Open > Link > GO! Datan avaamisesta kirjastomaailmassa/-lla

Esitys Kirjastoverkkopäivillä 25.10.2012 Helsingissä

Nollavisio teoriasta käytännöksi ajoharjoittelun keinoin

Työssä kartoitettiin mahdollisuudet nollavisiokeskuksen toteuttamiseksi Paimion ajoharjoitteluradan yhteyteen yhteistyössä Varsinais-Suomen Ajoharjoittelurata Oy:n, ELY-keskuksen ja Liikenneturvan kanssa. Työn lopputuloksena syntyi tarveselvitys ajoharjoitteluradan liikenneturvallisuusnäyttelyn uudistamisesta nollavision hengessä sekä nollavisioreitin toteuttamisesta. Suunnittelun taustalla olivat EU:n liikenneturvallisuustavoitteet: ylinopeuksien vähentäminen, turvalaitteiden käytön lisääminen ja liikenneraittius. Suunnittelu pohjautui Norjan Lillehammerin vastaavanlaisen nollavisiokeskuksen sisältöön ja Lillehammerin nollavisioreittiin sekä kokemuksiin niiden toteuttamisesta. Työssä esitettiin ideoita Paimion ajoharjoitteluradan liikenneturvallisuuskeskuksessa olevan näyttelyn uudistamiseksi. Ideoita näyttelyyn haettiin Lillehammerin nollavisiokeskuksesta. Nollavisiokeskuksella haettiin Suomen liikenneturvallisuusvision ja -tavoitteiden konkretisoitumista. Tavoitteena on opettaa liikennekäyttäytymistä omien kokemusten kautta sekä muokata etenkin koululaisten ja nuorten asenteita liikenteessä. Työssä suunniteltiin kaksi nollavisioreittiä Paimion ajoharjoitteluradan yhteyteen. Toinen reitti kulkee Paimiosta Turkuun ja toinen Salosta Paimioon. Ajo-opetuksen ajoharjoittelukerralla on tarkoitus tutustua liikenneturvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin tieympäristössä ajamalla nollavisiolenkki ajo-oppilaiden kanssa läpi ja keskustelemalla mikä on toimenpiteen tavoite. Reitit on suunniteltu siten, että ne on mahdollista ajaa kahden autokoulun ajotunnin aikana. Nollavisioreittien punainen lanka on onnettomuuksien estäminen ja niiden seurauksien lieventäminen. Näin ollen reittien varrella sijaitsevat kohteet on jaettu teemoihin onnettomuustyyppien mukaan.

Massa óssea em pacientes com anorexia nervosa

OBJETIVO: avaliar a ingestão diária de cálcio e estabelecer sua correlação com a densidade óssea de pacientes com anorexia nervos. PACIENTES E MÉTODOS: quatorze mulheres com anorexia nervosa registraram, em diário alimentar padronizado, sua ingestão em 24 horas e foram submetidas ao exame de densitometria óssea. A análise estatística foi feita pelos testes do c² e correlação de Pearson, adotando-se como significância estatística p<0,05. RESULTADOS: a média da densidade óssea na coluna lombar foi de 0,95 ± 0,15 e no colo do fêmur foi de 0,88 ± 0,26. Houve correlação significativa entre o tempo de amenorréia e a perda de massa óssea, tanto na coluna lombar (r=-0,65; p=0,01) como no fêmur (r=-0,71; (p=0,0068). Com exceção de uma paciente, todas apresentavam ingestão de cálcio inferior ao recomendado pelo RDA, com média de 554,5 mg/dia (variando de 120 a 840 mg/dia). Observou-se que 64% das pacientes apresentavam algum grau de perda de massa óssea (osteopenia ou osteoporose) na coluna e 57% no fêmur. Das seis pacientes com déficit na ingestão de cálcio inferior a 60%, nenhuma apresentou osteoporose, ao passo que das oito pacientes com déficit superior a 60% na ingestão de cálcio, três tinham osteoporose. CONCLUSÃO: Pacientes com anorexia nervosa têm baixa ingestão de cálcio e perda significativa de massa óssea, que estão diretamente relacionadas entre si. A baixa densidade óssea está, também, correlacionada com o tempo de amenorréia.

