäisyyden nuorten psykososiaalista hyvinvointia heikentävä tekijä. Viimeisenä päätavoitteena mallinnettiin yksinäisyyden mahdollista periytyvyyttä. Ensimmäisessä vaiheessa periytyvyyttä tarkasteltiin koko perheen sisällä, vanhempien tai lasten sukupuolta erottelematta (artikkeli 2). Tässä rakenneyhtälömallissa vanhempien kokema yksinäisyys ennusti heikompaa kyvykkyydentunnetta vanhemmuudesta, joka edelleen ennusti lapsen heikompaa toveriarvioitua sosiaalista kompetenssia koulussa ja tätä kautta vahvempaa yksinäisyyden kokemusta. Toisessa mallissa eroteltiin äitien ja isien sekä tyttöjen ja poikien aineistot, jotta periytyvyyttä voitiin tarkastella äiti-tytär, äiti-poika, isä-tytär ja isä-poika dyadisuhteissa. Rakenneyhtälömallinnuksen tulosten perusteella sekä äitien että isien kokema yksinäisyys ennusti

Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eri tieteenaloille valikoitumisesta 2000-luvun alussa

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisiin yliopistoihin valikoitumista 2000-luvun alussa. Tarkastelu pohjautuu yliopistoon hakeneiden, opiskelemaan hyväksyttyjen ja opiskelupaikkaa ilman jääneiden taustojen vertailuun. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu opiskelemaan pääsyssä. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten, eri-ikäisten, sosiaalisten ryhmien sekä eri alueella asuvien opiskelijavalinnoissa pärjäämiseen. Lisäksi pohditaan, millaiset taustatekijät ovat yhteydessä opiskelemaan pääsyyn ja miten suomalainen yliopistokenttä on lohkoutunut yliopistoittain ja aloittain hakijoiden ja sisään päässeiden taustojen perusteella. Tutkimuksen pääaineistona on henkilöpohjainen rekisteriaineisto, joka on laadittu valtakunnallisen hakijarekisterin (HAREK) ja Tilastokeskuksen yhteistyönä. Aineisto käsittää 40 %:n satunnaisotoksen vuonna 2003 suomalaisiin yliopistoihin hakeneista (N = 55 790). Aineiston muuttujat kuvaavat hakijoiden taustoja, elämäntilannetta, aiempaa koulutusta ja lapsuudenperheen asemaa. Tutkimuksessa hyödynnetään lisäksi kokonaisjoukosta muodostettua taulukkoaineistoa (N = 139 668). Yliopistoihin hakevat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Vaikka suurin osa hakijoista oli nuoria, oli joukossa myös varttuneempia hakijoita, jotka olivat ehtineet hankkia koulutusta ja muuta elämänkokemusta. Päävalinnat toimivat siten myös aikuishakijoiden hakuväylänä; erillisvalintoja eivät hyödynnä läheskään kaikki, joilla siihen olisi mahdollisuus. Klusterianalyysin avulla hakijoista voitiin erottaa neljä ryhmää: 1) nuoret ylioppilaat, 2) toisen tutkinnon suorittajat, 3) koulutuspääoman kartuttajat sekä 4) aikuiset lisäkouluttautujat. Opiskelemaan pääsyyn vaikuttavia tekijöitä analysoitiin logistisen regressioanalyysin avulla. Analyysin mukaan hakijan iällä oli muista taustatekijöistä riippumaton vaikutus opiskelemaan pääsyyn niin, että todennäköisyys päästä yliopistoon vähenee hakijan iän kohotessa. Parhaiten opiskelemaan pääsivät kaikkein nuorimmat, alle 20-vuotiaat hakijat, jotka siis useimmiten ovat saman kevään ylioppilaita. Vanhemmille hakijoille oli usein kertynyt jo koulutusta, mutta aiemmat tutkinnot paransivat sisäänpääsyn mahdollisuuksia vain, mikäli ne olivat korkea-asteelta. Alemmilla ammatillisilla tutkinnoilla oli pikemminkin opiskelemaan pääsyä heikentävä vaikutus. Myös se, mitä hakija oli tehnyt ennen valintakokeita, vaikutti sisäänpääsyn mahdollisuuksiin. Parhaiten valinnoissa pärjäsivät päätoimiset opiskelijat, heikoiten työttömät hakijat. Vaikka miesten hyväksymisprosentit olivat keskimäärin korkeammat kuin naisten, sukupuoli ei osoittautunut itsenäiseksi opiskelemaan pääsyä selittäväksi tekijäksi. Naisten huonompi pärjääminen valinnoissa selittyykin pitkälti sukupuolten eriytyneillä alavalinnoilla. Naisten suosimat alat kun ovat pääsääntöisesti vaikeapääsyisempiä kuin miesten. Tutkimuksessa selvisi myös, että kaupunkilaisuus lisäsi todennäköisyyttä tulla hyväksytyksi. Toisaalta opiskelemaan pääsy erosi myös asuinmaakunnittain, mikä kertoo lähinnä siitä, että eri yliopistojen sisäänpääsyasteissa on varsin suuria eroja. Yliopistojen lohkoutuminen hakijoiden sosiaalisen taustan mukaan oli paljon selvempää kuin alojen. Kaikki pääkaupunkiseudun yliopistot – lukuun ottamatta Teatterikorkeakoulua – luokittuivat isän asemalla mitaten elitistisiksi. Matalimmista taustoista haettiin Lapin, Joensuun ja Vaasan yliopistoihin. Alojen paikka elitistisyyskansanomaisuus -ulottuvuudella vaihteli suuresti yliopistoittain. Teknillistieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen ja kauppatieteellinen ala sijoittuivat kuitenkin keskimääräistä ylemmäs, kun taas kasvatustiede ja farmasia olivat kansanomaisimpia hakukohteita. Opiskelijaksi valikoitumisen peruselementit toistuivat myös tässä tutkimuksessa: koulutetuimpien ja hyvässä asemassa olevien vanhempien jälkeläiset saivat opiskelupaikan useammin kuin muut. Yliopistolaitoksessa vuosikymmenten saatossa toteutetut rakenteelliset muutokset eivät siis ole muuttaneet valikoitumisen peruslinjaa, joskin uutena huomiona nousi maanviljelijöiden jälkeläisten hyvä valinnoissa pärjääminen. Maanviljelijäperheestä tulevien opiskelemaan pääsyn todennäköisyys oli kaikkein suurin.

Integrating environmental education in primary school education in Tanzania : teachers’ perceptions and teaching practices

The study focuses on primary school teachers’ perceptions of environmental education, its integration into primary school education and teachers’ teaching practices in Tanzania. The thesis is based on empirical research. The theoretical underpinnings of the study are based on Palmer’s (1998) model of environmental education. According to the model, meaningful environmental education should include education about, in or through and for the environment. The study is supported by national and international literature from research done on environmental education and education for sustainable development and policy statements. The study is qualitative in nature, adopting phenomenography and phenomenology as points of departure. The empirical data was collected from four primary schools in Morogoro region in Tanzania. The study sample consisted of 31 primary school teachers. Data was collected through interviews and lesson observations. According to the results of the study, primary school teachers expressed variations in their perceptions of environmental education and education for sustainable development. Most of the teachers focused on the aspect of knowledge acquisition. According to Tanzanian education and training policy, environmental education has to be integrated into all subjects. Although there is environmental education in the primary school curriculum, it is not integrated on an equal footing in all subjects. Some subjects like science, social studies and geography have more environmental content than other subjects. Teachers claim that the approach used to integrate environmental education into the school curriculum was not favoured because many claimed that what is to be taught as environmental education in the various subjects is not shown clearly. As a result, many teachers suggested that to ensure that it is taught properly it should be included in the curriculum as an independent subject or as specific topics. The study revealed that teachers’ teaching practices in integrating environmental education varied from one subject to another. Although most of the teachers said that they used participatory methods, lesson observations showed that they limited themselves to question and answer and group discussion. However, the teachers faced a number of barriers in the teaching of environmental education, some of which include lack of teaching and learning resources, time and large class size. The role of teachers in the implementation of environmental education in developing an environmentally literate citizenry is of great significance. The responsibility of the government in developing a curriculum with clear goals and content, developing teachers’ capacity in the teaching of environmental education and provision of teaching and learning materials needs to be taken seriously by the government in educational plans and programs.

Understanding and improving quality of secondary school education : conceptions among teachers in Tanzania