Carcinoma de mama: novos conceitos na classificação

O carcinoma de mama é a neoplasia maligna mais comum em mulheres. Estudos moleculares do carcinoma de mama, baseados na identificação do perfil de expressão gênica por meio do cDNA microarray, permitiram definir pelo menos cinco sub-grupos distintos: luminal A, luminal B, superexpressão do HER2, basal e normal breast-like. A técnica de tissue microarray (TMA), descrita pela primeira vez em 1998, permitiu estudar, em várias amostras de carcinoma, os perfis de expressão protéica de diferentes neoplasias. No carcinoma de mama, os TMAs têm sido utilizados para validar os achados dos estudos preliminares, identificando, desta forma, os novos subtipos fenotípicos do carcinoma de mama. Dentre os subtipos classicamente descritos, o grupo basal constitui um dos mais intrigantes subtipos tumorais e é freqüentemente associado com pior prognóstico e ausência de alvos terapêuticos definidos. A classificação histopatológica do carcinoma de mama tem pobre valor preditivo. Portanto, a associação entre o diagnóstico histológico com técnicas moleculares nos laboratórios de anatomia patológica, por meio do estudo imunoistoquímico, pode determinar o perfil molecular do carcinoma de mama, buscando melhorar a resposta terapêutica. Este estudo visou resumir os mais recentes conhecimentos em que se baseiam os novos conceitos da classificação do carcinoma de mama.

Fennican nimiauktoriteetit uusissa ympäristöissä

Jari Heikkisen esitys Kuvailun tiedotuspäivillä Helsingissä 20.3.2013.

Kansainvälisestä formaattikehityksestä – LoC:n Bibframe- ja NISO:n Roadmap-hankkeet

Juha Hakalan esitys Kuvailun tiedotuspäivillä Helsingissä 21.3.2013.

Kuvailutyöryhmät, koulutus ja viestintä

Maria Koveron esitys Kuvailun tiedotuspäivillä Helsingissä 21.3.2013.

UKJ - Uudet Kujeet Järjestyksessä

Ari Ahlqvistin esitys Kirjastoverkkopäivillä 23.10.2013 Helsingissä.

BIBFRAME-hankkeen tilannekatsaus

Ulla Ikäheimon esitys Kirjastoverkkopäivillä 23.10.2013 Helsingissä.

Kuvailun muutoksen visualisointi

Marja-Liisa Seppälän esitys Kuvailupäivillä 25.3.2014 Helsingissä.

Sisällönkuvailijan rooli kuvailun muutoksessa

Raija Löytölän esitys Kuvailupäivillä 25.3.2014 Helsingissä.

Kirjastoaineistojen kuvailun ohjausryhmä

Tuula Haapamäen esitys Kuvailupäivillä 26.34.2014 Helsingissä.

A mutant cell line partially responsive to both IFN-a and IFN-g

A recessive mutant cell line, B7, which is partially responsive to both interferon (IFN)- a and IFN-g is described. B7 was FACS sorted from a cellular pool, which was obtained from the parental cell line 2C4, after several rounds of mutagenesis. The partial responsiveness to IFN was observed both in terms of expression of cell surface markers (CD2, class I and II HLAs) and mRNA expression of IFN-stimulated genes (9-27; 6-16; 2'-5' OAS; GBP and HLA-DRa). A genetic cross with the U4 mutant (JAK1-, a member of the Janus family of nonreceptor tyrosine kinase) did not restore full IFN-responsiveness to B7, and JAK1 cDNA transfection into B7 restored the wild phenotype of the cell line, defining B7 as a member of the U4 complementation group. Nevertheless, JAK1 mRNA was not detected in this mutant. Transcriptional regulator complexes such as IRF1/2 (IFN-regulatory factor) and ISGF3-g (IFN-stimulated gene factor) were constitutively formed in the B7 mutant and co-migrated with the IFN-induced complexes expressed in the parental cell line 2C4. Thus, this cell line seems to be useful for understanding cis-acting elements governing JAK1 mRNA expression.

The yellow fever 17D vaccine virus: molecular basis of viral attenuation and its use as an expression vector

The yellow fever (YF) virus is the prototype flavivirus. The use of molecular techniques has unraveled the basic mechanisms of viral genome structure and expression. Recent trends in flavivirus research include the use of infectious clone technology with which it is possible to recover virus from cloned cDNA. Using this technique, mutations can be introduced at any point of the viral genome and their resulting effect on virus phenotype can be assessed. This approach has opened new possibilities to study several biological viral features with special emphasis on the issue of virulence/attenuation of the YF virus. The feasibility of using YF virus 17D vaccine strain, for which infectious cDNA is available, as a vector for the expression of heterologous antigens is reviewed