Temat för studien handlar om gymnasielärares uppfattningar om kvalitet och om hur kvalitet kan utvecklas i gymnasieutbildningen in Tanzania. Studien är till sin karaktär kvalitativ och består av utprövade semistrukturerade intervjuer med sammanlagt trettio lärare som arbetar i fyra gymnasieskolor både i urbana och rurala miljöer. Lärarna har varierande arbetserfarenhet och undervisar i olika ämnen. Huvudfokus har gällt identifieringen av variationer i lärares uppfattningar om kvalitet. På basen av två forskningsfrågor avslöjar analysen uppfattningar av hur lärare förstår och önskar utveckla kvaliteten på gymnasieutbildningen. Resultaten visar att lärare förstår kvaliteten på utbildningen i sina skolor som försök att möta skolans och samhällets mål, som individuella prestationer och förmågor som att inneha kompetenser och som att möta utmaningar inom utbildning, Identifierade uppfattningar var baserade på lärarnas personliga kunskap, arbetsmiljön och varierande omständigheter som rådde i deras skolor. Uppfattningar om en förbättring av kvaliteten i gymnasieutbildningen innefattade utveckling av lärares motivation, skolmiljön, arbetet i klassrum, kvaliteten på lärares kunskaper och färdigheter och undervisningsmaterial. Ambitionen bakom studien ar att erbjuda en plattform för strategier för att förbättra kvaliteten på gymnasieutbildningen. Resultaten strävar till att ge en fördjupad insikt i uppfattningar hos en utvald grupp av lärare som arbetar under samma villkor inom gymnasieskolor I Tanzania. Av den här anledningen är den genererade kunskapen därför relevant för att belysa lärares uppfattningar även utanför den studerade gruppen av respondenter.

Pain symptoms and sleep problems among school-aged children. Long-term prevalence changes, and pain symptoms as predictors of later mental health

Children’s pain symptoms and sleep problems are among the most common health complaints. They distract children from activities, decrease the quality of life, contribute to a significant economic burden, and have shown continuity into adulthood. The main aims of this thesis were to investigate long-term changes in the prevalence of pain symptoms and sleep problems among Finnish school-aged children, and the later mental health of those who in childhood experience pain. Prevalence, co-occurrence, and associated psychosocial factors of pain symptoms and sleep problems were also assessed. In study I, prevalence changes in eight-year-old children’s pain symptoms and sleep problems were investigated in three cross-sectional population-based samples (years 1989: n=1038, 1999: n=1035, and 2005: n=1030). In study II, cross-sectional associations between pain symptoms, sleep problems, and psychosocial factors were assessed among 13-18-year-old adolescents (n=2476). In studies III and IV, associations between pain symptoms at age eight (n=6017), and register-based data on antidepressant use and severe suicidality by age 24, were examined in a nationwide birth cohort. Pain symptoms and sleep problems were common and often co-occurred. A considerable number of children’s pain symptoms remained unrecognized by the parents. The prevalence of pain symptoms, sleep problems, and multiple concurrent symptoms approximately doubled from 1989 to 2005. Psychiatric difficulties or demographic factors did not explain the increase. Psychosocial factors that were associated with pain, sleep problems, and a higher number of symptoms, were female sex, psychological difficulties, emotional symptoms, smoking, victimization, and feeling not cared about by teachers. In longitudinal analyses, the child’s own report of headache, and to a smaller degree the parental report of the child’s abdominal pain predicted later antidepressant use. Parental report of the child’s abdominal pain predicted severe suicidality among males. If one of the symptoms is present, health care professionals should inquire about other symptoms as well. Questions should be directed to the children, not only to their parents. Inquiring about psychiatric difficulties, substance use, victimization, and relations with teachers should be included as a part of the assessment. Further studies are needed to clarify the reasons that underlie the increased prevalence rates, and the factors that may increase or decrease the risk for later mental health problems among pain-suffering children.

School Bullies’ Quest for Power: Implications for Group Dynamics and Intervention

Bullying is characterized by an inequality of power between perpetrator and target. Findings that bullies can be highly popular have helped redefine the old conception of the maladjusted school bully into a powerful individual exerting influence on his peers from the top of the peer status hierarchy. Study I is a conceptual paper that explores the conditions under which a skillful, socially powerful bully can use the peer group as a means of aggression and suggests that low cohesion and low quality of friendships make groups easier to manipulate. School bullies’ high popularity should be a major obstacle for antibullying efforts, as bullies are unlikely to cease negative actions that are rewarding, and their powerful position could discourage bystanders from interfering. Using data from the Finnish program KiVa, Study II supported the hypothesis that antibullying interventions are less effective with popular bullies in comparison to their unpopular counterparts. In order to design interventions that can address the positive link between popularity and aggression, it is necessary to determine in which contexts bullies achieve higher status. Using an American sample, Study III examined the effects of five classroom features on the social status that peers accord to aggressive children, including classroom status hierarchy, academic level and grade level, controlling for classroom mean levels of aggression and ethnic distribution. Aggressive children were more popular and better liked in fifth grade relative to fourth grade and in classrooms of higher status hierarchy. Surprisingly, the natural emergence of status hierarchies in children’s peer groups has long been assumed to minimize aggression. Whether status hierarchies hinder or promote bullying is a controversial question in the peer relations’ literature. Study IV aimed at clarifying this debate by testing the effects of the degree of classroom status hierarchy on bullying. Higher hierarchy was concrrently associated with bullying and predictive of higher bullying six months later. As bullies’ quest for power is increasingly acknowledged, some researchers suggest teaching bullies to attain the elevated status they yearn for through prosocial acts. Study V cautions against such solutions by reviewing evidence that prosocial behaviors enacted with the intention of controlling others can be as harmful as aggression.

Integrating Student Learning into the Repository Ecosystem

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Developmental norms for the Gardner Steadiness Test and the Purdue Pegboard: a study with children of a metropolitan school in Brazil

Norms for the Gardner Steadiness Test and the Purdue Pegboard were developed for the neuropsychological assessment of children in the metropolitan area of Rio de Janeiro. A computer-generated unbiased sample of 346 children with a mean age of 9.4 years (SD = 2.76), who were attending a large normal public school in this urban area, was the subject of this study. Two boys were removed from the study, one for refusing to participate and the other due to severe strabismus. Therefore, the final sample contained 344 children (173 boys and 171 girls). Sex and age of the child and hand preferred for writing, but not ethnic membership or social class, had significant effects on performance in the Gardner Steadiness Test and the Purdue Pegboard. Girls outperformed boys. Older children performed better than younger children. However, the predictive relationship between age of the child and neuropsychological performance included linear and curvilinear components. Comparison of the present results to data gathered in the United States revealed that the performance of this group of Brazilian children is equivalent to that of US children after Bonferroni's correction of the alpha level of significance. It is concluded that sex and age of the child and hand preferred for writing should be taken into account when using the normative data for the two instruments evaluated in the present study. Furthermore, the relevance of neurobehavioral antidotes for the obliteration of some of the probable neuropsychological effects of cultural deprivation in Brazilian public school children is hypothesized.

STIM1/Orai1-mediated store-operated Ca2+ entry: the tip of the iceberg

Highly efficient mechanisms regulate intracellular calcium (Ca2+) levels. The recent discovery of new components linking intracellular Ca2+ stores to plasma membrane Ca2+ entry channels has brought new insight into the understanding of Ca2+ homeostasis. Stromal interaction molecule 1 (STIM1) was identified as a Ca2+ sensor essential for Ca2+ store depletion-triggered Ca2+ influx. Orai1 was recognized as being an essential component for the Ca2+ release-activated Ca2+ (CRAC) channel. Together, these proteins participate in store-operated Ca2+ channel function. Defective regulation of intracellular Ca2+ is a hallmark of several diseases. In this review, we focus on Ca2+ regulation by the STIM1/Orai1 pathway and review evidence that implicates STIM1/Orai1 in several pathological conditions including cardiovascular and pulmonary diseases, among others.

Implementing the OPTIMAL model : the impact on students' motivation in an elementary school games environment

Optimal challenge occurs when an individual perceives the challenge of the task to be equaled or matched by his or her own skill level (Csikszentmihalyi, 1990). The purpose of this study was to test the impact of the OPTIMAL model on physical education students' motivation and perceptions of optimal challenge across four games categories (i. e. target, batting/fielding, net/wall, invasion). Enjoyment, competence, student goal orientation and activity level were examined in relation to the OPTIMAL model. A total of 22 (17 M; 5 F) students and their parents provided informed consent to take part in the study and were taught four OPTIMAL lessons and four non-OPTIMAL lessons ranging across the four different games categories by their own teacher. All students completed the Task and Ego in Sport Questionnaire (TEOSQ; Duda & Whitehead, 1998), the Intrinsic Motivation Inventory (IMI; McAuley, Duncan, & Tanmien, 1987) and the Children's Perception of Optimal Challenge Instrument (CPOCI; Mandigo, 2001). Sixteen students (two each lesson) were observed by using the System for Observing Fitness Instruction Time tool (SOFTT; McKenzie, 2002). As well, they participated in a structured interview which took place after each lesson was completed. Quantitative results concluded that no overall significant difference was found in motivational outcomes when comparing OPTIMAL and non-OPTIMAL lessons. However, when the lessons were broken down into games categories, significant differences emerged. Levels of perceived competence were found to be higher in non-OPTIMAL batting/fielding lessons compared to OPTIMAL lessons, whereas levels of enjoyment and perceived competence were found to be higher in OPTIMAL invasion lessons in comparison to non-OPTIMAL invasion lessons. Qualitative results revealed significance in feehngs of skill/challenge balance, enjoyment and competence in the OPTIMAL lessons. Moreover, a significance of practically twice the active movement time percentage was found in OPTIMAL lessons in comparison to non-OPTIMAL lessons.